Samaan liemeen

Kun yöpakkaset ovat sopivasti jäädyttäneet pudonneet lehdet, niin kuntouttavassa työtoiminnassa olevat aktivoidaan taas niitä haravoimaan. Jostain syystä näitä palkattomia töitä ei koskaan voi tehdä ennen kuin olosuhteet ovat kurjat. Risusavottaan mennään räntäsateella ja lehdet haravoidaan vaikka ensilumen alta mieluummin kuin sulasta maasta.

Muistutan taas, että kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua ja tarkoitettu vain niille, jotka ovat kykenemättömiä palkkatyöhön tai muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Se on siis viimesijainen keino, jota voidaan käyttää aktivoitaessa pitkäaikaistyöttömiä.

Tätä lakia ei noudateta, vaan kunnat käyttävät kuntouttavaa työtoimintaa lainvastaisesti korvaamaan palkkatyötä ja paikkaamaan kuntataloutta. Kun työtön on kuntouttavassa työtoiminnassa, niin häntä ei enää tilastoida työttömäksi ja kunta vapautuu ns. sakkomaksusta. Tämä sakkomaksu on oikealta nimeltään kunnan osuus työmarkkinatuesta ja määrältään puolet työmarkkinatuesta.

Lisäksi kunta saa valtiolta työllistämiskorvausta 10,09 euroa/päivä/kuntouttavassa työtoiminnassa oleva. Lakia siis kannattaa rikkoa ja niin tehdään avoimesti. Sen huomaatte, kun luette vaikka omasta paikallislehdestänne kohta siellä olevia juttuja kunnan ensi vuoden budjetista. Niissä kerrotaan ihan varmasti, että sakkomaksusta vapautukseen kunta työllistää satsaamalla pitkäaikaistyöttömien aktivointiin. Suomeksi se tarkoittaa palkattomaan työhön määräämistä.

Se varsinaisen työn tekijä eli aktivoitava saa työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen.

Tämä oli vanhan kertausta. Pakolaisten määrän lisäännyttyä kaikille on tullut kiire työllistää heidät mahdollisimman nopeasti. Työllistäminen ei tässäkään yhteydessä tarkoita palkkatyötä. Työllistämispolitiikan sanasto on lainsäädäntöä myöten laadittu sellaiseksi, että palkkatyöstä ja palkattomasta työstä puhutaan aina työllistämisenä.

Tämän muuten saisivat oppia vaikkapa toimittajat, joiden ensimmäinen kysymys työllistämistä hehkuttavaa projektinvetäjää tai työvalmentajaa haasteteltaessa pitäisi kuulua: Maksetaanko työstä palkkaa muille kuin sinulle itsellesi?

Nyt niistä pakolaisista. Työ- ja elinkeinoministeriössä on herännyt suuri huoli siitä, että pakolaiset kotoutuvat liian hyvin ja laiskistuvat sohvalle makaamaan samalla tavalla kuin omat pitkäaikaistyöttömämme. Niinpä lakeja pitää muuttaa, jotta heidät saadaan nykyistä nopeammin työllistettyä lumitöihin, risusavottaan ja marjametsään ilman palkkaa:

Karenssiaikoja voisi lyhentää ja samalla etsiä uusia keinoja välittää heille sellaista tekemistä, johon on vaikea saada tekijöitä. Tällaista voisi olla esimerkiksi kevyt metsänraivaus tai marjanpoiminta, lumenluonti tai jotkin kiinteistöhuollon työt.

Kukaan työllistettävistä pakolaisista ei tule saamaan palkkaa sen enempää kuin muutkaan työllistettävät. Tämä on tietenkin siinä mielessä oikein, että ihmiset ovat lain edessä yhdenvertaisia. Itse näkisin kuitenkin mieluummin ihan kaikki työllistettävät palkkatuetussa työssä kuin katselisin palkatonta jäisen maan jälttämistä lehtiharavalla, tekipä sitä kuka tahansa.

