Välityömarkkinat ja yhteinen hyvä

– Aktiivisen työvoimapolitiikan tavoitteena on passiivisen työttömyysturvan sijaan tarjota työttömille aktiivisia vaihtoehtoja, jotka johtavat lopulta avoimille työmarkkinoille työllistymiseen.

– Tarpeellista hyvinvointia lisäävää työtä on loputon määrä markkinoiden tarjonnan ulkopuolella; pienimuotoista kotiapua, kaupassakäyntiä, lehtien haravointia, lumenluontia, lastenkaitsemista, näkövammaisten lukupalvelua. 

– Lisäksi on työ, joka sinänsä kuuluu julkisen palveluvelvoitteen henkeen, mutta johon ei löydy työvoimaa tai sitä ei ole varaa teettää julkisin varoin. Tällaista työtä voi olla esimerkiksi vanhusten laitoshoivassa vanhusten ulkoiluttaminen, heille lukeminen ja seuran pitäminen. Osa ympäristötöistä tai kierrätystoiminnasta voi hyvin olla välityömarkkinoiden kontolla.

Nämä ovat otteita kansanedustaja Tarja Filatovin (SDP) pitämästä puheesta ja täytyy sanoa, että harvoin saa lukea tällaista lässytystä. Muistan muutama vuosi sitten kuulleeni sanan välityömarkkinat juuri Filatovin suusta ja jo silloin ajattelin, että kyseessä taitaa olla vain kauniimpi ilmaisu palkattomille töille. Juuri sitä se tarkoittaakin. Se tarkoittaa kuntouttavaa työtoimintaa ja osallistavaa sosiaaliturvaa eli palkatonta työtä.

Yhteiskunnassa on varmasti valtava määrä tekemätöntä työtä, josta kukaan ei kuitenkaan halua maksaa palkkaa. Nämä välityömarkkinoiden keksijät ovat oivaltaneet, että työttömät voivat tehdä nämä raskaatkin lumi- ja pihatyöt ja jopa osan hoivapalveluista palkatta. Palkaton työ vain naamioidaan työttömien eduksi kauniilla sanoilla osallistumisesta. Lisäksi valehdellaan suoraan, että se johtaa oikeaan työllistymiseen työmarkkinoilla.

Ei johda. Välityömarkkinat johtavat vain palkattoman työn virallistamiseen osaksi työmarkkinoita. Kukaan järjissään oleva ei maksa työstä yhtään mitään, jos tottuu saamaan työpanoksen palkatta.

Tämä ei ole vain minun mielipiteeni, vaan samaa mieltä ovat myös sosiaalialan ammattilaiset Noste-lehdessä. Laitetaanpa tuostakin blogista suora sitaatti:

Monessa kunnassa puistotyöntekijät on korvattu kuntoutettavilla. Työpajoissa kuntoutettavat tekevät alihankintatöitä yrityksille. Toimeentulotuen tai työmarkkinatuen päälle työntekijät saavat yhdeksän euron päiväkorvauksen. Ei ole työterveyshuoltoa, ei palkallisia lomia eikä palkattomasta työstä kerry myöskään eläkettä.

Palkattoman työn markkinoille on sittemmin keksitty poliittisesti korrekti nimi: välityömarkkinat. Tällä halutaan viestiä siitä, että palkaton työ on väylä palkkatyöhön, vain välivaihe työttömän elämässä. Kun osoitat kykysi välityömarkkinoilla, ovet avoimille työmarkkinoille aukeavat, työttömälle ikään kuin luvataan.

Näin se ei kuitenkaan mene. Kuntouttavan työtoiminnan seurantatutkimukset osoittavat, että työtoimintajakson jälkeen seuraa yleensä uusi työtoimintajakso tai paluu työttömäksi.

Oikeastaan voisin lopettaa tähän, mutta kerronpa vielä esimerkin elävästä elämästä näillä välityömarkkinoilla:

Kunta palkkasi pitkäaikaistyöttömän määräaikaisesti puistonhoitotyöhön ihan TES:n mukaisella palkalla. Kun määräaikaisuus päättyi, niin sama henkilö jatkoi täsmälleen samoja töitä kuntouttavana työtoimintana eli ilman palkkaa. Tätä ”väylää palkkatyömarkkinoille” kuljetaan siis pahimmillaan peruuttamalla eli palkkatyö johtaa palkattomaan.

