Kantapään kautta

Vahingonilo on tunnetusti paras ilo, mutta joskus sitä ei tee mieli tuntea lainkaan.

Vuosikausia minä ja monet muut olemme puhuneet alipalkkausta ja palkattomia töitä vastaan. Palaute on usein ollut röyhkeän ilkeää. Työttömät ovat laiskoja kotisohvilla makaajia, jotka valitsevat mieluummin vapaa-ajan kuin työnteon. On heidän oma etunsa, että heidät saadaan pois pullon äärestä syrjäytymästä ja osallistumaan yhteiskuntaan palkattomilla töillä.

Näin sanojat ovat yleensä oman elämänsä sankareita, joilla on hyväpalkkainen työ. He ovat erehtyneet pitämään työtään turvattuna, koska ovat mielestään korvaamattomia asiantuntijoita. Oman työttömyyden mahdollisuus ei koskaan ole juolahtanut heidän mieleensä.

Taloussanomien  mukaan nyt on saavutettu uusi pohja ja työttömiksi joutuneille insinööreille on ruvettu tarjoamaan töitä alipalkkauksella tai jopa kokonaan ilman palkkaa:

TEKin mukaan insinööreille tarjotut palkat ovat olleet usein alle puolet alan yleisestä palkkatasosta, ja aina palkkaa ei ole ollut tarjolla lainkaan. – Jos matalapalkkainen työ ei ole sisällöltäänkään koulutusta vastaavaa, asiantuntija voi olla vaarassa suistua uralta. Alipalkkaus tuntuu myös epäoikeudenmukaiselta ja työmotivaatio kärsii. Huono palkka muodostaa jatkossa pohjan palkansaajan työttömyyskorvauksen ja eläkkeen kertymiselle, TEK:n toiminnanjohtaja Heikki Kauppi sanoo tiedotteessa.

Tervetuloa todellisuuteen, jossa jo liian monet elävät. Ei tässä vielä ole edes saavutettu mitään pohjaa, jos edes jonkilaista palkkaa tarjotaan. Vasta sitten olette pohjalla, kun TE-toimisto rupeaa tarjoamaan vain palkatonta työkokeilua tai kutsuu laatimaan aktivointisuunnitelmaa kuntouttavaa työtoimintaa varten. Sitten olette pohjalla, kun teidät laitetaan syksyiseen metsään risusavottaan työmarkkinatuella ja yhdeksän euron päivittäisellä kulukorvauksellla. Tai teette näillä “etuuksilla” lumitöitä tai vääntelette työpajassa katiskoita tai nikkaroitte linnunpönttöjä. Tai pussitatte ruuveja kahdeksan tuntia päivässä jonkin alihankintatöitä haalineen säätiön liukuhihnatyöntekijöinä.

Silloin olette päässeet osallisiksi nykyajan suuren innovaation eli välityomarkkinoiden hyvää tekevästä vaikutuksesta ja saatte tehdä töitä omaksi hyväksenne ja myös yhteiseksi hyväksi. Palkkaa ei tule, mutta onpahan töitä. Rutisijoille lyödään karenssi ja toimeentulotukea alennetaan. Tämä ei koske vain insinöörejä. Tämä koskee ihan kaikkia työelämässä olevia.

Älkää kuvitelko olevanne niin korvaamattomia etteikö teitä voitaisi korvata halvemmilla tai jopa ilmaisilla työntekijöillä. Jos vieläkin kuvittelette olevanne korvaamattomia, niin tehkää vanha vesitesti ja työntäkää sormenne veteen. Jos siihen jää kuoppa, niin olette korvaamattomia. Jos ei jää, niin varautukaa osallistumaan välityömarkkinoihin. Siellä voitte miettiä kuka ihmeen viisas on keksinyt ajatuksen, jonka mukaan työttömän on tehtävä työtä ansaitakseen työttömyyskorvauksen.

Ja ihan turha on kysyä, että eikös töitä tekevä työtön olekaan töissä. Ei ole, hän on välityömarkkinoilla ja siellä pysyy.