Karu kuva

– Työkokeilu ei ole oikeaa työtä. – Ei minulla ole varaa palkata tänne ketään.

Näihin kahteen tämän jutun lauseeseen voi kiteyttää suuren ja läpinäkyvän huijauksen, jota kutsutaan työkokeiluksi ja kuntouttavaksi työtoiminnaksi. Kyseessä on raaka työttömien hyväksikäyttö palkattomana työvoimana.

Työttömiä houkutellaan palkattomaan työhön katteettomin lupauksin tulevasta työpaikasta ja pakotetaan pakkotyöhön työttömyysetuuden menettämisen uhalla. Aiemmin syksyllä Yle kunnostautui ylistämällä tätä forssalaista piika- ja renkikulttuurin paluuta estottomasti, mutta onneksi nyt näyttää olevan asialla sellainen toimittaja, jolla ei ole tarvetta palkattomille työntekijöille omalla maatilallaan.

Forssan työllisyys- ja hyvinvointipalvelujen päällikkö Jaakko Leskisen mukaan esimerkiksi viitenä päivänä viikossa hevostalleilla tehty työ ei ole oikeaa työtä. Ei se siinä mielessä työtä olekaan, että siitä ei saa palkkaa, siitä ei kerry eläkettä, siinä ei ole vuosilomia eikä yleensä mitään työsuhteeseen lakien mukaan kuuluvia etuuksia. Muuten lannan lapioiminen, hevosten peseminen ja pilttuiden siivoaminen on ihan varmasti työtä.

Näille hyvinvointipalvelupäälliköille, työvalmentajille ja muille orjavälittäjille tekisi hyvää joutua itse tekemään näitä kehittelemiään töitä muutaman viikon ajan yhdeksän euron päiväkorvauksella. Sonnan lapioiminen tallissa ja risusavotta räntäsateessa saattaisivat vähän kirkastaa käsityksiä oikeasta työstä.

Jutun hevosyrittäjällä ei ole varaa palkata ketään TES:n mukaisella 14 euron tuntipalkalla. Ei varmasti ole eikä tule olemaan niin kauan kuin hän saa näitä ilmaisia orjia tekemään kaikki raskaimmat työt. Ihan yhtä kauan tällä palkatonta työtä tekevällä työttömällä ei ole mitään toiveita palkallisesta työstä. Yrittäjä pitää varmasti lupauksensa suositella henkilöä muillekin, joten orjamarkkinoilla hän tulee olemaan kysytty jatkossakin.

Hänen leipänsä ei kuitenkaan koskaan levene. Palkattomassa työkokeilussa on noin 10 000 työtöntä ja kuntouttavassa työtoiminnassa noin 15 000. Nämä orjamarkkinat tulevat ensi vuonna kasvamaan, kun kunnat joutuvat maksamaan puolet työmarkkinatuesta jo 300 päivän työttömyyden jälkeen nykyisen 500 päivän sijasta.

Tämä on se kuuluisa ”sakkomaksu”, josta tulette kuulemaan entistä enemmän ihan lähiaikoina, kun kunnat päättävät ensi vuoden talousarvioistaan. Sakkomaksusta puhutaan erityisesti silloin, kun halutaan paikata kunnan taloutta kaikkein huonoimassa asemassa olevien pitkäaikaistyöttömien orjatyöllä.

Oikea ilmaisu on kunnan osuus työmarkkinatuesta, mutta sakko kuulostaa jotenkin vakuuttavammalta. Antaahan se sellaisen virheellisen mielikuvan, että kunta syyllistyy jonkinlaiseen rikokseen olemalla hyväksymättä orjatyötä.

Miten sitten saataisiin työttömille töitä, jos orjaksi ei saa ottaa? Minä muuttaisin kuntien työvalmentajien toimenkuvaa siten, että heidät velvoitettaisiin etsimään palkkatuettua työtä. Kunnissa nyt palkatta teetettävät puistotyöt pitäisi muuttaa palkkatuetuksi työksi ja kuntoutus pitäisi varata vain niille, joiden työkyky on oleellisesti heikentynyt. Työvalmentajat pitäisi velvoittaa hankkimaan heillekin palkkatuettu työ tai eläkepäätös jo kuntoutusjakson aikana.

Jokainen palkattoman piian tai rengin ottaja pitäisi haastaa oikeuteen kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Jos joku oikeasti palkkaisi työntekijän yhdeksällä eurolla päivässä, niin hän olisi vilauksessa käräjillä ja tulisi tuomituksi. Työttömän tapauksessa juttu on tietenkin etukäteen hävitty, koska jostain syystä lainsäätäjä on katsonut orjatyön olevan hyväksyttävää, kuntouttavaa ja motivoivaa.

