Hikipajojen onnela

Ensin ajattelin, että en sano mitään, koska olen jauhanut aiheesta vuosikausia seinille. Sanon kuitenkin.

Minulle lähetettiin syyskuussa julkaistu Ylen uutinen mielenterveyskuntoutujien onnelasta.  Työ auttaa kuntoutumaan ja työstä saatava ruhtinaallinen 12 euron päiväpalkka on ylimääräistä luksusta.

Porin perusturvan alaisessa toimintayksikössä tehdään pääasiassa kokoonpano- ja pakkaustöitä useille eri yhtiöille. Työt keskittyvät tällä hetkellä lvi-alalle, mutta uudet yhteistyöyritykset ovat tervetulleita. Yksi uusista töistä on huivien valmistaminen maailmallakin mainetta niittäneelle Jenni Ahtiaiselle, jonka yritys tekee myös persoonallisia solmioita ja kaulavaatteita.

– Yritykseni valmistaa solmioita paljon nahasta ja pieniä palasia jää ylimääräiseksi paljon. En ole raaskinut heittää niitä menemään. Sain idean palasten leikkaamisesta 3-4 mm leveäksi nahkanauhaksi. Siitä voisi sitten valmistaa jotain, Ahtiainen kertoo.

Ahtiainen on omien sanojensa mukaan liian kärsimätön nahkasuikaleiden leikkaamiseen, kutomiseen ja virkkaamiseen. Siksi hän keksikin pyytää apua kuntoutujilta.

Ja kyllä kannatti. Ahtiainen myy näitä kuntoutujien 12 euron päiväpalkalla tekemiä tuotteita huikealla voitolla.

IMG248545

Tämä tapaus ei varsinaisesti liity vakiomotkotukseeni eli kuntouttavaan työtoimintaan, koska kyseessä on mielenterveyskuntoutus. Periaate on kuitenkin sama. Mielenterveyskuntoutuja voi tienata 12 euroa päivässä ilman että se vaikuttaa sosiaalietuuksiin. Viisipäiväistä työviikkoa tekemällä voi saada lisätuloja 240 euroa kuukaudessa.

Kuntouttavassa työtoiminnassa oleva täysin terve pitkäaikaistyötön ”ansaisee” yhdeksän euroa päivässä eli viisipäiväistä työviikkoa tekemällä 180 euroa työttömyysetuuden päälle.

Mutta se tehtävä työ on kuitenkin ihan oikeaa työtä. Kuntouttavan työtoiminnan, mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten työpajoja on suunnilleen jokaisessa kunnassa. Niissä tehdään täyttä työtä ja sen työn tilaajat ovat lisääntyvässä määrin yksityisiä elinkeinonharjoittajia. Ilmainen työvoima tekee tuotteita yhteiskunnan maksamalla korvauksella ja hyödyn korjaavat yksityiset. Melkoisen hyödyn korjaavatkin, kuten kuvakoosteesta näkyy.

Te olette eläneet siinä luulossa, että hikipajoja on vain kehitysmaissa. Siinä alatte olla oikeassa. Suomi on kovaa vauhtia taantumassa kehitysmaaksi.

* * *

Päivitys 13.10.2015 klo 22.20

Annan jutuissani esiin nostamilleni henkilöille ja yrityksille mahdollisuuden vastineeseen. Tässä Jenni Ahtiaiselta äsken saamani palaute lukijoille tiedoksi. Vastineen julkaisemisesta on sovittu Ahtiaisen kanssa.:

Saku Timonen:
olet nostanut mut ja merkkini gTIEn esille sosiaalisessa mediassa kyseenalaistamalla moraalini teettää töitä Porin kaupungin psykososiaalisessa päivätoimintayksikössä Jopissa. Koska olet asettanut mut epäsuotuisaan valoon täysin syyttä, katson aiheelliseksi vastata ja kertoa Sinulle minun ja merkkini gTIEn oikeasta ja väärästä. Olen varma, että ymmärrät niiden eron.

