Piiskureita palkkatuella

Kansanedustaja Tarja Filatov iloitsi Facebookissa pamauttaneensa valiokunnassa läpi mietinnön, jolla mahdollistetaan palkkatuetun työvoiman käyttö työn tarjoamisvelvoitteen estämättä. filatov 2.12.14 Tästä päivityksesta ei suoraan sanoen viisastu yhtään, mutta onneksi Hämeen Kaiku hiukan selventää asiaa.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta siis hyväksyi mietinnön, jossa työehtosopimuslakia muutetaan niin, että työpajat voivat työllistää jatkossa nuoria ja työttömiä ihmisiä palkkatuella työsopimuslain estämättä.

Juttu menee yhä sekavammaksi, koska työehtosopimuslaki ei mainitse sanallakaan palkkatukea tai työn tarjoamisvelvoitetta. Mistä hemmetistä tässä nyt oikein riemuitaan? Miksi Filatovin sivulla ylistetään tätä päätöstä kaikkein heikoimmassa asemassa oleville tarjotuksi mahdollisuudeksi löytää polkuja palkkatöihin?

Työsopimuslain  2 luvun 5 § sanoo työn tarjoamisvelvoitteesta näin:

Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille 6 luvun 6 §:stä riippumatta.

Jos siis työnantajalla jo on osa-aikaisia työntekijöitä, niin hänen tarvitessaan lisää osa-aikaisia on työtä tarjottava ensisijaisesti jo töissä olevilla osa-aikaisille. Saman lain 6 luvun 6 §:n mukaan työtä on tarjottava ensisijaisesti myös entisille työntekijöille:

Työnantajan on tarjottava työtä 7 luvun 3 tai 7 §:ssä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.

Jos työnantaja ei noudata näitä lainkohtia, niin hän ei saa palkkatukea uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 2 §:n 2 momentti sanoo näin tylysti:

Jos työnantaja on tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä taikka työnantajan palveluksessa on osa-aikaisia työntekijöitä, palkkatukea voidaan myöntää, jos työnantaja on ennen palkkatukihakemuksen tekemistä työsopimuslain edellyttämällä tavalla täyttänyt velvollisuutensa tarjota työtä irtisanotuille, lomautetuille tai osa-aikatyötä tekeville työntekijöille tai jos työnantajalla ei muusta syystä ole velvollisuutta työn tarjoamiseen. Palkkatuen myöntäminen edellyttää lisäksi, että työnantaja on tarjonnut työtä sellaiselle taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä irtisanotulle työntekijälle, jonka irtisanomisaika on päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

Koko tämän paketin muuttamisen Filatov siis pamautti nuijallaan valiokunnassa läpi.

Työpajat ja muut valmennusyksiköt saavat jatkossa palkata lisää väkeä palkkatuella, vaikka eivät ole tarjonneet lisätöitä nykyisille osa-aikaisille, lomautetuille tai irtisanotuille työntekijöilleen. Entiset siis voidaan huoletta heittää yli laidan tai pitää heitä edelleen osa-aikaisina ja palkkatuki juoksee silti.

Nyt pitää kuitenkin muistaa, että työpajat ja muut työvalmennusyksiköt toimivat palkattomalla työvoimalla eli kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeilussa olevilla. He eivät saa tekemästään työstä palkkaa nyt eivätkä tulevaisuudessa. Vain harvalukuiset työnohjaajat ja työvalmentajat saavat.

Palkkatuella palkataan siis lisää osa-aikaisia työnohjaajia ja työvalmentajia, jotka toki voivat rekrytoitua myös niistä palkatta töitä tekevistä. Palkatun työvoiman lisääminen tarkoittaa tietenkin sitä, että myös palkattomien määrää lisätään. Ei niitä työnohjaajia tarvita yhtään nykyistä enempää elleivät myös ohjattavat lisäänny.

Juuri tätä tarkoittaa kansanedustaja ja entinen työpajan vetäjä Mika Kari sanoessaan näin:

-Tällä hetkellä esimerkiksi Lahdessa useamman sadan työllistämistoimet ovat vaikeuksissa. Tänään tehty päätös auttaa purkamaan tällaiset sumat.

Työttömien sumaa siis ruvetaan purkamaan ja yhä suurempia joukkoja marssitetaan tekemään palkatonta työtä. Piiskurit heille palkataan palkkatuella. Todennäköisesti palkkatuettuun työhön valikoituvat henkilöt ovat blogiini kommentoivan Työvalmentajan kaltaisia tehtävälleen omistautuneita kapoja:

Näyttökuva (42)_snip

Kommentit
  1. 1

    Makkonen sanoo

    Filatovia ei tunnu kiinnostavan makrotaloudellinen todellisuus pätkääkään. Onko hän ajatellut, mitä tapahtuu, jos kaikki ”palkanmaksu” on tulevaisuudessa pelkkää valtion subventaatiota? Aivan.