Ehkä näyttävästi uutisoitu oikeudenkäynti kuitenkin saisi joitain silmiä avautumaan.

Kommentit
  1. 1

    Marko Tupamäki sanoo

    Lisäksi artikkelissa kiinnitti huomiota työntekijön opastus- ja valvontavastuu. Kuinkahan monella maatilalla emäntä tai isäntä todellakin ohjaa ja valvoo herkeämättä orjatyöllistetyn työntekoa.
    Saattaa olla vain niin, että tämän valvominen ei ole kovinkaan tärkeää, ainakaan ennen ensimmäistä vakavaa loukkaantumista.

    • 1.1

      keke sanoo

      ”opastus- ja valvontavastuu.”

      ”No eihän sitä työntekijää kerkeä ihan joka välissä valvomaan ja opastamaan”

  2. 2

    sanoo

    Entäpä vakuutuspuoli? Onko orja vakuutettu työtapaturmien tai työstä aiheutuvien sairauksien osalta, vai onko orjalla vain työhön kuuluvat velvoitteet ilman oikeutta mihinkään työtätekeville kuuluvaan lakisääteiseen etuuteen loukkaantumis-/vahingoittumisriskin uhallakin?
    Taitaa olla vakuutuksetkin samalla viivalla ”palkan” kanssa, luulen minä.

  3. 3

    JuhaHuuhaa sanoo

    Minulla tulee kohta täyteen 500 päivää ja orjatyö häämöttää. Mistähän saisi tilata ”Olen Suomen Valtion orja” T-paitoja?

  4. 4

    Kaisa sanoo

    Pitkäaikaistyöttömänä tuo työkokeilusta toiseen kierrättäminen on kyllä tuttua.
    Silti minua vähän harmittaa, kuinka nyt maatalousyrittäjät ovat joutuneet tässä kohussa roistoiksi. Ongelmahan on järjestelmässä itsessään ja tällaista orjatyötä on ollut jo ennen forssalaista maatilahanketta. Ehkä tämä lannan luominen on nyt sitten mediaseksikkäämpi aihe ja muistuttaa enemmän ”oikeaa” orjuutta kuin vaikka joku markettien lattioiden pesu?

    Jutussa haastateltu nainen on maatilan töissä vapaaehtoisesti – siis siinä mielessä, että on siellä mieluummin kuin muualla työkokeilussa. Minäkin olisin mieluummin päivät eläinten parissa kuin jossain tympeässä toimistossa tekemässä jotain, josta ei ole mitään hyötyä kellekään. Sitähän työkokeilut ovat pitkälti olleet tähän mennessä. Isoissa firmoissa, marketeissa jne. Ja rahat menevät jollekin suuryritykselle, joka häikäilemättä käyttää hyväkseen työkokeilujärjestelmää ja korvaa palkalliset työntekijät palkattomilla harjoittelijoilla.

    Mieluummin kävisin auttelemassa paikallista maatalousyrittäjää. Ilman palkatonta työkokeilijaa hän tuskin palkkaisi ketään, vaan tekisi hommat yksin. Sitä paitsi siellä pääsisi sentään tekemään jotain josta itse tykkää ja josta olisi jotain hyötyä.

    Minusta työkokeilu maatilalla on vain vaihtoehto toisenlaiselle työkokeilulle. Ei pitäisi puhua maaseututyökokeilujen ongelmista, vaan työkokeilujen ongelmista ylipäänsä. Yksittäistä maaseutuyrittäjää kohtaan vaan on niin paljon helpompi hyökätä kuin kasvotonta ketjuyritystä.

    Totta kai koko työkokeilujärjestelmä pitäisi uusia ja tässä blogikirjoituksessa on esitetty siihen hyviä vaihtoehtoja. Palkkatuettua työtä pitäisi lisätä ja kuntoutusta tarjota vain niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat.

    • 4.1

      keke sanoo

      ”Minäkin olisin mieluummin päivät eläinten parissa kuin jossain tympeässä toimistossa tekemässä jotain, josta ei ole mitään hyötyä kellekään. Sitähän työkokeilut ovat pitkälti olleet tähän mennessä. Isoissa firmoissa, marketeissa jne. ”

      Olen työskennellyt kaupankassala tuolla 7-9 euron kulukorvauksella elämäni aikana ~1,5 vuotta. Kyllä se aika tärkeää hommaa oli ja lappu luukulle siinä kaupalle on laittaminen jos joku ei sitä työtä tekisi. Lopeta työpanokseni mitätöiminen kutsumalla työtä turhaksi.

