Tässä kulkee raja

– Koska olen ollut vastaanottokeskuksen kannalla, olen saanut monia uhkauksia ja myös perhettäni on uhattu. Koskaan ennen valtuustourani varrella en ole törmännyt tällaiseen uhkailuun, pelotteluun ja painostukseen. Ei odottaisi, että tällaista joutuu kohtaamaan tämän päivän Suomessa.

– Tämä keskustelu on mennyt ihan hassuille urille. On varmasti pelottavaa, jos ulkomaalainen tulee uhkaamaan, mutta tosi pelottava on myös se suomalainen, joka uhkailee valtuutettuja tämän päätöksenteon yhteydessä.

Nämä keuruulaisten kaupunginvaltuutettujen lausunnot Iltalehden jutussa puhuvat karua kieltä nykyisen maahanmuuttokeskustelun tasosta ja luonteesta. Kun kaupungin ylin päättävä elin joutuu kokoontumaan poliisivartion turvaamana, niin vähänkään historiaa tuntevan pitää hätkähtää. Olemmeko siirtyneet takaisin 1930-luvulle, jolloin ainoiksi oikeiksi isänmaallisiksi julistautuneet terrorisoivat epäisänmaalliksi katsomiaan luottamushenkilöitä? Onko seuraavaksi odotettavissa kokousten avointa häirintää ja ”väärillä” mielipiteillä varustettujen valtuutettujen muiluttamista hakattaviksi kesken kokouksen?

Näin tulee käymään, jos tätä touhua ei lopeteta alkuunsa. Laki antaa siihen sekä mahdollisuudet että keinot ja niitä on käytettävä, kun siihen on aihetta. Keuruun tapauksessa näyttäisi olevan. Rikoslaissa on selkeät säännökset tällaista demokratianvastaista terrorismia varten. Rikoslain 14 luvun 5 §:ssä säädetään poliittisten toimintavapauksen loukkaamisesta näin:

Joka väkivallalla tai vakavan vaaran toisen hyvinvoinnille käsittävällä uhkauksella estää toista

1) ilmaisemasta mielipidettään yleisistä asioista niitä varten tarkoitetussa kokouksessa tai muussa tilaisuudessa taikka tiedotusvälineessä tai muuten julkisesti,

[…]

on tuomittava poliittisten toimintavapauksien loukkaamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

[…]

Yritys on rangaistava.

Laki on harvinaisen selkeä. Jos luottamushenkilöä painostetaan väkivallan uhalla toimimaan tai jättämään toimimatta tietyllä tavalla, niin kyseessä on rikos. Uhan ei tarvise konkretisoitua väkivaltaiseksi toiminnaksi, koska pelkkä yritys on rangaistava. Rikosoikeuden yleisten perusteiden mukaan jos yritys on rangaistava, niin siitä tuomitaan samalla tavalla kuin toteutuneesta teosta.

Useimmat uhkailijat eivät varmasti edes ymmärrä syyllistyvänsä rikokseen jo pelkällä uhkailulla. Juuri siksi järjestäytyneen yhteiskunnan on näytettävä laillisuuden rajat hyvissä ajoin ennen kuin joku tärähtänyt oikeasti toteuttaa uhkauksensa.  Demokratiaa ei ole se, että valtuuston päätökset sanellaan yön pimeydessä kirjoitetuilla uhkauksilla tai kunnantalon pihamalla ja yleisölehterillä raivoamalla. Demokratiaa on se, että vaaleissa valitut päättäjät tekevät ratkaisunsa itsenäisesti ja kuntalaiset antavat tuomionsa seuraavissa vaaleissa.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö kunnan päättäjiin saisi ottaa yhteyttä oman näkemyksensä kertomiseksi. Niin pitääkin tehdä, mutta keskustelun pitää pysyä asianlinjoilla. Yhdenkään päättäjän tässä maassa ei pidä joutua edes harkitsemaan uhkalijoiden pillin mukaan tanssimista. Heidän on sanottava selkeästi, että tässä kulkee raja.

 

 

 

Kommentit
  1. 1

    Tapani Sillanpää sanoo

    30-luvun alussa lapualaiset pakottivat vasemmistolaiset valtuutetut eroamaan valtuustoista ”kommunisteina”. Jos painostus ja uhkailu eivät auttaneet, heidät kannettiin valtuustosaleista ja tilalle kutsuttiin – porvarien listoilla varalle jääneet! Näihin laittomuuksiin syyllistyneet eivät tietääkseni saaneet yhtään tuomiota, laittomuuden kohteena olleille niitä sitten kyllä jaeltiin näidenkin edestä! Että sellaista oli ´demokratia´ silloin. Mitäs nyt on tulossa?

  2. 2

    Tzyde sanoo

    Suoraan vankilaan, kulkematta lähtöruudun kautta!

    • 3.1

      sakutimonen sanoo

      Uhkalilu ei ole koskaan sallittua eikä tuossa jutussa puhuta uhkailusta mitään. Sen sijaan potiitikkoihin voi yrittää vaikuttaa ja koko ajan vaikutetaan monin eri tavoin, mutta jos sen kokee uhkaavaksi, niin asia pitää viedä poliisin tutkittavaksi.

      • 3.1.1

        SeniorPotamo sanoo

        Kiitos, kun jaksat toistamiseen asiallisesti osoittaa miten asiat ovat. Painostus on aivan eri asia kuin uhkailu. Lisäksi ihmisoikeusasioiden puolesta soisi vähän kovemminkin painostusta tietyille tahoille, koska nämä nyt ovat itsestäänselviä asioita, kunhan vähän vaivautuu ajattelemaan. Samoin maahanmuuttajista ja pakolaisista puhuttaessa tulisi olla itsestäänselvää, että puhutaan ihmisistä. Kaksi isää tai äitiä ovat myös ihmisiä, ei tämä nyt ole niin vaikeaa. Kannattaa lopuksi vielä ajatella miten itseään haluaisi kohdeltavan ja soveltaa sitä muihin ihmisiin.

