Sellaista ei tapahdu

Tämä Elena Uusitalon blogissaan sanasta sanaan kuvaama puhelinkeskustelu on levinnyt netissä ja silmiini on sattunut pääosin kahdenlaisia kommentteja.

Kuntouttavassa työtoiminnassa olleet tai olevat sanovat, että juuri tuollaistahan se on. TE-toimistot kohtelevat asiakkaita ikään kuin nämä olisivat heidän omaisuuttaan. Olonsa turvatuksi tuntevat vielä toistaiseksi töissä olevat ovat epäuskoisia. Provokaatiota ja propagandaa, eihän tuollaista voi tapahtua ja jos tapahtuukin, niin syy on varmasti työttömän, joka haluaa maata kotisohvalla syrjäytymässä sen sijaan että ottaisi tarjotun työn vastaan.

Nämä kommentoijat eivät yleensä tajua edes sitä, että palkkatyön sijaan tarjottiin lainvastaisesti kuntouttavana työtoimintana palkkatyötä korvaavaa työtä. Olen kauan kaivannut TE-toimistossa työskentelevien näkökulmaa aiheeseen ja kerrankin sellainen löytyi.

Valitettavasti puheet TE-toimistojen lain tuntemisen hataruudesta ovat suurelta osin totta. Lain tarkoitus kyllätunnetaan.

1

Juuri tämä on kuntouttavan työtoiminnan tarkoitus. Siitä Vantaan hyvästä maineesta en kuitenkaan menisi valalle. Siellähän koko kaupungin pesulatoimi on järjestetty kuntouttavana työtoimintana. Sitten mennäänkin jo heikoille jäille.

2

Kuntouttavan työtoiminnan järjestää kunta ja se on myös vastuussa toiminnan sisällöstä. Se toiminta nyt vain sattuu olemaan joko ilmiselvää työn tekemistä tai sitten ristikoiden täyttelyä ja naruhyppelyä.

Kunnat pyrkivät minimoimaan omia kustannuksiaan eli vapautumaan työmarkkinatuen maksuosuudesta ja ansaitsemaan jokaisesta työttömästä 10,09 euroa päivässä työllistämiskorvausta. Kunnalle on lisäetu, jos kaupan päälle saa vielä ilmaisen työpanoksen, mutta se ei ole välttämätöntä. Jokainen kuntouttavassa työtoiminnassa oleva kohentaa kunnan taloutta vaikka vain istumalla paikoillaan.

Lain yksityiskohtia tämä virkailija ei näköjään tunne. Lain mukaan kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään vähintään yhtenä ja enintään viitenä (1.7.2015 alkean enintään neljänä) päivänä viikossa ja vähintään neljä tuntia päivässä. Laki tuntee siis alarajan, mutta ei ylärajaa. Siksi 6-8 tunnin työpäivät ovat ihan tavallisia. Missään kohtaa lakia ei sanota, että yli neljän tunnin päivittäinen kuntoutus muuttuisi työkokeiluksi.

Seuraava kommentti kuvaa hyvin TE-toimiston luulojen ja kuntien käytännön välillä ammottavaa kuilua.

2a

Minulle on kuvailtu kymmeniä kertoja juuri tällaisia laittomuuksia. Silti työttömiä kuntiin liukuhihnalta lähettävä virkailija ei suostu edes kuvittelemaan tällaisen laittomuuden mahdollisuutta, vaan se on hänen mielestään bullshittiä.

Ja sitten tuleekin ryöpytys, jossa kaikki karenssia myöten on aina työttömien oma vika ja työkkärin täti on täysin syytön.

3

’TE-toimistot eivät tosiaankaan itse suoranaisesti määrää karenssia, mutta käytännössä ne sen tekevät. TE-toimisto antaa lausunnon oikeudesta työttömyysetuuteen ja lain mukaan etuuden maksaja on sidottu siihen lausuntoon. On ihan turha hurskastella, että TE-toimistolla ei olisi mitään osuutta asiaan.

Tämä keskustelu kertoo hyvin kuntouttavan työtoiminnan pahimman vian. Se on tiedon puute ja haluttomuus hankkia sitä tietoa. TE-toimistot eivät oikeasti tiedä miten kunnat järjestävät kuntouttavaa työtoimintaa eikä niitä ilmeisesti kiinnostakaan tietää. Nehän tekevät vain omaa työtään.

Käytännössä – ja nyt kirjotan kuntapäättäjänä tällaisissa keskusteluissa mukana olleena – homma sujuu näin: Kunnan päättäjät ja virkamiehet ovat huolissaan kunnan taloudesta, jota vuoden alussa laajentunut työmarkkinatuen maksuosuus heikentää entisestään. Tämä on se paljon puhuttu ”sakkomaksu”, vaikka kyse ei ole mistään kunnalle langetettavasta rangaistuksesta. Sakkomaksu vain kuulostaa sopivan säikäyttävältä.

Tilanteen korjaamiseksi kunta päättää lisätä kuntouttavaa työtoimintaa ja perustaa vaikkapa työpajan. TE-toimistoon lähtee pyyntö aktivoida mahdollisimman paljon pitäaikaistyöttömiä ja ohjata heidät kuntouttavaan työtoimintaan. TE-toimisto laatii aktivointisuunnitelman ja lähettää sen kuntaan. Kunnassa joku työvalmentaja, etuuskäsittelijä tai toimistovirkailija kutsuu työttömän allekirjoittamaan sen aktivointisuunniteman. Näin siitä huolimatta, että kyseessä on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, joka edellyttää sosiaalityöntekijän ammatillista pätevyyttä. Lain mukaan suunnitelma pitäisi laatia yhdessä TE-toimiston, kunnan ja työttömän kanssa. Käytännössä kaikki kolme eivät yleensä ole samaan aikaan paikalla eikä asioista sovita mitään. Ne sanellaan.