      ” Mieluummin kävisin auttelemassa paikallista maatalousyrittäjää. Ilman palkatonta työkokeilijaa hän tuskin palkkaisi ketään, vaan tekisi hommat yksin. Sitä paitsi siellä pääsisi sentään tekemään jotain josta itse tykkää ja josta olisi jotain hyötyä.”

      Senkun menet. Kuitenkin jos lopettaisit minun puolesta puhumisen joka ei mene töihin mikäli työehdot ei ole kunnossa aivan samalla tavalla kuten se yrittäjä ei minua sinne ota jos ne työehdot ovat kunnossa.

      ”Yksittäistä maaseutuyrittäjää kohtaan vaan on niin paljon helpompi hyökätä kuin kasvotonta ketjuyritystä. ”

      Oiva ratkaisu tähän olisi varmaan se että yksittäinen maaseutuyrittäjä maksaa asianmukaisen palkan siitä työpanoksesta niin pahaa verta ei jää kenellekkään.

      ”Totta kai koko työkokeilujärjestelmä pitäisi uusia”

      Ei vaan se pitää lakkauttaa ja asiasta vastuulliset pitää selvittää ja mahdollisesti rangaista mikäli lakeja on rikottu kuten ILO:n lakia pakkotyöstä. Tämä koskee niin päättäjiä kuten niitä jotka ovat hyötyneet mahdollisesta rikoksesta. Lisäksi mikäli rikos on tapahtunut pitäisi uhreille varmaan myös jonkinlaiset korvaukset maksaa.

      ”Palkkatuettua työtä pitäisi lisätä ja kuntoutusta tarjota vain niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat.”
      Palkkatuesta samaa mieltä jonka voisi kokonaan erotella pois näistä tukityöllistämistöistä keskustelussa, koska työehdot kunnossa koska TES noudatetaan. Kuntoutuksesta sen verran että mihin tutkimuksiin perustuu se että työn tekeminen huonommilla työehdoilla kuin TES on parantava vaikutus?

    • 4.2

      Masa Hiro sanoo

      eur 9,-/paikallaolopäivä :-0

      Muiden mukana minä työskentelen 5 pv viikossa, ”kuntouttavassa työtoiminnassa”. Kellosepän tarkassa työssä syntyvät tuotteemme käsityönä, tuotteen viimeistelyn oltava kultasepän tarkkuuden mukainen ja työ esiintuo nopeasti tyypillisiä alan ammattitaudin oirekuvia. Tulijoita ottamaan paikkasi on jonoksi asti, jos työnjälki ei ole riittävää. 3 kk:n jaksot ovat käytännössä katkolla kokoajan liukuvasti.

      Teemme hyödykkeitä myytäväksi (!) yksikkömme kaupassa ja tapahtumissa. Näistä rahoista meidän hyväksemme ei ainakaan näkyvästi ohjaudu mitään. Työ on ilman vitsailua orjatyötä. Kunta/kaupunki hoitaa kierrätysmateriaalin vastaanottojärjestelmän kautta raaka-aineidemme hankinnan. Tuottava liiketoimi.

      Mutta asiaan ja kommenttiisi: ”Silti minua vähän harmittaa, kuinka nyt maatalousyrittäjät ovat joutuneet tässä kohussa roistoiksi. Ongelmahan on järjestelmässä itsessään”.

      Olen täysin samaa mieltä. Kun pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa kasvukeskuksissa katso(i)mme ohjelmaa, päällimmäiseksi jäi mielikuva maatalous- ja hevoselinkeinon brutaalista mieltymyksestä käyttää orjatyövoimaa sumeilematta hyväksi. Miksi voi miksi toimittajat eivät voineet käydä kuntien ja yritysten kimppuun hanakammin. Niissä pelisäännöt rullaavat juuri siten, että orjuutus legitimoidaan. Kymmenet tuhannet ihmiset pyörivät ”kuntouttavassa” ja vastaavissa ja pyörittävät kuntien virkamiesten mielivaltaista orjamarkkinaa. Virkamiehet tekevät sen työllistyneinä palkansaajina vieraantuneina todellisuudesta. Huskimpa he itseltään leikkaisivat centtiäkään.

      Muutama hämäläinen maatalousyrittäjä nostettiin tikun nokkaan ja unohdettiin todelliset orwellilaiset sulatusuunit, TE-keskukset ja Duurit. Toimittajat hyöty-/vierihoitoon sinne missä kokemusasiantuntijat, orjuutetut päivisin TYÖSKENTELEVÄT.

