Sentin tähden

Netissä leviää kuva perintäkirjeestä, jonka mukaan yhden sentin saatava on muuttunut perintätoimistossa 19,70 euroksi. Asiasta uutisoi myös ainakin MTV.

sentin-lasku

Arkijärjellä laskua on mahdoton käsittää. Tavallisessa elämässä yhdellä sentillä ei ole käytännössä mitään merkitystä, koska kaikki summat pyöristetään lähimpään viiteen senttiin. Jos kaupassa olisi yhden sentin tuote, niin ainoana ostoksena se olisi ilmainen.

Tilisiirroissa sentitkin lasketaan, joten sinä mielessä tuo lasku saattaa olla perusteiltaan oikea. Sanoin saattaa, koska en tiedä mistä sentti on tullut. Asiakas itse ainakin jutun mukaan epäilee näppäilyvirhettä.

Perintätoimistot iskevät ahneesti kiinni tällaisiin näppäilyvirheisiin. Pienistä puroista koostuvat ne suuret virrat, joita tämäkin toimisto siirtää voittoina veroparatiisiin. Lasku saattaa olla perusteiltaan oikea, mutta määrältään se näyttää laittomalta.

Saatavien perinnästä annetun lain mukaan perintä etenee näin: Ensin velalliselle on lähetettävä muistutus. Aikaisintaan 14 vuorokauden kuluttua muistutuksesta saa lähettää maksuvaatimuksen, jossa laskutetaan myös muistutuksesta ja perinnästä aiheutuneet kulut. Muistutuksesta saa laskuttaa enintään viisi euroa.

Maksuvaatimuksen perimiskulut on porrastettu saatavan pääoman mukaan ja enintään sadan euron saatavasta saa periä kuluina enintään 14 euroa. Jos perimiskulut ovat tavallista suuremman työmäärän takia laissa säädettyjä suuremmat, niin silloin saa periä todelliset kulut. Velalliselle on tällöin esitettävä erittely vaadituista perintäkuluista ja niiden perusteista sekä ilmoitettava kulujen määrän olevan muutoin sovellettavia enimmäismääriä suurempi.

Tässä tapauksessa saisi periä muistutusmaksun viisi euroa ja perimiskuluina 14 euroa. Yhteensä laillinen summa olisi siis enintään saatava 0,01 euroa + muistutus 5 euroa + maksuvaatimus 14 euroa  eli 19,01 euroa. Perintätoimisto siis laskuttaa liikaa 0,69 euroa.

Joku voisi väittää tuota summaa erääntyneen saatavan koroksi, mutta jos yksi sentti kasvaa korkoa puolessatoista vuodessa 68 senttiä, niin silloin korkoprosentti täyttää kiskonnan tunnusmerkistön.

Lasku ei täytä lain vaatimuksia myöskään erittelyn osalta. Laskussa pitäisi eritellä muistutuksen hinta 5 euroa, maksuvaatimuksen hinta 14 euroa ja korot. Tässä laskussa kaikki nämä on niputettu yhteen. Ilmeisesti ajatuksena on, että ei kukaan noin pienten summien perään kysele.

Asiakas suhtautui laskuun huumorilla, mutta se tulee maksamaan hänelle lisää. Paitsi ehkä siinä tapauksessa, että hän lähettää laskun kuluttaja-asiamiehen tutkittavaksi. Ei näitä perintätoimistoja saada kuriin ennen kuin ne saavat markkinaoikeudesta uhkasakolla tehostetun kiellon jatkaa lainvastaista toimintaansa.

Kommentit
  1. 1

    Oscari sanoo

    Saku hyvä, mitä tapahtuisi jos maksaisin yhden sentin liikaa? Millainen hässäkkä siitä syntysi vai vaikenisiko maksun saaja itsensä kuoliaaksi?

    Taidan kokeilla seuraavan kerran kun tuollaisia laskuja tulee.

    • 1.1

      Vierailija sanoo

      Kuvan tapauksen perintäfirma laittaisi ilmoituksen liikasuorituksesta kysellen tilinumeroa palautusta varten. Mutta koska palautuskuluja perittäisiin kummiskin jotain 15 euroa, tulisi lasku 14,99 eurosta.

  2. 2

    Harryet sanoo

    Oscari, kunhan et autoveroa maksa liikaa! Saat muuten ajokiellon…

  3. 3

    Papi sanoo

    Ei tuo asia ole niin kuin sen velallinen esittää, hän on jättänyt maksamatta
    alkuperäisestä laskusta ja perintäkuluja. Alun perin liikkellä sillä asenteella, että
    maksaa laskun myöhässä, perinnän kautta mutta ei halua maksaa perintäkuluja.

    Asioilla aina kaksi puolta, ja tuo oli sen toinen puoli. Kumpi sitten oikeassa?

  4. 4

    Markku sanoo

    ”Yhteensä laillinen summa olisi siis enintään saatava 0,01 euroa + muistutus 5 euroa + maksuvaatimus 14 euroa eli 19,01 euroa. Perintätoimisto siis laskuttaa liikaa 0,69 euroa.”