Ainakaan aktivointitoimenpiteiden kohteena olevien ei kannata kadehtia pakolaisten työllistämistä, sillä pakolaiset joutuvat täsmälleen samaan liemeen jossa aktivoitavat itse jo ovat. Kyllä palkatonta työtä riittää kaikille.

vievät meidän työtoiminnan

Kuva: Teppo Palmroos

Kommentit
  1. 1

    PeelsePuupi sanoo

    Nuo Palmroosit huvittaa aina kovasti =D (huomioikaa erityisesti TE-toimiston logot)

    Ihmettelen itse, kuinka noissa työllistämistoimenpiteissä tarjotaan työttömälle aina noita täsmälleen samoja hommia: lumenluonti, risusavotta, marjanpoiminta. Lisätään vielä kaupan päälle vanhusten ulkoilutus. En ole myöskään kuullut työnkuvasta nimeltä ”kevyt metsänraivaus”, mutta kaipa se on kevyttä niiden mielestä, jotka eivät ole koskaan metsänraivausta kokeilleet. Itse on joskus tullut kokeiltua työtä nimeltä ”helvetin raskas metsänraivaus”, mutta silloin kai jo puhutaan eri hommasta.

    • 1.1

      Joni Pelkonen sanoo

      Niinpä, ja miksi työtoiminta on aina niitä kaikkein surkeimpia töitä joita kukaan muu ei haluaisi tehdä? Miten alistetuimpaan asemaan työpaikalla joutuminen edistää ”kuntoutumista” työelämään?

    • 1.2

      ritva frisk sanoo

      Eiköhän noissa ole kysymys kaikkien tiedostamasta tekemättömästä työstä!

      • 1.2.1

        Työtön entinen kunnan pätkätyöläinen sanoo

        Kun kouluttamattomat laitetaan esim. metsätöihin, niin siinä kaatuvat vesakon mukana myös suojellut puut. Niin kuin Helsingissä taannoin kaadettiin harvinaiset pähkinäpuut.
        Koulutettuja tekijöitä näihin töihin olisi jonoksi asti. Jos kunta palkkakuluissa häviääkin, niin ainakin säästyisi vuosikymmenien kasvatus- ja hoitotyön tuhoamiselta. Yhden tuhotun puun hinnalla voisi palkata ammattilaisen useammaksi viikoksi töihin.
        Nämä työtoimintalaiset eivät myöskään kuulu kunnan työterveydenhoidon piiriin, joten sinne vesakoihin lähetetään ilman asianmukaisia rokotuksia. Myöskään tapaturman jälkihoitoa eivät nämä palkattomat pysty itse maksamaan. Kunnan terveysasemathan jokainen niihin turvautunut tietää vitsiksi.
        Teetettäköön työt työsuhteessa ja annettakoon joutilaille lupa tehdä haluamiaan vapaaehtoistöitä ilman karenssin pelkoa. Toisin kuin nykyään.

    • 1.3

      stunned sanoo

      Pyramideja ei enää rakenneta, ja Niili ei tulvi. Jää siis metsänraivaus. Suomi elää metsistä. Työtön vallan metsittyy ilman aktivointia.

  2. 2

    J-P sanoo

    > aktivoitava saa työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen.

    Käytät tätä ilmaisua todella usein. Mielestäni se on hieman harhaanjohtava. Työtönhän saa työmarkkinatuen ilman kuntouttavaa työtoimintaa muutenkin, ja mikäli tämä määrätään kuntouttavaan työtoimintaan ja hän suostuu sinne menemään, saa hän säilyttää sen. Muuten tuki katkaistaan (ja tilalle tulee laskettu toimeentulotuki).

    Eli ”erona aiempaan” on (ylensä) vain tuo 9e/päivä (ja ylensä yli 9e/päivä kasvaneet elinkustannukset ja ääretön vitutus)

  3. 3

    Vesa Jääskeläinen sanoo

    Nuo luvut tulee vain laskemaan. Ongelma syntyy työvoiman liikatarjonnasta ja ”orjatyöstä”.

  4. 4

    Vesa Jääskeläinen sanoo

    Leipä joudutaan murtamaan pienempiin paloihin.

  5. 5

    Eija sanoo

    Sulla on vielä pokkaa tulla tänne viimeöisten törkykommenttien jälkeen mölisemään…eikö yhtään hävetä ?

