Päänahkarahoja ja pussituspalvelua

Loimaa suunnittelee ohjaavansa puolet työllistämistoiminnasta maksetusta valtion korvauksesta kaupungin henkilökunnan virkistysrahastoon. Tätä perustellaan sillä, että kunnan yksiköt olisivat innokkaampia ottamaan vastaan työllistettäviä. Idea on saatu Forssasta, jossa malli on jo käytössä.

Näin kertoi Turun Sanomat sosiaalisessa mediassa leviävässä uutisessaan ja on hyvä, että uutinen leviää. Ehkä tämäkin tieto avaa muutamia silmiä näkemään kuntouttavassa työtoiminnassa olevien palkattomien orjien todellisen aseman.

Heidän päänahkojaan myydään ja kunta käyttää puolet rahoista vakituisen henkilökunnan lahjontaan. Näin luodaan vastakkainasettelua vakituisessa työsuhteessa olevien ja palkattomien työntekijöiden välille ja varmistetaan se, että palkattomat orjat ovat myös asennetasolla toisen luokan kansalaisia.

Mistä rahoista tässä oikein on kysymys? Kun kunta järjestää pitkäaikaistyöttömille kuntouttavaa työtoimintaa, niin se vapautuu työmarkkinatuen maksuosuudesta, joka on puolet työmarkkinatuesta. Sen lisäksi kunta saa valtiolta korvausta 10,09 euroa/kuntouttavassa työtoiminnassa oleva/päivä.

Ensi vuoden alusta maan hallitus esittää summaa korotettavaksi 15 euroon. Nyt puhutaan tästä rahasta, josta Loimaan kaupunki aikoo korvamerkitä puolet käytettäväksi vakinaisen henkilöstön virkistykseen. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevat eivät kuulu henkilökuntaan eivätkä tiimeihin, joten he eivät pääse rahoista osallisiksi. Uskomattomalta kuulostaa, mutta kai kaupunginhallituksen esityslistaa pitää uskoa: loimaa ktt

 

Tämähän on suorastaan pahoinvointia aiheuttava ajatus. Palkatta töitä tekevät kuntouttavassa työtoiminnassa olevat tuottavat jokainen kunnalle 10,09 euroa päivässä. Tästä rahasta ei ohjata senttiäkään heille itselleen, vaan rahat käytetään jo palkkaa saavien huvitteluun.

Jolla on, niin hänelle annetaan lisää ja jolla ei ole, niin häneltä otetaan loputkin pois. Tässä tapauksessa otetaan pois työpanos ja ihmisarvo.

Entä sitten tuo pussituspalvelu? Siinä meillä on jälleen hyvä esimerkki kuntouttavassa työtoiminnassa olevien hyväksikäytöstä ja kilpailun vääristämisestä:

Loimaan Seudun työkeskuksen tuki ry:n pajassa kymmenkunta työtöntä pussittaa akseleita Lounais-Suomen Putki Oy:lle ja kokoaa komponentteja ilmastointilaitteita valmistavalle Vallox Oy:lle. Vallox maksaa kymmenen ihmisen työpanoksesta keskimäärin 2 000 euroa kuukaudessa.

Siis kymmenen palkatonta työntekijää tekee menestyvän yrityksen alihankintatyötä, josta yritys maksaa kuntouttavan työtoiminnan järjestäjälle eli tälle rekisteröidylle yhdistykselle kaikkiaan 2 000 euroa kuukaudessa. Se tekee 200 euroa/työntekijä/kuukausi.

Niitäkään rahoja eivät ne työtä tekevät työttömät näe, vaan ne menevät yhdistyksen kassaan. Lisäksi kunta tietenkin siirtää valtiolta saamansa 10,09 euron korvauksen suoraan yhdistykselle. Voittajia ovat siis yritys ja toimintaa järjestävä yhdistys.

Yrittäkääpä kilpaillla sellaisen yrityksen kanssa, jonka kustannukset kymmenestä työntekijästä ovat yhteensä vain 2 000 euroa kuukaudessa. Häviäjiä ovat taas tietysti ne palkatonta työtä tekevät työttömät. Heidän päänahkojaan myyvät kaikki eikä niille markkinoille näy loppua.

Niiden päänahkojen kysyntä suorastaan kasvaa koko ajan.