Ei näin, SDP ja Filatov, ei todellakaan näin. Minua demarina hävettää, kun työväenpuole kannattaa avoimesti työmarkkinoita vääristävää palkatonta työtä naamioiden sen sananhelinällä työttömän ja yhteiskunnan eduksi. Välityömarkkinat on uudissana, josta pitäisi luopua kokonaan. Ei ole mitään välityömarkkinoita, on vain palkatonta työtä.

Kommentit
  1. 1

    Markku Perttula sanoo

    Tuli Filatovista mieleen, että häneltä pääsi yhdessä haastattelussa lipsahdus koskien mm.työttömien pakottamista 3 tunnin työmatkoille.
    Hän myönsi lähes suoraan ettei siinä mitään järkeä olekkaan, mutta kuulemma ”Työssäkäyvät rupeavat kapinaan, ellemme tee jotain.”

    • 1.1

      kas kun eivät sentään hallitsijat itse sanoo

      ”Työssäkäyvät rupeavat kapinaan, ellemme tee jotain.”

      Tässä kommentissa ei ole järjen hiventäkään, mikäli oletetaan perusnormaalien ihmisten todella pitävän työtä jollain tapaa antoisana sisältönä elämälleen. Tämä käsitys vilahtelee varsinkin oikeistolaisten retoriikassa taajaan.

      Toisekseen: vaikka yllä esitetty ihmiskuva olisikin selkeästi väärä, niin järjestelmää olisi varsin helppo muokata sellaiseksi, että työ jakautuisi tasaisemmin. Nythän tilanne on se, että osalla teetetään töitä raskailla tehoilla, koska kilpailu, ja osa puuhastelee rahattomana jotain vain, tai sitten on puuhastelematta.

      Mitä kapinointiin tulee, niin kummatkohan ovat siihen alttiimpia: mahdollisesti näköalattomat ja syrjäytyneet varattomat, joilla useinkaan ei ole puolisoa saati lapsia, vai todennäköisesti vakituisessa työssä olevat todennäköisesti perheelliset, joilla on jonkinlaista vaurautta?

      • 1.1.1

        LL sanoo

        Demarit pelkäävät, että äänestäjät jättävät heidät kokonaan. Työssäkäyvien kapina on ihan mahdollista, mutta nykyinen SDP tuskin on tukemassa lakkoja työtätekevien mileilmaisuja.

        Eivät kaikki työssäkäyvät ole sitä mieltä, että yhteisen edun nimissä pitää pakottaa kaikki työttömät ilmaistyöntekijöiksi. Jos haluaa tehdä töitä ilmatteeks, niin sitähän ei ole kukaan koskaan estänyt.

        Työttömät ovat yhteiskunnan perälauta, mutta myös varapäre joka otetaan käyttöön kun omat kamarit viilenee.

  2. 2

    sanoo

    Palkattoman työn teettämisen selkeiden eettisten ongelmien lisäksi vähäiselle huomiolle jää myös pakkotyöllistettyjen ihmisten elämänlaatu.

    On varmasti masentavaa lukea ideoita työurien pidentämisestä ja palkkaamaltista, kun oma toimeentulo on almujen varassa ja työn sijaan tarjotaan vain puuhastelua.

    Tilanteeseen on päädytty vapaan markkinatalouden ihannoinnilla. Kahden kerroksen väki on tullut jäädäkseen. Se aiheuttaa väistämättä yhteiskunnallista levottomuutta ennemmin tai myöhemmin. Pitäisikö puolen miljoonan ihmisen tyytyä haravoimaan lehtiä lopun ikäänsä?

    Kyllä maassa rahaa on, enemmän kuin koskaan. Rahanpuute ei ole ongelma – on vain liikaa varkaita.

  3. 3

    LL sanoo

    Tervetuloa todellisuuteen Tarja Filatov!

    Filatovin olisi hyvä kysyä itseltään, jos hän joutuisi samaan tilanteeseen kuin missä työtön on, että suostuisiko hän tekemään ”julkista palveluvelvoitetyötä jota ei ole varaa teettää julkisin varoin” sosiaaliturvansa vastikkeeksi? Julkiset ”palvelutyöntekijät” tekevät jo nyt työtään pienillä palkoilla, pitäisikö ne työt tehdä vieläkin halvemmalla?

