Kolme myyttiä

Netissä törmää lähes päivittäin muutamiin sinnikkäästi eläviin juttuihin, joita ns. maahanmuuttokriittiset jaksavat linkittää jatkuvasti. En tiedä elävätkö he umpiossa, mutta yksikään oikaisu ei tunnu koskaan menevän perille. Ei mene tämäkään, mutta olenpahan ainakin koonnut nämä kolme urbaanitarinaa yhteen.

Ensimmäinen on Ylen vuodelta 2009 peräisin oleva juttu, jonka mukaan Suomi maksaa turvapaikanhakijoille EU-maista eniten rahaa käteen. Sen mukaan Suomesta turvapaikkaa hakeva kahden aikuisen ja kolmen 10-17-vuotiaan lapsen perhe saa kuukaudessa toimeentulotukea 1 277 euroa. Lisäksi perheen asuminen on ilmaista.

Turvapaikkaa hakeville ei myönnetä toimeentulotukea ollenkaan, vaan he saavat vastaanottorahaa. Se on  pienempi kuin toimeentulotuen perusosa ja siitä säädetään kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain 20 §:ssä näin:

Vastaanottorahan perusosa kuukautta kohti on:

1) yksin asuvalla ja yksinhuoltajalla 316,07 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 92,64 euroa;

2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla 18 vuotta täyttäneellä 267,02 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 76,29 euroa;

3) perheensä kanssa asuvalla lapsella 201,63 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 59,94 euroa.

Summat voi tarkistaa täältä.

Vanhan uutisen esimerkkiperhe eli kaksi aikuista ja kolme lasta saa vastaanottorahaa seuraavasti:

Jos vastaanottokeskus ei tarjoa aterioita, niin vastaanottoraha on perheenpäälle 316,07 euroa, puolisolle 267,02 euroa ja jokaiselle lapselle 201,63 euroa eli yhteensä 1 187,98 euroa kuukaudessa. Jos keskus tarjoaa aterian, niin vastaanottoraha on 92,64 + 76,29 + 59,94 + 59,94+ 59,94 eli yhteensä 348,75 euroa.

Jos perhe asuu yhteistaloudessa, niin perheen pääkään ei saa 316,07 euroa, vaan avo-tai aviopuolisot tai vaikkapa samassa huoneessa asuvat sisarukset saavat kukin 267,02 euroa kuukaudessa.

Ylen virheellisestä uutisesta on kohta kuusi vuotta eivätkä turvapaikanhakijat saa vieläkään niin paljoa kuin jutussa väitetään.

Viime viikolla Tanska ilmoitti pudottavansa turvapaikanhakijoiden vastaanottorahan noin 800 euroon kuukaudessa. Tanska maksaa sen päätöksen jälkeenkin lähes kolminkertaisen summan Suomeen verrattuna.

Toinen sitkeä myytti on ns. Faizan tapaus, josta KKO antoi päätöksen vuonna 2009.

Siihen vetoavat eivät koskaan ole lukeneet tai ainakaan ymmärtäneet päätöstä, mutta sitäkin innokkaammin he lukevat ja jakavat asiasta suomi24:ssä käytyä ala-arvoista ”keskustelua”.

KKO:n päätöksen sisältö kuuluu selkokielellä näin

Vuonna 1998 Faiza erehdytti viranomaisia vääriin tietoihin perustuvalla oleskelulupahakemuksella.

Oleskeluluvan perusteella hän oli oikeutettu hakemaan sosiaalietuuksia samalla tavalla kuin kuka tahansa pysyvästi maassa oleskeleva tai syntyperäinen henkilö. Hän haki ja sai yhdessä toisen henkilön kanssa sosiaalietuuksia ja toimeentulotukea.

Vuonna 2002 Faiza ilmoitti, että oleskeluluvan myöntämisen perusteena ollut avioliitto ei ollut todellinen. Syyttäjä vaati rangaistusta törkeästä petoksesta. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2004 Faizan sakkorangaistukseen rekisterimerkintärikoksesta. Hovioikeus pysytti päätöksen vuonna 2007.

KKO totesi yksiselitteisesti päätöksensä kohdassa 17, että myönnetyt sosiaalietuudet ja toimeentulotuki ovat määräytyneet kutakin etuutta ja tukimuotoa koskeneen, kyseiseen aikaan voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti. KKO keskittyi siihen, oliko virheellisten tietojen perusteella myönnetty oleskelulupa voimassa.

