Työttömän perussanastoa

Minulta kysellään jatkuvasti miten terve ja työkykyinen voi välttyä palkattomalta työltä eli kuntouttavalta työtoiminnalta. Olen kyllä selittänyt nämä perusasiat moneen kertaan, mutta kertaus taitaa olla paikallaan.  Näin päättelen siitä, että muutaman päivän sisällä olen saanut parikymmentä sähköpostia ja Fb:n yksityisviestiä, joissa satunnaiset uudet lukijani haluavat lisätietoja.

Älkää tentatko minua yksityisesti, vaan googlettakaa hakusanat ”saku timonen kuntouttava työtoiminta”  niin saatte eteenne suunnilleen kaiken aiheesta aiemmin kirjoittamani.

Kerrataan ensin työllistymissuunnitelman ja aktivointisuunnitelman ero.

Työllistymissuunnitelma on se suunnitelma, joka laaditaan ensimmäisen TE-toimiston asiakkaaksi illmoittautumisen yhteydessä ja päivitetään netissä tai puhelimitse määräajoin. Siinä asiakas ja virkailija käyvät läpi erilaisia toimenpiteitä ja kuten näette, niin luettelo on melkoinen.

Kuntouttava työtoiminta on siellä vain yhtenä vaihtoehtona. Jos tähän työllistymisuunnitelmaan on otettu mukaan yhtenä vaihtoehtona kuntouttava työtoiminta, niin siitä ei enää aktivointisuunnitelmaa laadittaessa voi kieltäytyä ilman työttömyysetuuden menettämistä. Tarkistakaa oma suunnitelmanne ja jos se siellä on, niin vaatikaa seuraavan päivityksen yhteydessä se poistettavaksi. Ei sekään välttämättä auta, mutta ainakin olette paremmassa neuvotteluasemassa.

Kun 25 vuotta täyttänyt työtön on saanut työmarkkinatukea 300 päivää tai päivärahakauden jälkeen 180 päivää (alle 25-vuotiailla aika on lyhyempi) tai jos hän on elänyt toimeentulotuella viimeiset neljä kuukautta, niin hänet voidaan kutsua laatimaan aktivointisuunnitelma.

Sen laativat TE-toimisto, kunta ja asiakas yhdessä. Aktivointisuunnitelman laatiminen on kunnan sosiaalipalvelua ja lain mukaan sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa. Laadultaan hyvä sosiaalihuolto tarkoittaa mm. sitä, että palvelun tarjoama tuki ja ohjaus tapahtuu sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön toimesta. 

Jos aktivointisuunnitelman laatimistilaisuudessa ei näy TE-toimiston edustajaa ja pätevää sosiaalityöntekijää, niin vaatikaa heidät paikalle. Kunnan työvalmentaja ei ole sosiaalialan ammattihenkilö eikä kenenkään tarvitse panna nimeään sellaiseen paperiin, jonka ovat jo etukäteen kuitanneet tai jälkikäteen aikovat kuitata näkymättömät virkamiehet. Sellainen paperi ei ole lain tarkoittama yhdessä laadittu aktivointisuunnitelma.

Kuntouttava työtoiminta on aktivointisuunnitelmassakin viimesijainen vaihtoehto. Sitä ei ole tarkoitettu niille työttömille, jotka kykenisivät osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Heidän kohdallaan aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä laissa ensisijaisiksi määriteltyjä julkisia työvoimapalveluita kuten esimerkiksi työkokeilua ja palkkatuettua työtä, ellei suora työllistyminen avoimille työmarkkinoille ole mahdollista.

Jos kuntouttavaa työtoimintaa kuitenkin tuputetaan ensijaiseksi vaihtoehdoksi, niin pyytäkää neuvottelukumppaneita lukemaan huolella tämä tuore ohjekirje. Jos he eivät sitä noteeraa, niin valittakaa kunnan päätöksestä ja tehkää kantelu Aluehallintovirastolle tai Eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Virkamiehiä ei siis haasteta oikeuteen virkarikoksista silloin, kun he tekevät lakiin perustuvia päätöksiä. Heidän tekemistään päätöksistä valitetaan hallinnollista tietä. Muutoksenhakuohjeet ovat jokaisen päätöksen mukana.