    Työtä on aivan loputon määrä, hän väittää. Vaan entäs työttömälle maksettava palkka ja mahdollinen eläke sekä työsuhdeturva? Sitä ei sitten taida ollakaan? Työssäkäyvät suuttuvat, Filtov pelkää. Kyllä. He suuttuvat, jos heidän työnsä tehdään polkuhinnoilla, orjatyönä.

    Koska kansanedustajat saavat julkisista varoista palkkansa ja etuutensa, niin ehdotan että heille tulisi yhteiskuntavelvoite. Kansanedustajan olisi tehtävä kerran vuodessa yhden kuukauden ajan vapaaehtoistyönä palvelutyötä kansalaisten parissa. Sen he ovat veroja maksaville kansalaisille velkaa. Todellisuudentaju voisi palata.

    Jos aikoo turvata kansanedustajan paikkansa, niin kannattaa ehkä muistaa että välittömästi työttömyys koskee jo noin puolta miljoonaa suomalaista ja välillisesti vähintään miljoonaa. Äänestäjää. Ei kannata siis jauhaa sontaa. Tulevissa vaaleissa ratkaisee totuus.

    Työllisyysongelmia (ts. toimeentulo-ongelmia) ei ratkaista keksimällä nokkelia uusiosanoja, jotka vain hämärtävät ja heikentävät entisestään työmarkkinoilta töitä hakevien tilannetta. Muutakin työtä toki on, kuten Filatovkin sen tietää. Harmaa talous on seuraus ei syy.

    Odotan rehellistä ja todellisuudentajuista poliittista puhetta näistä asioista ensi kevään vaaleissa. Saa myös tunnustaa ja sanoa ääneen: ”Emme aio tehdä mitään, koska työttömiä/työttömyyttä tarvitaan ylläpitämään kolmen A:n luokitusta. Jos työttömien määrä vähenisi radikaalisti, siitä seuraisi inflaatio jota ei haluta. Ja saamme eläkertymät tällä tavoin alas, vaikka köyhien eläkeläisten määrä näin kasvaakin”.

    Demareissa (ja myös vasemmistoliitossa) on paljon perustulon vastustajia. Vasemmiston on vaikea saada yhteistä linjaa aikaiseksi näissä kysymyksissä. Se on ikävä ja helvetin harmillinen juttu. Perustulo kun ratkaisisi osan ongelmista, ei kaikkia, mutta osan ja estäisi myös sitä ”harmaata” työntekoa.

    • 3.1

      Anssi Lähde sanoo

      Se on elinkeinoelämän rakenteeseen liittyvä ongelma, että tekemätön työ ja työttömät ihmiset eivät kohtaa. Usein sanotaan, että työmarkkinoilta ovat hävinneet avustavat tehtävät, joihin esim. nuoret ennen pääsivät, mutta enemmänkin on hävinnyt halu ja kyky maksaa niistä palkkaa. Tähän on sitten ratkaisuksi kehitetty ihan oma työmarkkinasegmentti, jossa työttömyys on patologisoitu yksilön ongelmaksi; pitää kuntouttaa, ei tarjota työtä eikä varsinkaan palkkaa. Rakennetyöttömyydestäkään ei ole tapana enää puhua, koska se viittaisi epämuodikkaasti siihen, että yhteiskunnan rakenteissa on jotain vikaa. Segmentit ovat sementtiä, jonka läpi ei mennä: suurin osa avoimista työpaikoista täyttyy niillä, jotka jo ovat töissä, eivätkä läheskään kaikki paikat edes ole kaikkien haettavissa. So it goes.

      Viittaat ihan oikein siihen, että on olemassa ”sopiva” työttömyyden taso. Totta ihmeessä on. Phillipsin käyrällä on edelleen selitysvoimaa. Ajatellaanpa hetki täystyöllisyyttä. Silloinhan ihmiset pääsisivät valikoimaan työnantajia eikä päinvastoin. Seuraisi katastrofi: palkkamaltti olisi mennyttä ja hintakehitys karkaisi samoin. Ja mikä pahinta: millä ihmeellä ihmiset enää pidettäisiin nöyrinä ja sukat märkinä. Nuoriakaan ei enää voisi pelotella palkkatyöstä syrjäytymisen Molokin kidalla, kun töihin pääsisi aina takaisin. 1980-luvun lopullahan Suomessa oli hetken aikaa liki täystyöllisyys ja sehän oli osaltaan synnyttämässä kaikkien aikojen talouskuplaa. Ja kuinkas sitten kävikään. No, syyllinen löytyi, ja löytyy tänä päivänä, lakaistuna sinne omalla aidatulle lohkolleen. Varoittavana esimerkkinä kaikille, jotka edes aikovat nurkua työolosuhteistaan.