Lyhyesti sanoen KKO totesi, että vääriinkin tietoihin perustuva oleskelulupa oli voimassa ja sen perusteella Faizalla oli oikeus hakea ja saada sosiaalietuuksia samoin perustein kuin kenellä tahansa Suomessa laillisesti oleskelevalla tai täällä syntyneellä.

Luvan voimassaolo perustui siihen, että epäillyn rikoksen tekohetkellä Ulkomaalaislaissa ei ollut sellaista säännöstä, jonka mukaan virheellisten tietojen perusteella myönnetty oleskelulupa olisi mitätön tai voitaisiin peruuttaa. Laissa oli aukko, mutta lievemmän lain periaatteen mukaisesti rikosepäilyissä noudatetaan tekohetken lakia ellei myöhempi laki ole syytetylle edullisempi.

Laissa oleva aukko tukittiin vuonna 2007. Ulkomaalaislain 58 § 4 momentti korjattiin kuulumaan näin:

Määräaikainen tai pysyvä oleskelulupa taikka pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos oleskelulupaa haettaessa on tietoisesti annettu hakijan henkilöllisyyttä koskevia tai muita päätökseen vaikuttaneita vääriä tietoja taikka salattu sellainen seikka, joka olisi saattanut estää oleskeluluvan myöntämisen.

KKO ei siis käsitellyt ollenkaan myönnettyjä tukia, vaan totesi ne voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti myönnetyiksi. Mistään laista ei löydy sellaista säädöstä, jonka mukaan maahanmuuttajalle maksettaisiin tukea eri perusteiden mukaan kuin syntyperäiselle. Kuka tahansa olisi saanut vastaavassa elämäntilanteessa samat tuet.

Kolmas myytti koskee tietenkin niitä somalien jokaista lasta varten saamia lastenvaunuja. Se tarina on lähtöisin Jussi Halla-ahon hatusta ja hän kirjoitti sen ensimmäisen kerran Scriptaa edeltävään Vieraskirjaan tammikuussa 2006.

lastenvaunut-2006-j-h-a-vieraskirjajha lastenv2

Idean Halla-aho oli saanut ilmeisesti tästä lehtikolumnista, jossa ei puhuta somaleista mitään eikä yksilöidä tapausta mitenkään:

alkulähde

Näin nämä tarinat syntyvät ja elävät omaa elämäänsä vielä vuosien kuluttua. Niistä on muodostunut joillekin ehdoton totuus, joka toistamalla ja taas toistamalla vahvistuu entisestään. He ovat uponneet mytologiaan kaulaansa myöten.

Maahanmuutosta on voitava keskustella, mutta käydään sitä keskustelua faktojen pohjalta. Ei alkujaan virheellisen pikku-uutisen, ymmärtämättä jääneen oikeustapauksen eikä johtavan ”maahanmuuttokriitikon” vuosia sitten keksimän tarinan pohjalta.

Kommentit
  1. 2

    E.M. Niskanen sanoo

    Turhaan oiot. Noiden ihmisten pää on umpiluuta, eikä sinne mikään looginen selitys uppoa.

  2. 3

    keke sanoo

    Myyteistä tulikin mieleen tällainen juttu että http://www.hs.fi/kaupunki/a1305977996573 eli hesarin mukaan pääkaupunkiseudun kierrätyshuolto aloittaa verkkokaupan. Eihän siinä mitään ilmeisesti voittoa ei kuitenkaan kyseisellä toiminnalla sitten tuoteta, koska kyseessä on kumminkin ”Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy on sosiaalinen, voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen organisaatio”. En tiedä mitenkä lie tämä toiminta voidaan määritellä ei kilpailua vääristäväksi toiminnaksi. Kannattaa tutustua kyseiseen puljuun varsin jalot päämäärät heillä kuitenkin on http://www.kierratyskeskus.fi/yritys/toihin_kierratyskeskukseen :

    ”Tarjoamme vuosittain noin 200 henkilötyövuoden verran työtä vaikeassa työmarkkinatilanteessa oleville työnhakijoille. ”

    ”Kauttamme useat työntekijät ovat saaneet hyödyllistä työkokemusta sekä päivitystä ympäristöasioihin ja siten löytäneet uusia mahdollisuuksia työelämään.”

