Itseään ruokkiva hirviö

Haluatko edullista pihatyöapua? Kaipaako huonekalusi uutta pintakäsittelyä? Käytä palvelujamme, tarjoa työtä paimiolaisille.

Näyttökuva (111)_snip

Näin mainostaa Paimion kaupungin työ- ja toimintakeskus Apila.

Se on Paimion kaupungin sosiaalitoimen organisaatioon kuuluva työtoimintaa järjestävä toimipiste. Työtoimintaa tarjotaan niille työttömille, joiden arvioidaan tarvitsevan välivaiheen kuntoutumista työllistymisen tai koulutukseen pääsyn helpottamiseksi. Toimintakeskus siis tarjoaa työtä, mutta ei maksa siitä palkkaa.

Linkki työpajaan paljastaa taas kerran täydellisen orjatyöleirin. Puutyöt, pintakäsittelyt, pihatyöt, tekstiilityöt – kaikki tehdään asiakkaan tilauksesta ja toiveiden mukaan. Työn tekevät palkatta kuntouttavassa työtoiminnassa olevat, työpaja laskuttaa asiakasta, pitää rahat itsellään ja kaiken tämän päälle valehtelee työllistävänsä ja auttavansa työttömiä.

Jos joku kykenee tällaisiin töihin, niin häntä ei saa sijoittaa kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntouttava työtoiminta ei ole tarkoitettu niille työttömille, jotka kykenisivät osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Apila harjoittaa selkeää liiketoimintaa, joten lain mukaan se ei saa järjestää kuntouttavaa työtoimintaa. Lain tulkintaa on sosiaali- ja terveysministeriö täsmentänyt viimeksi 30.12.2014.

Näyttökuva (109)_snip

Ei Apilan työpajassa saa olla työkokeilijoitakaan. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta säädetyn lain 4 luvun 7 §:n 2 momentin 2-kohta kieltää sen selvin sanoin:

Henkilöasiakasta ei ohjata työkokeiluun, jos: 2) työkokeilusta aiheutuisi sen järjestäjälle sellaista etua, joka vääristäisi yritysten tai yksityisten elinkeinonharjoittajien välistä kilpailua.

Teitä varmaan kyllästyttää näistä työleireistä lukeminen yhtä paljon kuin minua kyllästyttää niistä kirjoittaminen.

Kuntouttavasta työtoiminnasta on muutamassa vuodessa tullut itseään ruokkiva hirviö. Jos jossain kunnassa on työpaja, niin käytännössä se on samanlainen työleiri kuin tämä Paimion tapaus. Se käyttää hyväkseen palkatonta työvoimaa ja syö ensimmäiseksi saman alan kilpailijat pois tieltään. Uskallanpa väitää, että Paimiossakaan tuskin menestyy yksikään vaikkapa pihatöitä tarjoava yrittäjä.

Valtiovalta on sysännyt vastuun työttömistä kunnille ja kunnat ovat keksineet käyttää työttömiä ilmaisena työvoimana. Valvovat viranomaiset eivät näytä piittaavan tippakaan, vaikka kaikkialla rikotaan lakia surutta. Lakia ei saa rikkoa, mutta sitä rikotaan avoimesti.

Aluehallintovirastoissa ei varmaankaan ole vasaroita ja nauloja, joilla näiden työpajojen ovet saataisiin naulattua kiinni.

Kaksi näkökulmaa

Kuntouttavaa työtoimintaa ja työkokeilua eli palkatta tehtäviä töitä voi katsoa kahdesta eri näkökulmasta. Toinen näkökulma on se, että ymmärtää kyseessä olevan ihmisyksilöitä, joilla jokaisella on on oma tarinansa ja yhteisenä ongelmana pitkittynyt työttömyys. Toinen näkökulma on puhtaasti kuntataloudellinen. Sen mukaan työttömien kasvottomat massat on saatava näennäistyöllistettyä ihan vain kunnan vapauttamiseksi työmarkkinatuen maksuosuudesta.