      Perustulo on sikäli hauska keskustelun ikiliikkuja, että itse asiassa meillä kyllä on sellainenkin ollut jo kauan. Sen nimi on viimesijainen toimeentulotuki. Perustuslaki turvaa sen, että jokaiselle on maksettava jotakin. Toki sen taso on alhainen ja sitä voidaan kepittää jopa 40 % vieläkin alemmaksi, jos ei halua leikkiä viranomaisten kanssa, mutta perälauta löytyy silti. Ei ole vaan poliittisesti korrektia myöntää, että työn ja toimeentulon suhde on jo pitkään murentunut. Se saakin murentua tulonjaon yläpäässä, mutta ei alapäässä, koska kaikkien moraalihan siitä murenisi, jos köyhä vielä nauttisi elämästään. Mutta: perustoimeentulotuen siirto Kelaan vuonna 2017 on historiallinen liikahdus kohti yhtenäistä perustuloa. 1990-luvulla haluttiin toimeentulotuessa vielä säilyttää köyhäinhoidon leima eikä tähän siirtoon oltu valmiita, mutta nyt Sote-uudistus pakottaa rationalisointeihin. Siinä voi olla joku hyväkin itu.

      Perusturvan varassa olevan pitäisi voida tienata selvästi nykyistä enemmän ja helpommin, jos halutaan kannustaa työntekoon eikä puuhasteluun. Sääntelyä on jo vähän lievennettykin, mutta jatkettakoon samalla tiellä. Opiskelijatkin saavat tienata ihan kohtuudella menettämättä heti opintotukeaan. Ja katso: kaikki tekevät töitä. Eikä kannata väittää, että työttömät ja opiskelijat olisivat kaksi eri ihmislajia.

      • 3.1.1

        LL sanoo

        Massatyöttömyys, se noin puolen ihmisen ylijäämä, on oikeastaan ollut olemassa jo 1960-1970 luvuilta lähtien kun Suomesta muutti Ruotsiin ja muihinkin maihin yhteensä, joidenkin arvioiden mukaan, noin 400.000 ihmistä. Töiden perässä. 1990-luvulla senkaltaista maastamuuttoa ei tapahtunut. Tilastonikkaroinnilla ja muilla toimilla työttömien määrä on tehty jo osin näkymättömäksi, kun on keksitty miten työtön voidaan ainakin hetkeksi kätkeä.

        Olen yrittänyt miettiä ja ymmärtää mihin Filatovin ajattelu oikein perustuu.

        Lähtökohta hänellä ei ole työttömissä ja työttömyysongelman ratkaisussa vaan ihan muualla. Työssäkäyvien mielistely. Hän ei tajua, että työtön on ajoittain myös työssäkäyvä tai on jopa tehnyt todella pitkän työuran.

        Jos muistan oikein, Filatov on sanonut suhtautuvansa itse vastahankaisesti perustuloon. Palkan eteen on tehtävä töitä. Hän rinnastaa sosiaaliturvan palkkaan, vaikka ne ovat aivan eri asioita.

        Filatovin ajattelu on yllättävän läheinen sille perussuomalaisten idealle, että kunnallisvaaleissa äänioikeus olisi vain niillä kansalaisilla, joilla on omaisuutta tai tietty määrä ansiotuloja.

        Tietty osa kansalaisista ajetaan ensin ahdinkoon ja sen jälkeen heiltä voidaan ottaa kaikki normaalit kansalaisen perusihmisoikeudet pois. Se on julmuusyhteiskunnan luomista. Tässä Filatovin paperissa on jo sen suuntaisia ehdotuksia, että orjatyöstä tehdään laillinen ja että työttömien elinoloja heikennettään entisestään. Ne jotka ymmärtävät tajuavat kyllä, että tämänkaltainen filatovismi on tuhon tie.

        Totuus on se, että työttömyys on ongelma jota ei haluta ratkaista, koska siitä hyötyviä on paljon nemmän kuin siitä kärsiviä. Täystyöllisyyttä ei tule ja on hyvin todennäköistä, että ylijäämäsuomalaisia on tulevaisuudessakin sama puolisen miljoonaa. Ja on aivan arpapeliä kuka kuuluu milloinkin tähän joukkoon.