Valmistuspaikkavalintaani päivätoimintayksikössä voidaan tarkastella kahdesta perspektiivistä. Valitsemasi ansaintalogiikka on toinen ja toinen on päihde- ja mielenterveyskuntoutujien työllistäminen. On totta, että erityisryhmien kanssa työskentely, tässä tapauksessa mielenterveyskuntoutujien toimiminen alihankkijana saa varmasti ihmiset ajattelemaan asiaa rahallisesta hyötynäkökulmasta. Mutta kun ottaa huomioon olosuhteet ja syyt miksi mielenterveyskuntoutujat saavat tienata 12 euroa päivässä, miksi he tarvitsevat töitä kuntoutumiseensa, ostan vain alihankintatöitä suomalaisilta ihmisiltä, jotka tarvitsevat niitä tunteakseen olonsa ihmisiksi mielenterveydellisistä ongelmista kuntoutuessaan. Epäilen kuitenkin, ettei Sinua kiinnosta pätkääkään tietää motiivieni pehmeistä, moraalisesta hyvistä arvoista eli mielenterveyskuntoutujien työllistämisen aiheuttamasta henkisestä kasvusta, vaan Sinua kiinnostaa tässä tapauksessa vain se kuinka paljon saan voittoa.

Kerron kuitenkin vähän yhteistyömme historiasta. Kun kesällä 2015 olin kesälomani auttamassa kotikaupungissani paikallisia ravintolayrittäjia suunnittelemalla ja rakentamalla heille baaria, tuli yksi Jopin ohjaajista kesätöihin samaiseen ravintolaan. Kerroin nahkapaloista, joista en halua heittää pois vaan olen keksinyt leikata niistä nauhaa ja neuloa niistä huiveja, mutta nahkanauhojen leikkaamiseen menee paljon aikaa.  Koska lähestulkoon jokaisella pysyy sakset kädessä, ajattelin että siinä voisi olla hyvä työ Jopilaisille. Annoin huivimallin ystävälleni rakentamani baarin tiskillä ja siitä se alkoi. Huivi on kierrätysperiaatteella valmistettu huivi: nahkanauha on leikattu isompien kaavojen leikkuun jämistä, koska en halua heittää niitä pois. Ja jopilaiset leikkaavat niistä tällä hekellä nauhaa ja kutovat niistä huiveja.

Väität, että teetän poronnahasta tehtyjä huiveja Jopissa 12 euron päiväpalkalla. Olet oikeassa. Mutta miten määrittelet päiväpalkan? Onko se 8 tuntia töitä, 4 tuntia töitä vai 2 tuntia töitä. Jopissa kuntoutuja tekee parhaimmillaan huivin sallitulla 12 euron päiväpalkalla 2 tunnissa, jolloin tuntipalkaksi tulee 6 euroa tunnissa. Joskus yhden huivin tekemiseen menee neljä päivää. Jopilainen saa siis korvauksen päiväperusteisesti. He saavat kuntoutusyksikössä myös ruoan. Käymällä työtoimintayksikössä töissä kuntoutuja saa 240 euroa lisää ansioita kuukaudessa vaikka kävisivät paikan päällä vain kaksi tuntia päivässä. Toinen vaihtoehto päihde- tai mielenterveyskuntoutujalle on jäädä kotiin sohvalle makaamaan passiivisena tekemättä mitään. Jopissa he näkevät muita ihmisiä ja tuntevat itsensä tarpeeliseksi. He käyvät Jopissa töissä omasta tahdostaan, koska muualta he eivät voi työtä saada. Jopilaiset ovat onnekkaassa asemassa, koska heillä on päivisin paikka minne mennä. Minun lisäkseni kolme muuta yritystä tarjoaa heille töitä. Jopiin olisi enemmänkin mielenterveyskuntoutujia tulossa, mutta töitä pitäisi olla enemmän tarjolla.

Työtön voi halutessaan tienata päivittäin enintään 9 euroa päivässä, ettei se vaikuta työttömyyskorvauksen määrään. Jopilaiset saavat sen 12 euroa. Mutta he ovat tehneet myös 4 euron päiviä, puhtaasti johtuen siitä ettei heille ole kukaan tarjonnut töitä, eli niitä ei ole tarpeeksi kaikille Jopilaisille. Mikäli mielestäsi tällainen kuntoutukseen liittyvä ansaintamahdollisuus on mitäänsanomaton, pyydän kääntymään poliitikkojen puoleen, jotka asiaan pystyvät paremmin vaikuttamaan.

