Kun laki vaatii

– Mutta kun laki vaatii yhtiöittämään.

Tällaisen vastauksen olen saanut aina, kun olen yrittänyt puhua Juuan kaukolämpölaitoksen yhtiöittämistä vastaan. Kun olen kertonut miten yksinkertaisella tavalla yhtiöittämisvelvoite voidaan välttää, niin sekä johtavien kunnan virkamiesten että useimpien muiden luottamushenkilöiden katse alkaa harhailla. Tulkitsen sen merkiksi siitä, että asia ei joko kiinnosta tai menee yli ymmärryksen.

Ensi tiistaina Juuan kunnanvaltuusto päättää käynnistää kunnan kaukolämpölaitoksen yhtiöittämisen siten, että uusi yhtiö aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa. Tämä perustuu viime vuonna tehtyyn lakimuutokseen.

Kuntalakiin lisättiin uusi 2a §, jonka 1 momentissa sanotaan näin:

Kunnan hoitaessa 2 §:ssä tarkoitettua tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen on annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus).

Tämä on ihan selvää tekstiä. Kaukolämmön tuottaminen tapahtuu markkinoilla kilpailutilanteessa muiden lämmöntuottajien kanssa. Saman pykälän 2 momentin 5-kohdassa sanotaan kuitenkin näin:

Kunta ei hoida tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla ainakaan, jos:

[…]

5) toiminta perustuu lakiin perustuvaan monopoliasemaan tai muodostaa luonnollisen monopolin tai tuottaa välittömästi näihin liittyviä palveluja;

Löytyykö sellaista lainkohtaa, jolla kunta voisi saada monopoliaseman lämmöntuotantoon? Kyllä löytyy.

Maankäyttö- ja rakennuslain 57a § sanoo näin:

Asemakaavassa voidaan antaa määräys rakennuksen liittämisestä kaukolämpöverkkoon, jos määräys on tarpeen energian tehokkaan ja kestävän käytön, ilman tavoiteltavan laadun taikka asemakaavan muiden tavoitteiden kannalta.

Määräystä sovelletaan rakennukseen, jonka rakennuslupaa haettaessa kaukolämpöverkko on toteutettu siten, että siihen liittyminen on mahdollista rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä.

Ratkaisu on siis näin helppo. Tällä hetkellä ei ole sellaista kaavamääräystä, joka velvoittaisi uuden rakennuksen liittymään kaukolämpöverkkoon. Määräys voidaan kuitenkin antaa ihan normaalina kaavamuutoksena. Se ei vaadi muuta kuin vähän valmistelua ja käsittelyn lautakunnassa, kunnahallituksessa ja valtuustossa.

Uusi määräys ei velvoittaisi jo olemassaolevia rakennuksia liittymään verkkoon. Lisäksi kunnalla säilyisi edelleen mahdollisuus myöntää harkintansa mukaan poikkeuslupia järjestää lämmitys muulla tavalla.

Mihin sitten perustuu näkemykseni siitä, että näin voitaisiin välttää yhtiöittäminen? Sen sanoo Valtiovarainministeriö julkaisussaan Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja toiminnan yhtiöittäminen (33/2010). Kaukolämpölaitoksesta ja kaavamääräyksista puhutaan ihan selkokielellä julkaisun sivuilla 32-33.

Miksi sitten ei pitäisi yhtiöittää?

Juuan kaukolämpölaitos on pieni, mutta tuottaa kunnalle koko ajan verotonta tuloa. Yhtiönä se joutuisi maksamaan valtiolle veroa voitostaan. Kyseessä olisi selvä tulonsiirto valtiolle.

Kaukolämpölaitos on niin pieni, että sillä ei ole omaa henkilökuntaa. Kunnan virkamiehet ja työntekijät hoitavat lämpölaitosta osana muita työtehtäviään. Uudelle yhtiölle pitäisi palkata hekilökuntaa toimitusjohtajasta alkaen ja se maksaa.

Ne rahat otettaisiin tietenkin asiakasmaksuina eikä kunnalla olisi siihen mitään sanomista. Vaikka uusi yhtiö ainakin aluksi olisi kunnan kokonaan omistama, niin sen päätöksenteko siirtyisi osakeyhtiölainsäädännön alaiseksi. Kunnanvaltuustolla ei siis olisi enää koskaan mitään sanottavaa kaukolämpömaksuihin eikä muihinkaan yhtiön asioihin. Vielä nyt on, sillä samassa ensi tiistain valtuustossa päätetään myös ensi vuoden kaukolämpömaksuista.