    Filatovin, Risikon ja heidän kaltaistensa ajamaa politiikkaa ei voi selittää siis edes taloudellisella järkevyydellä, etiikasta nyt puhumattakaan. Mitä se sitten on? Pahoin pelkään, että se on tietoista ja systemaattista orjatyövoiman luontia, etenkin TTIP:tä silmälläpitäen. Eittämättä Filatovin kaltaisille korruptiopossuille on luvattu muhkea tukku rahaa ja kämppä jostain (kaukaa), jos/kun TTIP tulee voimaan; Filatovhan on itse asiassa pätevöitynyt jo ’elämäntyöpalkintoon’ tällä saralla!

  2. 2

    AH sanoo

    Nimimerkki ”Työvalmentajalla” on erikoinen käsitys eteenpäin pääsemisestä. Hänelle se tarkoittaa paikallaan polkemista. Sillä kuten tunnettua on, vain n. 2 % kuntouttavassa ahertavista työllistyy palkkatyöhön ja pääsee sanan mukaisesti eteenpäin. Loput polkevat paikallaan tai astuvat askeleen taakse: jatkavat pajakarusellissa pyörimistä tai palaavat työttömiksi pajajakson loputtua.

    Tosin työttömiähän he ovat olleet kaiken aikaa, mutta eivät suinkaan hyödyttömiä. Heidän ansiostaan ”Työvalmentajalla” ja hänen kollegoillaan on työ, josta maksetaan palkkaa. ”Työvalmentajalle” pajaohjaajan tehtävä näyttää kuitenkin antavan leivän lisäksi kieroutunutta tyydytystä. Sellaista, joka on tyypillistä luonteeltaan erityisen alhaisille.

    • 2.1

      töytön sanoo

      Näinhän se juurikin on. Ja sekin 2 % ketkä työllistyy, niin eiköhän siihen lasketa joku parin kk palkkatukityö josta takaisin työttömäksi.

      Saatta tämmöset ”työvalmentajat” kokea työpajallaan vielä ikävän yllätyksen kun alkavat louskuttaa väärälle tyypille jolla sattuu olemaan vielä väärempi päivä.

  3. 3

    Herra Huu sanoo

    ”Kunta voi työsopimuslain velvotteiden estämättä ostaa palveluja työpajoilta.”
    Mitä palveluja kunta siis saa ostaa työpajoilta?

  4. 5

    Marko sanoo

    Onko tämä sama nyt ”korjaamassa” sen tilanteen, mitä tapahtui Oulussa, että heillä kun alkoi yt:t ja vähennettiin väkeä, niin samaan aikaan Oulun kaupungille tuli yllätyksenä, että he joutuvat luopumaan samalla myös kaikista te-toimiston työkokeilijoista ja kuntoutettavasti (ja palkkatukilaisista?)? Tämä säännöshän on siksi olemassa, että työnantaja ei voisi vaihtaa palkkahenkilökuntaa palkattomaan. Tiesiköhän ministeri itsekään mitä tämä oikein nyt meinaa. Tuli lailliseksi vaihtaa palkkatyövoimaa palkattomaan ja se saattaa koskea jollain aikajänteellä myös niitä samoja ihmisiä, joilta löppui palkkatyö.

  5. 6

    Juha Mielonen sanoo

    Tuo ”työvalmentaja” jos kohdalle osuu, tulen vetämään tunnin turpan ilman mainoskatkoja ja potkut päähän tulee kaupanpäälle.
    Tollasta selkärangatonta natsia noihin orjatyökeskuksiin otetaan ja paskantärkeenä leikkimään pätevää, tulee mieleen natsisaksan keskitysleireillä olevat ”kapot”, kaikkein pahimpia selkäänpuukottajia ja nöyristelijöitä ”herrojen edessä”, pitivät itseään niiiiiin älykkäänä ja viisaanaa kun päättivät ruveta omia ryvettämään ja orjuuttamaan.

    Että tälläiset terveiset ”työvalmentajalle”, turpaan tulee ja kovaa, selkäänpuukottajien kohtalo on joutua seinää vasten.

  6. 7

    Kake Kohmelo sanoo

    Olikohan nimimerkki Työvalmentaja valmis ja innokas pitämään yllä ankaraa linjaansa vuodesta toiseen, jos hänen palkkakuluistaan säästettäisiin ja hänet otettaisiinkin takaisin yhtenä työkokeilijana muita pomottamaan samanlaisin korvauksin?

