Tuet avoimiksi?

Joillain ihmisillä on sellainen käsitys, että lainsäätäjä voi tehdä rajoituksetta ihan mitä tahansa. Niinpä ollaan vaatimassa milloin mitäkin eli esittämässä yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Kokoomuslaisen Pia Kauman aloittama lastenvaunujupakka on poikinut vaatimuksia maahanmuuttajien saamien tukien avaamisesta julkisiksi.

En ihmettele, jos tavallinen tallaaja ei hahmota oikeusvaltion periaatteita. Kun samaan tietämättömyyteen syyllistyy eduskuntapuolue, niin silloin on kyse vakavasta tietämättömyydestä tai populismista. Tai molemmista.

– Verovaroin kustannettavan sosiaalitukijärjestelmän tulee olla kaikilta osin avoin. Sama koskee kaikkia muitakin verovaroin kustannettavia eri tukia ja palveluita. Harkinnanvaraisen toimeentulotuen avoimuuden käsitettä on rajoitettu rajusti. Onkin käsittämätöntä, että virkamiehet – poliittisten päättäjien siunauksella – piilottelevat maahanmuuton todellisia kustannuksia suomalaisilta veronmaksajilta. Seuranta- ja vaikuttavuusarviointijärjestelmät ovat rakennettava siten, että tiedetään mihin ja millaisiin tarpeisiin eri tukia myönnetään yksilösuojaa rikkomatta. Tämä on täysin mahdollista, jos näin halutaan.

Näin vaativat kansanedustaja Hanna Mäntylä ja puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo Perussuomalainen-verkkolehdessä.

Yritänpä nyt kertoa miksi tämä ei ole mahdollista, vaikka palautteen laadun arvaankin.

Lähtökohtana on Perustuslain 6 § 1 momentti: Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Tämä pykälä tuntuu olevan joillekin yllättävän vaikea ymmärtää. Perustuslaki ei puhu Suomen kansalaisista, pakolaisista tai maahanmuuttajista, vaan ihmisistä. Se tarkoittaa sitä, että yhtään ketään ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan keneenkään toiseen nähden.

Sosiaalihuollon asiakirjojen salassapitoa sääntelee viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki. Sen 24 §:n 1 momentin 25-kohta sanoo näin:

Salassa pidettäviä ovat asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai työhallinnon henkilöasiakkaasta sekä tämän saamasta etuudesta tai tukitoimesta taikka sosiaalihuollon palvelusta tai työhallinnon henkilöasiakkaan palvelusta taikka tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta taikka tietoja henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä ja suuntautumisesta.

Nyt joku sanoo, että tätä lakiahan voidaan haluttaessa muuttaa niin, että tuet tulevat julkisiksi. Niin voidaan, mutta Perustuslain yhdenvertaisuuspykälän mukaan silloin tulisivat julkisiksi ihan kaikken saamat tuet. Laki ei voi erotellla maahanmuuttajien tukia julkisiksi ja syntyperäisten salaisiksi.

Jokainen voi miettiä ihan omalta kohdaltaan miltä tuntuisi, jos oma taloustilanne ja siihen johtaneet syyt päätyisivät yleisesti reposteltaviksi. Sama kaikkiin soveltaminen pätee ihan kaikkiin lakeihin, joita suomalaiset ensin -vaatimuksia esittävät haluavat muuttaa. Laki on kaikille sama.

Entäpä sitten tuo vaatimus eri tukimuotojen käytön avaamisesta yksilösuojaa rikkomatta? Se kuulostaa ihan järkeenkäyvältä, mutta tarkempaa arviointia se ei kestä. Jo nyt tarveharkintaisen toimeentulotuen myöntämisperusteet ovat täysin avoimia. Ne on kirjattu Toimeentulotukilain 7 c §:än ja viimeksi olen kirjoittanut ne auki jutussani Apinaa koijataan.

Lainkohdan perusteella myönnettyjen tukien kokonaismäärät löytyvät jokaisen kunnan julkisista tasetiedoista. Tukien erotteleminen kansallisuuden, etnisen alkuperän, uskonnon, tuen käyttötarkoituksen tai jonkin muun mielivaltaisen syyn perusteella menisi helposti laittomuuden puolelle.