Tätä jälkimmäistä näkökulmaa edustaa kansanedustaja Kaj Turunen (ps), joka  blogissaan on syvästi huolisaan juuri kuntien maksuosuudesta työmarkkinatukeen. Näin ajattelevien kielenkäytölle on ominaista puhua aina korostetusti sakkomaksusta, joka ei ole mikään virallinen termi. Samoin puhutaan aina työllistämisestä ja kunnan työllistämisvelvoitteesta, vaikka kyseessä on palkaton työ.

Turunen on huolissaan niistä, jotka ovat olleet työttöminä 300-500 päivää. Tämän vuoden alusta lakia muutettiin niin, että kunta joutuu maksamaan puolet yli 300 päivää työttöminä olleiden työmarkkinatuesta entisen 500 päivän sijaan. Muuttamatta jäi kuitenkin kuntouttavasta työtoiminnasta annettu laki, jonka mukaan aktivointisuunnitelma laaditaan yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneille. Samoin jäi muuttamatta säädös, jonka mukaan Kela informoi kuntia määräaikaa lähestyvistä. Sekin on edelleen 500 päivää.

Näitä 300-500 päivää työttöminä olleita on paljon ja ilmeisesti Turunen haluaisi saada heidät kaikki palkattomiin töihin. Tämä ei ole mitenkään uutta ajattelua. Itse asiassa se on virallisesti vallalla olevaa ajattelua varsinkin niillä päättäjillä, joilla ei ole hajuakaan kuntouttavan työtoiminnan todellisesta luonteesta. He tuijottavat kuntataloutta yhdellä silmällä.

Kun työtön laitetaan kuntouttavaan työtoimintaan, niin kunnan maksuosuus työmarkkinatukeen lakkaa ja lisäksi kunta saa valtiolta työllistämiskorvausta 10,09 euroa/työtön/päivä. Kuntatalouden kannalta palkaton työ on siis erittäin kannattavaa muutenkin kuin ilmaisen työpanoksen kannalta. Se on ikään kuin ylimääräinen hyöty. Puhtaasti kuntatalouden puolesta työttömiä voitaisiin seisottaa vaikka torilla kuntouttavan työtoiminnan nimellä. Jo noin 50 työtöntä kuntouttavassa työtoiminnassa olevaa tuottaa maksuvapauden lisäksi kunnalle 100 000 euroa vuodessa pelkkinä työllistämiskorvauksina.

Suosittelen kysymään kansanedustajaehdokkailta heidän näkökulmaansa. Jos hän rupeaa puhumaan pehmoisia työllistämisestä, sakkomaksuista ja kuntoutuksen hyödyistä, niin hän on joka kuntatalouteen tuijottaja tai täysin pihalla koko asiasta.

Joskus minua tympii suunnattomasti näiden juttujen kirjoittaminen. Näitä eivät koskaan tunnu lukevan juuri ne, joiden pitäisi. Törmään jatkuvasti näihin kuntatalouteen yhdellä silmällä tuijottaviin. Sen vielä jotenkin ymmärtää jos virkamies näin ajattelee, mutta kansanedustajalta ja kunnan luottamushenkilöltä tämä ajattelu on vähän liian paksua. Työttömät ovat kansalaisia ja kuntalaisia, joten päättäjän pitäisi ymmärtää kiertää kiven toiselle puolelle kurkistamaan miltä se näyttää sieltä katsottuna.

Se voi näyttää vaikka tältä:

 

 

 

 

 

Selkeästi laitonta

Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä.

Tätä kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 6 §:n 2 momenttia ei kukaan voi lukea väärin muuten kuin tahallaan. Näitä tahallaan väärin lukijoita sitten löytyykin runsaasti, koska palkatta tehtävä työ on paisumassa mahtavaksi liiketoiminnaksi.

Lukijapalautteena sain työpaikkailmoituksen, jolla Työhönvalmennus Valma Oy hakee työnjohtajaa/työpajapäällikköä. Ilmoituksessa yritys oiken mainostaa harjoittavansa liiketoimintaa:

Valman liikevaihto on noin 6 miljoonaa euroa vuodessa, ja päivittäinen vahvuus parisataa henkeä, josta hiukan yli 60 on vakituista väkeämme. Pajoilla syntyvistä tuotteistamme hyvä osa menee vientiin.

