Luottamustoimesta karenssia?

Työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen eli kuntouttavaan työtoimintaan ja työkokeiluun osallistuville voi demokratia tulla kalliiksi. Jos he osallistuvat kunnalliseen päätöksentekoon luottamushenkilönä, niin heidän voidaan ihan lain nojalla katsoa kieltäytyneen työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. Seurauksena on karenssi, työttömyysetuuden menettäminen ja joutuminen alennetulle toimeentulotuelle.

Asiaan ovat kiinnittäneet huomiota kansanedustajat Anna Kontula ja Aino-Kaisa Pekonen kirjallisessa kysymyksessään.

Nyt joku sanoo, että eihän tämä oikeasti voi olla mahdollista. Kunnallisen luottamustoimen hoitamiseen on lakisääteinen oikeus saada vapaata ja kunta maksaa kokouspalkkion myös työttömälle.

Kyllä se voi olla mahdollista. Kuntalain 32b §:n mukaan kunnan luottamushenkilöllä on oikeus saada vapaata työstään kunnan toimielimen kokoukseen osallistumista varten, jos vapaasta sovitaan työnantajan kanssa. Työnantaja ei voi ilman työhön liittyvää painavaa syytä kieltäytyä sopimasta työntekijän osallistumisesta kunnan toimielimen kokoukseen.

Tämä koskee kuitenkin vain palkkatyössä olevia. Kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeilussa olevat eivät ole työ- tai virkasuhteessa. Heitä varten on ihan omat lakinsa ja niissä ei tunneta muuta kuin rangaistuksia luvattomasta poissaolosta.

Työttömyysturvalain 10 luku 3 § oikeuttaa poissaolon vain näin:

Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen, kokeilun ja kuntouttavan työtoiminnan aikana niiltä päiviltä, joina hän ei osallistu palveluun, ellei poissaolo johdu:

1) työkyvyttömyydestä;

2) kerrallaan enintään neljän työpäivän ajalta alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta; tai

3) työhaastattelusta tai muusta tähän rinnastettavasta työllistymiseen liittyvästä syystä.

Kuten näkyy, niin kunnallisen luottamustoimen hoitaminen ei oikeuta poissaoloon. Ei oikeuta myöskään yli 10-vuotiaan lapsen sairaus eikä mikään muukaan syy, ellei se liity työkykyyn tai työllistymiseen. Osallistuminen voidaan kieltää ja luottamustoimeen jääräpäisesti osalistuvaa voidaan rangaista.

En tiedä onko jossain oikeasti näin tapahtunut, mutta se on lain mukaan täysin mahdollista. Silloin kyseessä alkaa olla rikoslain 14 luvun 5 §:ssä säädetty poliittisten toimintavapauksien loukkaaminen.

Melkein arvaan mitä Kontulan ja Pekosen kirjalliseen kysymykseen vastataan. Vastaus tulee olemaan, että käytännössä kenenkään osallistumista ei estetä, vaan vapaata luottamustoimen hoitamiseen myönnetään samoin perustein kuin työsuhteessa oleville.

Säännöt eivät kuitenkaan ole samat. Työssä olevilla on oikeus saada kunnalta kokouspalkkion lisäksi myös korvausta ansionmenetyksestä. Kuntalain 42 §:n mukaan luottamushenkilölle maksetaan kokouspalkkiota, korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä; sekä matkakustannusten korvausta ja päivärahaa.

Luottamustoimeen osallistuva työmarkkinatoimenpiteessä oleva menettää kokouspäivän osalta työmarkkinatuen ja päivittäisen kulukorvauksen. Hän saa kokouspalkkion, mutta menetettyä työttömyysetuutta ei lain mukaan tarvitse korvata. Työttömyysetuus ei ole ansiota.

Työttömät ovat alempaa kastia myös osallistuessaan kunnalliseen päätöksentekoon.

 

 

Kommentit
  1. 1

    tauno lehtonen sanoo

    Pitää huomioida myös se, että työtön (tai työssä oleva) pienituloinen joka saa toimeentulotukea tai asumistukea menettää tuista sen määrän minkä hän saa luottamustoimestaan. Asumistuen osalta tämä tapahtuu vielä siten, että Kela arvioi paljonko vuodessa saa luottamusmiespalkkiota, se jaetaan 12 ja summa lasketaan kuukausituloksi, vaikka palkkiot maksettaisiin (kuten yleinen käytäntö lienee) kaksi kertaa vuodessa.

    Luottamustoimissa siis työssäkäyvä tai muuten hyvätuloinen saa luottamustoimipalkkiot tulojensa päälle. Köyhä maksaa itse osallistumisensa.