  7. 8

    LL sanoo

    Koko sen reilun viiden vuoden aikana jona olen ollut työtön (kansalais-statukseltani, olen toki ollut töissä ja ”töissä” tänä aikana) olen hämmästellyt sitä puuhakkuuden määrää, jota nyt pannaan pelkkiin organisaatiomuutoksiin, te-tmostojen nimenmuutoksiin ja hallintohärveileihin joista ei todellisuudessa hyödy kukaan yhtään mitään. TE-tmstojen väki on kuutamolla ja pallo hukassa kun eivät enää tiedä mitä saavat tai eivät saa tehdä, moni on sanonut etteivät he itsekään tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu.

    Työttömän tilanne ei tässä hässäkässä tietenkään muutu miksikään. Filatov twiittaili jokin aika sitten kuinka työttömän palvelut paranevat kun monipalvelukeskukset käynnistyvät. Minun on vaikea, ihan mahdotonta uskoa sitä, kun on nähnyt miten sekaisin työvoimavirkailijatkin jo ovat. TEM:n virkamieskoneiston työryhmät ja ideatakomot ovat täysin vieraantuneet arkisesta todellisuudesta. Eivät elä tässä ihmisten todellisessa maailmassa.

  8. 10

    Jouni Suonsivu sanoo

    Tälle sivulle minut johdatti Henry Björklidin kommentti Uuden Suomen orjuutta käsittelevässä blogitekstissä.

    Nimimerkki ”Työvalmentajan” kommenttiin totean, että varsin ymmärrettävää on hänen suojautua nimettömyyteen, sillä tuollaisen kommentin jälkeen henkensä ja terveytensä minimissään olisi vaarassa, jos esiintyisi suoraselkäisesti eli seisoisi käsityksensä takana omalla nimellään. Tätä ei sitten pidä ottaa vihapuheena: en suosita, kehota tai usuta ketään mihinkään – totean ainoastaan realiteetit.

    • 10.1

      Seppo sanoo

      Noista pahoinpitelyuhkauksista on syytä tehdä ilmoitus poliisille. Laiton uhkaus on nimittäin Suomen rikoslain mukaan rikos, jonka maksimirangaistuksena on kaksi vuotta vankeutta.

      Yksi tässäkin ketjussa kirjoittava näyttää suorastaan kerjäävän joutumista poliisikuulusteluihin, joten annettakoon hänelle tilaisuus siihen. Sitä saa, mitä tilaa. Tutkikoot poliisi sitten, että onko uhatulla syytä pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olevan vakavassa vaarassa.

      • 10.1.1

        Saku Timonen sanoo

        Kyseessä ei ole laiton uhkaus, koska ei ole asianomistajaa, jonka olisi syytä pelätä henkensä tai terveytensä puolesta. Työvalmentaja on täsyin tunnistamon henkilö jopa minulle, koska hän ei kerro nimeään eikä työpaikkaansa eikä hänen (vain minulle näkyvässä) sähköpostiosoitteessaankaan ole nimeä.

      • 10.1.2

        Jouni Suonsivu sanoo

        Nimimerkki ”Seppo”, olet yhtä rohkea kuin ”Työvalmentaja” – seisot siis koko nimelläsi julkisesti sanojesi takana. Ellet sinä käsitä, että tuollainen kapomentaliteetti ja (yleensä vailla syytään) kärsivän lähimmäisen halveksinta tuottaa vähänkin energisemmiltä vihareaktion – joskin masentuneet/masennetut saattavat alistua – ja siinä käy kapolle hullusti. Tällä tarkoitan, että ymmärrän tyystin kapoihin kohdistuvan väkivallan, ja huomaa että en mainitse sellaisen hyväksymisestä. Hyväksyminen ja ymmärtäminen ovat kaksi eri asiaa.

        Tosiasia vain koko valtakunnan kannalta on, että suurimmalta osaltaan nykyinen työkokeilu/kuntouttava työtoiminta/muu ilmais(pakko)työ on järjestelmänä purettava. Kategorisesti työkokeilua en vastusta, koska pieni osa kaikista työttömistä saattaa olla kuntoutuksen tarpeessa, mutta tällöin kokeilun on ehdottomasti perustuttava kokeilijan omaan vapaaseen haluun saada kokeilla ja sen on ehdottomasti tähdättävä kokeilijan työllistymiseen, ei mihinkään muuhun, ei kaksinkertaisten työmarkkinoiden luomiseen, ei kokeilijan ”palkanneen” yksityisen yrityksen tai julkisen sektorin toimijan taloudelliseen etuun.

        Lopuksi ”Seppo”, mitäpä jos ryhdyt mieheksi etkä ole ”mies”, joka ei uskalla esiintyä omalla nimellään. Omalla nimelläsi toimimalla sinua voisi kunnioittaa mielipiteistäsi riippumatta. Nyt olet ainoastaan osoittanut olevasi mitätön, halveksittava pelkuri.

