Alkeita osaamaton ministeri
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps) sanoi tänään puoluetoimistolla pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että kotouttamistuen tasosta tulee pienempi kuin nykyinen työmarkkinatuki ja se olisi vastikkeellista.
– Tulemme hakemaan tason, että se on varmasti alhainen, Mäntylä sanoo.
Sivumennen sanoen olen ihmetellyt miksi perussuomalaiset ministerit pitävät tiedotustilaisuutensa oman ministeriön sijaan puoluetoimistossa, mutta syy alkaa selvitä. Ministerit eivät ymmärrä omasta hallinnonalastaan edes perusasioita ja ministeriössä tuppaa olemaan paikalla asioista tietäviä virkamiehiä, jotka voisivat asettaa esimiehensä kiusallisiin tilanteisiin korjaamalla heidän tekemiään asiavirheitä.
Mäntylä selvästikin vasta opettelee suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää ja sen soveltamista kotoutettaviin. Mitä ilmeisimmin hän tarkoitti tänään pääasiallisesti oleskeluluvan saavia pakolaisia eikä tullut ajatelleeksi, että Laki kotoutumisen edistämisestä koskee ihan kaikkia maahanmuuttajia, ei pelkästään oleskeluluvan saavia turvapaikanhakijoita.
Lain 1 § sanoo näin:
Tämän lain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken.
Tämä tosiasia nostaa huomattavasti niiden määrää, joiden kotouttamistukea ministeri aikoo leikata rajusti.
Mikä sitten on se kotouttamistuki?
Sillä tarkoitetaan kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:ssä säädettyä kotoutumissuunnitelman aikaista toimeentuloa. Siitä säädetään lainkohdassa näin:
Maahanmuuttajalle maksetaan kotoutumissuunnitelman ajalta työttömyysetuutta tai toimeentulotukea. Oikeus työttömyysetuuteen määräytyy työttömyysturvalain mukaisesti ja oikeus toimeentulotukeen toimeentulotuesta annetun lain mukaisesti.
Työttömyysetuus tarkoittaa Kelan maksamaa työmarkkinatukea ja toimeentulotuen maksaa kunta. Ne ovat samansuuruisia kaikille niihin oikeutetuille perustuslain nojalla. Sen 6 §:n 1 momentti sanoo näin:
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Perustuslaki ei puhu mitään suomalaisista, pakolaista, turvapaikanhakjoista eikä maahanmuuttajista. Se puhuu ihmisistä. En tiedä mitä Tanskan perustuslaki asiasta sanoo, mutta Suomessa noudatetaan Suomen perustuslakia.
Ministeri Mäntylä lyö taas kerran päätään perustuslain kulmaan aikomalla alentaa tuntuvasti joidenkin ihmisryhmien saamaa työttömyysetuutta ja toimeentulotukea. En tiedä onko kyseessä tietämättömyys perustuslain ja sosiaaliturvajärjestelmän sisällöstä vai silkasta paniikista katoavien kannattajien pitelemiseksi, mutta suoranaiselta kiusaamiselta se kyllä vaikuttaa.
Entäpä sitten tuo Mäntylän lupaama vastikkeellisuus?
Hän ei ilmeisesti tiedä sitäkään, että kotouttamistukena saatu työttömyysetuus tai toimeentulotuki ovat jo nyt vastikkeellisia ja sanktioituja ihan samalla tavalla kuin syntyperäisten saamat vastaavat etuudet. Kotoutumisen edistämisestä annetun lain 17 §:n 4 momentti sanoo asiasta näin:
Jos maahanmuuttaja kieltäytyy ilman pätevää syytä kotoutumissuunnitelman laatimisesta, sen tarkistamisesta tai osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuun toimenpiteeseen, hänen oikeuttaan työttömyysetuuteen voidaan rajoittaa siten kuin työttömyysturvalaissa säädetään tai toimeentulotukea alentaa siten kuin toimeentulotuesta annetussa laissa säädetään.
Työttömyysturvalaissa sanotaan, että kieltäytymisestä seuraa etuuden menettäminen määräajaksi ja toimeentulotukilain mukaan kieltäytyvän tukea voidaan alentaa 20 % ja toistuvasta kieltäytymisestä 40 %. Jos Mäntylä tarkoittaa vastikkeellisuudella työn tekemistä tuen saamisen ehtona, niin sitten hän on luomassa täydellistä pakkotyöjärjestelmää kaikille etuuksia saaville. Perustuslaki kun vaatii kohtelemaan ihmisiä yhdenvertaisesti.
Voiko asiaa enää selvemmin sanoa? Mitenhän saisimme sosiaali- ja terveysministerimme oppimaan tällaiset perusasiat?
Ehkä hänen kannattaisi joskus kysyä oman ministeriönsä virkamiehiltä ennen tiedotustilaisuuden pitämistä.
Täytyy sanoa, että itsekkin ihmettelin ministerin kommenttia vaikka omat opintoni aiheesta rajoittuvat yhteiskuntaopin kirjoittamiseen lukiossa. Osaat varmaan saku heittää kuinka monesti perustuslakia on muutettu Suomen historiassa?
Opiskelijan on pakko ottaa lainaa saadakseen toimeentulotukea, työttömän ei. Rikotaanko tässäkin perustuslain kohtaa, jossa sanotaan: ”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä”?