Ja yrittäkää oppia ainakin se, että joukkokanne TE-toimistoja ja kuntia vastaan ei ole mahdollinen. Suomen lainsäädäntö tuntee joukkokanteen vain kuluttajansuoja-asioissa ja silloinkin kannetta ajaa kuluttaja-asiamies.

Olen joutunut ainakin sata kertaa selittämään tämä asian sinnikkäille väittelijöille, jotka uskovat riittävän suurella voimalla tehdyn joukkokanteen mahdollisuuteen. Joukoissa on kyllä voimaa, mutta jokaisen on ajettava omaa asiaansa itse. Kun riittävän monet tuntevat tässä hallinnollisessa viidakossa omat oikeutensa ja osaavat niitä vaatia, niin käytännöt muuttuvat.

Kommentit
  1. 1

    Heidi Leppikoski sanoo

    Kiitos!

    Erittäin selventävä teksti.

    Terveisin,
    Heidi
    P.S. Ei tarvi vastata, aikasi menee kohta kokonaan sähköposteihin.

  2. 3

    Kaavio sanoo

    Kaikki ei ehkä ymmärrä tätä vieläkään. Niin joku osaava voisi piirtää jotain vastaavaa kuin tämä http://www.riemurasia.net/kuva/Insin%C3%B6%C3%B6it/96405 hupipiirros insinööreistä.

    Tuollainen kaavio työttömän selviytymisessä työttömälle laaditussa ja varmasti aivan koko ajan muuntuvassa pykäläviidakossa ansoineen voisi olla paikallaan.

    Kaavio voi ja täytyykin päivittää tasaiseen tahtiin kun pykälät muuttuu.

  3. 4

    167-176 sanoo

    Kuntouttavan työtoiminnan vastustamiseen kannattaa panostaa jo tuossa suunnitelmavaiheessa, myöhemmin se on mahdotonta. Kun tuohon kerran joutuu niin loppua ei tule vaan se jatkuu ”valovuosia” ainakin vanhemmilla ihmisillä aina eläkeikään saakka johon minullakin on vielä 7 vuotta. Jos tarjotaan 3 kk:n ”sopimusta” niin on melko varmaa ettei se siihen jää. Minä ainakin aioin vaatia että lakeja ja ohjeita noudatettava kirjaimellisesti ja se pilkku viilataan niin moneen osaan kun on tarvis ja sitten vielä sekin puoliksi. Se suu pitää saada auki muuallkin kun ruokapöydässä tai hammaslääkärissä.

  4. 5

    keke sanoo

    Kiitoksia Saku tällaista blogipostausta ollaan kaipailtu jo kauan

  5. 6

    LL sanoo

    Jokainen neuvottelutilanne kannattaa dokumentoida, siis taltioida.

    Sähköposteista jää kirjallinen todiste, mutta naamakkain ollessa kannattaa nauhoittaa keskustelut kännykällä, varmuuden vuoksi. Myös puhelut voi nauhoittaa. Nauhoittaminen on ihan laillista, siihen ei tarvitse pyytää lupaa. Näitä todisteita tarvitaan, jos tulee riitatilanne.

  6. 7

    pitkäaikaistyötön sanoo

    Nyt kun laki vuoden alusta muuttui ja kuntouttavan työtoiminnan sisällyttäminen aktivointisuunnitelmaan tuli ehdolliseksi ja lain mukaan mahdolliseksi vain jos työttömän työ- ja toimintakyky asettaa rajoituksia osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön, niin kannattaa tuoda esiin, ettei omassa työ- tai toimintakyvyssä ole puutteita. Jos ”kuntouttavaa” ehdotetaan, niin kannattaa pyytää perustelemaan, miksi omaa työ- ja toimintakykyä pidetään rajoittuneena, ja esittää vastaperusteluja.

    Työttömällä on velvollisuus osallistua vain aktivointisuunnitelmassa yksilöityyn kuntouttavaan työtoimintaan. Jatkuvasta kuntouttavasta työtoiminnasta pääsee eroon, kun pitää huolen siitä, ettei tee kunnan kanssa sopimusta asiasta ilman aktivointisuunnitelman päivittämistä. TE-toimistot on niin ylityöllistettyjä, etteivät ehdi järjestää aktivointisuunnitelman päivittämistä saman tien.