      • 4.2.1

        vedätys sanoo

        Tulee mieleeni eräskin kauppa, joka pyöri täysin työkokeilijoilla. Aamusella avasivat työkokeilijat putiikin ja pomo huiteli päivät pitkät muualla hoitaen toisia bisneksiään. Työkokeilijat joutuivat välillä itsekin tien päälle näitä toisia bisneksiä hoitamaan, kun pomolla oli jotain muuta kivaa tekemistä. Jonkun kympin bensarahaa pöydän alta toki aina rehti pomo heitti. Palkkatuki ei jostain syystä onnistunut, eikä oppisopimus. Työkkäri samassa juonessa pelasi loppuun asti, vaikka valituksia sateli. Kaverit vaan vaihtui työtä kokeillen, ja jokainen tajusi pian mikä on pelin henki.

    • 4.3

      joopa sanoo

      Tyttäreni oli jossain hiton kanatillalla kuntouttavassa työharjoittelussa. Työvoimatoimistosta sanottiin ettei saa koskaan sanoa olleensa siellä tai kukaan ei ota töihin.

      • 4.3.1

        töytön sanoo

        Siellä TE-toimistossa on onneksi ollut joku ajan tasalla oleva työntekijä. EI IKINÄ pidä mainita tuota ”kuntouttava työtoiminta” missään yhteydessä. Työhaastattelussa ym. sanottava”matkustelin maailmalla” ja keksittävä siihen tarina (ennakkoon) , jos jotain tyhjää väliä CV:ssä alkavat kysellä.

  5. 5

    Henri Myllyniemi sanoo

    Minä muuttaisin TE-byroarmeijan palkkauksen provikkapalkkaukseksi. Aina – siis ihan jok’ikinen kerta – kun TE-virkailija saa työttömän työnhakijan markkinaehtoisesti toimivaan yritykseen palkattuna työntekijänä, niin oma tilipussikin lihoaa.

    Sekin voisi nimittäin ”motivoida”, eikö vain?

    • 5.1

      JuhaHuuhaa sanoo

      Muuten hyvä idea, mutta kysehän ei ole siitä, että työ ja tekijä eivät muka kohtaisi. Kaikille työttömille ei ole sitä työpaikkaan, minkä kanssa voisi kohdata. Ison kirjan kertomus leivän ja kalan jakamisesta on pientä verrattuna siihen, miten muutamaa työpaikkaa mukamas jaetaan suurelle joukolle työttömiä.

  6. 6

    Pera sanoo

    Ylen artikkelin työkokeilija ei varmaankaan ole yksinelävä pa-köyhä vaan melko varmasti hän on hyvin tienaavan perheen toinen aviopuoliso. Ei työmarkkinatuella, asumistuella eikä perustoimeentulotuella olisi varaa pitää pakettiautoa käydäkseen tekemässä ilmaista työtä. Mutta mikäpä siinä tehdässään kutsumustyötä jos perheen talous on kunnossa. Monelta perheeltähän poistui harkinnanvarainen työttömyyskorvaus hiljattain, että oikeastaan monet perheet saivat tuntuvat lisäykset tuloihoinsia, vaikka eivät ole olleet edes toimeentulotuen tarpeessa.

    • 6.1

      Keino sanoo

      Huom lisäysken tulohinsa saivat ne joilla enenstään oli niin paljon tuloja että toinen toinen ei saanut työmarkkinatukeajokaisen kokoomuslaisen kotirouvakin saa nyt vielä’ päälle kelan rahaa vaikka perheentulot voivat olla yli 100 000 vuodessa. Ne köyhimmät joista molemmat saavat työmarkkinatukea, eivät saaneet penniäkään lisää. Näin ollen työmarkkinatukea alettiin maksaa paremmin toimeentuleville.

  7. 7

    Esa Mäkinen sanoo

    Tarvittaisiin myös äänitteitä keskusteluista, joissa viranomainen yrittää määrätä kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeiluun. Kännykällähän niitä on helppo tehdä. Olisi kiinnostavaa kuulla mm. mitä tapahtuu, jos vetoaa lakiin ja yrittää sillä perusteella kieltäytyä.

    • 7.1

      JuhaHuuhaa sanoo

      Olen ottanut tavaksi nauhoittaa jokaisen vähänkään virallisemman puhelun tai keskustelun. Omat juttunsa saa aina ottaa talteen eikä tarvitse kertoa etukäteen eikä jälkikäteen. Niiden julkaiseminen facebookissa tms. on sitten toinen juttu.

  8. 8

    pitkäaikaistyötön sanoo

    Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 6.2 § määrää yksitelitteisesti: ”Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä”. Jos maatila ei ole yritys, niin mikä se sitten on? Rangaistuslaitosko?