Moni sanoo taas, että ei sellaista tapahdu.  Heitäkin varten laitan vielä tietopaketin kuntouttavan työtoiminnan järjrstämisestä. He saattavat tarvita sitä tulevaisuudessa. Tämä sosiaali- ja terveysministeriön paimenkirje kertoo mitä kuntouttava työtoiminta lain mukaan on ja mitä se ei saa olla. Ja vielä sama pähkinänkuoressa:

kuty ilman oikeutta

Kommentit
  1. 1

    Liisa sanoo

    Näinhän se pitäis mennäkin että vajaakuntoiset kuntouttavaan työtoimintaan, ei työkykyiset. Tuossa tämä kirjoittaja, onko te-toimiston virkailija peräänkuuluttaa ne tarinat joissa työtön on ite hakeutunut kuntouttavaan työtoimintaan. MInä nostan käteni pystyyn, että itse hakeuduin sairauden ja työkykyni ylläpidon vuoksi. Olin parisen vuotta 2-3 päivää viikossa 4 tuntia kerrallaan. Sen jälkeen pääsin palkkatuettueen työhön, tosin en samaan paikkaan, mutta kuitenkin. Kuntouttava oli minulle hyväksi. Ja meitä muita samanlaisessa asemassa, vajaakuntoisia oli muitakin samassa paikassa, ihan omasta halustaan. Kunta (sosiaalitoimi) maksoi matkarahat kuntouttavan ajalta ja se 9 euroa päivälle työmarkkinatuen lisäksi. Mutta kun siellä on sitten myös ihan työkykyisiä joita laitetaan kuntouttavaan , sitä en ymmärrä. Sillä palkkatyö on se mitä ihmisen pitäis saada tehdä työkykyisenä.

    • 1.1

      Saku Timonen sanoo

      Hienoa. Kokemuksia onnistuneesta kuntouttavasta työtoiminnasta olenkin kaipaillut vastapainoksi ikäville kokemuksille.

      • 1.1.1

        kelan vihollinen sanoo

        Tässä on myös yksi iso ongelma. Kuntouttavaan työnnettävien skaala on tosi laaja, tilat useinkin rajalliset, ja jos yritys olisi tehdä siitä ajasta sellainen, että se palvelee kaikkien kuntouttavassa olevien tarpeita, siitä arjesta tulee aika nopeasti sirkusta. Jos on toistakymmentä kuntoutettavaa, puolet lisää työkokeilijoita ja vielä parit palkkatuetut, tilaa vaikka joku 80 neliötä ja ihmisten ikähaitari joku 40 vuotta, niin siinä alkaa olla ohjaajalla jo aika paljon improvisoitavia palikoita, että saa homman pyörimään. Etenkin tästä syystä tässä hommassa pitäisi mielestäni olla vähintään kaksi ohjaajaa, koska ei voida olettaa, että kaikki tulevat toimeen kaikkien kanssa. Ja jos ohjaaja ja kuntoutuja ei tule toimeen, siitä on ennemmin haittaa kaikille. Toki jotkut työkykyiset käy siinä kuntoutumistouhussakin vaan pyörähtämässä, duuni voi natsata jo vaikka parin viikon päästä ja tarvittiin vaan joku, joka kysyy, että mitä haluat tehdä.

  2. 2

    tauno lehtonen sanoo

    ”Kuntouttava työtoiminta ei saa aiheuttaa (…) työntekijöiden irtisanomisia tai lomautuksia.” Tätä kohtaa ei suoraan kai kovinkaan paljon rikota, mutta jo irtisanottujen ja lopputilin saaneiden tilalle kyllä voidaan laittaa kuntouttavassa työtoiminnassa olevia. Tämä on varsin yleistä kunnissa joissa teknisen puolen työntekijöitä on vähennetty minimiin, ja esim. puistotöihin (nurmikon laikku, istutukset jne) otetaan kiireemmän ajaksi ”kuntoutettavia”. Jopa lomautettujen tilalle voidaan ottaa ”kuntoutettavia” jos muutetaan hieman (näennäisesti) toimenkuvaa.

    Vai tietääkö joku kunnan joka tänä päivänä ottaa lomien ajaksi jonkun määräaikaiseen työsuhteeseen. Ei ota, virastot laitetaan kiinni ja välttämättömät työt teetetään ”kuntoutettavilla”.

    • 2.1

      Ilona sanoo

      Tämä juttu voi mennä myös niin, että kun kuntoutettava (terve ja työkykyinen) on jossain työpaikassa, jossa lomalle jäävälle vakituiselle palkataan sijainen talon ulkopuolelta. Vaikka kuntoutettavalla olisi juuri sopiva koulutus ja ihan oikeaa työkokemustakin kyseiseen tehtävään. Niin ei palkata.

  3. 3

    kelan vihollinen sanoo

    Niin. Itse olen ohjannut kuntouttavaa työtoimintaa ja siinä kyllä lähdin ihan siitä, että kuntoutujat on kuntoutumassa, työkokeilijat kokeilemassa työtä ja palkkatuetut niinkuin ”duunissa”. Kuntouttavaan tulevat ihmiset ainakin omalta osalta kaipasivat ihan perusjuttuja: rytmiä elämään, ehkä säännöllistä ruokailua, joitain tuttuja naamoja joille jutella. Kun nämä asiat alkavat siinä muutaman kuukauden aikana sujua, alettiin katsoa omia kiinnostuksia ja tulevia juttuja, koulutusta ja sellaisia duuneja, jotka voisi kiinnostaa. Kuntouttavan ei ole tarkoitus jumittaa kuntoutettavaa vuosiksi samaan paikkaan, vaan auttaa itsenäisemmäksi, jotta voi tehdä omat päätöksensä eikä kukaan pääse vetoamaan epävakauteen tai muuhun. Tiedän, ettei se joka paikassa niin toimi. Mutta tiedän myös, että tässä yhteydessä puhutaan järjettömiä määriä paskaa, lumipallot pyörii ja niin edelleen. Tiedän myös, ettei kaikkien ohjaajien kapasiteetti ihan riitä siihen duuniin, mikä on iso sääli.