    Ihmetyttääkö, että niin harva köyhä on kiinnostunut osallistumaan tehtävään joka tuo enemmän taloudellista vahinkoa kuin onnistuneita elämyksiä?

  2. 2

    sanoo

    Tämähän estää Suomen kansalaisia osallistumasta yhteiskunnan kehittämiseen, joka on vuorostaan täysin perustuslain vastaista.

    • 2.1

      LL sanoo

      Työttömien perusoikeudet eivät ole monissa asioissa samat kuin muilla kansalaisilla.

    • 2.2

      Eero väisänen sanoo

      Meillä kävi juuri näin,pääsi erittäin hyvä henkilö valituksi viime kunnallisvaaleissa,ei voi toimia kun pienenee asumistuki ja muutenkin tulotaso heikkenee,arvatkaapas onko ehdokkaita tulossa,näissä olisi potentiaalista tietoa ja ymmärrystä pienen ihmisen arjesta ja elämästä

  3. 3

    AMK sanoo

    Työttömäthän ovat jo työttömiksi jouduttuaan rikollisia,ei siihen tarvitse erillistä oikeuskäsittelyä tuomareita tai asianajajia.Faktaa työtön on rikollinen.Entäs sitten rikoksen tehnyt joka on vankeuteen tuomittu:hänellä on oikeus saada ilmainen ylläpito,terveydenhoito ja hän saa jopa valita mitä työtä hän haluaa tehdä ja siitä työstä maksetaan tessin mukainen palkka.Mutta työtön on vailla oikeusturvaa.

  4. 4

    Katkera Kokko sanoo

    Ei riittänyt syyksi vaikka koti paloi kivijalkaan, ei jäänyt edes vaatteita päälle. Kunta ei voinut minua majoittaa mihinkään kun oli asuntojonoa. TE-toimisto ja säätiö (lähinnä kai sitten se LAKI ja luin tulkinta) lisäsivät minun helvettiäni. Kuntouttavaan työtoimintaan on pakko palata karenssin uhalla. Vihdoin ja viimein löytyi porsaanreikä, ilmoitin muuttaneeni paikkakunnalta. Käsittämätöntä ihmisen nöyryyttämistä sellaisessa stressitilanteessa.

  5. 5

    Hmm sanoo

    Olenkin aina ihmetellyt miksei kaikkia työttömiä velvoiteta osallistumaan joka neljäs vuosi eduskuntavaaleihin kansanedustaja ehdokkaana karenssin uhalla. Koska kysymyksessähän on periaatteessa ”vapaa” työpaikka, johon pitäisi kaikkien työttömien hakea, koska sehän olisi jo pelkästään kansalaisvelvollisuus.

    Syy löytyy siis laista, jonka mukaan työttömällä ei ole oikeutta osallistua yhteiskunnalliseen päättämiseen millään muotoa. Tai no onhan se ”oikeus”. Mutta seuraamuksena voi olla jos halutaan vaikkapa TE-toimiston niin asianmukaiset rangaistukset karensseineen.

    Ja TE-toimistoissahan varmasti näin halutaan mitä olen lukenut vaikkapa siitä, että joku työtön sai karenssin kun omatoimisesti päätti yhtenä päivänä olla palkattomana apulaisena kahvin keittämisessä vapaaehtoisessa tapahtumassa. Niin karenssihan siitä tuli niin että pätkähti.

    Asiasta toiseen jos työttömät oikeasti saisi ilman pelkoa joutumasta karenssiin hakea eduskuntavaaleissa kansanedustajan paikkaa. Huolisiko juuri mikään puolue noin 300 000 – 500 000 työtöntä listoilleen ensinnäkään?

    Vai pitäisikö perustaa oma työttömien puolue eduskuntaan, koska onhan meillä RKP:kin eduskunnassa ajamassa Ruotsalaisten etuja eduskunnassa. Ja Ruotsalaisia Suomessa on musta tuntuu määritelmän mukaan korkeintaan 500 000 myös. Veikkaan kumminkin rutkasti alle. Täytyy myös muistaa että RKP:llä on myös automaattisesti ministerin paikka varattu joka hallituksessa.

    Tätä silmällä pitäen näkisin, että myös työttömien puolue pitäisi saada ajamaan työttömien asiaa omalla ministerillä. Näin eduskuntaan saataisi todellista osaamista työttömyydestä ja siitä miten sitä oikeasti pitäisi hoitaa.

    Muuttuisiko tämä eduskunnassa suhtautuminen työttömiin?