    ”Monipuolisia tehtäviä
    * myymälätyöt
    * autonkuljetus
    * varastotehtävät
    * tavaran lajittelu
    * siivoustehtävät
    * toimistotehtävät
    * korjaustyöt verstailla
    * ompelimon tehtävät
    *materiaalin työstö askarteluun

    Tarjoamme työntekijöillemme
    * henkilökohtaista työhönvalmennusta
    * osaamisen mukaan räätälöityä työtä
    * mahdollisuuden osaamistodistukseen omasta ammattitaidosta
    * koulutuksia
    * mahdollisuuden työelämäkorttien suorittamiseen
    * suomen kielen osaamisen vahvistamista

    Ja eikun myyttejä tästä purkamaan. Itsehän heittäisin varmaan ilman parempaa tietoa että ”Tarjoamme vuosittain noin 200 henkilötyövuoden verran työtä” on ns. paskapuhetta. Eli kyseessä ei ole työ, koska siitä ei saada palkkaa eli lauseen pitäisi mennä kutakuinkin näin ”Tarjoamme vuosittain noin 200 henkilötyövuoden verran palkattomia työsuoriteita työttömille”

    Hei nyt kaikki porukalla mukaan tähän myytinmurto puuhaan. En itse paljasta enempää niin kaikki ilo ei mene tästä yhteispuuhastelusta pois.

    • 3.1

      sakutimonen sanoo

      Kannatan ehdottomasti työllistämismyyttien purkamista ja siihen asiaan tulen palaamaan vielä monta kertaa.

      • 3.1.1

        LL sanoo

        Juurikin niin! Työttömyys kun kuuluu nykyiseen taloussysteemiimme. Se ei tulisi niin kannattavaksi kuin se nyt sille pienelle porukalle tulee ellei työttömyyttä olisi lainkaan.

    • 3.2

      Päivi Suihkonen sanoo

      Hei myytinmurtajat!

      Vuoden 2014 lopussa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksessa työskenteli 429 työntekijää, joista 316 määräaikaisessa tai vakituisessa työsuhteessa ja 159 työkokeilijana, opiskelijana, avotyössä tai yhdyskuntapalvelua suorittamassa. Työsuhteista 248 oli työllisyysvaroin palkkatuettuja.

      Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus työllistää siis merkittävästi vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia ihmisiä. Tämä näkyy myös henkilöstökuluissa, jotka vuonna 2014 olivat 8,2 miljoonaa euroa. Tukea jatkotyöllistymiseen tarjotaan ja tavoitteena on olla hyvä työpaikka, jossa osaaminen kehittyy ja voimavarat kasvavat.

      Tarkempaa tietoa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen työllistämistyöstä, henkilöstörakenteesta ja taloudesta saa viime vuoden vuosikertomuksesta, joka löytyy netistä: http://www.kierratyskeskus.fi/yritys/historia/vuosikertomukset

      t. Päivi Suihkonen Kierrätyskeskuksen viestinnästä

      • 3.2.1

        keke sanoo

        Moi Päivi

        Tiedotteessanne sanoitte että olette tarjonneet 200 henkilötyövuotta työtä työntekijöillenne. Viestissä kerrot että henkilötökulunne ovat olleet edellisenä vuotena 8.2 miljoonaa euroa. Keke laskee laskimella että 8.2M€/(356 * 24 * 200) = 4€/h keskimääräiseksi palkaksi per henkilö(on muuten alempi koska työnantajamaksut todellisuudessa puhutaan >~2€/h). Olenko laskenut keskimääräisen tuntipalkan väärin vai millä tavalla sosiaalinen yritys perustelee noinkin alhaista keskimääräistä tuntipalkkaa työntekijöilleen varsinkin kun mainitset että yritys saa puolelle henkilöstöstään valtion palkkatukea?

        • 3.2.1.1

          PeelsePuupi sanoo

          Öh, oli väärin laskettu, Keke =O

          Ja Päivi Suihkoselta kysyisin, onko todella niin, että työntekijän kannalta ainoat motiivit tehdä työtä nykyään saavat olla mainitsemasi ”osaamisen kehittäminen ja voimavarojen kasvattaminen”? Eli esimerkiksi pieni, vähäpätöinen juttu nimeltä PALKKA ei enää ole hyväksyttävä motiivi työntekoon?