    Ei voi kun ihmetellä,
    a) Miksi kunnat katsovat olevansa oikeutettuja rikkomaan lakia?
    b) Miksi TE toimistot ei puutu kuntien lain rikkomiseen?
    c) Miksi työttömät menevät lain vastaiseen kuntouttavaan työtoimintaan?

    Tuskin yhdelläkään TE toimistolla on kanttia yrittää antaa karenssilausuntoa, jos työtön ei osallistu lain vastaiseen toimintaan. Luulisi olevan selvää, että työttömällä ei ole mitään juridista veloitetta osallistua toimintaan, joka on järjestetty lain vastaisesti.

    • 8.1

      keke sanoo

      ”Jos maatila ei ole yritys, niin mikä se sitten on? Rangaistuslaitosko?”
      Kyseisessä jutussa ei mainittu oliko kyseessä kuntouttava työtoiminta vai vaikka esimerkiksi työkokeilu johon tuo laki ei puutu. Yleensä kai tätä lainkohtaa kierretään siten että työtoimintaa tarjoaa jokin muu yritys kuin esimerkiksi maatalousyrittäjä ja itse työsuoritus tehdään sitten yrittäjän tiloissa. Tästä sitten työtoiminnan tarjoaja saa sen 10.05€ päivä ja yrittäjä ilmaisen työpanoksen. Työsuorittaja puolestaan ostaa bussilipun ja mahdollisen lounaan sillä 9€ eurolla.

      ”Miksi kunnat katsovat olevansa oikeutettuja rikkomaan lakia?”
      Tuskimpa kunnat mitään lakeja rikkovat. Ja jos rikkovatkin niin mitäs sitten? Ei minulla ainakaan mitään hajua ole minne asiasta ilmoittaa. Jos vaikka marssisi poliisille tekemään aiheesta rikosilmoitusta varmaan siellä tiskillä melkonen nauru irtoaisi jos väittäisi kuntaa rikolliseksi ja pyytäisi tutkimaan asian. Ammattiliitot myöskään eivät tarjoa lakipalveluitaan vaikka sattuisi se jäsenkortti takataskussa olemaan, koska kyseessä ei ole työasiat joten liiton resursseja moiseen lakitaisteluun on turha odottaa. Ja mikäli nyt sattuu olemaan TT-tuella niin siitä ei varmaan siivua irtoa lakimiehelle saatikka sitä ei varmaankaan hyväksytä erikseen korvattavaksi kyseisestä puljusta.

      ”Miksi TE toimistot ei puutu kuntien lain rikkomiseen?”
      TE-toimistot eivät ole mitään rikostutkijoita.

      ”Miksi työttömät menevät lain vastaiseen kuntouttavaan työtoimintaan?”
      Itselläni ei ole ollut taloudellisia vaihtoehtoja. Toisaalta olen kyllä kuullut että jotkut menevät ihan omaa haluaan esmes koska ei ole kavereita ja saa seuraa muista työttömistä. Tätä jäkimmäistä työttömän näkökulmaa on tuotu esiin -90 luvun puolivälistä asti mediassa esille vaikka oma perstuntuma on että he ovat selkeä vähemmistö jotka kyseistä palvelua käyttävät. Siksi on virkistävää että tuo Ajankohtaisen kakkosen tuoma ”uusi” näkökulma jossa ainakin toinen työtoimintaan osallistuneista sanoi suoraan miten perseestä homma on. Toivottavasti miehelle ei nyt mitään seuraamuksia haastattelun antamisesta tule. Itse nostan hattua ja sanon kiitos

      ”Tuskin yhdelläkään TE toimistolla on kanttia yrittää antaa karenssilausuntoa, jos työtön ei osallistu lain vastaiseen toimintaan”
      Kyllä on.

      ”Luulisi olevan selvää, että työttömällä ei ole mitään juridista veloitetta osallistua toimintaan, joka on järjestetty lain vastaisesti.”
      Luulo ei ole tiedon väärti. Mikäli ne vaihtoehdot ovat palkatontyö tai

      Ihan aidosti kysyn että mikä olisi se instanssi kenelle ilmoittaa mikäli havaitsee että itseensä kohdistuneen epäkohdan tai epäilee laittomuutta? Meinaan vaan että nykyään kun aika moni noista palveluista on ulkoistettu yksityiselle puolelle ja mikäli he rikkovat virkamiessääntöjä niin sille ei voi mitään, koska he eivät ole virkamiehiä. Joten valittaminen palvelun tilaajalle(esmes TE-toimisto) ei kannata, koska mitään lakeja esimerkiksi painostuksen yhteydessä ei rikota. Koska kuka tahansahan voi väittää työttömälle joka kieltäytyy allekirjoittamasta esimerkiksi vapaa-ehtoista paperia suostumuksesta työkokeiluun karenssin tai muun sanktion uhalla ja vedota olemattomiin lakeihin, koska valehtelu suomessa ei ole laitonta siis muille kuin virkamiehille joita koskee hyvän hallintotavan noudattaminen. Sinällään kunta(TE-toimisto) voi ottaa valitukset huomioon kun seuraavan kerran he miettivät keneltä palveluja tilaavat mutta tuskimpa random työttömän valitukset paljoa painavat kun kunta tasapainottaa budjettia ja miettii sitä halvinta palveluntarjoajaa.