    Se onkin kumminkin nyt aivan selvä juttu tästä eteenpäin, että työtön älä kokeile onneasi yrittämällä päästä eduskuntaan eduskuntavaaleissa jos työttömyysturva on sinun oljenkortesi saada ruokaa ja maksaa laskusi….

    • 5.1

      keke sanoo

      Itsehän vääräleukana aijon katsella eduskuntavaalien listat läpi jos siellä vaikka jokin puolue on erehtynyt ottamaan listoilleen jonkun työttömän. Ei liene sallittua eduskuntakampanjan vetäminen kyseiselle kaverille koska milloin vaan voi tulla osoitus palkkatyöhön työvoimatoimistosta. Tällainen norkoilu työvoimareservissä lienee laitonta tai jtk. ja saatava loppumaan siksi rehellisenä veronmaksajana ilmianto TT-toimistoon on ainoa oikea teko.

    • 5.2

      LL sanoo

      Tuotas noin, RKP ei aja vain ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvien suomalaisten etuja. Mikään suomalainen puolue ei ole etujärjestö.
      Hyvä kansanedustaja ei minusta aja vain yhden ihmisryhmän etuja vaan hänen on hallittava suurempia kokonaisuuksia.

      Eräs tärkeä lähtökohta on, että kansanedustajan on työssään noudatettava Suomen perustuslakia. Sen muuttaminen on tehty vaikeammaksi kuin muiden lakien, ja sille on hyvät perusteet. Kansanedustajan keskeinen työ liittyy lakeihin ja asetuksiin, niiden säätämiseen ja/tai muuttamiseen. Kansanedustajat ja eduskunta ovat lakien ja asetusten laatijoita. Toinen hyvin tärkeä tehtävä kansanedustajlla on talouskysymykset.

      Lait perustuvat yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteisiin sekä länsimaisen oikeusvaltion periaatteisiin, näiden periaatteiden tulisi näkyä myös käytännön elämän tasolla, kansalaisten elämässä.

      Siksi työttömien puolue ei olisi hyvä idea, koska se perustuu vain yhden ihmisryhmän etujen ajamiselle eikä eduskuntalaitos ole sitä varten. Kansalaisliikkeet ja yhdistykset voivat toimia etujärjestöinä, ja ajaa jonkin ihmisryhmän asioita olemalla yhteydessä ja käymällä keskusteluja päättäjien kanssa. Järjestöillä on tärkeä rooli, ne tuovat esille mm epäkohtia tai korjausta vaativia kysymyksiä.

      • 5.2.1

        keke sanoo

        Nämä kirjoitukset on nyt näitä. Olisi kiva jos siihen politiikkaan kuitenkin tutustuttu hieman pintapuolista tarkemmin ennen kuin muille aletaan kertomaan miten Arkadianmäen sirkus toimii.

        • 5.2.1.1

          LL sanoo

          Niitä ja näitä, juu.

          Eduskuntaan menee neljän vuoden työharjoitteluun tänäkin keväänä joukko sellaisia ihmisiä, joiden paikka olisi ihan muualla kuin siellä. Toivotaan ettei tällä kertaa menen läpi niin paljon kuin viime vaaleissa.

  6. 6

    Mari sanoo

    Mietin kuntouttavassa työtoiminnassa tekemiäni sukkia, kasseja yms. Niistä ei tekijälle makseta mitään vaan ne myydään asiakkaille. Työtöntä ei näemmä koske myöskään tekijänoikeuslait.

    • 6.1

      Katkera Kokko sanoo

      Ei niin, ei.
      Ensimmäisen kerran kun minulle ehdotettiin kuntouttavaa työtoimintaa, se olisi ollut patalappujen virkkausta. Siitä kieltäydyin, ei ole kykyjä siihen suuntaan.

  7. 7

    Jaana sanoo

    Eikö luottamustoimet voida katsoa liittyvän työkyvyn ylläpitoon, sosiaalisen kunnon ylläpitoon? Työkyvyn ylläpitoa on osallistua itsensä kehittämiseen tarkoitettuihin toimintoihin, jolla edistää työkykyä. Luottamustoimissahan oppii mm. laeista ja erilaisia kokouskäytäntöjä ym. Ja kun siitä sen palkkion saa, niin toimeentulotukilaissahan sallitaan 150 euron tienaaminen vai eikö koske sitä? Vaihdellen on kyllä päätöksiä siitäkin eri kunnissa tehty.