Kommentit
  1. 1

    kai pöllänen sanoo

    onhantuo jo suomen perustuslakiakakin jo vastaista!!!! missä kulkee oikeus ja kohtuus kunta ja valtion välillä!!!?????? joten kehoitan pitkäaikaityöttömiä kohta muuttaan balttian maihin. Jotta loppuisi nämä valtion herrojen riisto!!! oppiivat kun suomesta häviää alkuperäiskansa ja sen mukana osaaminen! palkatkoot eurolla vaikka maahanmuuttajia mutta onko laatu sen mukaista????? Kuinka moni maahan muuttajista todellisuudessa tietää arctisista oloista????????.

    • 1.1

      anon sanoo

      eipä tiedä kovin moni suomalainenkaan näistä arktisista jutuista mitään.

  2. 2

    amk sanoo

    työttömien kohtelu lähentelee jo rasismisia piirteitä
    ja kaikki tämä on lähtenyt päättäjien päätoksistä
    ja vieläpä lakiin perustuen.
    arkadian mäellä siis rasismi kukoistaa.

    • 2.1

      anon sanoo

      eka kommentoija oli mamuilija ja toinen rasismikortilla pelaava.
      ei hyvää päivää.
      kyse on siitä kun typeryys, ahnaus ja tilaisuus kohtaavat.
      pyhä kolminaisuus.

  3. 3

    Hepa-60 sanoo

    Jos kunnan taloutta halutaan parantaa,niin ei se orjatyötä tekemällä parane.Näyttää muut tahot hyötyvän tästäkin.Pitäisi nostaa kissa pöydälle ja yrittää saada pääoma- tulot kunnallisverotuksen piiriin.Pääomatuloistahan ei makseta kunnallisveroja.Siellä voisi olla mitä ottaa.

  4. 4

    J-P sanoo

    Olisiko rahoja muuten lain mukaan mahdollista käyttää palkattomien työntekijöiden hyväksi? Oikeissa (lue: palkallisissa) työsuhteissahan on aika tarkkaa, millaisia palveluita / etuja työnantaja saa tarjota työntekijöille (voidaan katsoa veronkierroksi)

  5. 5

    Tapio Koivisto sanoo

    Hyvä kirjoitus taas, mutta millaisen ihmiskäsityksen omaavat näiden kuntien päättäjät? En kehtaa sanoa.

  6. 6

    huoh sanoo

    Mitähän nyt taas vielä lisää tulossa..

    http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/25271-hallitus-ministeroille-naita-ehdotuksia-7-marraskuuta-mennessa
    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288759224506.html
    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/695797/Ministerioiden+keksittava+pikavauhtia+hallitukselle+kasvuideoita

    Hallitus paimentaa ministeriöitä etsimään kasvua ja työllisyyttä vahvistavia ratkaisuja pikavauhtia.

    Hallitus on STT:n tietojen mukaan viime viikon lopulla lähettänyt ministeriöihin paimenkirjeen, jossa kaikilta ministeriöiltä pyydetään kasvua, työllisyyttä, kilpailukykyä ja julkisen talouden tasapainoa vahvistavia ehdotuksia 7. marraskuuta eli tämän viikon perjantaihin mennessä.

    Paimenkirjeessä ministeriöitä muistutetaan siitä, että Suomen talouden, työllisyyden ja julkisen talouden tasapainon kehitys on ollut ennakoitua heikompaa. Suomen rakenteellinen alijäämä on kasvamassa ennakoitua suuremmaksi, minkä vuoksi on hallituksen mukaan välttämätöntä toteuttaa kestävyysvajetta umpeen kurovia rakenteellisia toimenpiteitä. Näistä esityksistä ei saisi tulla valtiolle lisämenoja, paimenkirjeessä sanotaan.

    Tarkoituksena on, että hallitus voi tehdä näitä ehdotuksia koskevat päätökset 17. marraskuuta hallituksen neuvottelussa. Hallitus neuvottelee tuolloin ensi vuoden täydentävästä talousarvioesityksestä.

    Hallitus kirjeen taustalla on huoli siitä, että Suomen talouden, työllisyyden ja julkisen talouden tasapainon kehitys on ollut aiemmin ajateltua heikompaa. Suomen rakenteellinen alijäämä on kasvamassa ennakoitua suuremmaksi, minkä vuoksi hallituksen mukaan on välttämätöntä toteuttaa kestävyysvajetta umpeen kurovia rakenteellisia toimenpiteitä.

    – Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon sekä päätettyjen valtiontalouden sopeutumistoimien voimaan saattamisen rinnalla on tarpeen, että hallitus tekee täydentäviä kasvua, työllisyyttä, kilpailukykyä ja julkisen talouden tasapainoa vahvistavia toimenpiteitä vielä tämän vaalikauden aikana, kirjeessä sanotaan.
    Ministeriöitä muistutetaan samalla tarkoituksena olevan, että uudet esitykset eivät aiheuta valtiolle lisämenoja.

  7. 7

    pitkäaikaistyötön sanoo

    Työttömien olisi syytä tiedostaa oikeutensa, eikä alistua mielivaltaan. Kuntien härskille lainvastaisella toiminnalle ei saada loppua, ellei jokainen työtön ala noudattamaan samaa linjaa kuin TE-toimistot, toisin sanoen lain mukainen byrokratia olkoon myös jokaisen työttömän linja. Kuntouttavaan työtoimintaan ei tarvitse mennä, jos sen järjestämisessä ei ole noudatettu lakia.

    Kunta ei voi pakottaa työtöntä allekirjoittamaan sopimusta sellaisesta työtoiminnasta, jota ei ole yksilöity aktivointisuunnitelmaan, eikä kunnalla ole oikeutta kutsua työtöntä sellaiseen työtoimintaan. Aktivointisuunnitelmat, jotka eivät täytä lain määräyksiä, eivät ole juridisesti sitovia, eivätkä näin ollen velvoita työtöntä osallistumaan mihinkään. Jos kaikesta huolimatta saa kuntouttavaa työtoimintaa koskevan päätöksen kunnalta, voi siitä valittaa perusturvalautakuntaan annettujen ohjeiden mukaisesti.

    Karenssia voi laillisesti saada vain jättämällä saapumatta tai kieltäytymällä osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen ja siihen merkittyyn kuntouttavaan työtoimintaan. Toiminnasta on suunnitelmassa oltava merkittynä lain määräämät asiat. Ylimalkainen maininta osallistumisesta kuntouttavaa työtoimintaan ei ole sitova, eikä riittävä karenssin määräämisen peruste. Jos KELA päättää olla maksamatta työmarkkinatukea työvoimaviranomaisen antaman lausunnon perusteella, voi asiasta valittaa KELA:lle, joka ohjaa valituksen työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle.

    On syytä olla allekirjoittamatta aktivointisuunnitelmaa, joka ei ole lain määräysten mukainen, tai sopimusta, joka ei perustu allekirjoitettuun suunnitelmaan. Se on pitkällä tähtäimellä kaikkien pitkäaikaistyöttömien etu. Kuntouttavan työtoiminnan tarkka määrittely aktivointisuunnitelmaan on sisällytetty lakiin sen tarkoituksen toteutumisen turvaamiseksi (HE 184/2000). Lisäksi se suojaa työtöntä mielivallalta. Jos työttömän edellytetään noudattavan lakia pilkuntarkasti, niin silloin samaa tulee edellyttää TE-toimistoilta ja kunnilta. Joku voi pitää tähän asiaan puuttumista saivarteluna, mutta samaa ”saivartelua” TE-toimistot ja kunnat harjoittavat työtöntä kohtaan jatkuvasti. Esimerkiksi vaatiessaan jokaisesta sairaspoissaolosta hoitajan tai lääkärin todistuksen.

    Laki kuntouttavasta työtoiminnasta määrää toiminnan järjestettäväksi jakso kerrallaan. Lakia koskevassa hallituksen esityksessä HE 184/2000 sanotaan, ”Kun kuntouttavan työtoiminnan jakso päättyy, on työvoimatoimiston, kunnan sekä henkilön kokoonnuttava arvioimaan työtoiminnan vaikutuksia henkilön työllistymismahdollisuuksille sekä päättämään jatkosta.” Lain 13.3 §:ssä asia määrätään seuraavasti: ”Edellä 2 momentissa tarkoitetun jakson päättyessä aktivointisuunnitelma on uudistettava noudattaen mitä 3 luvussa aktivointisuunnitelmasta säädetään.”

    Kuntouttava työtoiminta on viimesijainen toimenpide (HE 184/2000) aktivointisuunnitelmaa laadittaessa. Jos työ- ja elinkeinotoimisto arvioi, ettei henkilölle voida viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarjota työtä tai julkisia työvoimapalveluja, aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä kuntouttava työtoiminta (8.3 §).