Mietitäänpä nyt vaikka sellaista tilannetta, että jossain pienessä kunnassa on kymmenkunta maahanmuuttajaa eri maista ja osa heistä saa toimeentulotukea. Jos heidän saamiaan tukia tilastoitaisiin lähtömaan tai jonkin muun vastaavan perusteen mukaan, niin yksilöiminen onnistuisi tolloimmaltakin. Jos vaikka toinen kunnan kahdesta thaimaalaislähtöisestä olisi saanut tarveharkintaista tukea lastenvaunuihin ja vain toinen heistä olisi synnytysikäinen nainen, niin eipä olisi vaikeaa arvata kuka sai ja mitä.

Tietysti maahanmuuttajien saamat tuet voidaan julistaa avoimeksi riistaksi. Ensin on vain heitettävä menemään YK:n ihmisoikeusjulistus ja Suomen Perustuslaki. Sen jälkeen voidaankin muuttaa ihan mitä lakia tahansa ja säätää vaikka rotulait.

Kommentit
  1. 1

    ...... sanoo

    Tuli tässä kyynisesti mieleen, että jos työtön on julistettu avoimeksi riistaksi, niin miksipä ei sitten maahanmuuttajakin? Perustuslain voi toki ohittaa keksimällä jonkin kaunistelevan ilmaisun, kuten se ”kuntouttava” ilmainen työnteko.
    Kauhistuttavia näköaloja. Millaistahan olisi, jos ihmiset saisivat ihan pidäkkeettömästi toteuttaa omaa pahuuttaan ja kateuttaan. Kiitos selkokielisestä, nasevasta kirjoituksesta.

  2. 2

    Sinivihreä sanoo

    Ei tietenkään pidä olla eri avoimuuskäytäntöä syntyperäisten suomalaisten ja maahanmuuttajien välille. Vaan kaikkien harkinnanvaraisten tukien tapauskohtaiset myöntämisperusteet on muutettava avoimiksi, ainakin jossain määrin. Ei tarvitse luokitella kansalaisuuden tms. mukaan, eikä tarvitsisi olla helposti tai ilmaiseksi saatavilla, mutta jotenkin se kannattaisi avata edes jossain määrin.

    Ihan vaan jotta olisi helpompi todistaa, ettei maahanmuutto paljon maksa ja ettei kaksoisstandardeja esiinny.

    Lisäksi, jos kaksi henkilöä oikein haluavat vertailla toistensa saamia tukia keskenään, molempien suostumuksella on voitava avata molempien päätökset toisenkin läsnäollessa. Viittaan aikaisemman artikkelin kommenttiosaston naapurisomalimiehen tapaukseen.

    • 2.1

      Saku Timonen sanoo

      Jos kaksi henkilöä haluavat vertailla saamiaan tukipäätöksiä, niin mikään ei estä heitä tekemästä sitä keskenään.

      • 2.1.1

        Sinivihreä sanoo

        Eipä niin. Mutta huomattuaan eroja olisi hyvä jos he voisivat selvittää asian oikein virkailijankin läsnäollessa, joka saisi selittää, miksi toinen sai sitä ja tätä ja toinen ei.

        • 2.1.1.1

          Jaana Wessman sanoo

          Mikäpä estää heitä varaamasta aikaa sosiaalityöntekijälle ja pyytämästä apua?

          Ai niin, se, että kaikki keskittyvät riitelemään siitä, kuka köyhä saa enemmän, sen sijaan että vaatisivat esimerkiksi lisää resursseja sosiaalityöhön, jotta tällaisille neuvontakeskusteluille olisi aikaa…

  3. 3

    Qwerty sanoo

    Jos kaksi ihmistä haluaa vapaaehtoisesti selvitellä perusteita totun myöntämiselle, niin mahdolliset erot ja niiden perusteet tulevat varmaankin selväksi ilman virkailijoidenkin avustusta. Nokkela äkkää itsekin erot esim. perhekoossa, muussa elämäntilanteessa tai tuloissa. Luonnollisesti aina on myös niitä heikkolahjaisia, joille jää selityksistä huolimatta epäselväksi se, miksi Masa sai enemmän kuin minä, vaikka Masalla on enemmän huollettavia ja pienemmät tulot kuin mulla itelläni ….