    • 7.1

      ms sanoo

      Toimeentulotukilaki 11 §
      ”Tuloina ei 2 momentissa säädetyn lisäksi oteta huomioon vähintään 20:tä prosenttia ansiotuloista, kuitenkin enintään 150:tä euroa kuukaudessa. (17.12.2010/1172)”

      Jos kokouspalkkio lasketaan ansiotuloksi, niin 20 %:a kokouspalkkiosta ei oteta tulona huomioon ja vasta 750 euron tuloilla 150 euroa jätetään ottamatta tulona huomioon.

      • 7.1.1

        Jaana sanoo

        Kokouspalkkiota ei useassakaan kunnassa makseta kuukausittain ja käsittääkseni tuo on ansiotuloa sivutulona? Itse käsitin niin, että jos on ansioita, vähintään 20% ja enintään 150 euroa tarkoittaa, että jos tulo on vaikka 1.000 euroa, niin siitä jätetään vähintään huomioimatta 20% eli 200 euroa, mutta toisella sitten rajataankin se 150 euroon. Lievästi sanottuna sekava pykälä. Tulo otetaan huomioon siinä kuussa, kun se maksetaan, ei tuota voi jaksottaa mitenkään taaksepäin, vaikka se olisi ajallisesti kuinka pitkältä ajalta tahansa. Sosiaalitoimisto ei ole työvoimatoimisto.

  8. 8

    Hepa-60 sanoo

    Aikoinaan Etelä-Valtiot Yhdysvaltain sisällissodassa 1861-5 kuvasivat orjiensa oloja hilpeiksi ja todella mukaviksi,levitettiin kuvia jossa viulua soittavat orjat tanssivat ja sitten näille orjien hienoille oloille vastapainoksi piirrettiin kuvia,jotka esittivät Pohjoisvaltioiden tehtaat vapaille työläisille kauheina paikkoina.Pata kattilaa soimasi ja musta kylki kummallakin.Ei pelto-orjana hääviä ollut eikä pohjoisen vapaan työläisen asema kovin paljon pelto-orjasta eronnut,mutta erosipa kumminkin;sai oikeata palkkaa ja oli vapaa lähtemään vaikka villiin länteen onnea etsimään Billy The Kidille ja muille hilpeille veikoille kaveriksi.Ollaankohan palaamassa hyvinvointivaltion tuhoamisen jälkeen näille juurilleen,mutta Suomessapa ei ole villiä länttä jonne paeta,villit työmarkkinat kyllä on,riittäisivätköhän ne ?

  9. 9

    Työttömien auttaja sanoo

    Iisalmen Sanomien pääkirjoitus on erittäin rohkaiseva työttömien kannalta. Siinä sanotaan suoraan, että tempputyöllistämisen asemasta pitää panostaa kuntouttavaan työtoimintaan ja työohjaukseen, kuten Kiuruvedellä tehdään.

    ”Työhärkää on tartuttava sarvista

    11.3.2015 Iisalmen Sanomat Pääkirjoitukset 0 | 0

    Kiuruvedellä on tänä vuonna tartuttu härkää sarvista työllisyyden edistämiseksi. Kiuruveden Urheilijoiden ja Kiuruveden kaupungin vuodenvaihteessa solmitulla yhteistyösopimuksella pyritään löytämään uusia työllistymisväyliä. Toiminta pyrkii madaltamaan kynnystä myös työnantajan puolelta.

    Ajatus ei ole täysin uusi Kiuruvedellä. Puuhamies Kari Saastamoisen vetämänä Kiuruvedellä järjestettiin ensimmäinen työllisyyshanke jo kymmenen vuotta sitten. Kymmenessä vuodessa hankkeiden kautta on kulkenut 145 ihmistä, kunta on säästänyt 1,7 miljoonaa työmarkkinatuen kuntaosuudessa ja palkkatukirahaa on ohjautunut kaupunkiin 1,5 miljoonaa euroa. Kyseessä ei siis ole mitkään pienet summat. Samalla monen kiuruvetisen elämänlaatu on parantunut, kun he ovat päässeet työnsyrjään kiinni.

    Valtio on sysännyt viime aikoina vastuuta työllistämisestä entistä enemmän kuntien vastuulle. Kunnat joutuvat maksamaan puolet pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta, jos ne eivät aktivoi työtöntä 300 päivän kuluessa. Esimerkiksi Kiuruvedellä tämä kuntaosuus on noin 400 000 euron luokkaa. Sillä summalla kannattaa jo työllistämistoimia miettiä.