      • 10.1.3

        Gavrilo Princip sanoo

        Moni laillinen asia on moraalitonta ja moni moraalinen asia on laitonta. Itse kuuntelen aika usein sitä mitä sisäinen moraalikompassini kertoo ja siksi olisi tosi ikävää mikäli joku julkaisisi näitä kapojen nimiä tai osoitteita esimerkiksi täällä kommenttipuolella. Itselläni työttömänä on paljon ylimmääräistä aikaa ja melko tylsääkin ajoittain joten aikaa omatuntoani ja yhteisöä korjaaviin tekoihin löytyy.

  9. 11

    sanoo

    LL kirjoitti: ”Koko sen reilun viiden vuoden aikana jona olen ollut työtön (kansalais-statukseltani, olen toki ollut töissä ja ”töissä” tänä aikana) olen hämmästellyt sitä puuhakkuuden määrää, jota nyt pannaan pelkkiin organisaatiomuutoksiin, te-tmostojen nimenmuutoksiin ja hallintohärveileihin joista ei todellisuudessa hyödy kukaan yhtään mitään. TE-tmstojen väki on kuutamolla ja pallo hukassa kun eivät enää tiedä mitä saavat tai eivät saa tehdä, moni on sanonut etteivät he itsekään tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu.”
    ———–

    Koko ongelmahan on siinä, että työttömiltä, varsinaisilta asiantuntijoilta ei kysytä mitään. Me emme myöskään saa puheenvuoroa seminaareissa, joihin joskus pyydetään mukaan ”seinäkukkasiksi” työttömien edustajia.
    Kun aikoinaan (2006) esittelin suunnitelmaa ”työttömien itseohjautuvista ryhmistä” sain kapojen vihat niskaani ja minua paneteltiin aivan hervottomasti mm. sosiaalikeskuksessa, kaupungintalolla jne. Toteutuessaan suunnitelma olisi tietenkin poistanut kapot kilometritehtaalle. Yksi olisi riittänyt hoitamaan paperihommia.
    Kirjoitan tästä ja hikipajoista kirjan ja laitan sen myös e-kirjana nettiin ilmaiseksi. Sattuneista syistä kirjan valmistuminen tulee kyllä menemään reilusti 2015 puolelle.

  10. 12

    hmm sanoo

    http://moro.aamulehti.fi/2014/12/02/kumppanuustalo-avasti-ovensa-juhlallisesti/

    Vai sellainen pajojen paja Tampereella. Perusdiipadaapaa sivun esittely täynnä ja toimijat.. sarka, a-kilta, ehyt ry, taika-paja, etti, irti huumeista, nääsville ry, takuu-säätiö, kotilo, syli ry..

    Jäsenet
    Aivovammayhdistys ry / Tampereen toimintaryhmä
    A-klinikkasäätiö Pirkanmaan palvelualue
    Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
    KRIS – Tampere ry
    Kristillinen alkoholi – ja narkomaanityö ry Kan
    Mielenterveysyhdistys Taimi ry
    Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry
    Naisten Suojakoti ry
    Nääsville ry
    Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry
    Pirkanmaan Omaishoitajat ry PIONI
    Pirkanmaan Sininauha ry
    Silta-Valmennusyhdistys ry
    Sopimusvuori ry
    Tampereen A- kilta ry
    Tampereen NMKY
    Tampereen Mielenterveysseura ry
    YAD Youth Against Drugs ry
    Yhdessä Selviytymiseen Tuki ry
    VAK ry / Kankaanpään A – koti
    Väli-Suomen syömishäiriöperheet ry

    Kumppanit
    KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry
    Pirkanmaan Ammattikorkeakoulu Oy – Tampereen ammattikorkeakoulu
    Pirkanmaan Elämäntapayhdistys ry
    Tampereen Ensi- ja turvakoti ry
    Tampereen kaupunki
    Tampereen Huumeklinikkayhdistys ry
    Tampereen Kristillisen Työväen yhdistys ry

    • 12.1

      sanoo

      Juu, tiedosssa on, että näiden erilaisten projektien tulee ”verkostua, jotta syntyy synergiaa”… LUE: jotta saadan hyvännäköinen ’yhteistyöpaperi’ aikaan, jota määrärahan antajalla olisi alibi antamilleen rahoille.
      Toinen lista, josta kirjoitin Paltamon kokeilun alkuvaiheissa ja osoitti, kuinka monta hyväpalkkaista sai tästä sivutuloja, julkaisen tässä alla.
      Julkaisen koko postauksen, jos se vaikka aukaisisi hieman enemmän:

      ”Taannoin kirjoitin tällaisen kartoituksen:

      Näistä työllisyysasioista kommentoin lähinnä Paltamon mallia.
      Siinä ei alunperinkään olleet työttömät mukana suunnittelemassa.