    • 3.1

      PeelsePuupi sanoo

      ”….ja palkkatuetut niinkuin ”duunissa” ”

      Palkkatueutut on ***tu soikoon IHAN OIKEASSA DUUNISSA! Eli toisin sanoen SINUN ei kuuluisi olla työnohjaajana yhtään missään, kun et tuon vertaa ymmärrä.

      • 3.1.1

        LL sanoo

        Mitähän bisnestä ”kelan vihollinen” orjillaan pyörittää ja paljonko käärii seteleitä omiin taskuihinsa?

        • 3.1.1.1

          kelan vihollinen sanoo

          Niin, siksi sanoinkin, että palkkatuetut on duunissa, jos ei osaa lukea, kannattaa jättää kirjoittaminenkin muille. Puhuin, siitä, että miten näiden käsittäminen voi olla niin vaikeaa, kun ne on sanottu jo niissä NIMISSÄ, työkokeilun ja kuntouttavan työtoiminnan EI KUULU olla 8 tai edes kuuden tunnin tehdasduuneja tai mitään muutakaan ihmistä liikaa kuormittavaa, koska vasta palkkatuella työaika on 32,5 tuntia viikossa, eli about 6 tuntia päivässä. Palkkatuettu työ on työtä, omaankin palkkaukseeni sain kahta eri tukea, mutta TE-toimiston näkökulmasta kyseessä on silti ”työllistämistoimenpide”, ei varsinainen työsopimus, mistä syystä käytin lainausmerkkejä. Oikeaa työtä se on siitä huolimatta. Kuntouttava työtoiminta taas on ihmisen kuntouttamista.

          • 3.1.1.1.1

            PeelsePuupi sanoo

            Ei, vaan kirjoitit, että palkkatuetut on ”duunissa” (käytit siis lainausmerkkejä). Jos et osaa kirjoittaa, kannattaa lukeminenkin jättää muille.

      • 3.1.2

        kelan vihollinen sanoo

        Niin on. TE-toimiston mielestä kyse on kuitenkin ”työllistämistoimenpiteestä”, eikä oikeasta työsopimuksesta, mistä syystä käytin lainausmerkkejä. Duuninsa ja työaikansa puolesta se on ihan oikeaa työtä, 32 ja puoli tuntia viikossa. Se mikä ei ilmeisesti kaikesta huolimatta mennyt sisälukutaidon puolesta läpi oli se, että kuntouttavaa työtoimintaa tai työkokeilua ei saa käyttää orjatyönä, vaan niiden tulee palvella niissä olevan ihmisen tarpeita, ja jos ei niin tapahdu, pitää keksiä jotain muuta. Joku 6 tunnin työpäivä tehtaassa ilman mitään yritystä kartoittaa tulevaisuudenkuvaa ja miettiä nykyistä elämää ei ole minkäänlaista kuntouttavaa työtoimintaa.

        • 3.1.2.1

          keke sanoo

          ”Joku 6 tunnin työpäivä tehtaassa ilman mitään yritystä kartoittaa tulevaisuudenkuvaa ja miettiä nykyistä elämää ei ole minkäänlaista kuntouttavaa työtoimintaa.”

          Mutta kuuden tunnin työpäivä tehtaassa ja ohjaajan kanssa juttelu kahvitunninverran kuukaudessa taas on. Pitää mennä lakien ja asetusten mukaan

  4. 4

    Ilona sanoo

    On kuntia, joissa luottamushenkilötkin [suurin piirtein[ sanovat, että kaikkien työttömien pitäisi olla kuntouttavassa, että kunta välttyisi maksamasta tätä työmarkkinatuen osuutta. Eli he luulevat, että kuntouttava on sitä varten, että kunnan taloutta sillä pönkitetään.

    • 4.1

      elimäki sanoo

      Siis oikeastiko??

      Uskomatonta. En voi käsittää että tällainen on mahdollista. Eikö kunnanvaltuutettujen tulisi olla malliesimerkkejä lain noudattamisesta ja asian saattamisessa oikealle tolalle?

      Tästä pitäisi nyt nostaa iso haloo. Julkisen sektorin järkeistämisen pitäisi alkaa näistä jutuista.

      Luotaantyöntävää toimintaa. Tekisi mieli kysyä missä kunnissa näin on… mutta toivotaan, että kuntalaiset itse ovat aktiivisia ja tuovat asiat julki. Kiitos sinulle kommentistasi.

  5. 5

    elimäki sanoo

    Linkitän vielä tähänkin tämän artikkelin, koska se mielestäni sivuaa aihetta ja syitä nykyiseen tilanteeseen myös työmarkkinoilla (vai pitäisikö sanoa työttömien markkinoilla): http://www.talouselama.fi/tyoelama/enemman+abstraktia+ajattelua+urien+sijaan/a2308226

    Lainaus: ”Johtajilla on kyllä kyky abstraktiin ajatteluun, mutta tätä kykyä ei käytetä. Sen sijaan he turvautuvat liiaksi mittareiden tuijottamiseen ja tasekikkailuihin. Ihmisten ajattelu kulkee vakiintuneissa uomissa, eikä nähdä maailmaa uoman reunojen ulkopuolella. Erilaiset välittömät, päivänpolttavat kysymykset ja tehtävälistat määrittävät liiaksi päätöksentekoa.”

    Sanoisin että yllämainittu asia ei vaivaa vain johtajia vaan myös isoa osaa työllisyys- ja kuntapolitiikasta vastaavia ihmisiä (ei toki onneksi kaikkia!); ja mielestäni kunnan toimesta tapahtuva työllistettävien kierrättäminen ikäänkuin pelinappuloina on juuri tätä samaa lyhytnäköisyyttä. Pitäisi ymmärtää että pitkällä tähtäimellä se vain syö mattoa kunnan omien jalkojen alta.