Laitetaanpa osa ilmoituksesta vielä kuvana:

Näyttökuva (108)_snip

Valma Oy jatkaa Tuoterenkaan hyvin kannattanutta työtä, joka tuottaa mm. maailmalla hyvin menestyviä mölkkypelejä vientiin.

Näin röyhkeästi rikotaan lakia ja sen perusteella viímeksi 31.12.2014 annettua sosiaali- ja terveysministeriön ohjekirjettä. Laitetaan vielä tuosta ohjekirjeestäkin juuri tätä liiketoimintakieltoa koskeva kohta kuvana:

 Näyttökuva (109)_snip

Valma Oy on osakeyhtiö ja kehuu harjoittavansa menestyvää liiketoimintaa. Asiaa ei muuta yhtään se, että Valma Oy on Lahden kaupungin kokonaan omistama. Se on selkeästi yritys ja laki kieltää kuntouttavan työtoiminnan hankkimisen yritykseltä.

Ei siellä saa olla työkokeilijoitakaan. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta säädetyn lain 4 luvun 7 §:n 2 momentin 2-kohta kieltää sen selkeästi:

Henkilöasiakasta ei ohjata työkokeiluun, jos: 2) työkokeilusta aiheutuisi sen järjestäjälle sellaista etua, joka vääristäisi yritysten tai yksityisten elinkeinonharjoittajien välistä kilpailua.

Valma Oy kehuu toimintansa ulottuvan metallitöistä puupeleihin ja elintarvikkeista kirjansitomon kautta kierrätykseen ja pienkonehuoltoon. Eipä ihme, että yritys tarvitsee uusia työnjohtajia paimentamaan palkattomia työntekijöitään. Ei kukaan pysty kilpailemaan sellaisen yrityksen kanssa, jonka kaikki liukuhihnatyöntekijät ovat ilmaisia.

Palkattu työpajan esimies saa sitten ihan ilmoituksenkin mukaan ”työpajan esimiehiyden tuottamaa tyydytystä”. En edes halua miettiä mitä sellainen tyydytys mahtaa olla.

Näkyy olevan niin, että lakiin saa kirjata mitä tahansa ja ministeriö saa antaa ihan millaisia ohjeita tahansa. Niistä ei piitata yhtään, koska nyt ollaan muka kovasti auttamassa työttömiä. Tämäkin firma suorastaan pilkkaa sosiaali- ja terveysministeriötä paimenkirjeineen. Niin tekevät monet muutkin, mutta ilmeisesti ministeriö katsoo hoitaneensa homman pelkällä kirjeen lähettämisellä.

Ministeriön kirjettä käytetään Valma Oy:ssä vessapaperina.

Huonoksi havaittu

Naantalissa halutaan lisätä kuntouttavaa työtoimintaa kaupungin omissa työpisteissä. Jatkossa työyksikkö, joka järjestää kuntouttavaa työtoimintaa, saa noin puolet valtion maksamasta korvauksesta omaan käyttöönsä.

Näin aloitti Rannikkoseutu juttunsa, joka oli otsikoitu rehvakkaasti Uusi idea työttömyyden hoitoon.

Ajatus lyhykäisyydessään on se, että  jokaisesta kuntouttavassa työtoiminnassa olevasta maksaa valtio kunnalle aktivointikorvausta 10,09 euroa/päivä. Tästä rahasta puolet käytetään nyt työyksikön vakituisen henkilökunnan virkistykseen ja tyky-toimintaan. Tämä naantalilaisten uusi ja loistavaksi kehuttu idea on ikivanha ja huonoksi havaittu.

Naantalissa on vasta keksitty se, mikä Juuassa hylättiin viime marraskuussa. Tekisi mieli sanoa ihan suoraan, että Naantalissa on keksitty paska uudelleen. Periaatteessa myös kuntouttavassa työtoiminnassa olevien pitäisi päästä virkistystoiminnasta osallisiksi, mutta käytännössä niin ei tapahdu. He vain hankkivat vakituisessa työsuhteessa oleville ylimääräistä virkistysrahaa ja saavat itse työpanoksestaan työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päiväkorvauksen.