      Koska päättäjille selviää, että työttömätkin ovat aivan täysipäisiä, jotka voivat olla mukana suunnittelemassa ja vastaamassa kysymykseen ”Mitä voidaan tehdä?”
      Ennenkuin työttömät saavat olla mukana ideoimassa, hommista ei kyllä tule paskaakaan.

      Tässä näitä projektin tiimoilla työllistyneet (virkamiehet):

      Paltamon työvoimayhdistyksen perustava kokous pidettiin 15.12.2008 Paltamon kunnantoimistolla.
      Ensimmäiseen hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt:

      Arto Laurikainen Paltamon kunta, puheenjohtaja
      Heli Moilanen Paltamon kunta, varapuheenjohtaja
      Pentti Keränen Paltamon kunta
      Veijo Mikkonen Paltamon kunta
      Pauliina Haataja MTK-Paltamo
      Pertti Penttilä Paltamon yrittäjät
      Päivi Soldatkin Paltamon JHL
      Leila Pölkky-Pieskä Paltamon työvoimayhdistys ry:n toiminnanjohtaja, sihteeri

      Työllisyys, terveys ja hyvinvointi – Paltamon työllistämismallin arviointitutkimuksen ohjausryhmä

      Rauno Vanhanen, puheenjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen Yrittäjät
      Kari Gröhn Sosiaali- ja terveysministeriö
      Merja Hirvonen Suomen Yrittäjät
      Anne Huotari Paltamon Työnhakuklubi
      Olli Kangas Kansaneläkelaitos
      Lea Karjalainen Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö
      Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitos
      Päivi Kerminen Työ- ja elinkeinoministeriö
      Riitta-Liisa Kokko Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Ville Kopra Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö
      Seppo Koskinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Elisa Kostiainen, sihteeri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Arto Laurikainen Paltamon kunta
      Eila Linnanmäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Juha Majanen Valtiovarainministeriö
      Pekka Puska Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Leila Pölkky-Pieskä Paltamon työvoimayhdistys ry
      Mikko Räsänen Elinkeinoelämän keskusliitto
      Keijo Sahrman Kuntaliitto
      Arto Satonen Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, eduskunta
      Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto
      Harri Vainio Työterveyslaitos

      Paltamon työllistämismallin arviointitutkimuksen
      projektiryhmän työhön vuosina 2008–2010 osallistuneet:

      Raija Gould Eläketurvakeskus
      Katri Hannikainen-Ingman Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Riitta Haverinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Anne Huotari Tmi Anne Huotari
      Päivi Husman Työterveyslaitos
      Kari Hämäläinen Valtion talouden tutkimuskeskus
      Ulla Hämäläinen Kansaneläkelaitos
      Tommi Härkänen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Antti Jahkola Työterveyslaitos
      Risto Kaikkonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Jouko Kajanoja
      Olli Kangas Kansaneläkelaitos
      Jouko Karjalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Sakari Karvonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Ilmo Keskimäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Riitta-Liisa Kokko Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Lars Kolttola Sosiaali- ja terveysministeriö
      Seppo Koskinen, puheenjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Pirjo-Liisa Kotiranta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Marika Kunnari Lapin yliopisto
      Eero Lahelma Helsingin yliopisto
      Arto Laurikainen Paltamon kunta
      Eila Linnanmäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Simo Mannila Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Tuija Martelin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Pekka Martikainen Helsingin yliopisto
      Antti Moisio Valtion talouden tutkimuskeskus
      Pasi Moisio Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Simo Mäkinen Sonkajärven kunta
      Ritva Partinen Sosiaali- ja terveysministeriö
      Marita Pikkarainen Kainuun maakunta -kuntayhtymä
      Tuomo Pääkkönen Kainuun maakunta -kuntayhtymä
      Leila Pölkky-Pieskä Paltamon työvoimayhdistys ry.
      Tuulia Rotko, sihteeri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Peppi Saikku Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Ullamaija Seppälä Kuntoutussäätiö
      Asko Suikkanen Lapin yliopisto
      Jaana Suvisaari Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Ulla Tyyni Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Satu Viertiö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Kari Vinni Sosiaali- ja terveysministeriö
      Minna Ylikännö Kansaneläkelaitos

      Arviointitutkimuksen ensimmäisen osaraportin kirjoittajat:

      Katri Hannikainen-Ingman, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Anne Huotari, kouluttaja, Paltamon Työnhakuklubi
      Kari Hämäläinen, johtava ekonomisti, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
      Ulla Hämäläinen, erikoistutkija, Kansaneläkelaitos
      Tommi Härkänen, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Risto Kaikkonen, projektipäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Jouko Kajanoja, sosiaalipolitiikan dosentti
      Jouko Karjalainen, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Riitta-Liisa Kokko, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Seppo Koskinen, tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Pirjo-Liisa Kotiranta, projektikoordinaattori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Marika Kunnari, tutkija, Lapin yliopisto
      Arto Laurikainen, kunnanjohtaja, Paltamon kunta
      Eila Linnanmäki, kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Tuija Martelin, projektipäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Antti Moisio, johtava ekonomisti, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
      Pasi Moisio, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Leila Pölkky-Pieskä, toiminnanjohtaja, Paltamon Työvoimayhdistys
      Peppi Saikku, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Asko Suikkanen, tutkimusprofessori, Lapin yliopisto
      Ulla Tyyni, tutkimussihteeri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
      Minna Ylikännö, tutkija, Kansaneläkelaitos