  4. 4

    Hepa-60 sanoo

    Näiden ydin on siinä,että köyhää syyllistetään heidän köyhyydestään ja vielä rangaistaan siitä.Rasismikin on samantapaista,kun kaverilla on musta naama,niin siitähän pitää rangaista.

  5. 5

    Päivin Pylkkerö sanoo

    Olen mietiskellyt, että pitäisikö sittenkin toimeentulotukea myöntää enemmän, ei vähemmän? En tarkoita perustoimeentulotuen korottamista, vaan ennaltaehkäisevän toimeentulon myöntämistä useammalle. Nyt ennaltaehkäisevän tuen myöntäminen vaihtelee kunnittain ja on ilmeisesti melko vähäistä.

    Ennaltaehkäisevän tuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista ja ehkäistä syrjäytymistä. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää esimerkiksi ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi (www.stm.fi ).

    On niin paljon tilanteita, että vaikka kertapompsina maksettu tuki edesauttaisi selviämistä pitkäksi aikaa eteenpäin. Moni kulutusluotto tai pikavippi, jolla pienituloinen vain vajoaa syvemmälle suohon, voisi jäädä ottamatta tämän tuen myötä. En kyllä tiedä, onko suurin ongelma se, ettei tukea myönnetä, vai ettei sitä osata hakea.

  6. 6

    J-P sanoo

    Harkinnanvaraisuuden takia kaksi eri henkilöä voivat samassa tilanteessa saada hyvinkin erilaiset määrät tukia (huom, en verrannut kantasuomalaisia maahanmuuttajiin!)

    Olennaista tässä on se, että tuen hakemis- ja myöntämistilanteissa on aina kaksi osapuolta: Myöntäjä ja saaja. Jotkut saavat hakemansa tuet muita helpommin, ja jotkut virkailijat taas ovat nihkeämpiä niiden myöntämisen suhteen.

    Mikäli tässä ollaan jotain tasa-arvoistamista tekemässä, olisin enemmän huolissani nimenomaan tukia myöntävästä osapuolesta! Nykytilanne asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella.

    Esimerkkinä voi mainita esim. Joensuun, jossa työttömien opiskelijoiden kesäiset toimeentulotukihakemukset hylättiin lähes poikkeuksetta (ainakin vuosia sitten, en tiedä jatkuuko sama meininki nykyäänkin). Ainoastaan niille, jotka ymmärsivät hylkäyksen olevan perusteeton, ja hakivat asialle korjausta, myönnettiin heille kuuluvat tuet. Tässä vaiheessa moni joutui kysymään sukulaisilta rahaa lainaa vuokranmaksuun, ja kappas, sehän katsotaan tuloksi tukea myönnettäessä!

    Ja toki tätä samaa ”myönnetään pärstäkertoimen mukaan” meininkiä on muuallakin, voisin mainita esim. palkkatuen ja omaehtoisen opiskelun.

  7. 7

    skkl sanoo

    maataloustuet ovat täysin julkisia, hakian nimi ja summa on täysin avointa dataa kaikille, joilla on internet yhteys.

    No, maataloustuki on perusperiaatteeltaan yritystuki, mutta hyvin usein (varsinkin pienessä päässä) tuen määrän perusteella pystyy katsomaan jonkin yksittäisen henkiön tulot. Iltapäivälehdet jaksavat huutaa asiasta yhden päivän vuodessa, muuta haittaa tukien julkisuudesta ei ole, joten en näkisi ongelmaksi sitä, että myös muut verovaroin tulevat tuet olisi julkisia, vaikka 5v viivellä, jolloin voitaisiin välttää isoimmat kateuspuuskat.

    Omat ongelmansa tossakin on, mutta pohjimmiltaan kannatan tiedon avoimuutta. Tiedä sitä sitten mihin ko. puuha johtaisi.