Mä voisin halutessani teettää huivit Kiinassa lapsilla jotka tienaa 6 euroa kuussa, mutta se on väärin. Haluan teettää huivini Suomessa kotipaikkakuntani kuntoutusyksikössä, jonka kuntoutujilla ON HALUTESSAAN mahdollisuus, EI PAKKO tienata max 12 euroa päivässä ilman että se vaikuttaa sosiaalitoimiston tukiin, kuten itsekin nyt tiedät. Jopilaisten päivät ovat huomattavasti normaalityöpäiviä lyhyempiä, yrittäjän päivästä puhumattakaan. Ennen kaikkea tarjoan Jopilaisille mahdollisuuden kuntoutua muiden ihmisten kanssa samassa työtoimintayksikössä.

Rahasta ja voitosta. Väität että minulle jää voittoa 237,24 senttiä. Olet väärässä. Asia ei ole niin yksiselitteinen:
Ensinnäki tuosta vähennetään arvonlisävero, sen jälkeen hintaa jää Jenna-huiville 201 euroa. Paina summa mieleen.

– Maksan Jopille väittämäsi 12 euron sijaan yli kaksi kertaa isomman korvauksen. Jos jopilainen on töissä 2 tuntia päivässä ja saa siitä sen 12 euroa, on tuntipalkka 6 euroa. Mutta totta on että kuntoutujalle voi mennä huivin valmistamiseen neljäkin päivää kun hän ensin leikkaa nahat ja sen jälkeen kutoo sen. Minulle on ylipäätään ihan sama meneekö työntekijälleni esim. 40 viikkotunnin suorittamiseen 20 tuntia. Mikäli työt tehdään nopeammassa aikataulussa voi hän mun puolestani pitää loppuviikon vapaata mikäli muut työt sen juuri sillä hetkellä sallivat. Sama juttu Jopilaisten kanssa. Maksan kappalehinnan, koska en tiedä paljonko aikaa käytetään facen tai ikkunasta ulos tuijotteluun. Pääasia että huivi valmistuu ja sille on hinta, joka on sovittu olevan 25 euroa.

– Lisäksi pitää ottaa huomioon materiaalikustannukset. Jopin tapauksessa kyseessä on vain valmistuskustannukset. Myös materiaali, eli nahka maksaa vaikka kuinka olisi kyse jo maksamani taljan jämäpaloista. Lasken yhden huivin nahalle tähän 10 euron materiaalikustannukset, joka on alakanttiin. Jokainen huivi on vähän eri kokoinen joten nahkaa kuluu aina vähän enemmän tai vähemmän / huivi. Tässä vaiheessa huivin materiaali- ja valmistuskustannukset ovat minulle 35 euroa.

– Me myymme pääasiassa ulkomailla, kuten verkkokauppani kielestä saattaa päätellä. Jotta voimme myydä esimerkiksi Saksassa tai Italiassa, pitää meillä olla jälleenmyyjä joka myy omalla katekertoimella ulos meidän asusteitamme. Oikeudenmukaisuuden nimiin meillä pitää olla sama hinta meidän verkkokaupassa kuin mitä on jälleenmyyjällä. Jälleenmyyjän katekerroin on 2,6 ja välissä saattaa olla vielä maahantuoja tai agentti, joka myy esimerkiksi Saksassa meidän tuotteemme jälleenmyyjälle. Agentti ottaa myydysitä tuotteista 10-13 %:n provikan välistä. Jottei tämä tunnu hirvittävän vaikealta ymmärtää verkkokaupassamme olevan huivin korkeata hintaa, hyvä nyrkkisääntö tuotteiden hinnoittelussa on kerrata sen valmistuskustannukset kuudella, jotta meille jää yksi kuudennes loppuhinnasta. Tällä matematiikalla meidän PITÄISI pyytää 35 euron valmistuskustannukset omaavasta huivista loppuasiakkaalta 210 euroa + alv riippumatta siitä onko asiakas ostanut huivin italialaisen jälleenmyyjämme kautta vai meidän verkkokaupastamme. Ulkomaille myytäessä meidän käteemme jää 249,24 maksavasta huivista verojen, provikoiden, jälleenmyyjäkatteiden, koko sirkuksen jälkeen 35 euroa.

Sairasta, mutta totta. Mikäli asiakas ostaa tuotteen verkkokaupastamme, on tietenkin kateprosentti meille isompi. Mutta meidän asiakaskuntamme on ulkomailla. gTIEn asusteiden loppuasiakashinnat hirvittävät suomalaisia, kuten tämän päiväinenkin radikaalipostaus todisti.