Saattaa tämä raha motivoida vakituisessa työ- tai virkasuhteessa olevia, mutta ei takuulla motivoi niitä palkattoman työn tekijöitä. Hehän ansaitsevat koko ajan toisille mukavia makkaranpaistoiltoja ja pahimmillaan jopa ryyppyreissuja.

Tätä käytäntöä perustellaan lisätyöllä, jota kuntouttavassa työtoiminnassa olevien opastus ja ohjeistus aiheuttaa. Ajatus lähtee siitä, että työttömät ovat mitään osaamattomia tomppeleita, joita pitää koko ajan opastaa kädestä pitäen. Ei se niin ole. Ja vaikka olisikin, niin opastaminen kuuluu ihan selkeästi vakituisten työntekijöiden työtehtäviin joko luonnostaan tai heti, kun työnantaja niin määrää. Ei tavallisten työtehtävien tekemisestä tarvitse palkita erikseen.

Motivaatiota luulisi tulevan jo siitä, että vertaa omaa asemaansa sen palkattoman asemaan. Tällä luodaan vain turhaa vastakkainasettelua. Olemme me parempi väki, joka saa säännöllistä palkkaa ja ekstrana jotain kivoja illanviettoja. Sitten ovat taas nuo, jotka ovat riesana pyörivää rupusakkia, mutta joista onneksi hyötyy jotain.

Ei tällainen virkistysrahan jakaminen vain tietyille työyksiköille ole edes tasapuolista. Rahaa saavat vain ne työyksiköt, joissa on kuntouttavassa työtoiminnassa olevia. Ilman jäävät ne, joissa palkatonta työvoimaa ei esim. ammattitaitovaatimusten takia voi käyttää.

Kohta Naantalin teknisellä puolella ihmetellään päänahkarahojen paljoutta ja mietitään mitä kivaa niillä voisi ostaa. Jossain muualla ihmetellään mistä toisilla yksiköillä riittää tyky-rahaa mällättäväksi. Tässä nimittäin ei puhuta ihan pikkusummista.

Jos kuntouttavassa työtoiminnassa on 50 henkilöä, niin he tuottavat vuodessa kunnalle noin 100 000 euroa valtion korvausta. Työyksiköille jaettavaa päänahkarahaa kertyy siis helposti 50 000 euroa.

Sitten on tietysti sellainenkin pikkuseikka kuin yleiskattavuus. Kaikki kuntaan tuleva raha tulee kunnan yhteiseen kassaan ja sieltä sitä osoitetaan eri kohteisiin talousarvion kautta. Kun valtiolta tulevaa rahaa valuu kassan ohi ilman talousarviokirjausta, niin enää ei puhuta hyvästä taloudenhoidosta.

Taas kerran ihmettelen kaikkein eniten toimittajien laiskuutta. Rannikkoseudun toimittaja ei näköjään ole ymmärtänyt mistä on kysymys, vaan on toiminut pelkkänä haastateltavan kirjurina.

Työttömän perussanastoa

Minulta kysellään jatkuvasti miten terve ja työkykyinen voi välttyä palkattomalta työltä eli kuntouttavalta työtoiminnalta. Olen kyllä selittänyt nämä perusasiat moneen kertaan, mutta kertaus taitaa olla paikallaan.  Näin päättelen siitä, että muutaman päivän sisällä olen saanut parikymmentä sähköpostia ja Fb:n yksityisviestiä, joissa satunnaiset uudet lukijani haluavat lisätietoja.

Älkää tentatko minua yksityisesti, vaan googlettakaa hakusanat ”saku timonen kuntouttava työtoiminta”  niin saatte eteenne suunnilleen kaiken aiheesta aiemmin kirjoittamani.

Kerrataan ensin työllistymissuunnitelman ja aktivointisuunnitelman ero.