          • 3.2.1.1.1

            Päivi Suihkonen sanoo

            Hei PeelsePuupi. Työntekijöillä on monenlaisia motiiveja tehdä työtä, palkka on tietenkin yksi niistä. Työhyvinvointikyselymme perusteella työilmapiiri ja työn mielekkyys on koettu Kierrätyskeskuksen vahvuuksiksi.

        • 3.2.1.2

          Päivi Suihkonen sanoo

          Olet laskenut väärin. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksessa noudatetaan AVAINTA-työehtosopimusta ja palkkaa maksetaan hiukan enemmän kuin työehtosopimuksen mukaiset minimipalkat. Pienin mahdollinen tuntipalkka ilman lisiä on 9,98 euroa. Siihen maksetaan siis mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset lisät päälle.

          • 3.2.1.2.1

            PeelsePuupi sanoo

            Haluatko kertoa, mikä on oma motiivisi tehdä työtä? Jos vastaat jotain muuta kuin ”palkka” kannattaa sinun ilmoittaa työnantajallesi, ettei palkkaa tarvitse enää maksaa. Itse olen aina ajatellut työnteon olevan työntekijän ja työnantajan välinen sopimus, jossa työntekijä antaa aikansa, työpanoksensa ja ammattitaitonsa työnantajan käyttöön. Työnantajan ainoa velvoite on maksaa työntekijälle tästä korvauksena palkkaa. Jos palkanmaksuvelvoite otetaan työnantajalta pois, mitä jää jäljelle? Ei yhtään mitään.

          • 3.2.1.2.2

            keke sanoo

            Kiitos vastauksestasi Päivi!

            Mitä ilmeisemmin olin sitten laskenut väärin. Aivan ensimmäisenä tahtoisin pahoitella sitä. Aina ei voi olla oikeassa ja joskus tuntuu siltä että asioista kerrotaan vain pelkästään se kiiltävä puoli. Olen hieman skeptiseksi tässä iän myötä kehittynyt joka ei ole sinun vikasi vaan ihan oma henkilökohtainen ongelmani. Joskus se vain puskee päätään ulos kun keskustelun aiheena on erilaiset hyvää tarkoittavat järjestöt, kuten edustamasi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus OY. Joten ihan toistamiseen tahtoisin pahoitella sitä

            Kuitenkin palaisin tähän AVAINTA-työehtosopimukseen jota sanot yrityksessä noudatettavan. Millä tavoin sitä käytännössä noudatetaan 159 työkokeilijan, opiskelijan, avotyössä tai yhdyskuntapalvelua suorittamassa olevien kohdalla? Ja mikä heidän pienin mahdollinen palkkansa on sekä mitä mahdollisia lisiä siihen päälle maksetaan?

          • 3.2.1.2.3

            Päivi Suihkonen sanoo

            Ymmärrän kyllä keke.
            Työkokeilijat, opiskelijat, avotyössä tai yhdyskuntapalvelussa olevat
            eivät ole työsuhteessa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskukseen eikä Kierrätyskeskus maksa heidän palkkaansa. Heidän osaltaan TES:iä käytetään soveltuvin osin esimerkiksi työaikojen suhteen. Työkokeilijoita koskevat säännöt tulevat TEM:stä ja opiskelijaharjoittelijoita koskevat säännöt tulevat oppilaitoksilta itseltään. Yhdyskuntapalvelua koskevat säännöt asettaa rikosseuraamusvirasto. Avotyötä (esim. kehitysvammaiset) koskeviin sääntöihin voi tutustua esimerkiksi Vatesin sivuilla.

            Tässä vielä linkki TE-palveluiden työkokeilun sääntöjä koskeviin sivuihin: http://www.te-palvelut.fi/te/fi/erikoissivut/kaytannot_ja_saannokset/index.html

  3. 4

    Foibe sanoo

    Keskustelu on hyvä – ilman syyttelyä. Maahanmuuttovastaisuuskin lähtee pääosin peloista, uhista joita ei tunneta. Jos lapsi sanoo: -en uskalla nukkua yksin, huoneessani on mörkö. Ei siihen pidä vastata -höpö höpö, eikä ole! Heti sänkyyn siitä! Oikein on mennä yhdessä katsomaan, tarkistaa sängyn alusta ja todeta että kaikki on kunnossa. Ellei tätä tee, saavat mörkötarinat lasten keskuudessa yhä hurjempia muotoja.
    Ei tukahduteta pelkoja, vaan puhutaan, puhutaan faktoista. Eikä syytellä ketään.