        Olen vakaumuksellinen perustulon kannattaja, koska olen aivan varma että se synnyttää aktiivisuutta aivan toisellalailla kuin nämä Filatovin naftaaliinille haisevat ehdotukset, joissa ei ole pisaran pisaraa uudenlaista ajattelua.

        Hän kyllä osuu asian ytimeen sanomalla, että työtön on voimavara. Ilman muuta näin. Hyötyjiä on paljon.

    • 3.2

      keke sanoo

      ”Perustulo kun ratkaisisi osan ongelmista”

      Riippuu varmaan siitä perustulomallista mitä tarjotaan ongelmien ratkaisuksi. Kai olet tietoinen että nuo esitetyt perustulomallit ovat sisällöltään hyvinkin erilaisia ja niiden yhdistäminen pelkäksi ”perustuloksi” on aikamoista mutkien oikomista. Itse en kyllä tiedä sitä, että miten ihmeessä nämä välityömarkkinat muka ratkaistaisiin milläkään esitetyistä perustulomalleista? Toisaalta tämä tuskin on perustulon tarkoituskaan, koska perustuloa ajavien puolueiden poliittiset tavoitteet ovat olleet luoda nämä välityömarkkinat (ei sillä etteikö myös perustuloa vastustavat puolueet ole tämän aiheen takana).

      • 3.2.1

        LL sanoo

        Välityömarkkinoita ei ole olemassakaan, sillä tarkoitetaan orjatyön laillistamista. Olen seurannut pitkään perustulo keskustelua ja tunnen melko hyvin Vihreiden ja Vasemmistoliiton hahmotelmat.

        Sinun ehkä kannattaa tutustua tarkemmin esitettyihin malleihin ja osallistua siitä käytävään keskusteluun, siinä se ymmärryskin sitten kasvaa.

        Perustuloa ajavat puolueet eivät ole luoneet välityömarkkinoita, siis palkatonta työtä. Näitä orjatyömalleja on etenkin kokoomus tuonut esille, ja nyt se sama tulee demariministerin suusta vain eri nimisenä.

        Perustulolla ei ole tarkoitus tuottaa työmarkkinoille ilmaistyövoimaa tai polkea palkkoja.

        • 3.2.1.1

          sanoo

          -Perustulolla ei ole tarkoitus tuottaa työmarkkinoille ilmaistyövoimaa tai polkea palkkoja.

          Ei ole ei, mutta se loisi sosialimin jossa päästäisiin Forssalaiselle pellolle traktoria korjaamaan ja lantaa luomaan ihan perustulon voimalla.

          • 3.2.1.1.1

            LL sanoo

            Huah. Huono vasta-argumenti. Kannattaa tutustua niihin perusteisiin ja miksi perustulo on oikeasti aivan kaikille parempi systeemi kuin tämä nykysysteemi.

            Tämä nimenomaan pakottaa työttömän sinne forssalaiselle pellolle 9euron päiväpalkalla orjatyötä tekemään.

            Perustulon vastustajissa on runsaasti näemmä orjatyön puolustajia…

        • 3.2.1.2

          keke sanoo

          ”Olen seurannut pitkään perustulo keskustelua ja tunnen melko hyvin Vihreiden ja Vasemmistoliiton hahmotelmat. ”
          Varsin tuttuja ovat nämä mallit ja kyllä niihin on tullut tutustuttua. Lisäksi olen kyllä käynyt keskusteluja näiden mallien taustapirujen kanssa sekä BIEN verkoston väen kanssa. Ongelmaksi aika usein on vain noussut se seikka että usein kritiikki tiettyä mallia kohtaan tulkitaan kritiikiksi koko perustulomallia kohtaan tai perusturvan parannusta kohtaan. Itse kun kumminkin punnitsen sitä että miten mikäkin malli vaikuttaa smes itseni taloudelliseen tilanteeseen enkä voi oikein tukea antaa malleille jotka heikentäisivät sitä.

          ”Perustuloa ajavat puolueet eivät ole luoneet välityömarkkinoita, siis palkatonta työtä.”
          No tässä meillä on selkeästi eri mielipide. Oma mielipiteeni on että kaikki eduskuntapuolueet ovat tämän tavoitteen takana.