Työllistymissuunnitelma on se suunnitelma, joka laaditaan ensimmäisen TE-toimiston asiakkaaksi illmoittautumisen yhteydessä ja päivitetään netissä tai puhelimitse määräajoin. Siinä asiakas ja virkailija käyvät läpi erilaisia toimenpiteitä ja kuten näette, niin luettelo on melkoinen.

Kuntouttava työtoiminta on siellä vain yhtenä vaihtoehtona. Jos tähän työllistymisuunnitelmaan on otettu mukaan yhtenä vaihtoehtona kuntouttava työtoiminta, niin siitä ei enää aktivointisuunnitelmaa laadittaessa voi kieltäytyä ilman työttömyysetuuden menettämistä. Tarkistakaa oma suunnitelmanne ja jos se siellä on, niin vaatikaa seuraavan päivityksen yhteydessä se poistettavaksi. Ei sekään välttämättä auta, mutta ainakin olette paremmassa neuvotteluasemassa.

Kun 25 vuotta täyttänyt työtön on saanut työmarkkinatukea 300 päivää tai päivärahakauden jälkeen 180 päivää (alle 25-vuotiailla aika on lyhyempi) tai jos hän on elänyt toimeentulotuella viimeiset neljä kuukautta, niin hänet voidaan kutsua laatimaan aktivointisuunnitelma.

Sen laativat TE-toimisto, kunta ja asiakas yhdessä. Aktivointisuunnitelman laatiminen on kunnan sosiaalipalvelua ja lain mukaan sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa. Laadultaan hyvä sosiaalihuolto tarkoittaa mm. sitä, että palvelun tarjoama tuki ja ohjaus tapahtuu sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön toimesta. 

Jos aktivointisuunnitelman laatimistilaisuudessa ei näy TE-toimiston edustajaa ja pätevää sosiaalityöntekijää, niin vaatikaa heidät paikalle. Kunnan työvalmentaja ei ole sosiaalialan ammattihenkilö eikä kenenkään tarvitse panna nimeään sellaiseen paperiin, jonka ovat jo etukäteen kuitanneet tai jälkikäteen aikovat kuitata näkymättömät virkamiehet. Sellainen paperi ei ole lain tarkoittama yhdessä laadittu aktivointisuunnitelma.

Kuntouttava työtoiminta on aktivointisuunnitelmassakin viimesijainen vaihtoehto. Sitä ei ole tarkoitettu niille työttömille, jotka kykenisivät osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Heidän kohdallaan aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä laissa ensisijaisiksi määriteltyjä julkisia työvoimapalveluita kuten esimerkiksi työkokeilua ja palkkatuettua työtä, ellei suora työllistyminen avoimille työmarkkinoille ole mahdollista.

Jos kuntouttavaa työtoimintaa kuitenkin tuputetaan ensijaiseksi vaihtoehdoksi, niin pyytäkää neuvottelukumppaneita lukemaan huolella tämä tuore ohjekirje. Jos he eivät sitä noteeraa, niin valittakaa kunnan päätöksestä ja tehkää kantelu Aluehallintovirastolle tai Eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Virkamiehiä ei siis haasteta oikeuteen virkarikoksista silloin, kun he tekevät lakiin perustuvia päätöksiä. Heidän tekemistään päätöksistä valitetaan hallinnollista tietä. Muutoksenhakuohjeet ovat jokaisen päätöksen mukana.

Ja yrittäkää oppia ainakin se, että joukkokanne TE-toimistoja ja kuntia vastaan ei ole mahdollinen. Suomen lainsäädäntö tuntee joukkokanteen vain kuluttajansuoja-asioissa ja silloinkin kannetta ajaa kuluttaja-asiamies.

Olen joutunut ainakin sata kertaa selittämään tämä asian sinnikkäille väittelijöille, jotka uskovat riittävän suurella voimalla tehdyn joukkokanteen mahdollisuuteen. Joukoissa on kyllä voimaa, mutta jokaisen on ajettava omaa asiaansa itse. Kun riittävän monet tuntevat tässä hallinnollisessa viidakossa omat oikeutensa ja osaavat niitä vaatia, niin käytännöt muuttuvat.