      En tiedä kai se seuraava osoite sitten tosiaankin on se rikosilmoitus kun tuntuu että ne virkamiessäännöt ja niiden kiertämiset on tehty siten että yksittäinen kansalainen voi vain hävitä. Kai ne kohta jonkun sanktion keksivät ”vääränlaisesta” tutkintapyynnöstä.

      • 8.1.1

        pitkäaikaistyötön sanoo

        Jokaisessa viranomaisen päätöksessä on mukana tieto siitä, miten voi valittaa ja missä ajassa.

        Kunnan päätöksestä kuntouttavasta työtoiminnasta voi valittaa perusturvalautakuntaan tai vastaavaan.

        Jos KELA epää työttömyysturvan, valitusohjeet löytyy täältä:
        http://www.kela.fi/paatoksesta-valittaminen

        Itse lähettäisin valituksen myös tiedoksi suoraan yksikköön, jossa päätös on tehty.

        Valitusaikojen umpeuduttua tai valituksen käsittelyn päätyttyä, voi tehdä kantelun. Voi kannella päätöksen tehneen hallintoyksikön johdolle. Se tuskin johtaa mihinkään, joten kannattaa kannella suoraan Eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelu ei muuta ratkaisuja enää omalta kohdalta, mutta saa ainakin selvän kannanoton siitä, onko viranomainen toiminut lain mukaan. Sillä taas on vaikutusta siihen, miten muita kohdellaan jatkossa ja minkälaista kohtelua itse saa jatkossa. Pahimmillaan voi tietysti joutua byrokraattien silmätikuksi ja parhaimmillaan saada byrokraateilta rauhan.

        Kannattaa muistaa, ettei kannata luottaa siihen, että TE-toimisto tai kunta toimii oikein ja lain mukaisesti. Kannattaa itse perehtyä lainsäädäntöön. Minullakin oli jo mennyt kaksi kolmasosaa kuntouttavan työtoiminnan jaksosta, kun aloin perehtymään siihen, että miten asioiden lain mukaan pitäisi mennä.

        Sananlasku sanoo, suu säkkiä myöden, joten olen valmistellut omaan kuntouttavan työtoiminnan jaksoon liittyen kantelun Eduskunnan oikeusasiamiehelle. Se tulee koskemaan aktivointisuunnitelmaa, sen sitovuutta sekä kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä ja ketjuttamista.

        Kannattaa muistaa, että kantelun tekeminen ei edellytä, että pitäisi olla asianosainen. Kuka tahansa voi kannella havaitsemastaan lain vastaisesta toiminnasta. Tästäkin blogista löytyy monta tapausta, joista kuka tahansa voi tehdä kantelun Eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kanteluita tehdään paljon turhemmistakin asioista, kuten saako KELA:n asiakasta sinutella KELA:n spämmikirjeissä.

      • 8.1.2

        pitkäaikaistyötön sanoo

        Forssalainen Minna Linna oli juurikin työkokeilussa maatilalla. Työkokeilusta voidaan maksaa harkinnanvarainen kulukorvaus. Työkokeilun suhteen laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta on syytä ottaa haltuun _ennen_ sopimista. Työkokeilu on aina vapaaehtoinen valinta. Siihen ei voi velvoittaa ketään. Oman kokemukseni mukaan se käytännössä esitetään kuitenkin karenssin uhalla kuntouttavan työtoiminnan vaihtoehtona.

        http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916

        Kuivan huvittunutta naurua herättää lain 7.2,2 §: ”Henkilöasiakasta ei ohjata työkokeiluun, jos: 2) työkokeilusta aiheutuisi sen järjestäjälle sellaista etua, joka vääristäisi yritysten tai yksityisten elinkeinonharjoittajien välistä kilpailua;”

        Ei kai ilmainen työvoima mitenkään voi vääristää kilpailua? 😛

  9. 9

    Don Koivula sanoo

    Jos demarit olis hallituksessa, niin tällaista vääryyttä ei tapahtuisi!!!