Toisekseen, unohdat aina sen perustuslain 6 §: toisen momentin:
”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”
”Ilman hyväksyttävää perustetta.” Eli näin suomeksi: jos hyväksyttävä peruste löytyy, turvapaikanhakijan/humanitäärisen maahanmuuttajan voi asettaa eri asemaan kuin kantasuomalaiset.
Ymmärrän, että Perussuomalaisia vihataan ja kaikki heidän ehdotuksensa ovat automaattisesti ihmisarvoa polkevia ja ihmisoikeuksien päälle sylkeviä, ovathan he Perussuomalaisia. Silti, olisiko ihan mahdotonta nähdä tämä myös siltä kantilta, että Suomen tehtävänä on ensisijaisesti huolehtia suomalaisista ja vasta sen jälkeen ulotetaan se inhimillisyys ja myötätunto rajojen ulkopuolelta tuleville? Ei ole olemassa mitään taikaseinää, tämä on nollasummapeli – kuten Mäntylä sanoi tuossa tilaisuudessa, jos humanitääriseen maahanmuuttoon pitää panostaa nykyistä enemmän rahaa, niin joko otetaan lisää velkaa (veronmaksajien selkänahasta) tai sitten leikataan jostain muualta eli kantaväestöltä (jälleen veronmaksajien selkänahasta).
Auttamisenhalu on aina terve ominaisuus, mutta rajat auki ja rajat kiinni välissä on varmasti olemassa joku kultainen keskitie. Poliittisia päätöksiä ei voi tehdä tunteella, ne pitää siirtää sivuun, käyttää järkeä ja kyllä, tehdä arvovalintoja. Tällä hetkellä Ruotsista tulee Suomeen joka päivä 300-500 turvapaikanhakijaa, se tulee olemaan valtava rasite taloudellisesti ellei jotain radikaalia tehdä. Suomen turvapaikanhakijoista valtaosa tulee Irakista – Belgia käännyttää nykyään kaikki irakilaiset pois, koska huomasivat lähes jokaisella olevan täysin sama tarina. Nämä ovat faktoja ja jos sen myöntäminen tekee minusta rasistisen uusnatsin, olkoon niin.
Ihmisten on käsittämättömän vaika uskoa, että perustuslaki ei ole sama kuin oma mielipde sen sisällöstä. Siitä on kirjoitettu paljon kirjoja, suosittelen tutustumaan.
Toimeentulotukijärjestelmää ei ole alunperin suunniteltu opiskelijoiden elämäntilanteeseen vaan viimesijaiseksi tueksi, eikä sen tarkoitus ole olla pysyvä tuki. Opintukijärjestelmä on suunniteltu vain opiskelijoille. Olen samaa mieltä että on väärin, että opiskelijat pakotetaan opintolainan nostamiseen esim. tilanteessa kun opiskelija ei saa töitä ja opinnoista on lomaa.
Työttömän ja opiskelijan elämäntilannetta ei voi rinnastaa toisiinsa. Opiskelijoiden saama asumistuki on osa opintososiaalisia etuuksia, joita ovat myös opiskelijoiden ruoka- ja terveydenhoitopalvelut sekä opiskelu itsessään, joka on myös julkisin varoin tuettua. Opiskelijoiden saamat perustuet eivät ole riittävällä tasolla. Työttömätkin joutuvat usein lainaamaan rahaa.
Kannattaisi puhua, ilman vastakkain asettelua, sosiaaliturvasta kokonaisuutena. Perusturva on riittämätön, Suomi on saanut liian heikosta sosiaaliturvasta jo moitteet Euroopan neuvostolta.
Ja jos dillet kuvittelevat, kuten vaikuttaa, niin likikään kaikki puoli miljoonaa työtöntä eivät joko hae toimeentulotukea tai he eivät ole aina edes oikeutettuja siihen. Työttömät eivät ole yksi iso massa samanlaisia ihmisiä vaan elinolot ja elämäntilanteet vaihtelevat, poikkeavat toisistaan. Toimeentulotuen määräytymisperusteet ovat ihan samat, aivan kaikille.
Kannattaa kuitenkin muistaa että perusosaan ei kuulu kaikille samat asiat. Toimeentulotuen perusosaan on laskettu esim. vakuutukset mukaan. Millaisen vakuutuksen vastaanottokeskuksessa asuva tarvitsee? Tai harrastustoimintaa? Eikö näistä vastata keskuksessa? Mielestäni peruosaa pitää pystyä vähentämään tällaisissa tilanteissa.
Vastaanottokeskuksessa asuva ei saa toimeentulotukea, vaan vastaanottorahaa, jonka taso on selvästi alhaisempi.
”Ilman hyväksyttävää perustetta” onkin mielenkiintoinen juttu. Toistaiseksi on nimittäin tulkittu, että ”hyväksyttävä peruste” on esimerkiksi silloin, kun työttömille nuorille annetaan erityistukea, eli käytännössä laaditaan laki nuorisotakuusta. Hyväksyttävä peruste on tällöin ikä yhdistettynä siihen, että valtio haluaa tuupata nuoria eteenpäin elämässään.
Toisin sanoen tällä perusteella voitaisiin maahanmuuttajille tarjota maahanmuuttajatakuuta, jolloin maahanmuuttaja voisi saada etuuksia ja palveluita, joita ei-maahanmuuttajat eivät saa, mutta muiden saamia etuuksia ja palveluita ei voi viedä maahanmuuttajiltakaan pois.
Nuorisotakuu on kanssa jännä koska kouluunpääsyä ei voida mitenkään taata.