    • 3.2

      Janna sanoo

      Mielipiteensä voi kertoa ja sen voi perustella asiallisesti – se on jopa toivottavaakin. Mielipidettään voi myös muuttaa, jos itselle aukeaa muiden perusteluiden myötä uusia näkökantoja asioihin. Tällaisella toiminnalla ei ole mitään tekemistä uhkailun ja pakotuksen kanssa. Uhkailua sekä pakottamista ei pidä koskaan, missään olosuhteissa hyväksyä.

  3. 4

    Jussi Pelkonen sanoo

    Kyllä 30-luvun kaiut alkavat jo kuulua etäältä…

    Mistäs meiltä nyt löytyisi se Svinhufvud, joka komentaisi kapinalla turhanpäiväisen kähkäämisen loppumaan? – (Ai niin: Soini?)

  4. 5

    tönkkösuolattu sanoo

    Soinilla olis mahdollisuus nousta valtiomiessarjaan ja laittaa joukkonsa kuriin, mutta ei kiinnosta.

  5. 6

    sanoo

    Pitää vetää raja myös siihen, mitä joku kokee tapahtuneeksi ja mitä todellisuudessa on tapahtunut. Siis subjektiivinen vastaan objektiivinen näkemys, kuvitelma vastaan faktat. Asiayhteys lienee melko ratkaiseva sekin, kerron esimerkin.

    B kertoo A:lle vitsiä, jonka puolessa välissä B tarinaan sisältyen sanoo ”Mä tapan sut!”. Kun A irrottaa kontekstista nuo kolme sanaa ja kertoo medialle ”B sanoi tappavansa mut” väittämä sinällään on totta, mutta se ei ole läheskään koko totuus. Eikö niin? A tiesi tai A:n olisi pitänyt tietää, että kyseessä on vitsi eikä A:n henkilöön kohdistuva uhkaus mikä, aivan kuten Saku toteaa, on lainvastaista eikä missään tapauksessa kuulu poliittiseenkaan retoriikkaan.

    Asioista pitää pystyä keskustelemaan asioina, erityisesti nyt kun aivan oikeasti on tilanne päällä. Kaikki se aika ja energia mikä menee tyhjänpäiväiseen henkilökohtaiseen nokitteluun yms. on auttamatta pois siitä ajasta, minkä tarvitsemme tämänhetkisten ongelmien ratkaisemiseen.

    • 6.2

      V. Laulajainen sanoo

      Noinhan se monessa kohtaa oin, irroitetaan tietty osa kontekstistä ja julistetaan se totuutena. Median ja politiikan yksi suosituimmista kikoista

  6. 7

    Kirsi Huotari sanoo

    Henkinen 1930 -lukulaisuus on ollut ilmassa jo parisenkymmentä vuotta. Nyt se on tiivistynyt ja konkretisoitunut, kun on lupa huutaa ja mellastaa.
    Joukkoja johdetaan edestä. Jo siinä vaiheessa, kun röyhkeä ja ylimielinen pankin johtohahmo sai palstatilaa vähempiosaisia avoimesti panettelevasta puheestaan oli selvää, että jossain vaiheessa viha valtaa alaa.
    Nyt palstatilaa saa mm. avoimesti rasistinen ministeri, jonka mielestä sotapakolaisten voisi aivan hyvin antaa hukkua mereen.

    Toivon, että oikeuslaitoksemme kykenee toimimaan eettisin periaattein ja lakia kunnioittaen. Pian sitä tarvitaan.

  7. 8

    sanoo

    Korjaan tuota rikosjuridista puolta sen verran, että yrityksestä ei toki rangaista kuten täyttyneestä rikoksesta. Toisaalta asialla ei ole mitään merkitystä bloggaajan kuvaamassa yhteydessä (konkretisoituuko väkivaltana vai ei, kun jo vakavasti otettava ja välitön uhkaus täyttää tunnusmerkistön.

  8. 9

    SeniorPotamo sanoo

    Pahoittelen sivuraiteille menemistä jälleen, mutta puhutaankohan tässä nyt palkasta ja työstä vai kenties taas ”palkasta” ja ”työstä”?

    http://yle.fi/uutiset/lieksalainen_leipomoyrittaja_hammastelee_kun_varma_tyo_ei_tyottomia_kiinnosta__saako_tukia_liian_helposti/8270695

    ”Työttömyyttä aiotaan torjua kuntalisällä

    Lieksassa on kamppailtu jo pitkään työttömyyden kanssa. Kaupunki suunnittelee ottavansa käyttöön työllistämisen kuntalisän tilanteen parantamiseksi.

    Lisä maksettaisiin suoraan yritykselle työttömän palkkakustannuksiin. Lisä voidaan myöntää yhdestä ihmisestä enintään puoleksi vuodeksi. Korvaus on enintään kolmesataa euroa kuukaudessa.

    ”Ihmisten lähdettävä jonnekin”

    Porokylän Leipomon toimitusjohtaja Timo Väänäsen mukaan kynnystä lähteä koulutukseen ja töihin ei saisi antaa tulla.

    – Tukia ei pitäisi antaa vastikkeettomasti. Ihmisten pitäisi lähteä aamulla jonnekin, esimerkiksi koulutukseen tai yhdistyksiin. Sosiaalinen verkosto pitäisi pitää vireänä ja kynnys matalana. ”