    • 9.2

      Ingengör sanoo

      Eikös se ollut SDP: Filatov kuka tämän homman kehitti aikanaan…

  10. 10

    Kristina Halonen sanoo

    Seppänen se palkkasi 6,50€/h ja sanoi vielä rahanahneeksi. Markka-aikaan ruhtinaalliset 20-25mk/h. Näitä löytyy.

    • 10.1

      keke sanoo

      Näin itsekkin muistelisin. Ihan sulassa sovussa vasemmisto ja oikeisto huolestuivat työttömien hyvinvoinnista ja keksivät että palkaton työ vapauttaa. Tosin vasemmistolla taisi vähän kovempi hinku irtopisteiden keruuseen julkisuudessa, koska äänestäjäkunta odotti jotain toimia massatyöttömyyden alettua.

  11. 11

    Johku sanoo

    Toisaalta asiat saa niin kuin ne ottaa. Itse päädyin vaille koulutus- tai työpaikkaa lukiosta valmistumisen jälkeen.

    Runnoin työkkärissä läpi oman ideani, että lähden tavoitealalleni työkokeiluun. Tein 6 kuukautta töitä toimittajana ilman varsinaista palkkaa. Seuraavana syksynä päädyin opiskelemaan mediatekniikkaa. Opiskeluaikana päädyin jälleen työkokeiluni ansiosta paikallislehteen ensin kesätoimittajaksi ja sitten kiiresijaiseksi.

    Kouluni päättämisen jälkeen ehdin olla työttömänä kolme kuukautta (osin omasta loman tapreesta johtuen) ja teen tällä hetkellä töitä järjestösihteerinä – juuri sellaisessa työssä kun itse alun alkaen haaveilinkin.

    Minulle se 6 kuukautta paskapalkalla toi yhdessä rytäkässä insinöörikoulutuksen ja vakituisen työpaikan.

    • 11.1

      pitkäaikaistyötön sanoo

      En yhtään epäile, etteikö nuoren ihmisen kohdalla voisi käydä juuri noin. Keski-ikäisen pitkäaikaistyöttömän kohdalla homma katkeaa siihen, ettei kukaan ota työkokeiluun sille alalle, jonne itse haluaisi, ja tuskin muullekaan alalle.

      Nuorena kannattaa yrittää mitä vaan, kun on vielä koko elämä aikaa yrittää mitä vaan.

  12. 12

    sanoo

    Komppaan edellisiä. On ihan yks hailee, istuuko marketin kassalla naama rutussa vai lapioiko paskaa. Turhaan te maanviljelijöitä orjatyöstä syytätte. Hyvä, että sinne saadaan apua raskaaseen työhön. Miljoonavoittoja tahkoavat ketjut ja liikkeet ei ilmaista työvoimaa tarvitse. Jokaisen työkokeiluun pakotetun kannattaisi ehkä jossakin vaiheessa myös vilkaista peiliin. Voisiko sinne töihin lähteä vaikka ihan vapaaehtoisesti? Ei, kun työpaikka pitää löyty kilometrin säteellä kotoa ja se pitää olla juuri sitä työtä, mitä henkilö haluaa tehdä. Päivääkään en ole elämässäni ollut työtön. Vaan minäpä olenkin ottanut vastaan muutakin työtä, kuin sitä mihin minut on koulutettu. Olen ollut, ja olen edelleen, valmis kulkemaan 100 km työmatkoja päivittäin. Kyllä tähän kurjaan ”orjien” joukkoon mahtuu aivan helvetin monta yhteiskunnan loiseläjää.

    • 12.1

      Saku Timonen sanoo

      Tuntuu siltä, että sekoitat keskenään palkattoman työkokeilun/kuntouttavan työtoiminnan ja oikean palkkatyön. Palkkatyöhön lähtee jokainen tuntemani työtön mielellään kauemmaksikin, mutta miksi kenenkään pitäisi lapioida paskaa palkatta ihan vain maanviljelijää auttaakseen?

    • 12.2

      työllinen sanoo

      Minä en millään ymmärrä, miksi jotkut meistä kunnon työssäkäyvistä veronmaksajista haluavat, että yhteisiä rahojamme käytetään täysin tyhjänpäiväiseen pelleilyyn, jonka ainoa tavoite on ihmisten nöyryyttäminen. Jos nyt onkin, kuten varmasti on, kamalia, kelvottomia ihmisiä, jotka eivät halua käydä palkkatyössä, ja onnistuvat sitä välttelemään, niin en minä halua maksaa senttiäkään siitä, että heidät laitetaan täyttelemään ristikoita tai istumaan tyhjänpanttina jonnekin, jossa joku valvoo, että siellä se kurja istuu.
      Jos taas kyse on tarpeellisesta tekemisestä, kuinka joku voi olla sitä mieltä, että osan ihmisistä pitää tehdä töitä palkatta? Toivottavasti ”kuntoutettavista” mahdollisimman moni tekee kanssaihmisten elämän tuolla ”kuntoutus”paikassaan sellaiseksi, että seuraavalla kerralla mietitään useamman kerran kannattaako ”kuntouttaa”.