  4. 5

    PeelsePuupi sanoo

    Halla-aho kysyy: ”Mistä tällainen uskomus ja perinne voi olla peräisin?” Ja vastaus Halla-ahon kysymykseen on: ”Rasistin couperosaposkisesta päästä.” Myös Halla-ahon fantasiat bingobangolandian isotissisestä naisesta kertovat paljon kyseisen henkilön vaikuttimista politiikassa.

  5. 6

    Kaverin poika sanoo

    Tuo Pietilä kirjoitti kolumnissaan kerran että päiväkodissa ei saa laittaa muslimipoikia päikkäreille tytön alapuolelle. Pyysin Pietilältä sähköpostilla päiväkodin nimeä jotta voisin varmistaa asian.

    Ei vastattu.

    Eräs päiväkoti kiisti moisen. Ei sitten varmaan ollut sama.

  6. 7

    Urbanus sanoo

    Hyvin usein ihmetellään noilla keskustelupalstoilla että kuonka niillä maahanmuuttajilla on uusia vaaatteita,kelloja,jne. No jokainenhan tekee rahoillaan mitä haluaa ;yksinhuoltaja-Pirkko ostaa tukirahoillaan laatikon siideriä tai hakkauttaa itselleen uuden tatuoinnin,naapurin Ibrahim ostaa ennemmin uudet vaatteet perheelleen.

    • 7.1

      lahest sanoo

      Sieltähän tuli oikein aimo annos yleistämistä ja suomalaisten lokeroimista. Entä jos yksinhuoltaja ostaakin lapsilleen vaatteet ja Ibrahim tyrmäystippoja baari-iltaa varten?

      • 7.1.1

        VIK sanoo

        No jos Ibrahimkin käyttää tukirahansa johonkin muuhun kuin hyviin vaatteisiin, niin sittenhän hänellä ei ole niitä eikä kenekään siis tarvitse ihmetellä miksi Ibrahimilla on hyvät vaatteet. Siihen ihmettelyynhän tuo kuvitteellinen skenaario oli vastaus eikä mikään yleistys.

  7. 8

    Niin turhaa sanoo

    Unohdat harkinnanvaraiset tuet plus maksusitoumukset tai miksi niitä nyt kutsutaan, joilla kaupasta voit hakea ”yhdet lastenvaunut” tai ”yhden puhelimen”. Toki se ei ole maahanmuuttajien vika, vaan sillä ruokitaan taas kauppa- ja hyvävelijärjestelmää, kun ohjataan hankkimaan kalliita tuotteita tietyistä liikkeistä – ja valtio (eli me veronmaksajat) maksaa. Valitettavasti et kumonnut tälläkään kertaa yhtään myyttiä.

    • 8.1

      sakutimonen sanoo

      Täydentävää ja ennaltaehkäisevää toimeentulotukea myönnetään tai ollaan myöntämättä kaikille samojen perusteiden mukaan. Perusteet löytyvät laista.

    • 8.2

      Jyrki Taipalus sanoo

      Nämäkin on hintarajattu erittäin tiukasti. Ja säännöt ovat samat kaikille.

    • 8.3

      Feisal Thomas sanoo

      Harkinnanvaraista toimeentulotukea ei myönnetä mihinkään puhelimiin kuin korkeintaan aivan äärimmäisissä poikkeustilanteissa (koti palanut tms.).

      Lastenvaunujen ohella lähes ainoat oikeasti tuettavat kohteet ovat esim. pesukone korjauskelvottomaksi rikkoutuneen tilalle tai silmälasit voimakkuuksien muuttumisen johdosta. Niin kustannusarvio korjauksesta, kuin silmälääkärin todistus lasien tarpeesta luonnollisesti vaaditaan. Lisäksi hankinnat edellytetään hakijan kilpailuttavan oman kotikuntansa alueella (tulee tehdä tarjouspyyntö useisiin liikkeisiin). Kustannuksia ei korvata täysimääräisesti, vaan kunkin kunnan sosiaalitoimiston laatiman korvaustasotaulukon perusteella. Summat eivät ole järin suuria, eli joudut väistämättä säästämään toimeentulotuen perusosasta tai muista tuloistasi jäljelle jäävän erotuksen, mikäli et vaikkapa mieli käyttää pinnoittamattomia ja ohentamattomia pullonpohjia.