    Itsemääräämisoikeuden vieminen kansalaiselta tulisi olla viimeinen asia, jota itseäänkunnioittava yhteiskunta käytännöissään harjoittaa. Aivan kun emme arvostaisi itseämme? Mehän olemme tämä yhteiskunta! Muuta meillä ei ole, kuin itsemme ja toisemme.

    Emmekö mieluiten olisi samassa veneessä omanarvontuntoisten ja itseään ja omia taitojaan arvostavien kanssakansalaisten kanssa? Jos vastaus on kyllä, ketään työkykyistä ei tulisi ohjata kuntouttavaan työtoimintaan vaan se tulisi rauhoittaa Timosenkin jutussa mainittuun tarkoitukseen.

    • 5.1

      elimäki sanoo

      Eiköhän nyt jokainen työllisyyspolitiikassa mukana olevan instanssin (yksittäisine virkamiehineen ja työntekijöineen) voisi olettaa jo tässä vaiheessa näkevän niitä kauaskantoisia seurauksia (jota muuten jo nyt osittain niitämme) joita seuraa kun ihmisen itsemääräämisoikeutta aletaan mitätöidä ja polkea? Mitä tapahtuu ihmisen omanarvontunnolle pompottelun ja määräilyn seurauksena? Jos ei Sipilä & co tätä näe, niin jonkun ystävällisen sieulun tulisi se heille rautalangasta vääntää.

      Tämän politiikaan seurauksena henkisessä taantumassa elävien ihmisien määrä vain kasvaa. Sitäkö sitten kansakunnaksi nimitämme? Kun on itse omaan nilkkaan ammuttu? Ei kansakuntamme tälläisella politiikalla vahvistu, päinvastoin.

      ”Yritysmaailmassa jää paljon voimavaroja käyttämättä, koska ihmiset ajautuvat kätkemään oman inhimillisyytensä itseltään ja toisiltaan.”

      -> näin käy myös TE-toimistoissa, joissa virkailijat perustelevat toimintaansa sillä että he noudattavat ”vain lakia”.

      Maalaisjärjen käyttämistä ja itsenäistä ajattelua ei ole laissa kielletty. Ei myöskään ammattitaitonsa pohjalta tehtyä toimintojen räätälöimistä kullekin työnhakijalle sopivaksi.

      Kansankunnan tulevaisuudesta välittämistä ja vastuuntuntoa olisi myös se, että virastot ja instanssit (te-toimisto, verottaja, sosiaalivirasto) uusiutuisivat joskus myös sisältäpäin, heidän oman henkilöstönsä toimesta.

      • 5.1.1

        elimäki sanoo

        ”Ihminen, joka kokee olevansa arvostettu, on tuottavampi kuin lannistettu ihminen.” (sanoi Esa Saarinen tuossa haastattelussa).

        Ei mielestäni tarvita kummoistakaan logiikkaa että tämän tajuaa. Miksi sitten kotimaan työllisyyspolitiikka perustuu täysin päinvastaiseen? Eikö tuottavuutta halutakaan?

        Totta lienee sekin, että työllisyyspolitiikan ja työvoimaviranomaisten virkojen haussa ei taideta edellyttää kovin suurta logiikan tai ihmisen psykologian tuntemusta. Toivotaan, että suunta tämän osalta muuttuisi..

        • 5.1.1.1

          LL sanoo

          Talouspolitiikka jota harjoitetaan synnyttää työttömiä ja tarvitsee työttömyyttä. Osa ihmisistä vaan heivataan julmasti sivuun. Siten saadaan ”maltilliset” palkkasopimukset aikaiseksi ja palkansaajia voidaan hallita pelolla. Työttömiä hallitaan jo pelolla, sosiaaliturvan menettämisen uhalla, koska työttömyysturva on ehdollista. Työttömän on sosiaaliturvaa saadakseen sitouduttava ns. ”työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin” joka voi tarkoittaa miltei mitä hyvänsä. Kieltäytymisestä seuraa sanktio: työttömyysturva katkaistaan määräajaksi.

          Te-toimistot ovat etupäässä valvontaviranomaisia. He kontrolloivat, että työtön noudattaa työllistämissuunnitelmaansa. Se voidaan muuttaa aktivointisuunnitelmaksi ja silloin tulee yleensä esille kuntouttava työtoiminta joka tarkoittaa työntekoa palkatta.

          Nykyistä työllisyyspolitiikkaa voidaan kutsua myös palkkojen polkemiseksi. Julkisia palveluja leikataan, mutta niitä myös tarvitaan. Kuntatyönantajalle on tällä hetkellä tarjolla runsaasti ammattitaitoisia työttömiä, maahamme on luotu halpatyövoimareservi. Myös monet yritykset ovat jo hoksanneet käyttää tätä mahdollisuutta hyväkseen. Jotkut käärivät nämä orjatyömallit hyväntekeväisyyden kaavun alle.

          • 5.1.1.1.1

            elimäki sanoo

            ”Talouspolitiikka jota harjoitetaan synnyttää työttömiä ja tarvitsee työttömyyttä.”

            Näin olen itsekin ymmärtänyt. Yksikään puolue ei edes aja täystyöllisyyttä, koska työttömiä tarvitaan (että systeemi toimisi).

            Juuri tämän takia en voi ymmärtää sitä kaksinaismoralistista syyllistämistä, joka joskus työttömiin kohdistetaan (sekä avoimen tahallisesti että paikoin kai tahattomastikin kielteisen ilmapiirin kautta). Eikö pitäisi arvostaa niitä, jotka tilapäisesti (tai pitkäaikaisesti) ilman työtäkin pystyvät pitämään itsensä ihmisinä?Harva on itse syyllinen työttömyyteensä. Ja eiköhän 98% ihmisistä tee mieluummin jotain mielekästä kun jättää tekemättä.

            Kun kerran työttömyyttä tarvitaan, miksei osaa ihmisistä voisi esimerkiksi pienellä perustulolla ”sopia” hetkeksi ulos työmarkkinoilta? Ja näin tasoittaa työmarkkinoilla olevaa kysyntää ja tarjontaa. Onko tämä aivan mahdoton ajatus?