    Kaikkein tärkeintä työllistämistoimissa on pitää huoli siitä, ettei lähdetä niin sanotun tempputyöllistämisen tielle. Työttömiä ei pidä aliarvioida ja järjestää heille vain ”jotain tekemistä” sillä verukkeella, että lukuja saadaan hetkellisesti kaunisteltua ja valtiolta rahat pois. Onkin hyvä, että esimerkiksi Kiuruvedellä panostetaan nyt myös kuntouttavaan työtoimintaan ja työohjaukseen.

    Varsinkin pitkäaikainen työttömyys on monesti polku syrjäytymiseen ja elämänlaadun heikkenemiseen. Inhimillisesti katsottuna jokainen syrjäytymisvaarassa olevan auttaminen takaisin elämän- ja työnsyrjään on teko, jota ei voi edes rahassa mitata.

    Toivottavasti kaikki kunnat heräävät entistä vahvempaan työllisyyden hoitoon. Jos mallit ovat toimivia, yrityksetkin lähtevät varmasti mukaan, jos vain rahkeita yhtään riittää.”
    http://www.iisalmensanomat.fi/news/tyhrk-on-tartuttava-sarvista/

    • 9.1

      Herra Huu sanoo

      Jotenkin tuo tempputyöllistämisen kritisointi ja kuntouttava työtoiminta eivät istu samaan artikkeliin.
      Toimittaja ei taida taaskaan ymmärtää mistä on kysymys, koska kuntouttava työtoiminta ei ole työllistämistä, se on ainoastaan tempputtamista.

      Temppuelikolla ei ole sarvia lainkaan :DDD

      • 9.1.1

        AMK sanoo

        Samaa katsoin minäkin,kuntouttavan nimellähän työttömiä juuri ”työllistetään” palkatta.
        Sanoo laki mitä tahansa-tempputyöllistämistä ”hienolla” nimellä, tietämättömät innoissaan hihkuvat kuinka työttömiä kuntoutetaan.

      • 9.1.2

        LL sanoo

        Iisalmen Sanominen päätoimittaja taitaa olla olla nyt aikalailla kuutamolla tästä ”työllistömistodellisuudesta”. Ihan pikkuinen guugeloiminen olisi kertonut hänellekin mistä tässä hommassa on tosiasiassa kyse.

  10. 10

    J-P sanoo

    Järjellä ajateltuna, ei kai sen pitäisi olla niin vaikeaa kopioida työsuhdelakia kuntouttavan työtoiminnan ”pohjaksi”, ja alkaa siitä sitten kohta kohdalta huonontamaan… Ei pitäisi sattua tällaisia lipsahduksia.

  11. 11

    PIISKURI HELVETISTÄ sanoo

    en tajua Lauri Ihalaisen ajatuksen juoksua
    millä helvetin meriiteillä toi tunari saa
    arvostusta
    tota ukkoo kuuntelee niin se on pahin uhka työtömälle siis tuleville orjille
    minkä kuvitella saataa

  12. 12

    MariS sanoo

    Tuli mieleeni, että koskeeko kuntouttavassa työtoiminnassa olevia ihmisiä myöskään työsuojelulainsäädäntö? Työterveyshuoltoa he eivät saa, joten ilmeisesti ei myöskään tehdä työhöntulotarkastusta eikä työtehtäviin liittyviä riskinarviointeja. Onko heidät vakuutettu ja mikä taho korvaa, jos työssä altistuu esimerkiksi vaarallisille kemikaaleille (ammattitautiepäilyt) tai muille riskeille? Tai jos pahin tapahtuu, voidaanko tehtävän toimeksi antanut haastaa oikeuteen työturvallisuuslain rikkomisesta? Tästä olisi hienoa kysyä jonkun asiaan perehtyneen juristin näkemystä.

    • 12.1

      Saku Timonen sanoo

      Laki kuntouttavasta työtominnasta:
      22 § (23.8.2002/751)
      Työturvallisuus ja työterveyshuolto

      Kuntouttavaan työtoimintaan sovelletaan työturvallisuuslakia (738/2002). Kuntouttavaan työtoimintaan ei sovelleta työterveyshuoltolakia (1383/2001).
      23 §
      Tapaturmavakuutus

      Kunnan on järjestettävä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 §:n 1 momentissa tarkoitettu vakuutusturva kuntouttavassa työtoiminnassa sattuvan tapaturman varalta siltä osin kuin kuntoutettavaan työtoimintaan osallistuvalla ei muulla perusteella ole oikeutta tapaturmavakuutuslain mukaiseen korvaukseen.

      Edellä 1 momentissa tarkoitetun vakuutuksen vuosityöansiona käytetään tapaturmavakuutuslain 28 §:n 6 momentin mukaista vähimmäisvuosityöansiota.