Samaan liemeen
Kun yöpakkaset ovat sopivasti jäädyttäneet pudonneet lehdet, niin kuntouttavassa työtoiminnassa olevat aktivoidaan taas niitä haravoimaan. Jostain syystä näitä palkattomia töitä ei koskaan voi tehdä ennen kuin olosuhteet ovat kurjat. Risusavottaan mennään räntäsateella ja lehdet haravoidaan vaikka ensilumen alta mieluummin kuin sulasta maasta.
Muistutan taas, että kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua ja tarkoitettu vain niille, jotka ovat kykenemättömiä palkkatyöhön tai muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Se on siis viimesijainen keino, jota voidaan käyttää aktivoitaessa pitkäaikaistyöttömiä.
Tätä lakia ei noudateta, vaan kunnat käyttävät kuntouttavaa työtoimintaa lainvastaisesti korvaamaan palkkatyötä ja paikkaamaan kuntataloutta. Kun työtön on kuntouttavassa työtoiminnassa, niin häntä ei enää tilastoida työttömäksi ja kunta vapautuu ns. sakkomaksusta. Tämä sakkomaksu on oikealta nimeltään kunnan osuus työmarkkinatuesta ja määrältään puolet työmarkkinatuesta.
Lisäksi kunta saa valtiolta työllistämiskorvausta 10,09 euroa/päivä/kuntouttavassa työtoiminnassa oleva. Lakia siis kannattaa rikkoa ja niin tehdään avoimesti. Sen huomaatte, kun luette vaikka omasta paikallislehdestänne kohta siellä olevia juttuja kunnan ensi vuoden budjetista. Niissä kerrotaan ihan varmasti, että sakkomaksusta vapautukseen kunta työllistää satsaamalla pitkäaikaistyöttömien aktivointiin. Suomeksi se tarkoittaa palkattomaan työhön määräämistä.
Se varsinaisen työn tekijä eli aktivoitava saa työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen.
Tämä oli vanhan kertausta. Pakolaisten määrän lisäännyttyä kaikille on tullut kiire työllistää heidät mahdollisimman nopeasti. Työllistäminen ei tässäkään yhteydessä tarkoita palkkatyötä. Työllistämispolitiikan sanasto on lainsäädäntöä myöten laadittu sellaiseksi, että palkkatyöstä ja palkattomasta työstä puhutaan aina työllistämisenä.
Tämän muuten saisivat oppia vaikkapa toimittajat, joiden ensimmäinen kysymys työllistämistä hehkuttavaa projektinvetäjää tai työvalmentajaa haasteteltaessa pitäisi kuulua: Maksetaanko työstä palkkaa muille kuin sinulle itsellesi?
Nyt niistä pakolaisista. Työ- ja elinkeinoministeriössä on herännyt suuri huoli siitä, että pakolaiset kotoutuvat liian hyvin ja laiskistuvat sohvalle makaamaan samalla tavalla kuin omat pitkäaikaistyöttömämme. Niinpä lakeja pitää muuttaa, jotta heidät saadaan nykyistä nopeammin työllistettyä lumitöihin, risusavottaan ja marjametsään ilman palkkaa:
Karenssiaikoja voisi lyhentää ja samalla etsiä uusia keinoja välittää heille sellaista tekemistä, johon on vaikea saada tekijöitä. Tällaista voisi olla esimerkiksi kevyt metsänraivaus tai marjanpoiminta, lumenluonti tai jotkin kiinteistöhuollon työt.
Kukaan työllistettävistä pakolaisista ei tule saamaan palkkaa sen enempää kuin muutkaan työllistettävät. Tämä on tietenkin siinä mielessä oikein, että ihmiset ovat lain edessä yhdenvertaisia. Itse näkisin kuitenkin mieluummin ihan kaikki työllistettävät palkkatuetussa työssä kuin katselisin palkatonta jäisen maan jälttämistä lehtiharavalla, tekipä sitä kuka tahansa.
Ainakaan aktivointitoimenpiteiden kohteena olevien ei kannata kadehtia pakolaisten työllistämistä, sillä pakolaiset joutuvat täsmälleen samaan liemeen jossa aktivoitavat itse jo ovat. Kyllä palkatonta työtä riittää kaikille.
Kuva: Teppo Palmroos
Nuo Palmroosit huvittaa aina kovasti =D (huomioikaa erityisesti TE-toimiston logot)
Ihmettelen itse, kuinka noissa työllistämistoimenpiteissä tarjotaan työttömälle aina noita täsmälleen samoja hommia: lumenluonti, risusavotta, marjanpoiminta. Lisätään vielä kaupan päälle vanhusten ulkoilutus. En ole myöskään kuullut työnkuvasta nimeltä ”kevyt metsänraivaus”, mutta kaipa se on kevyttä niiden mielestä, jotka eivät ole koskaan metsänraivausta kokeilleet. Itse on joskus tullut kokeiltua työtä nimeltä ”helvetin raskas metsänraivaus”, mutta silloin kai jo puhutaan eri hommasta.
Niinpä, ja miksi työtoiminta on aina niitä kaikkein surkeimpia töitä joita kukaan muu ei haluaisi tehdä? Miten alistetuimpaan asemaan työpaikalla joutuminen edistää ”kuntoutumista” työelämään?
Eiköhän noissa ole kysymys kaikkien tiedostamasta tekemättömästä työstä!
Kun kouluttamattomat laitetaan esim. metsätöihin, niin siinä kaatuvat vesakon mukana myös suojellut puut. Niin kuin Helsingissä taannoin kaadettiin harvinaiset pähkinäpuut.
Koulutettuja tekijöitä näihin töihin olisi jonoksi asti. Jos kunta palkkakuluissa häviääkin, niin ainakin säästyisi vuosikymmenien kasvatus- ja hoitotyön tuhoamiselta. Yhden tuhotun puun hinnalla voisi palkata ammattilaisen useammaksi viikoksi töihin.
Nämä työtoimintalaiset eivät myöskään kuulu kunnan työterveydenhoidon piiriin, joten sinne vesakoihin lähetetään ilman asianmukaisia rokotuksia. Myöskään tapaturman jälkihoitoa eivät nämä palkattomat pysty itse maksamaan. Kunnan terveysasemathan jokainen niihin turvautunut tietää vitsiksi.
Teetettäköön työt työsuhteessa ja annettakoon joutilaille lupa tehdä haluamiaan vapaaehtoistöitä ilman karenssin pelkoa. Toisin kuin nykyään.
Pyramideja ei enää rakenneta, ja Niili ei tulvi. Jää siis metsänraivaus. Suomi elää metsistä. Työtön vallan metsittyy ilman aktivointia.
> aktivoitava saa työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen.
Käytät tätä ilmaisua todella usein. Mielestäni se on hieman harhaanjohtava. Työtönhän saa työmarkkinatuen ilman kuntouttavaa työtoimintaa muutenkin, ja mikäli tämä määrätään kuntouttavaan työtoimintaan ja hän suostuu sinne menemään, saa hän säilyttää sen. Muuten tuki katkaistaan (ja tilalle tulee laskettu toimeentulotuki).
Eli ”erona aiempaan” on (ylensä) vain tuo 9e/päivä (ja ylensä yli 9e/päivä kasvaneet elinkustannukset ja ääretön vitutus)