            Eli sanottaisiin suosiolla, että työmarkkinoilla on tällä hetkellä ylitarjontaa / sinun työpanoksellesi ei vain juuri tällä hetkellä löydy käyttöä, tässä pieni kuukausitulo, pärjäisitkö sillä jonkun aikaa? Ja kannustettaisiin näitä ihmisiä kehittämään itseään muilla tavoin (vaikkapa opiskelemaan perustulon turvin). Ja ne ihmiset, jotka itsenäisesti ja myös henkisesti tulisivat hyvin toimeen (tällä pienellä perustulolla), eivät ”rasittaisi” työmarkkinoita tai kansoittaisi työvoimapalveluita. Tehtäisiin ikäänkuin vaihtokauppa. Diili. Nämä ihmiset tottakai voisivat minä hetkenä vaan työllistyä, saada (omin avuin) töitä, ja silloin he palautuisivat pois perustulolta. Tietenkin. Eikö jotain tällaista voisi luoda?

            Onko yhteiskunnallemme liian iso pala keksiä jotakin uutta?

            Eikö joku tällainen systeemi johtaisi paljon hedelmällisempään yhteiskuntaan ja rakentavampaan keskusteluun siitä, mikä työn merkitys on ja ennen kaikkea, mikä ihmisen merkitys on? Minusta johtaisi.

            Melko kattava sokea piste täytyy olla niillä, jotka eivät näe ettei nykyinen systeemi toimi.

            Kärsimyksen maksimointi ei liene kenenkään etu. Edelleen toistan, että sitä kärsimyksen maksimoinnin satoa niitetään jo! Kyykytyspolitiikka tuottaa lamaantuneita ihmisiä. Valitettavasti. Ja se näkyy pahoinvointina. Meillä on siten pahoinvointia generoiva systeemi.

            Tämän logiikan (lue: ihminen kurjistuu kun hänet lytätään) purkaminen auki ja uudistaminen kuuluisi mielestäni nykyiselle hallitukselle. Vähintään.

  6. 6

    LL sanoo

    Kuntouttavan työtoiminnan tulisi olla työtoimintaan haluavan ja sitä myös hlön omasta mielestä tarvittu sosiaalinen tukimuoto. Eikä mikään pakkokeino työttömille, jona sitä aikaa laajasti käytetään. Sitä käytetään myös tilanteissa joissa voitaisiin joko hakea palkkatukea tai maksaa normaalia palkkaa.

    Minulle myönnettiin palkkatuki. Kun sitä järjesteltiin viranomaisten taholta, huomasin kuinka tavattoman monimutkainen se on hallinnollisesti. Myös virkailijat huokailivat sitä. Jouduin itse käymään neljä eri keskustelua kahden eri tahon kanssa. Kunnan työllistämisyksikkö + Te-toimisto (valtion virkamiehet). Tämän lisäksi luonnollisesti työnantajan kanssa.

    Työtön on siis asiakassuhteessa koko ajan vähintään kahden eri hallinto-organisaation kanssa ja niiden lisäksi mukana voi myös olla sosiaalitoimi. Ainakin silloin kun kyse on kuntouttavasta työtoiminnasta.

    Sellainen tuntuma minulle on nyt viiden työttömyyteni aikana, että nämä eri tahot eivät puhu ”samaa kieltä” ja tulkinta jostain laista tai etuudesta tms. voi olla sekin hyvin erilainen. Joskus ne ovat jopa ristiriidassa keskenään. Siitä kärsii aina työtön, kun toinen sanoo näin ja toinen taas ihan muuta.

    Te-toimiston palvelut ovat yhtä sekavia ja kummallisia kuin työllistämisyksiköidenkin. Tämmöinen asiakaskokemus minulla on, uskotaan sitä tahi ei.

    • 6.1

      LL sanoo

      lisäys: viiden vuoden työttömyyteni (tipahti yksi sana pois).

    • 6.2

      elimäki sanoo

      ”Kuntouttavan työtoiminnan tulisi olla työtoimintaan haluavan ja sitä myös hlön omasta mielestä tarvittu sosiaalinen tukimuoto.”

      Sanoit juuri oikeat sanat. Noin juuri asian tulisi olla.

  7. 7

    elimäki sanoo

    Timonen kirjoittaa: ”TE-toimistot kohtelevat asiakkaita ikään kuin nämä olisivat heidän omaisuuttaan.”

    ja itse ihmettelen, että mistä ihmeestä tällainen epäjohdonmukaisuus on päässyt Suomeen syntymään? (olen siis tuosta asiasta täysin samaa mieltä Timosen kanssa).

    Yksittäisten TE-toimistoissa työskentelevien työntekijöiden virkaintoisuudestako? Vai korkeammalla taholla olevien työllisyyspoliitikkojen keinovalikoimien kapeudesta? Vai molemmista?

    Asiahan on käytännössä aivan päinvastoin, koska verorahoillahan nämä meitä auttavien (tai ”auttavien”) virastojen toiminta rahoitetaan, eli me kansalaisethan omat virastomme ”omistamme”. Me olemme näiden toimistojen omistajia, eikä toisin päin. Me (kaikki) maksamme heidän palkkansa ja heidän ”työuransa”. Sitäkään ei pidä unohtaman. (eli me rahoitamme tällaista hölmöläisten logiikkaa. Kuinka kauan?).

    Työntekijöiden ja -hakijoiden etujahan näiden työllisyyttä edistävien toimistojen tulisi palvella, jos oikein olen ymmärtänyt. Kun työntekijäiden ja -hakijoiden tilanne paranee, kuntien tilanne paranee. Kun kuntien tilanne paranee, paranee koko kansakunnan tila.

  8. 8

    elimäki sanoo

    ”Kunnat pyrkivät minimoimaan omia kustannuksiaan eli vapautumaan työmarkkinatuen maksuosuudesta ja ansaitsemaan jokaisesta työttömästä 10,09 euroa päivässä työllistämiskorvausta.”