      _______________________________

      Ja tiedättekö miksikä työttömiä kutsutaan?
      Vastaus: Työtön on ”tutkittava”. (taulukkosivut 60 ja eteenpäin)

      ”- jos tutkittava ei saapunut tutkimus-paikalle sovittuna /annettuna aikana, kirjataan hänestä poisjääneen tiedot atkohjelmaa tai lomakkeelle”

      ”- tutkittava täyttää kyseisen lomakkeet tutkimuksen jälkeen ja pudottaa ne lukolliseen postilaatikkoon tutkimuspaikalla”

      ”- Tarjotaan tutkittavalle mahdollisuus pieneen välipalaan”

      http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/2c110a57-ee8f-4e

      Huomatkaa myös lomakkeen laatijan suomenkielentaito. Vaikka toisaalta, mitä tällainen mitätön työtön siitä voisi sanoa. ;=)
      Varsinkaan kaislahurri…

      _______________________________

      Katso listan viimeistä otsikkoa => ”…ensimmäisen osaraportin…”
      Ensimmäisen jälkeen, kuinka monta?
      Ja kuinka monta osaraporttia kustakin?

      Katso tittelit, jolloin olet varmaankin samaa mieltä siitä, että koko homman otsikkona pitäisi olla:
      ”Paltamo työllistää huippupalkoin!!!”

      Henry

    • 13.1

      sanoo

      ???
      Tuohan on tavalista perus-diiba-daabaa.
      Tuollaisia voin suoltaa pari päivässä, eli vuodessa noin neljäastaa. Tarvitaanko minua nyt?

      Henry

    • 13.2

      Herra Huu sanoo

      Tässä tämä voimakaksikko tehnyt blogin, omaa työtään mainostamaan.
      http://toihinpotkijat.wordpress.com/ketka-on-taman-kaiken-takana/

      Ylimielistä ja valikoivaa tekstiä. suosittelen joukolla kommentoimaan asiallisesti. Pitkän kirjoituksen tein, mutta en päässyt kirjautumaan sivulle. Välillä faktat uupuvat ja asioista tehdään omia asenteita tukevia johtopäätöksiä.
      Hankaliin kysymyksiin ei vastata.

      Mikko Koivumäki (galeeripiiskurin ulkonäkö) omien sanojensa mukaan ”kaiken tekemänsä ja kokemansa vuoksi epäilee, ettei oikeastaan tajua mistään yhtään mitään” voisi tehdä jotain päätelmiä itsekin jo tästä. Mutta ei…

      Timo Oikarinen, sama lafka: ”Kaupallisen koulutuksen saanut moniosaaja, jolla on kokemusta mm. valmennuksesta, ohjauksesta, kouluttamisesta, myynnistä ja asiakaspalvelusta.” Eli tyypillinen sarasvuolainen oman elämänsä sankari, varsinkin kun voi kyykyttää työttömiä.

      Työvalmentajina Töihin!-palvelussa (joka oli Työvalmennussäätiö Tekevän ja Jyvässeudun Päihdepalvelusäätiön yhdistymisen myötä osa Sovatek-säätiön toimintaa).
      http://toihinpalvelu.fi/index.php?id=9

      • 13.2.1

        LL sanoo

        ”Ollaan menossa kohti jakoa palkkatyötä tekeviin erityisosaajiin ja työttömiin matalan tason osaajiin.” , sanovat työhön-potkijat.

        Työhönpotkijat kuuluvat itse luokkaan matalan-tason-osaajat, se tulee ilmi ajatustavasta ja toimintatavoista. He tekevät täysin tuottamatonta työtä. Nollatulosta. Jos asenne asiakasta kohtaan olisi sama missä tahansa yksityisellä toimialalla, niin palvelu joutuisi lyömään lapun luukulle aika nopsaan. Mutta. Nämä Työhönpotkijat eivät mene konkurssiin, koska saavat palkkansa julkisesta tuesta tekivätpä mitä ja miten hyvänsä. Ovat tulonmuodostukseltaan aivan samalla kaukalolla kuin sosiaaliturvalla elävätkin. Julkisen tuen varassa.