          ”Näitä orjatyömalleja on etenkin kokoomus tuonut esille, ja nyt se sama tulee demariministerin suusta vain eri nimisenä.”
          Kyllä näitä samoja teemoja on tullut tarkkakorvaiselle myös sieltä vasemmistoliitosta, perussuomalaisilta ja vihreistäkin. RKP:stä en ole varma.

          ”Perustulolla ei ole tarkoitus tuottaa työmarkkinoille ilmaistyövoimaa tai polkea palkkoja.”
          No ei tietenkään ole. Tosin kun ratkaisuksi tähän ongelmaan tarjotaan sitä perustuloa niin miten tarkalleen ottaen perustulo estää sen ilmaistyövoimankäytön?

          ”Perustulon vastustajissa on runsaasti näemmä orjatyön puolustajia…”
          Vastustan aktiivisesti näitä ilmaistöitä ja siitä olen kyllä saanut huudot kaikkien puolueiden aktiiveilta/asiamiehiltä koska ilmeisesti vihaan työttömiä kun heitä en halua auttaa. Vastustan myös perustulomalleja mitä puolueet ja järjestöt ovat esittäneet vaikka myönnän että ihan jokaisen blogikirjoittajan malleja en ole ehtinyt lukemaan koska niitä on satoja. Väitän tosin että suurimpaan osaan olen luultavasti tutustunut. Vielä sen verta että ei minulla mitään perustuloa vastaan ole mikäli se toteutetaan niin että köyhien (lue minun) toimeentuloni ei heikkene ja se parantaa olemassa olevaa systeemiä järkevämmäksi. Valitettavasti mikään vakavasti otettava esitys perustulosta ei ole täyttänyt näitä kriteerejä. Vakavastiotettavalla tarkoitan sitten sellaista esitystä joka tulee puolueelta tai järjestöltä eikä miltään random blogikirjoittajalta.

          • 3.2.1.2.1

            LL sanoo

            Okei joo, tahatonta väärinymmärrystä, mun puoleltani. Tuota näkökulmaa ei olekaan tuotu paljon esille, että minkälaisia vaikutuksia eri perustulomalleilla on esimerkiksi eri työttömiin, nämä elämäntilanteethan ovat kovin erilaisia.
            (mun nykytilanteessa -se ei ole aivan koko ajan ihan sama – perustulo helpottaisi paljon).

            Hyvä, että asiasta käydään keskustelua nyt, ennenkuin sitä ryhdytään oikeasti valmistelemaan tms.

  4. 4

    Spoonie sanoo

    ”Tällä halutaan viestiä siitä, että palkaton työ on väylä palkkatyöhön, vain välivaihe työttömän elämässä. Kun osoitat kykysi välityömarkkinoilla, ovet avoimille työmarkkinoille aukeavat, työttömälle ikään kuin luvataan.”

    Olen ollut jo pidemmän aikaa jumissa kuntouttavassa työtoiminnassa ja sen olen oppinut, että millekään kyseisistä aloista en aio hakea, joissa oikeiden toimijoiden ja yritysten kilpailijana on palkaton pakkotyö. Joku aika sitten totesin kuntouttavan ohjaajille, että joudun kieltäytymään asiakastöistä, koska käsittääkseni minulla on oikeus siihen lain mukaan. Ne kun vääristävät kilpailua. Vastaus oli ”ok”, ja nyt pyörittelen peukaloita ensi vuoteen asti.

    Ei pelkästään kuntouttava työtoiminta tee palkatonta työtä. Pari vuotta sitten ollessani nuorille suunnatulla pajalla, kävimme välillä läheisessä halpahallissa hinnoittelemassa tuotteita hyllyihin ja kasaamassa kauppaan tuotteita esille. Pari kertaa kävimme myös siivoamassa kaupungin virastoissa. Kun yritin kieltäytyä palkattomasta työstä ja sanoin tämän opettavan nuoria palkattomaan työntekoon, sanottiin ensin etteivät nämä ole oikeita töitä ja sitten haukuttiin työn vieroksujaksi: ”Miten luulet pärjääväsi työelämässä tuolla asenteella? Töitä on aina tehtävä, näin se on.” Tätä ei tosin tapahtunut kuin muutaman kerran, toisin kuin kuntouttavassa jossa se on jatkuvaa.