    Näin olen itsekin ymmärtänyt.

    Mutta kunta siis yrittää tällä tavoin minimoida kustannuksiaan, voidakseen… säästää rahaa… että jäisi enemmän rahaa… hmm… kuntalaisten palvelemiseen?

    Eli kunta säästää rahaa kuntalaisten palvelemisesta jotta voisi palvella kuntalaisia paremmin? Mitä minä en ole ymmärtänyt?

    Kai kunta sentään on kunnassa asuvia ihmisiä varten?

  9. 9

    sanoo

    Valtanäkökulma teettää sellaista, että oikeus määrätä kääntyy kuvitelmaksi paremmin tietämisestä. Siksi työvoimapoliittisessa rinnakkaistodellisuudessa saatetaan mölistä työn hakemisen olevan työttömän työnhakijan työ ja palkan olevan työttömyysetuus. Jos mölisijä on autoritäärinen persoonallisuus tai lähemmin määrittelemättä oikeistolaisesti häiriintynyt, hän saattaa jopa samanlaisissa oloissa yrittää esittää sosiaaliturvan olevan jo nyt vastikkeelllista.

    Hyvä tarkoitus saattaa olla iskostaa asiakasparkaan itsenäisen ihmisen sisäistä velvollisuudentuntoa tai tsemppiä, mutta totuus on lannistuneella oikeasta korvasta sisään ja vasemmasta ulos ellei peräti viha koetusta alaspäin puhumisesta. Niin, pitäisi älytä kysyä, että ”tässäkö sitä istuttaisiin, jos sen työn vain hakemalla saisi?” Ei ole mitään kykyä samaistua toisen arkeen mikä koostuu leimaamisesta, nimittelystä, pysyvästä taloudellisesta niukkuudesta ja jatkuvista kieltävistä vastauksista. Voisi se julkinen ja yksityinen cheerleaderismi ruveta vähän hävettämään.

    Ja mitä tulee historiallisen työhön osoittamisen autuaaksitekevään vaikutukseen, harvapa sitä on hyvillään ylhäältäpäin määräyksestä. Sen useampi on vatsa vaikeana odotettavissa olevasta epävarmuuden ajasta, kun jo vanhastaankin vähät rahat ovat ehkä kohta katkolla. Toimituksen kohde hankkiutuu kynä käteen, kirjoitusalustan ääreen tai pankkitunnukset(jos on) kädessä sellaisen koneen eteen missä saisi olla kauempaa kuin viisi minuuttia(sitten kun sellaisellekin pääsee). No, sanotaan sitten sitä positiivisuutta: joillain voi olla toimiva mylly kotona ja elämä kunnossa. Ihan siinä missä yksi saa pitää toiminimeä tehden satunnaisesti sen kautta keikkaa eikä toisen harkinnanvarainen maksatuksen keskeytys johdakaan heti päivärahat pystyssä -tilanteeseen.

    Tottakai sitä jokainen ihminen osaa omaa kertojanääntään käyttämällä järkeillä asiansa siten, että on itse oikeassa. Ja kun itseään virkailijaksi tai virkamieheksi mainitsee niin saa vallan vaivoitta kurkun päähän närkästyksen maun, selittää seuraavaksi ettei toinen ole edes ymmärtänyt asiaa oikein. Joku näistä on ihan vain tietämättään maahanlyöjä ja paikkansa opettava, kun puhuteltu avasikin suunsa eikä ollutkaan armosta kiitollisen lannistunut. Ja joissakuissa on sellaista pahantahtoista manipulatiivisuutta vahingoittamistarkoituksella, että vaikka halutaan vain pinna palamaan, hälylanka laulamaan tai luuri korvaan niin soveltuisi ihan siihenkin aplikaatioon joka tappaa ensin ja sitten pilkkoo ruumiin.

    Jos siis asiakastyön edellytyksiä ei suuremmin ole, koska ei ole mistä jakaa tai mitä antaa, ja ympäröivä yhteiskunta kovine asenteineen haluaa joko kuria tai taloudellista hyötyä, kummako tuo että herkemmät pakenevat ja vain keskinkertaiset sekä sanonkomämikä jää? Sen verran normaalin keskiväestön minäkuvassa he kuitenkin ovat, että kyseenalaistettaessa sieltä tulee ensin vastahyökkäys syyttelyiden kera ja sitten ihan aitoa torjuntaa mitä myös runollisemmin eichmann-puolustukseksikin sanotaan. Että työ oli tehtävä, se oli tärkeää, muutakaan ei voitu, yrittäkää nyt ymmärtää ja älkää mustamaalatko.

    Kyllä joo, olihan jopa sellaisessa hirvityksessä kuten huutolaisuudessa ne yksittäiset tapaukset, jotka pääsivät lähtötilannettaan parempiin oloihin ja keitä ei pahoinpidelty&kaltoinkohdeltu. Sen opin, kun tällä viikolla luin Jouko Halmekosken Orjamarkkinat -nimisen kirjan, minkä selkämyksen näen pienellä kaulani kurottamisella tälläkin hetkellä. Olihan se köyhäinhoidon kustannusten alentaminen käskykirjeessä ylhäältä, itse toiminta tapahtui varmaankin hahaha lakisääteisesti virkavastuulla ja oli niitäkin tapauksia ketkä vallan tulivat paremmiksi ihmisiksi, mutta silti ”hoito” pitää kirjoittaa lainausmerkkeissä.

    Vaikka kuinka yksittäistä virkahenkilöä ahistaa, ei heidän toimintansa ole useimmitenkin nytkään sen jalompaa. Ei vaikka mentäisiin kuinka pitkälliseen käsitteellisen tason ihokarvan halkomiseen tai positiivisten kokemusten esittelyyn kuntouttavasta työtoiminnasta. Jos vingut, kysy itseltäsi seuraavaa: huutolaista käytiin edes katsomassa, tutustuen ja kysyen hänen oloistaan sekä hyvinvoinnistaan uudessa ”kodissaan” yleensä vuoden mittaisen sopimuksen aikana. Monestiko sinä sosiaalityöntekijä tai te-toimiston virkailija olet tehnyt saman asiakkaasi asiassa ”kuntoutuspaikassa”? Hah, eipä mahtane sitäkään loistavan totuuden paljastavaa menestysjuttua kukaan koskaan kirjoittaa.