      Mikäli tarvetta ilmenee voin myös yrittää selventää miksi tässä maassa katsotaan olevan yhteiskunnan kokonaisedun kannalta perusteltua kustantaa julkisista varoista lapsiperheelle rikkoutuneen tilalle pesukone tai likisokealle kakkulat nokalleen.

      • 8.3.1

        LL sanoo

        Hieno ja hyvä puheenvuoro.

        Tuolla naamalan puolella osa ihmisistä juuttui jankuttamaan silmälaseista. Tavallisista laseista, tuumasi eräs lopulta, kun silmälasiasiaa oli vatvottu jo kommenttiketjussa jokunen tovi. Sellaisia tavallisia silmälaseja ei ole olemassakaan. Silmälasit tehdään aina yksilöllisen tarpeen mukaisesti.

        Silmälasit ovat apuväline kuten kuulolaitekin on. Minä en tule lainkaan toimeen ilman silmälaseja, ja ikä tuo myös uusia ja vaikeita pulmia. Nämä tämänkaltaiset apuvälineet maksavat. On jätkyttävää, että osa ihmisistä ajattelee ettei niitä pitäisi toimeentulotuella korvata ihmisille joilla ei ole niihin varaa.

        • 8.3.1.1

          VIK sanoo

          ”tavallisia silmälaseja ei ole olemassakaan. Silmälasit tehdään aina yksilöllisen tarpeen mukaisesti.”

          Tämä ei ole ihan totta; saahan kaupasta 5-7 eurolla plus-vahvuuksiset ns. lukulasit. Ne ovat ihan riittävä apu monille meistä ns. ikänäköisistä.

          Optikon yksilöllisesti räätälöimiä laseja toki tarvitaan likinäköisyyden, hajataiton ja muiden näkövirheiden korjaamiseen. Ilman muuta yhteiskunnan on järkevää ja perusteltua sellaiset kustantaa köyhillekin.

    • 8.4

      Aura sanoo

      Kyllä tarvehankintaista tukea saa moneen muuhunkin asiaan kuin välttämättömiin apuvälineisiin. Niiltäkin osin laki on sama kaikille syntyperään katsomatta. Seulaa on tosin taidettu tiukentaa, ja hyvä niin. Joskus aikanaan sain tukiasuntoon muuttaessa tarvehankintaisen parinsadan euron summan, joka tuli käyttää mm. astioihin, liinavaatteisiin ja muuhun tarpeelliseen. Viime vuonna eräs tuntemani henkilö haki samaa, ja hänen luonaan käytiin tarkistamassa onko rahalle oikeasti tarvetta. Henkilö haki samalla myös avustusta sängyn hankkimiseen, hänellä kun ei sellaista ollut. Sekin tarve tarkastettiin käynnin yhteydessä. Tätäkään tarkastusta ei ilmeisesti ole aina tehty. Tunsin vuosia sitten suomalaisen naisen, joka hyväksikäytti systeemiä hävyttömästi ja taitavasti, eikä kukaan käynyt tarkistelemassa tai pahemmin miettinyt onko millekään tarvetta. Sohvanvaihtokin sujui mallikkaasti maksusitoumuksella, kun väitti sosiaalitoimistossa entisen miehensä vieneen edelliset mukanaan.

  8. 9

    Juho sanoo

    Tänään Hesarin kommenteissa joku sätti suomalaista ”monikulttuurisuusutopiaa”, ja haikaili kanadalaistyyppisen tiukan maahanmuuttopolitiikan perään. Se seikka, että Kanadassa yli 20% väestöstä on ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajia, tai että heidän edellinen kenraalikuvernöörinsä tuli Kanadaan 11-vuotiaana pakolaisena Haitista, ei ilmeisesti häirinnyt kyseistä henkilöä.

    Vastasin kommenttiin – mikä on luonnollisesti hyödytöntä.

    • 9.1

      LL sanoo

      HS:n kommenteista on nykyisin 99% silkkaa sontaa, ei siellä asiallinen argumentointi ole enää mahdollista. Koska. HS:n kommenttimoderointi mahdollistaa ja yllyttää asiattomuuksiin.