        Perustulomallit uhkaavat eniten mm näitä työhön-potkijoita, mutta myös meidän aivan massiivista virkamieskuntaa joka käy hyvin ilmi Henryn Paltamo-hankkeen asiantuntijalistauksesta. Haluaisin nähdä mitä nämä tyypit tekevät sitten kun meillä on perustulo?

        Perustulo tuo tasa-arvoon ja toisten ihmisten kunnioittamiseen perustuvan ihmiskuvan ihminen-työ-yhteiskunta kolmiyhteyteen. Jyrkkä raja työssäkäyvän ja työttömän välillä poistuisi, sen seurauksena syrjivät asenteet vähenisivät, joista seuraisi muita myönteisiä asioita. Perustulo tekisi orjatyön teettämisen vaikeaksi sekä vähentäisi myös harmaata taloutta huomattavasti (sitä lisää työhönpotkijoiden kaltainen toiminta).

        Töihinpotkijat voivat kukkoilla vielä jonkun vuoden, mutta perustulo tekee tuloaan, joten tässä täysin maksuton vinkki heille: Kannattaa vakavasti miettiä kelpaako ylimielisellä ja toisia halveksuvilla asenteilla mihinkään työhön tulevaisuudessa? Vai voisikohan nyt jo alkaa harjoitella toisenlaista tulevaisuutta varten, jossa kovilla puheilla tai otteilla ei ole sijaa.

  11. 14

    sanoo

    AH kirjoitti:
    ”Nimimerkki ”Työvalmentajalla” on erikoinen käsitys eteenpäin pääsemisestä. Hänelle se tarkoittaa paikallaan polkemista. Sillä kuten tunnettua on, vain n. 2 % kuntouttavassa ahertavista työllistyy palkkatyöhön ja pääsee sanan mukaisesti eteenpäin.”
    ———
    Näistäkin moni saa työtä sen vuoksi, että ”serkku soitti ja kertoi eräästä paikasta…”.
    Tämä saa kapot liikkeelle. He suorastaan piirittävät tätä onnekasta ja haluavat tietää kaiken, ovat valmiita kuskaamaan työtömntä paikalle, tekevät yht’äkkiä kaikenlaista paperihomma, kirjoittavat suositteluja yms.
    Työtön hölmistyy ja ihmettelee: ”Miksi? Miksi nyt?”
    No syynä on se, että kapot saavat kirjattua hänet onnistuneeksi vuosiraporttiin ja kertoa kuinka ”juuri he” tekivät kaikkensa ’Juntusen’ hyväksi ja kuinka ”hän osoitti eteenpäinpyrkyä jo alusta asti liiba laaba ja pölö pölö…”
    Kaikki TE-keskuksessa tietävät ja tuntevat tämän sirkusspektaakkelin ja kaikki sitten hymistelevät kuorossa kuin kolibrit Aku Ankan piirroselokuvassa.

    Henry

  12. 15

    Heikki Sinsemilla sanoo

    Niinhän siinä taas kävi kuin Nuorisotakuussa että ajetaan sorto läpi rinta kaarella. Lopputuloksena on Intian kaltainen romahdus, toki siihen on vielä matkaa. Se on ns. sivistyksen (pitkälle kehitetyn riiston) hinta.

  13. 16

    pitkäaikaistyötön sanoo

    Hämeen Kaiku 2.12.2014:
    ”Filatov muistuttaa, että työpajan tai valmennusyksikön töillä ei saa korvata palkkalistoilla olevia kunnan tai yhdistyksen työntekijöitä.
    – Työllistämistoiminnan tarkoitus ei ole, että palkkatuella tehdään kunnan lakisääteisiä normaaleja töitä ja hyvä niin. ”

    Mitä muuta muka kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen kunnalle on kuin nimenomaan normaali lakisääteinen tehtävä? Filatov puhuu ihan höpöjä. Kyseessä on ihan vakiintunut lain velvoittama toiminta, jolle ei loppua näy. Ympäri Suomen paraikaa palkkatuella palkatut määräaikaiset ohjaajat valvovat ”kuntoutettavia”.

    Tietääkseni mikään laki ei suojele yhdistysten työntekijöitä Filatovin kertomalla tavalla.

    Yleisesti ottaen poliitikot ovat pihalla kuin lumiukot näissä asioissa. Epäilen, että osa ei edes halua nähdä, mitä maailmassa oikeasti tapahtuu.

    • 16.1

      Normitöitä sanoo

      Siis nimenomaan kuntouttavan työssä olevat korvaa kunnan/kaupunkien työntekijöiden panosta. Koska jos heitä ei olisi täytyisi jonkun kunnalta palkkaa vielä toistaiseksi nauttivan ne työt tehdä HUOM! PALKALLA.

      Näitä töitä mitä tehdään PALKATTA esim kuntouttavassa työtoiminnassa on muutamia mainitakseni muun muuassa, puhtaanapito, purku ja korjaustyöt, huoltotoiminta, rakentaminen yleiset aputyöt vaikka nyt esimerkiksi.