Haluan teettää asusteeni Suomessa, valmistamme valtaosan tuotteistamme Kiteellä. Valmistimme joukkorahoituskierroksen jälkeen vuoden verran Italiassa osittain muutaman sijoittajan toiveesta jotta saataisiin tuotantokustannukset edullisemmiksi. Mua asia häiritsi ja halusin tuotannon takaisin Suomeen. Kun Kiteen tekstiilitehdas löytyi siirsin kaiken tuotannon sinne. Hinnat ovat korkeammat kuin Italiassa, mutta tuntuu paremmalta tukea suomalaista työtä. Lisäksi tietenkin kommunikointi on suomalaisten kanssa helpompaa.

Vertauksen omaisesti annan vielä toisen esimerkin asusteideni hintarakenteesta.
Esimerkiksi kravatti nimeltä Ville:
tuotantokustannukset 7,98 euroa + alv, silkit about 8 euroa = yhteensä 16 euroa. Verkkokaupassa sen hinta on 150. Me myymme sen jälleenmyyjille 57 eurolla, koska he laittavat siihen 2,6 katekertoimen päälle jotta suostuvat sitä myymään. Meille jää näin ollen katetta siitä 41 euroa. Tästä rahasta maksan työntekijälleni palkan, vuokrat ja muut kiinteät ja vaihtelevat kulut kuten messut, joilla me myymme tavaraa taas tammikuussa jälleenmyyjille.

Mainittakoon vielä yrittäjyydestä. Haluan, että merkkini breikkaa ulkomailla. Mutta haluan tehdä sen suomalaisen työn voimin. Raha ei ohjaa minua suunnittelijana, mutta en voi olla myöskään ihan pisnisidiootti, jotta pysyn yrittäjänä ja saan tehdä mitä haluan eli suunnitella näitä asusteitani, joiden markkinat ovat pääasiassa ulkomailla. Omaa yritystoimintaa rahoittaakseni olen myynyt asuntoni, asunut työpaikallani, antanut sijoittajaltani saamani joululahjaloman nahkamestarilleni, palkolliselleni koska kuvittelin hänen tarvitseman lomaa enemmän kuin itse tarvitsen. Terveisiä vaan Lappiin, oikea käteni E on juurikin tällä hetkellä lahjaksi saamallani lomalla ja kiitos ymmärryksestä lahjan antaneelle R:lle. Yrittäjyys ei ole ihan noin yksioikoista mitä väitit. Sen eteen pitää tehdä töitä, ja Jopi-yhteistyö tuo siihen vielä pienen lisäarvon: haluan antaa töitä myös sellaisille jotka eivät sitä muualta saisi. Seuraavaksi haluan miettiä Hämeenlinnan naisvankilaan mallin, joita naisvangit siellä voivat tehdä.

Haluan teettää asusteeni suomalaisilla valmistajilla, koska haluan tukea suomalaista työtä ja tehdä moraalisesti oikeita ratkaisuja. Mikäli maksan Jopilaiselle huivista 25 euroa tai Kiteeläiselle tehtaalle 7,98 euroa yhdestä kravatista, saavat Jopilaiset tuotteesta käytännössä katsoen aivan saman suuruisen siivun kuin Kiteeläinen tehdaskin.

Terveiset Porista, tulin tänne aamulla Helsingistä. Olin koko iltapäivän Porin psykososiaalisessa työtoimintayksikössä, juurikin tuolla Jopissa. Kävimme läpi uutta mallistoani, joka tuotetaan myös täällä. Lisäksi kirjoitimme lehdistötiedotteen yhdessä Porin perusturvakeskuksen viestintäpäällikön kanssa yhteistyöstämme. Tiedote julkaistaan lokakuun viimeisellä viikolla. Tässä siitä ote: ”Jopin lisäksi Porissa on omat työyksiköt ja -pajat esimerkiksi vammaisille ja nuorille. Porin työllisyyden yksikkö kehottaa yrityksiä luottamaan niihin ja antamaan mahdollisuuden yhteistyökumppaneina ja alihankkijoina.” Me teetämme valtaosan asusteistani Kiteellä. Porin Jopi näyttelee tällä hetkellä vain pientä osaa yritykseni tuotteiden valmistamisesta. Mutta harkitsen myös korupuolen tuotteiden valmistamisen siirtämistä Poriin, jotta ehkä muutama Jopin jonotuslistalla – kotisohvalla makaava mielenterveyskuntoutuja saa päivälleen mukavampaa sisältöä.