    • 12.3

      töytön sanoo

      ”Voisiko sinne töihin lähteä vaikka ihan vapaaehtoisesti?”

      Mielellään palkkatöihin aina lähden. Eikä tosin ole täällä päin edes työpaikkoja mistä valikoida. Vähiin käy kohta ne palkkatyöt.

      ”Kyllä tähän kurjaan ”orjien” joukkoon mahtuu aivan helvetin monta yhteiskunnan loiseläjää.”

      Montakohan pulleampaa loista löytyy tuolta taulukon yläpäästä :).

  13. 13

    Saija sanoo

    Sinäänsä asiaa, mutta…. Itse olen palkannut työkokeilussa sekä kuntoituksessa olleita tyyppejä töihin. Mielläni en edes palkkaa ilman kokeilua ketään, kun kaikenlaista hampuusia tuolla markkinoilla kiertää. Toki nämäkin tapaukset mitkä olen palkannut ovat kiittäneet varastamalla kassasta rahaa, sairastalemalla älyttömiä määriä jne jne. Itse olen myös ollut työkokeilussa, siitä työlistynytkin sekä palannut kortistoon. Olen myös ollut oppisopimuksella töissä siitäkin työllistynyt sekä varamiehenä ollut myös ja siitäkin sekä työllistynyt sekä palannut kiertoon. En koe mitään näistä vaihtoehdoista huonoksi, vaan tekemällä töitä saat kokemusta ja kyllä se ”korvaamaton” työntekijä haluataan palkata. Mikään työpaikka ei ole tullut seisoskelemalla vaan joustamalla sekä ahkeralla työnteolla mitä odotan myös omilta työntekijöiltä.

    • 13.1

      keke sanoo

      ”Toki nämäkin tapaukset mitkä olen palkannut ovat kiittäneet varastamalla kassasta rahaa, sairastalemalla älyttömiä määriä ”

      Niin että kun palkkaa ei makseta ja pistetään alle köyhyysrajan elävä ihminen täysipäiväiseen työhön ilman mitään oikeuksia ja sitten päälle ihmetellään kun kassasta häviää rahaa….. No kukapa tällaista olisi uskonut. Eipä sillä vaikutat suhteellisen kusipäiseltä tyypiltä muutenkin ja harmi että työttömissä työntekijöissä on edelleen valtaosa ihmisiä jotka kunnioittavat kaltaistesi omaisuutta eivätkä riko ja varasta omiaan takaisin kuten pitäisi.

      Loppupeleissä kyse on siitä että säästääkö yritykset rahaa työkokeilijoilla vai eivät. Mikäli sitä vahinkoa saataisiin tarpeeksi aikaan myös yritykset tajuaisivat että loppujenlopuksi järkevintä on maksaa mukisematta se palkka.

      Italialainen lakkoase ei tarvitse liittoa taakseen ja mitä nopeammin me työttömät se tajutaan sitä nopeammin orjatyö pelleily loppuu.

      • 13.1.1

        Saija sanoo

        Olen aina maksanut työtekijöilleni täysin tessin mukaisesti jopa sen yli. Sen lisäksi muita tuntuvia etuja. Itse kannatan pitkän tähtäimen työllistämistä. Ei minulla ole mitään intoa kouluttaa edes joka vuosi uusia tyyppejä töihin. Kun työntekijät ovat pysyviä niin saadaan rakennettua myös pysyviä asiakassuhteita.
        Ymmärrän kyllä jos varsinkin isot yritykset käyttävät ns.väärin näitä työkokeilijoita, mutta omalla kohdallani ei ole varaa työllistää joka vuosi uutta tyyppiä, vaan sitoutuneisuutta sekä pitkä jännitteisyyttä työn tekoon tarvitaan.

    • 13.2

      Päivin Pylkkerö sanoo

      ”Mielläni en edes palkkaa ilman kokeilua ketään, kun kaikenlaista hampuusia tuolla markkinoilla kiertää.” Niin, niin. Se onkin ihan yleistä sopia työsopimusta solmittaessa koeajasta, usein 4kk. Koeajan aikana voivat niin työnantaja kuin työntekijäkin purkaa työsopimuksen päättymään heti. Mutta normaalisti siltä ajalta maksetaan myös palkkaa, ei huhkita ilmaiseksi.