    Nämä kuntouttavat ja vastaavat eivät pysyisi pystyssä ilman ilmaista työvoimaa, sillä niitä järjestävillä tahoilla ei olisi varaa maksaa palkkoja. Niillä ei ole tällä hetkellä edes varaa maksaa niin yksinkertaisista asioista, kuin käyntikortit tai siivoustyö. Nämä työt tehdään ns. talon sisällä, ilmaiseksi. Palveluita tarjotaan myös talon ulkopuolisille ja alihankintahommina tai yksityisille tahoille myytyinä. Ohjaajilla ja muilla ”oikeilla” työntekijöillä ei ole intoa pyrkiä muuttamaan tilannetta, se tarkoittaisi oman työpaikan menetystä.

    Välityömarkkinat ovat yhteiskunnan loinen, joka pysyy elossa työllistämispolitiikan epäonnistumisilla.

  5. 5

    LL sanoo

    LuinTarja Filatovin laatiman raportin, se on järkyttävää luettavaa.
    Täältä >>> http://www.tem.fi/files/35574/TEMrap_7_2013.pdf

    Siinä ehdotetaan muun muassa orjatyön laillistamista, no kaunokielisesti näin: ”Säädetään laki valtakunnallisesta työvoiman palvelukeskusverkostosta ja kunnallistetaan palvelukeskukset. Siirretään palvelukeskuksille ja kunnille kokonaisvastuu sosiaalipoliittisen työvoimapolitiikan järjestämisestä. Rohkaistaan julkisia toimijoita tilaamaan palveluja välityömarkkinoilta. ”

    Kiristetään tukien myöntämisperusteita:
    ”Tehdään selvitys ELY-keskusten, TE-toimistojen ja työvoiman palvelukeskusten omista palkka-tukipäätöksiä koskevista kriteereistä. Tehdään kansantajuiset ”Mitä saat, mitä sinulta vaaditaan” -ohjeet tukipolitiikasta työttömille, yrityksille ja välityömarkkinatoimijoille. (vrt. Kelan etuudet pähkinänkuoressa). Parannetaan tukipäätösten perustelua. ”

    Orjatyöhön osallistuminen sovitaan viranomaisten kanssa:
    ”Asiakkaan siirtyessä välityömarkkinoille tehdään triangelisuunnitelma, jossa asiakas, te-hallinto ja välityömarkkinatoimija sopivat yhdessä oikeuksista ja velvollisuuksista.”

    Tuetaan orjatyötoimijoita, kaunokielisesti ”välityömarkkinatoimijat”:
    ”Luodaan työnantajalle palvelu, jossa ”saa palauttaa, jos ei pelitä”, helpottamalla palkkatuetun työntekijän ”vuokraamista” ja edelleen sijoittamista, tehdään se taloudellisesti kannustavammaksi välityömarkkinatoimijoille.Tehdään sirpaleisista edelleen sijoittamisista kannattavaa välityömarkkinatoimijalle.”

    Huh huh. En olisi uskonut, että orjatyö palaa ihmiskunnan pimeästä historiasta, mutta on se nyt vain uskottava.

    • 5.1

      Pekka puupää sanoo

      Ei vit*u… Ei voi olla totta! Ja vielä demari… Oksettaa. Pelottaa. Kauhistuttaa.

      Menenkin vetämään itseni jojoon. Koska olen juuri tuossa suossa. Ja koska minulla on sivutoiminen toiminimi, en todellakaan saa fattastakaan mitään, jos en lopeta toiminimeä ja myy taloani ja autoani.

      Ihan järkyttävää. Miten tällaista voi tapahtua, ja kukaan ei oikeasti huomaa ja tee mitään…

  6. 6

    töytön sanoo

    Ei helvetti alkaa tosissaan vatuttaa pikku hiljaa. No, ainakin uusi Risikko löytyi SDP:n riveistä.

    • 7.1

      Päivin Pylkkerö sanoo

      Pistää niin vihaksi. Onnistuttiin saamaan työttömiä töihin… voi kilin kellit. Onnistuttiin höynäyttämään/pakottamaan työttömiä palkattomiin orjatöihin. Saavatkohan he edes työmatkakorvauksia? Muutenhan se menee täysin miinuksen puolelle, käteen jää entistäkin vähemmän. Tai no, ehkä rakot saa käteen.