    • 5.1

      LL sanoo

      vaihda nimimerkkiä jos aito ja epäaito menee jopa itseltäsi sekaisin.
      p.s luin viime yönä tällä nimimerkillä kirjoitetut viestit ja tuli kyllä mieleen, että kirjoittaja on välittömän ja nopean avun tarpeessa.

      • 6.1.1

        Godness sanoo

        Esitin Sakaria, joka esiintyy minuna omassa blogissaan. Voiko enään säälittävämpää olla? Ymmärtäkää minua, sillä haluan olla jotain enkä kykene muuhun. Haluan tulla huomatuksi.

        • 6.1.1.1

          Godness sanoo

          Miksi kaipasin huomatuksi tulemista nimimerkin takaa?

          Eli Sakarissa ei ollut miestä kertomaan totuutta. Olenkin aina tiennyt että olet pelkuri ja paskahousu.

          • 6.1.1.1.1

            Saku Timonen sanoo

            Sanoo tyyppi, joka suoltaa yökaudet humalahorinoita nimimerkin takaa.

  6. 7

    elm sanoo

    Mitä mieltä olette palkallisen ns. ”kansalaistyön” ideasta, yhdistettynä perustulomalliin: http://areena.yle.fi/1-3024438

    (linkin takana YLE:n toimittama ohjelma ”Kansalaistyöstäkö ratkaisu pirulliseen työttömyyteen?” haastateltavina tutkija Tanja Kuronen ja toimittaja Hanna Moilanen).

    Lainaus:
    ”Kansalaistyöllä tutkijat tarkoittavat sellaisia töitä, joita julkinen sektori tai järjestökenttä hoitaa heikosti ja joita yksityisen sektorin ei tällä hetkellä kannata rahallisesti hoitaa. Keskustelun avaukseksi kirjoittajat ehdottavat kansalaistyöstä maksettavaksi noin 10 euroa tunnilta. Ajatus kansalaistyöstä eroaa oleellisesti perustulosta, sanovat Kuronen ja Moilanen.
    Kansalaistyö ei ole mitään sellaista, mitä pitäisi tehdä vastikkeeksi perustulosta. On ihan selvää, että kansalaispalkan, jota maksetaan kansalaistyöstä, niin sen täytyy olla suurempi kuin perustulo. Eli kyllähän vastikkeellisen rahan pitää olla suurempi kuin vastikkeettoman tulon.”

    Uusia ideoita tarvitaan.

  7. 8

    sanoo

    Hyva kirjoitus. Olennaista uusille tulijoille olisi saada mahdolisimman nopeasti tukea integroitumiseen eli suomen/ruotsin kielen opetusta seka taitojen ja osaamisen arvointia, jotta heidat saadaan tarvittaessa koulutukseen tai tyoelamaan. Toimivia malleja loytyy ainakin Ruotsista ja Saksasta.

  8. 9

    Voihan byrokratia sanoo

    Hienosti on nimetty tämä kuntouttava työtoiminta; joku voisi luulla sen tarkoittavan, että työtä tekemällä tulee kuntoon. Vaan auta armias, kun 10 vuotta sairastellut, kuntoutustukea saava löytäisi itselleen mieluisan osa-aikatyön: Ei, kuntoutustuen aikana ei saa tienata edes sitä 300€/kk, minkä työttömänä saa. Työ ei siis yhtäkkiä tässä tilanteessa kuntoutakaan.

  9. 10

    Kuntoutuja sanoo

    Varmaan tästä aiemminkin oon jo sanonut jossain kommenttiosiossa, mutta itselläni hyviä kokemuksia kuntouttavasta työtoiminnasta. Pääsin haluamaani tehtäviin ja se on auttanut paljon kuntoutumisessani takaisin työelämään. Toisaalta täällä pk-seudulla työvoimatoimistolla ei oo paljon kortteja uhkailla, koska asuminen on niin kallista ja vaikka saat työttömyysturvaa, niin silti joutuu hakemaan toimeentulotukea. Työttömyysturvan loppuessa toimeentulotuki korvaa kuitenkin perusosan, johon yksinään työttömyysturva ei riitä täällä päin.