Aluksi osakehtiö siis olisi kunnan omistama. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että pääomasijoittajat ovat kiinnostuneita kaikesta tuottavasta kuntien toiminnasta. Pidän jokseenkin varmana, että muutaman vuoden sisällä joku pääomasijoitttaja tarjoaisi yhtiöstä sellaisen summan, että päättäjät putoaisivat polvilleen ja myisivät koko höskän siinä paikassa.

Sitten on ainakin turha valittaa kunnan luottamushenkilöille hinnankorotuksista. Niin on jo vuoden 2016 alusta lukien, jos esitys hyväksytään ensi tiistaina. Osakeyhtiön ainoa tarkoitus on tuottaa osakkeenomistajille voittoa eikä kunnanvaltuustolla ole mitään sanomista osakeyhtiön päätöksiin.

Harkitsen vakavissani vastaehdotuksen tekemistä saanpa sille kannatusta tai en. Kun hinnat nousevat ja asiakkaat raivostuvat, niin voin pyytää heitä käymään yhtiöittämispäätöksen tehneiden valtuutettujen kimppuun.

Kommentit
  1. 1

    Riikka Söyring sanoo

    ”Aluksi osakehtiö siis olisi kunnan omistama. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että pääomasijoittajat ovat kiinnostuneita kaikesta tuottavasta kuntien toiminnasta. Pidän jokseenkin varmana, että muutaman vuoden sisällä joku pääomasijoitttaja tarjoaisi yhtiöstä sellaisen summan, että päättäjät putoaisivat polvilleen ja myisivät koko höskän siinä paikassa.”

    Yhtiöittämispakon tarkoitus nimenomaan on saada kuntien tuottava omaisuus myyntiin, jotta joku kartellikonklaavi pääsee siihen käsiksi.

  2. 2

    Harryet sanoo

    Niin, mistä hitosta tuo yhtiöittämispakko tuonne lakiin no saatukin ujutettua… Samaa mieltä edellisen kommentoijan kanssa. Ja Sakari, olet taas oikeassa. Tsemppiä sinulle työhösi, koska tässä hölmöläisten maassa sitä todella tarvitaan.

  3. 3

    Tapio Koivisto sanoo

    Todella piristävää lukea kirjoitusta, jossa kirjoittaja viitsii nähdä vaivaa.

  4. 4

    Markku Perttula sanoo

    Ja varmasti nousee kaukolämmön hinta yhtiöittämisen jälkeen. Takuuvarmasti!

  5. 5

    Jasu sanoo

    Ei hinnat nouse jos tulee kilpailua alalle. Ne karkaavat kokonaan käsistä niinkuin autojen katsastus hinnat.

  6. 6

    Veli-Matti Hurskainen sanoo

    Näinhän asia menee, kuten Sakari kirjoittaa. Tuolla samalla luonnollisella monopolilla voidaan välttää esimerkiksi vesilaitosten yhtiöittäminen. Jokaisen kaava-alueella olevan kiinteistönhän on liityttävä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon.

    Pientä lievennysmahdollisuutta tuohon yhtiön itsellisyyteen on. Kunta voi omistajana tehdä konserniohjausta. Se voi yhtiötä perustettaessa yhtiösopimuksessa määritellä, että omistaja asettaa esimerkiksi vuosittain tavoitteet yhtiölle. Yksi tavoite voi olla myös kaukolämmön hinta suhteessa johonkin vertailukohtaan, esimerkiksi seutukunnan muiden kuntien hintatasoon. Näin on meillä tehty vuokrataloyhtiön kohdalla. Valtuusto voi päättää vuosittain näistä tavoitteista.

    Yhtiön voi nykyisin määritellä myös ns. yhteiskunnalliseksi yritykseksi – tässä tapauksessa sille olisi erinomaisen hyvät perusteet – mikä tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että yhtiö sijoittaa osan tai koko voiton takaisin yhtiöön sen toiminnan kehittämiseen. Tulovirta kuntaomistajalle pienenee, mutta niin myös valtiolle maksettavat verot.