    Kuntouttavan työtoiminnan sisältö on kuvattava aktivointisuunnitelmassa tarkasti (HE 184/2000). TE-toimistossa kirjoitetaan ylimalkaisia aktivointisuunnitelmia, jotka eivät täytä lain 8 §:n ja 9 §:n määräyksiä. Toiminnasta on kirjattava aktivointisuunnitelmaan vähintään seuraavat asiat: 1) kuntouttavan työtoiminnan kuvaus ja toiminnan järjestämispaikka, 2) kuntouttavan työtoiminnan päivittäinen ja viikoittainen kesto, 3) kuntouttavan työtoiminnan jakson alkamisajankohta ja pituus, 4) henkilölle kuntouttavan työtoiminnan ohella tarjottavat muut sosiaalipalvelut sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalvelut sekä 5) ajankohta, jolloin viimeistään arvioidaan kuntouttavan työtoiminnan vaikutuksia henkilön työllistymismahdollisuuksille ja päätetään jatkotoimista sekä aktivointisuunnitelman uudistamisesta. Tarkoitus on pyrkiä siihen, että aktivointisuunnitelmaa uudistettaessa voitaisiin henkilölle tarjota työtä tai työhallinnon työllistymistä edistäviä toimenpiteitä, jotka ovat ensisijaisia kuntouttavaan työtoimintaan nähden (HE 184/2000).

    • 7.1

      toope sanoo

      Aktivointisunnitelmien kanssa saa muutenkin olla tarkkana: omaan aktivointisuunnitelmaani oli taannoin kirjoitettu, että koetan hakea tiettyyn päivämäärään mennessä töitä. Kun tuo kyseinen päivämäärä oli umpeutunut, sain työvoimaviranomaisilta kirjeen, jossa vaadittiin asian tiimoilta kirjallista selvitystä ja peloteltiin päivärahan menettämisellä.

      Tilanne oli sikälikin erikoinen, koska olin kirjeen saapuessa ollut jo noin kuukauden palkkatukitöissä – en siis työttämänä saati päivärahan saajana lainkaan. Tämä oli myös työvoimaviranomaisten tiedossa.

  8. 8

    kuntouttava pakkotyö sanoo

    Meidän pitäisi ruveta markkinoimaan sellaisia vartija – paidan tapaisia takkeja ja T-paitoja ja huppareita, joissa lukee selässä ”ORJA”. Sitten voisivat työttömät pitää tällaisia aina päällä kuntouttavassa pakkotyössä ja kaikissa muissa alistusleikeissä.

  9. 9

    kuntouttava pakkotyö sanoo

    Ja voisi käyttää myös vähän mielikuvitusta ja värjätä näitä vaatteita enemmän vankilan tyylisiksi. 😀

  10. 10

    Herra Huu sanoo

    Kysymys: Kun pitkäaikaistyöttömälle laitetaan aktivointisuunnitelmaan (sama kuin asiakassuunitelma?) kuntouttava työtoiminta, niin voiko hän vaatia, että siihen samalla laitetaan toiminnan kuvaus, järjestämispaikka, kesto, ajankohta ja pituus sekä sosiaaliset palvelut ja arviointiajankohta?
    Eli jos nämä tiedot puuttuvat aktivointisunnitelman kuntouttavasta työtoiminnasta, niin työttömän ei tarvitse allekirjoittaa sopimusta, ennen kuin tiedot sieltä löytyvät? Työtön voi kieltäytyä allekirjoittamasta aktivointisuunnitelmaa, jossa on pelkästään maininta kuntouttavasta työtoiminnasta.

    Nykyään työkkärissä aktivointisuunnitelmaan lisätään ilmoitus kuntouttavasta työtoiminnasta, koska sitten kun sellainen mahdollisuus jossain ilmestyy, niin työttömän on se hyväksyttävä, koska se lukee suunnitelmassa.
    Jos nämä tiedot kuntouttavasta työtoiminnasta ovat pakollisia, niin silloin työkkärin pitäisi jo etukäteen tietää aktivointipaikka.