    • 9.1

      elimäki sanoo

      Kuvitelkaapa sellainen TE-toimisto, jossa asiakasta kunnioitettaisiin. Jossa tarjottaisiin palveluja sen mukaan, mitä työnhakija itse tuntee tarvitsevansa ja otettaisiin asiakkaan tilanne huomioon. Utopiaa? Ei, vaan tulevaisuutta.

      Esimerkiksi moniammatellisen palaverin järjestäminen kaikille on täysin epätarkoituksenmukaista (eikä varmasti myöskään kustannuksiltaan halpaa). Mitä järkeä?

      Jos palvelut kohdistettasiin työnhakijan tarpeen mukaan, ne jotka tarvitsisivat paljon apua, saisivat sitä, ja ne jotka pystyvät työnhakuun itsenäisesti, eivät tulisi kyykytetyiksi ja lytätyiksi tarpeettomasti. Varmasti kuntoutuspaikkojen seurantaankin jäisi resursseja näin.

  10. 10

    Hannu Siivonen sanoo

    Otin vasta itse karenssia tilapäisesti, lähtemällä kuntouttavasta työtoiminnasta laittoman toiminnan vuoksi (Taiga Uistin teetti koeuitot työpajalla – jotta voisi myydä kiinalaisia uistimiaan Suomalaisen työn (ja Rapalan maineen) mielikuvilla. Tehtiin siellä muutakin selkeästi yeitystoiminnaksi luokiteltavaa. Karenssipäätöksen perustelu oli ”kun kunta vastaa työtoiminnasta”. Asiaan liittyi se epäpätevä työkkärin tätikin, joka teki puutteellisen aktivointisuunntelman, tekosyynään ettei ”meillä sellaisia tietoja olekaan”. Joku isompi pomo työkkäristä sanoi että tiedot voi jättää pois koska ne on TE:n tietojärjestelmässä. Tiedän ainakin olevani oikealla asialla, koska sosiaalityöntekijä ei suostunut peruatelujani päätökseen laittamaan.

    Tällä hetkellä tilanne on, että odotan oikeusasiamiehen päätöstä (AVIllekin on tiedotettu, mutta sanoivat osallistuvansa tarvittaessa EOA:n tutkintaan – muutoin EOAn tutkinta ajaa saman asian).

    Olen hyvässä asemassa, koska minulla on sen verran omaisuutta että voin odotella rahoja EOA:n päätökseen. Tarkoitukseni olisi toki luoda presedenssi, jotta kädestä suuhun työmarkkinatuella eläväkin voisi päättää itse onko sorron uhrina vai ei

    • 10.1

      elimäki sanoo

      Hatunnosto sinulle. Jos kaikki äänestäisivät jaloillaan (eivätkä suostuisi mihinkään epäeettiseen tai moraalisesti arveluttavaan toimintaan) maailma olisi paljon parempi paikka.

      Liian monet suostuvat myös merkityksettömään työhön.

      Lainaus: ”Rahoitus- ja työmarkkinaongelmat kuuluvat ”kaikki työ on arvokasta” -ajatteluun, jonka ensisijaisena tarkoituksena on työn tuottaminen, ei hyödykkeiden tuottaminen. Työn laadun arvioinnin suorittavat työn ostajat ja verottajat, jälkimmäiset tosin sillä varauksella että vain verotettava työ on heille arvokasta. Tämä on kuitenkin aivan järjetön ideologia, koska se perustuu selvään valheeseen. Sen mukaan kaikki sellainen työ on arvokasta, josta työn teettäjän kannattaa maksaa riippumatta siitä, mikä on sen vaikutus yhteiskuntaan, tuottaako se hyödyllisiä asioita vai ei. Nollatutkimuksen tuottaminenkin on arvokasta, kun vain löytyy tilaaja, joka uskoo hyötyvänsä siitä. Mainostajan työ on arvokasta nollasummamarkkinoillakin, vaikka se aiheuttaa pelkkiä kuluja yhteiskunnalle. Yritysjohtajan työ on bonuksilla ja erorahoilla kukkuroitua, vaikka yritys ajautuisi konkurssiin. Pankkiirien työ on huippuarvokasta, vaikka se kasvattaisi yleisen velkatalouden niin suureksi, että se romuttaa yhteisen talouden lisäksi poliittisen vakauden.”

      Pistää miettimään mihin nykypolitiikka nojaa. Pitkällä tähtäimellä täysi karhunpalvelus ja kannattamatonta.

      • 10.1.1

        Hannu Siivonen sanoo

        Harvalla loppujenlopuksi on mahdollisuus ottaa kantaa taloudellisen joustamattomuuden puutteessa. Tosin pakalta josta lähdin, lähti ainakin kaksi muuta tyyppiä kesken suunnitelman antamatta perusteita. Eihän kukaan asiakkaita valista oikeuksistaan

    • 10.2

      Aleksi sanoo

      Muillekin tiedoksi, että kantelun oikeusasiamiehelle voi tehdä netin kautta kuka tahansa: http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/kantelu/index.htx

      ”Eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen voi kääntyä, kun epäilee, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan tai jos kantelija epäilee, että perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet asianmukaisesti.
      Oikeusasiamiehelle voi kannella kuka hyvänsä. Kantelun voi tehdä itseään koskevasta asiasta, mutta kannella voi myös toisen puolesta tai yhdessä muiden kanssa.”

      Hyvä, jos saataisiin näistä ennakkotapaus. Ja maan työllisyyspolitiikan suunta kääntymään paremmaksi.