    Kiitos tästäkin selventävästä kirjoituksesta. Jos näitä hyviä juttujasi vain malttaisi tavailla niin ymmärtäisi paremmin kaikkea tätä ankaraa päänsärkyä aiheuttavaa rahastusta. Siis miten moisiin kohtuuttomiin summiin ollaan päädytty.

    Itse huomasin tänään että persaukeisen työttömän kannattaa pysyä kaukana pankin automaattisista maksupalveluista. Mukavasti ja vaivattoman automaattisisesti toistuvista maksuista, siis ihan tavallisista itse verkkopankissa kyhätyistä maksupalvelusta saattaa seurata ihan kohtuuttomia ylimääräisiä kuluja jos ei älyä olla tarkkana ja etenkin jos tilillä ei olekkaan eräpäivänä tarvittavaa summaa mistä maksu maksetaan.

    Rahastus kertaantuu ja summat kasvaa reippaasti jos maksuja on usempia, vaikka summat olisivat pieniä niin palvelumaksu on kaikille sama. Huomasin että mokomista jonninjoutavista omalle akalle menevistä kiireettömistä muutaman kympin perheen sisäisistä laskuista oli rohmuttu kustakin vieläpä useampaan kertaan melkein 20€ ylimääräisiä käsittelymaksuja.

    Törkeää rahastusta!

    Varmaan siellä sopimusteksteissä tuokin asia on ”sovittu” mutta eihän moista ole osannut edes huomioida. Tyhmyydestä sakotetaan. Täytyy mennä selvittelemään asiaa vielä enemmän.

    Kiitos kuitenkin hyvistä kirjoituksistasi.

  5. 5

    Latexi69 sanoo

    Josba 1 tai 2 sentin ostokset o ilmassa niin saako hakee irtokarkki kaupan tyhjäksi yks karkki kerrallaan?

  6. 6

    Pera sanoo

    Pienten firmojen käyttämiä laskutusohjelmia saattaa olla vaikka kuin monta erinlaista ja samoin versioita. Ja kun puhutaan tietokoneella tehdystä laskennasta, saattaa eri aikakausina tehdyt ohjelmat ajettuna uudemman aikakauden tietokoneella tehdä tepposet. Eli tarkistuslaskennassa yritykset ovat saattaneet huomata, että ohjelma on tehnyt pyöristyksen liian aikaisin, ja näin virhe on kertautunut. Toki toisinkinpäin asia tapahtuu, mutta tuskinpa palauttavat ylimääräisiä laskuttamiaan rahoja. Tuon takia kannattaa maksaa harkintansa mukaan muutama sentti ylimääräistä, että välttyy muutamien senttien takaisinperinnältä.

  7. 7

    pitkäaikaistyötön sanoo

    Jos joku yritys teettää työtään alihankintana, joutuu se maksamaan siitä käyvän korvauksen alihankkijalle. Ko. kustannuksen yritys sitten perii oman tuotteensa tai palvelunsa hinnassa asiakkailtaan. Kuinka ollakkaan, kun yritys siirtää perintätyönsä toisen yrityksen tehtäväksi, sen ei tarvitsekaan maksaa mitään vaan velallinen maksaa. Voitaisiko alihankinnassa noudattaa samaa periaatetta? Yritys antaisi alihankkijalle listan asiakkaistaan, jotka ovat ostaneet tuotetta tai palvelua ja sitten alihankkija perisi heiltä suoraan oman osuutensa.

  8. 8

    J-P sanoo

    Lindorff yritti kerran äidiltäni huijata usean sadan euron laskua toiseen kertaan. Koko ajan toisessa päässä sellainen ”kannattaa maksaa, muuten menee oikeuteen, voi tulla kalliiksi” -asenne, eikä mitään kiirettä asian selvittelyn suhteen.

    Usean päivän jälkeen myönsivät, että löysivät tositteen, että äitini oli maksanut laskun Lindorffille, muttei tositetta siitä, että Lindorff olisi tilittänyt rahat eteenpäin. Mutta eihän tämä meitä enää koske?

    Ja paskat. ”Oikeuteen menee, voi tulla kalliiksi.”

    Onneksi jossain vaiheessa löytyi myös kuitti ensimäisestä maksusta. Ja oikeuteenhan se juttu meni. Olen edelleen vähän katkera, kun äitini ei soittanut ja kysynyt ”Kuinka kalliiksi tuli?” – häviäjähän (eli tässä onnellisessa tapauksessa Lindorff) koko lystin lopulta ylensä maksaa.

  9. 9

    Valtionrakastaja sanoo

    Meinaako Uuninpankkopoika, että jokaisen pitäisi saada maksaa jokainen laskunsa sentin verran liian pienenä ilman seurauksia? Mitähän siitäkin seuraisi tässä maailmassa? Ainakin kirjanpitäjille saataisiin lisää töitä.

    • 9.1

      Saku Timonen sanoo

      Miten sinä juttuni noin onnistuit lukemaan? Ei kyse ole siitä, että pitäisi saada maksaa sentti liian vähän, vaan siitä, että sentin virhee maksaa tässä tapauksessa liian paljon.