    Silti järjestelmä ontuu. Kuntouttavan työtoiminnan pitäisi aina lähteä kuntoutujan omista motivaatioista ja koleaan syyssäähän lehtiä haravoimaan ei kuntouta ketään, paitsi näennäisesti kunnan budjettia. Ympäröivä asenneilmapiiri, jossa 70-80-luvuilla täystyöllisyyden aikana kasvaneet moralisoivat, että menkää töihin. Ongelma vaan on siinä, ettei töitä ole ja sitä ei tietyt tahot pienessä mielessä osaa ymmärtää, jos koskaan ei itsellä ole tullut vastaan tilannetta, jossa työttömänä ei noin vain kävellä vakituiseen työpaikkaan. Tämän varjolla sitten laitetaan ihmisiä palkattomiin töihin. Saisivat kuntapäättäjät hävetä.

  10. 11

    A.H. sanoo

    SM:n Jorma Vuorio totesi tähän karenssiaikaan ihan asiallisesti, että kolme kuukautta on havaittu hyväksi, koska siinä ajassa ihminen ehtii oppimaan edes jonkinlaiset alkeet siitä, että mitä oikeuksia työntekijällä ja velvollisuuksia työnantajalla suomalaisessa yhteiskunnassa on.

    Varsinkin siivousalan firmat tietysti ovat totta kai erityisen kiinnostuneita työvoimasta, joka ei tiedä oikeuksiaan ja joka vain tekee kaiken mitä käsketään pienellä palkalla.

  11. 12

    sanoo

    Vapaaehtoistyöt vapaaksi, niin kaikki ongelmat poistuvat. Työttömät voisivat esim. harjoittaa vapaaehtoistyönä neuvonta ja byrokratiapalvelutoimintaa erillisissä ”Kansalaisten Oikeuksien Puolutus”-toimistoissa (KOP), eli kursiitettaisiin kansalaisia jatkuvasti eri lakien suhteen.
    Timon blogit voisivat olla oppikirjana näin ensi alkuun. Toiseksi opetettaisiin kansalaisille fraasi: ”Mihin lakiin te vetoatte/viittaatte?”, jota nämä aina viljelisivät kun tapaisivat jonkun hassahtaneesti ajattelevan virkamiehen. Ja myös sen, etteivät mene mihinkään haastateluun/kuulusteluun ilman edusmiestä/-naista ja nauhuria. Videokamera on vielä parempi, joskin sillä ei saa kuvat virkamiestä ilman asianomaista lupaa.
    Etukäteen harjoiteltaisiin kohtaamisia siten, että ensin Arska on v-mäinen virkamies ja Reiska olisi tämän pompoteltavana. Sitten vaihdettaisiin rooleja.

    Toisaalta olen aina halunnut rakentaa giljotiinejä, koska siinähän on yhteis-eurooppalaista kansanperinettä useamman maan yli 250-vuotishistorian ajan. Ja myös tuulahdus eurooppalaista mannermaa-perinnekulttuuria. Tehtäisiin nykyaikainen ”nopean yksikön”-siirtoversio, joka olisi pultattuna kiinni perävaunurakenteisiin, jotta tämä ”Mobilgiljo”, voitaisiin siirtää eri paikkakunnille, tarpeen mukaan.
    Kolmanneksi voitaisiin oikein joukolla harrastaa ”Paskat firmat konkkaan”-toimintaa. Eli jos joku siivousfirma ei kunnioita työsopimuksia, otetaan tämän asiakkaisiin yhteyttä ja luvataan tehdä puoleen hintaan…

    Uskon, että noin puoli miljoonaa työtöntä ja puoli miljoonaa muuten vain köyhää saisi asiat muutamassa viikossa reilaan, vaikka vain 10% tästä joukosta, eli 100.000 ihmistä osallistuisi vapaaehtoistyöhön.
    Pyynnöstä keksin lisää hyviä vapaaehtoistyökohteita.
    Mainittakoon, että olen nyt eläkkeellä ja teen pitkää vapaaehtoistyöpäivää lähinnä tuon ”Konkka&Kurjuutta Konnille”-version tiimoilla. Alkukirjaimista ei kuitenkaan pidä tehdä virheellisiä johtopäätöksiä. Minulla ei ole kaapissani pursotintötterö-mallista päähinettä.