    Aktivointisuunnitelmassa kuuluu lain mukaan arvioida aikaisempien toimenpiteiden vaikutus. Jos aikaisemmalla ”kuntoutettavalla” ei ole todettu olevan vaikutusta, niin voi vedota siihen, ettei uudellakaan tule olemaan.

    Toisaalta, jos ei tuputeta ”kuntouttavaa”, niin sitten tuputetaan työkokeilua, jossa joutuu korvauksetta tekemään vielä enemmän. Se onkin sitten oma aiheensa.

  7. 8

    sanoo

    Monialaisessa inkvisitiossa kannattaa aina nauhoittaa kaikki.

    Itse hankin tällaisen:

    http://www.ebay.com/itm/Hot-USB-2-0-U-Disk-Flash-Drive-Disk-Pen-Digital-Audio-Voice-Recorder-Dictaphone-/201226373639

    http://www.ebay.com/itm/Hot-Mini-8GB-USB-Disk-Pen-Drive-Digital-Audio-Voice-Recorder-150-hrs-Recording-/281348218016

    Saa suoraan tietokoneelle helposti editoitavaan muotoon kaikki mölinät. Puhelimesta äänitystä ei välttämättä saa yhtä helposti talteen.

    • 9.1

      Jokuvainen sanoo

      ”Osallistava sosiaaliturva” on doublespeakia. Koko käsitteistö tulee anglosaksisista maista. Tämä ja kuntouttava työtoiminta tulivat Suomeen käsittääkseni Iso-Britanniasta, jossa Tony Blair puhui vuoden 1997 vaalivoittonsa jälkeen ”kolmannesta tiestä”, jolla tarkoitetaan välityömarkkinoita, jossa työttömiä autetaan takaisin oikeille työmarkkinoille. Demarit tarttuivat tietenkin 90-luvun lopulla tähän Iso-Britannian työväenpuolueen ideaan tuolloisen Liisa Jaakonsaaren johdolla, joka on tunnettu oikeistodemari.

      Mutta ei tässä auta mikään katkeruus vaan toimittava annettujen olosuhteiden mukaan. Työttömällä ei ole ketään edunvalvojaa vaan itse on pidettävä oikeuksistaan kiinni ja vaadittava että asiat hoidetaan pilkulleen oikein, on tunnettava säädökset ja valitustiet.
      Tässä Saku Timonen tekee arvokasta työtä tällä blogillaan.

      • 9.1.1

        jore sanoo

        No, itse olen myös ottanut periaatteekseni tehdä vähintäänkin puuttuvan palkan edestä vahinkoa.

        Kun nyt kuitenkin on vuosien kokemus teollisuuden johtotehtävistä ja dippainssin kopulutus, homma on onnistunut monella tapaa niin, ettei sitä voi itseeni yhdistää. Lisäksi toki sattuu kaikenlaista vahinkoa ihan kömpelyyttään. Säilyy myöskin mielenkiinto asioita suunnitellessa, toteuttaessa ja seuratessa

        • 9.1.1.1

          Jokuvainen sanoo

          Kyllähän nuo työnohjaajat ja sosiaalityöntekijät kokeilevat aina kepillä jäätä, että onko asiakas tietoinen oikeuksistaan.
          Voi olla, että suurin osa ei tiedä tai ole kuullutkaan oikeuksistaan tai kuulevat ensi kertaa kuntouttavasta työtoiminnasta, jolloin heitä on helppo vedättää.

          En itse muuten täysin tyrmää kuntouttavaa työtoimintaa, jos se vain toteutettaisiin oikein. Mutta nyt kaadetaan kaikki samaan läjään vain siksi että kunta vapautuisi sakkomaksuista. Virkailijatkin pääsevät helpolla tarjoamalla vain kuntouttavaa työtoimintaa, koska se on heille helppoa kun ei tarvitse pohtia sen enempää asiakkaan elämäntilannetta, että olisiko hänelle tarjottavissa parempikin palvelu.

  8. 10

    Saku Timonen sanoo

    Tämän jutun kommentointi suljettu roskapostihyökkäyksen takia.