    • 10.1

      Saku Timonen sanoo

      Jos aktivointisuunnitelmaan sisällytetään kuntouttava työtoiminta, on siitä kirjattava suunnitelmaan ainakin seuraavat asiat:

      1) kuntouttavan työtoiminnan kuvaus ja toiminnan järjestämispaikka;

      2) kuntouttavan työtoiminnan päivittäinen ja viikoittainen kesto;

      3) kuntouttavan työtoiminnan jakson alkamisajankohta ja pituus;

      4) henkilölle kuntouttavan työtoiminnan ohella tarjottavat muut sosiaalipalvelut sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalvelut; sekä

      5) ajankohta, jolloin viimeistään arvioidaan kuntouttavan työtoiminnan vaikutuksia henkilön työllistymismahdollisuuksille ja päätetään jatkotoimista sekä aktivointisuunnitelman uudistamisesta. (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 9 §)

      Jos nämä kaikki eivät löydy aktivointisuunnitelmasta, niin suunnitelma on lainvastainen eikä sitä tarvitse allekirjoittaa ennen kuin se on korjattu.

      Pitää kuitenkin huomata, että näitä suunnitelmia on kaksi. Työllistymissuunnitelma eli ilmeisesti tarkoittamasi asiakassuunnitelma on se, joka tehdään ensimmäisen kerran työnahkijaksi ilmoittautuessa ja joka päivitetään jokaisen ilmoittautumisen yhteydessä. Siihen voidaan yhtenä vaihtoehtona ottaa pelkkänä mainintana kuntouttava työtoiminta, mutta juuri tässä piilee ansa. Jos kuntouttava työtoiminta on mainittu työllistymisuunnitelmassa, niin silloin se on pakko ottaa mukaan myös laadittaessa aktivointisuunnitelmaa. Ja se aktivointisuunnitelmahan laaditaan siinä vaiheessa, kun 500 (ensi vuonna 300) työttömyyspäivää on tullut täyteen. Työllistymissuunnitelmaan ei siis pidä hyväksyä kirjattavaksi kuntouttavaa työtoimintaa, koska jos se on sinne kirjattu, niin siitä ei enää voi kieltäytyä. Jos se siellä työllistymissuunnitelmassa jo on, niin se kannattaa vaatia seuraavan päivityksen yhteydessä poistettavaksi.

  11. 11

    Herra Huu sanoo

    Kiitos vastauksesta. Mistä tietää, kummasta suunnitelmasta on kysymys? Olen ollut 6 v. työttömänä ja välillä aktivoitunut itse työharjoitteluun ja kursseille. En ole tiennyt kahdesta eri suunnitelmasta, enkä siis tiedä kumpi minulla on. Luultavasti vain asiakassuunnitelma, koska olemme aina vain laatineet yhden.
    Voinko kieltäytyä allekirjoittamasta asiakassuunitelmaa, jos siellä on maininta kuntouttavasta työtoiminnasta, eikä sitä suostuta poistamaan? Olen kuitenkin ymmärtänyt, että kuntouttava työtoiminta on pakollista pitkäaikaistyöttömälle ihan lain mukaan, joten oli se suunnitelmassa tai ei, niin siitä ei voi lain mukaan kieltäytyä. Paitsi vaatia toimimaan juuri tuon byrokraattisen mallin mukaan. Ja työkkärin on se kuntouttava työtoiminta myös lain mukaan tarjottava pitkäaikaistyöttömälle.
    Haluan kontrolloida itse mitä vapaa-aikanani teen, omaehtoiseen aktivointiini ei edes riitä kaikki tunnit vuorokaudessa. Mutta siitä en voi mainita työkkärissä, koska tulkitsisi sen omassa työssään työllistyväksi. En halua, että aktivoinnin tekee virkamies puolestani, jota ei kiinosta onko siitä oikeasti hyötyä, vaan ainoastaan saada kunnan tilastot paremmiksi. Lisäksi en ole mitenkään syrjäytynyt, päinvastoin. En tarvitse kuntoutusta. Olen vastaan kaikenlaista palkatonta työkikkailua ja työttömän holhoamista. Työtoiminnan pitää olla vapaaehtoista.

    • 11.1

      Saku Timonen sanoo

      Todennäköisesti sinulla on työllistymissuunnitelma, mutta kannattaa varmistua asiasta kysymällä TE-toimistosta.

      Työllistämissuunnitelma on lain mukaan työnhakijan ja työvoimaviranomaisen yhdessä tekemä suunnitelma, joten TE-toimisto ei voi yksipuolisesti sanella mitä siihen otetaan. Tällä perusteella katson oikeutetuksi kieltäytyä allekirjoittamasta sellaista suunnitelmaa, johon on otettu jotain vastoin asiakkaan tahtoa.