      Sitten vielä vähän avaan noita edelle mainittuja tehtäviä ettei tyhmimmät luulee, että se olisi jotain tupakan polttoa ja istuskelua.

      Puhtaanapito tarkoittaa vaikka yleisten paikkojen siivoamista tupakantumpeista roskista, hiekottamista, rännien putsaamista jne.

      Purkutyöt vaikka vanhojen rakennusten/rakenteiden pois purkamista eli piikataan lattioita pois, puretaan vaikka vanhoja leikkipuistotelineitä pois jne .

      Korjaustyöt taas vaikka aitojen seinien maalaamista tai vaikka salaojien tekemistä, rikkinäisten ovien yms vaihtamista, betonilattian tekemistä jne.

      Huoltotoiminta vaikka kunnan/kaupungin omaisuuden ylläpito. Se voi olla autojen huoltamista ihan öljyn/renkaidenvaihdosta sekä vaikka ihan mekaanisten vikojen korjaamiseen kuten vaikka jousituksen korjaaminen autosta yms. Sitten se voi olla vaikkapa erilaisten rakennusten lämmitysjärjestelmien tarkastus ja normaalit huoltotyöt toisinaan pieniä korjauksiakin miksei isompiakin jos vaan osaamista löytyy työttömältä.

      Rakentaminen taas voi olla ihan vaikka seinien, pienien ylikulkusiltojen yms tekemistä.

      Yleiset aputyöt taas voi olla tavaroiden kuskaamista paikasta toiseen, muuttotyöt, tavaroiden siirtely jne.

      Tässä siis mainittuna vain hyvin pieni osa tehtävistä, joita olen nähnyt tehtävän esim kuntouttavassa työtoiminnassa. Niitä on paljon enemmänkin ja vaativimpiakin ja joista monet kuntouttavassa työtoiminnassa tekee kaikkia sekaisin. Joista normaalisti siis maksettaisi oikeaa PALKKAA tai pitäisi maksaa. Mutta miksi maksaa kun ei tarvitse?

      Onko tästä ilmaisen palkattoman työntekemisestä mitään hyötyä kuntouttavassa työssä olevalle? N

      Niin ja halusin tarkoituksella korostaa sanaa palkka joissakin kohdissa.

      • 16.1.1

        Normitöitä sanoo

        Kerkesin vahingossa painaa entteriä ja jäi vähän pois joten lisään tähän:
        ——clip———clip————clip———-
        Onko tästä ilmaisen palkattoman työntekemisestä mitään hyötyä kuntouttavassa työssä olevalle?

        Niin en usko, koska moni työnantaja siinä missä itsensä paremmaksi ihmiseksi tunteva oikeaa palkkaa saavakin todennäköisesti luulee, että ei ne mitään vastuullista hommaa ole tehneet nehän on vaan poteneet krapulaa ja vetäneet tupakkaa päivät pitkät…

        Niin ja halusin tarkoituksella korostaa sanaa palkka joissakin kohdissa.

    • 17.1

      moi sanoo

      Laita .jpg-linkki kuvaan/kuviin, nuo php/theater-jutut kun vaativat liikoja.

  14. 18

    Osa aika työläinen sanoo

    Ei niihin palkattomiin töihin tarvi mennä jos omistaa jonkun pikku mökin vaikka ja alkaa tekemään jotain hämärä hommia, käy vaikka pimeissä töissä, tai harjoittaa pimeää yritystoimintaa – korjailee vaikka auton latureita, tsm.
    ei tää ohje tietenkään auta kuin pientä osaa työttömistä, mutta joitain edes kuitenkin. Voi näyttää keskaria näille kapoille.

    • 18.1

      Heikki Sinsemilla sanoo

      Niin no, periaatteessahan vaikka ei omistaisi muuta kuin jonkun rätin ettei nyt sentään kivekset näy, sellaisen fakiiri-tyyppisen ratkaisun, voi aina ottaa pyykkinaruilta lisää lämmikettä ylle, jostain takapihalta vielä kumisaappaatkin. Sitten vielä mora ja pari kynttilää jonkun mökin terassilta maton sisään käärittynä, sinne kaikkea pientä ja tarpeellista, tulentekovehkeetkin, vaikka tulta voi aina hieroa.

      Sitten vaan laavu pystyyn, valtion maille tai jonkun perikunnan jonka osakkaat siinä 85-100 vuotta vielä parempi. Ai niin, ei pidä unohtaa ongenkoukkuja ja siimaa, naruakin tarvitaan aina. Muutama parsinneula, lankaa, rautalankaa loukkupyyntiä varten ja katajainen pitkäjousi selkään. Kirves helpottaa asioita sekin aika paljon.