      Itse olen työtön luonnontieteilijä, oman alan työt ovat haihtuneet kuin pieru saharaan ja hanttihommiin en ylikoulutettuna kelpaa. Suunnittelen muuttoa ulkomaille, sillä en todellakaan jää tänne odottelemaan, että koskakohan minut pakotetaan palkattomiin töihin. En suostuisi, en sitten millään, ja joutuisin karenssiin ja täysin tyhjän päälle.

      • 7.1.1

        K sanoo

        Päivi hyvä, särähtää korvaan kun peräkkäisissä lauseissa valittelet ettei hanttihommiin pääse ylikoulutettuna ja toisaalta pelottelet ”palkattomaan” työhön pakottamisella. Työkokeilujen kautta kulkee tänä päivänä yhä useamman tie avoimille työmarkkinoille, etenkin jos kyse on jostain muusta kuin omasta alasta. Maatiloilla on muuten tällä hetkellä avoinna myös kymmeniä ”oikeita” työpaikkoja, jotka eivät vain tahdo kelvata suomalaisille. Perhetiloilla ulkopuolisella työntekijällä on lähes aina huushollin paras palkka, viljelijöiden oma palkkahan on keskimäärin euron luokkaa per tunti.

        • 7.1.1.1

          keke sanoo

          ”Työkokeilujen kautta kulkee tänä päivänä yhä useamman tie avoimille työmarkkinoille”
          Kuinka monen?

        • 7.1.1.2

          J sanoo

          Minullakin särähtää korvaan tuo ”Työkokeilujen kautta kulkee tänä päivänä yhä useamman tie avoimille työmarkkinoille, etenkin jos kyse on jostain muusta kuin omasta alasta.”

          Voisiko asiasta antaa kunnon todisteita ja seurantadataa? Eli että työkokeilusta on oikeasti hyötyä, eikä se johda toimenpide-työttömyys-toimenpide -kierteeseen…

          • 7.1.1.2.1

            J sanoo

            Vielä pitää lisätä selvitys siitä miten työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä on sijoituttu avoimille työmarkkinoille. Sivun 32 taulukossa näkyy sijoittuminen työharjoittelusta/työelämävalmennuksesta, pyörii siinä viidesosan kieppeillä:

            https://www.tem.fi/files/38405/Toimenpiteilta_sijoittuminen_2011.pdf

            Nyt kun työharjoittelu/työelämävalmennus on muuttunut työkokeiluksi, niin onko se siis muuttunut tehokkaammaksi toimenpiteeksi?

        • 7.1.1.3

          Päivin Pylkkerö sanoo

          K hyvä, miksi puhut ”palkattomasta” työstä? Näistä kokeilusta ja kuntouttavasta työtoiminnasta ei makseta palkkaa. Se on kuule täysin luonnollista, ettei tahdo tehdä palkatonta työtä. Tilastoja tutkimalla aidon työllistymisen mahdollisuus näiden kokeilujen kautta näyttää melko heikolta.

          Ja siksi toisekseen, minä en halua maatilalle töihin. Ja se on perskutarallaa minun oikeuteni. Joten mitään väyliä matalapalkkaiseen lannanluontiin en tarvitse.

          • 7.1.1.3.1

            Päivin Pylkkerö sanoo

            Ja niihin maatilatöihin koulutetaan ihmisiä, on olemassa esim. maatalousalan perustutkinto, ja maatalouslomittajan koulutus. Miltä mahtaa koulutuksen saaneista tuntua, kun heidän työnsä teetetään työttömillä? Tai kenties he pääsevät kohta itse ”kokeilemaan” ja ”kuntoutumaan” ilman palkkaa.

        • 7.1.1.4

          per tunti tonnin sanoo

          Wahlroosilla tai Herlinillä ja Saarioisilla tms isoilla tiloilla voi olla. Mutta turha kahdehtia keskikokoisia tai pienempiä tiloja, niillä palkka on kahdeksasta tunnista keskiarvo normaalista suomalaisen työssäkäyvän tuntipalkasta. Suomesta loppuu 10 000 maataloutta muutaman vuoden sisällä. Sitten onkin vasta monopolit Keskolla ja S:llä, silloin se ruoka vasta maksaakin ja köyhällä ei ole varaa ostaa kuin vain halpatuotteita köyhien kaupasta.

  7. 8

    Makkonen sanoo

    Monet demaripoliitikot kannattavat siis orjatyötä, mutta vastustavat perustuloa. Todelliset värit ovat paljastuneet siitäkin pellepuolueesta (joita Suomessa riittää).