      • 10.2.1

        Hannu Siivonen sanoo

        Suurin työhäm olikin selvittää se viranomainen jolle kantelee. EOA ei ole se oikein, vaan Aluehallintovirasto mutta kantelut siirretään virastojen välillä tarvittaessa

  11. 11

    AMK sanoo

    Ihme juttu mutta kaikki on mahdollista herrojen näkökannasta.
    Työtön työllistetään silti hän on työtön aina vain hän saa työmarkkinatukea ja vaikka lehdet kirjoittavat otsikot huutavat työtön on työllistetty työtön on silti työtön,ei heru eläkeetuuksia,ei lomaoikeuksia,ei mitään mutta työtön on työllistetty mutta ilman palkkaa ja palkkaa nauttivien etuuksia terveydenhuolto sitähän ei työttömät tarvitse koska ovat töissä mutta ovat työttömiä.Tätä voi jatkaa vaikka kuinka kauan työtön on työtön vaikka hänet työllistetään jne jne

    • 11.1

      AMK sanoo

      Lisään vielä että kunnanhallintojohtaja oli innoissaan että 20 pitkäaikaistyöttömän sijaan voimmekin työllistää 30 pitkäaikaistyötöntä (ilman palkkaa tietenkin) muttaa hurraa huudamme että saamme ESR-hankkeesta ohjaajan palkkakulut kahdeksi vuodeksi.Toiminnanjohtajan kulut jäävät kunnan maksettavaksi=verot nousee .Ja kaiken takana on että kunnan maksamat työmarkkinatuen sakkomaksut alentuvat.Muistuksena tämä auttaa pitkäaikaistyöttömiä työllistymään vapailla työmarkkinoilla, hallintojohtajan sanomana.Hallelujaa jos tähän uskoo.

  12. 12

    Heikki Sinsemilla sanoo

    Oi että siinä on ihanaa kommenttia juuri sellaiselta ns. hyvää tarkoittavalta ihmiseltä. Sellaiselta Raamatun tarkoittamalta publikaanilta ja pimeyden voimien edustajalta. Sellaiselta joka taluttaa meikäläiset heti montun reunalle jos laki niin joskus määrää.

  13. 13

    Saku Timonen sanoo

    MV:n Facebook-sivulla riemuittiin kovasti tätä uutisesta. Daily Stormer on avoimesti natsiaatetta julistava lehti, joten MV on nyt selkeästi tunnustanut aatetta.

  14. 14

    Masa sanoo

    Niitä karensseilla uhkaavia & kiristäviä ja niistä kiksejä saavia työkkärin ja typin työtekijöitä on ihan oikeasti olemassa. Tai sitten olen ihan yksin omien kokemuksieni kanssa, mitä en kyllä usko. Typin asiakkuuden jälkeen meni koko yhteiskuntaan luottamus. Sen jälkeen ymmärsin mitä ns. pakollinen tietojenluovutus tarkoittaa ja mitä siitä käytännössä seuraa.

    Jos olisin ottanut asioista selvää googlettamalla ennen ensimmäistä gestapo-kuulustelua, niin olisin osannut paremmin varautua. Hyväuskoisena menin ja allekirjoitin tietojenluovutuksen, kun kuvittelin että he oikeasti auttavat työllistymään. Siitä alkoikin ihan jotain muuta kuin polkuja työelämään…ehkä parhaiten kuvailisin sitä henkiseksi väkivallaksi ja kaikkien asioiden hankaloittamiseksi kautta suoranaiseksi estämiseksi.

    Yksi sitkeä työtön vei tietojenluovutuksesta kieltäytymisestä seuranneen toimeentulotuen alennuksen lopulta korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja voitti. Hän ei kieltäytynyt asiakkuudesta, vaan ainoastaan tietojenluovutukseta.http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1371462970851.html

    Jos tietojenluovutus tulee tulevaisuudessa pakolliseksi, niin eikö se silloin riko kansalaisten perusoikeuksia ja tietoturvaa?

    • 14.1

      LL sanoo

      Hyvä linkki, kiitos. Ja erinomainen ratkaisu! Minä jouduin osallistumaan rekrytilaisuuteen, jossa myös jaettiin vastaavanlaista ”sitoumusta”. Sen allekirjoittaminen oli täysin vapaaehtoista, mutta ellei antanut suostumusta kaikkien terveystietojensa laajamittaiseen jakamiseen kenelle hyvänsä, ei ollut enää oikeutettu kaikkiin Te-tmston palveluihin. Näin asia esiteltiin.

      En allekirjoittanut sitoumusta. Siitä seurasi kahden vuoden hiljaisuus, eli Te-tmsto vaikeni. Olin ehkä menettänyt asiakkuuteni tai sitten en, koska mykän kauden jälkeen yhteys jälleen palasi.

    • 14.2

      elimäki sanoo

      Kiitos tästä linkistä, Masa. Tällaisia esimerkkejä tarvitaan.

      Jos lukee lakia perustoimeentulosta (luettavissa sivulta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412), pykälässä 10 puhutaan perusosan alentamisesta 20 prosentilla tietyissä tapauksissa, joten ihmettelen miksi tuon kunnan viranomaiset ovat lähteet alentamaan perusosaa jopa 40 prosentilla. Mutta yhtä kaikki, hyvä ettei tuossa tapauksessa perusteita ollut alentamiseen lainkaan!

      Tuollaiset päätökset palauttavat oikeustajuni kohdalleen.

      • 14.2.1

        elimäki sanoo

        Kirjoitin edellisen kommenttini liian hätiköidysti, enkä lukenut tuota lainkohtaa loppuun asti, pahoitteluni. Siellä puhutaan myös perusosan alentamisesta ”enintään 40 prosentilla”, mutta aleneman kohdat on yksilöity näin:

        Lainaus:
        ”Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi.

        Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia:

        1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012), kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai (28.12.2012/939)

        2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta.
        (30.12.2002/1294)

        Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien.”

        (lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412)