Tämä Sinun tämän päiväinen tiedotteesi ei tule muuttamaan sisältöä millään tavalla. En ole tehnyt mitään väärin, päin vastoin.  Olen vain harmissani, tämä kohu sai mut surulliseksi. Meilini on täynnä vihapostia, samoin muista viestimistä tulee kommentteja, joita en ole ansainnut.

Nyt mä lähden saunomaan ja nauttimaan perheeni läsnäolosta. Tiedän, että me molemmat halutaan samoja asioita. Hyviä asioita. Orjatyövoima ei ole yksi niistä.

Terveisin,
Jenni Ahtiainen, pääsuunnittelija ja toimeenpaneva voima/gTIE

Lisätietoja antavat:

Jenni Ahtiainen, asustesuunnittelija, gTie, p. 040 042 7876
Jaana Salonoja, vastaava ohjaaja, Porin perusturvakeskus, p. 044 701 3290
Juha Laine, työllisyyden hoidon päällikkö, Porin kaupunki, p. 044 701 1048

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Kiroilin jo pitkin seiniä alkuperäisen uutisen luettuani, onneksi Sinä ehdit tätäkin ansiokkaasti kommentoimaan. Kiitos. Monelle kuntoutujalle 240 e/kk on merkittävä lisä toimeentuloon. Kuitenkin yleensä ns. käsityöpajojen tuotto (jos sitä on) jää tukemaan mielenterveyskuntoutujien yhdistystä ja tuo heille esim. monipuolista harrastustoimintaa. Tässä kalliita design-tuotteita myy nettikaupassa ahne yrittäjä. Aika kaukana Anita Roddickin business-ideasta, jossa köyhiä naisia autettiin ulos köyhyydestä. Häpeällistä toimintaa!

  2. 2

    Merja sanoo

    Aivan hullua, että tuota työtä ei sanota kuntouttavaksi työtoiminnaksi, vaikka se ilmeisesti on työtoimintaa, jonka tarkoitus on kuntouttaa. Vielä hullumpaa, että tuollaisella riistolla vielä kehuskellaan. Jätänpä tuon valmistuttajan kaikki tuotteet ostamatta.

    • 2.1

      J-P sanoo

      > Aivan hullua, että tuota työtä ei sanota kuntouttavaksi työtoiminnaksi

      Pystyykö tästä työstä oikeasti kieltäytymään (ilman, että tuet menee)?

      Jos pystyy, niin ei lähellekään niin huono systeemi kuin kuntouttava työtoiminta.

  3. 3

    sanoo

    Orjatyö on ihmiskunnan jatkuva riesa, jota ilmaantuu säännöllisesti eivätkä ilman sitä eletyt jaksot ole koskaan sadan vuodenkaan mittaisia. Yhteiskunnan heikoimmat velkuutettiin tai tuomittiin siihen räikeästi oikeusvaltion periaatteita uhmaavissa menettelyissä, joskus oltiin näennäisesti työsuhteessa minkä lähin verrokki on jatkuva historiallisen savotan ”jäi mahastaan kiinni yhtiöön” -tilanne tai kuin olisi työntekijänä valkovenäläisessä puunjalostusteollisuudessa. Joskus nämä ovat etnisiä juttuja, toisinaan sosiaaliseen tai terveydelliseen tilanteeseen kiinnittyvä homma. Yhtäkaikki kyseessä on resurssipula, syntyvyydeltään poikkeava ikäluokka tai ihan mikä hyvänsä tekosyy, jolla jotkut alistavat joitakin toisia. Lopulta se päättyy, kun aika muuttuu, mutta siitä seuraa unohdus&hiljaisuus kunnes parissa vuosikymmenessä tulee jonkun muiden onnettomien piruparkojen vuoro.

    Muu ei auta kuin tutkia, paljastaa, vastuuttaa ja vaatia muuttumaan. Vain näin mikään muuttuu edes väliaikaisesti, kun keski-ikäisten, keskituloisten ja keskinkertaisten enemmistö joutuu kasvotusten sen kanssa mitä tuli annettua tapahtua ellei peräti vielä yllytetty siihen vouhotuksellaan tai vahingoniloisella kieltämisellään. Siksi yleismaailmalliset ihmisoikeudet, yhdenvertaisuustyö ja perusoikeusmyönteisen näkökulma ovat niin tärkeitä asioita. Niistä jos päästetään irti niin ollaan nopeammin kuin hyvin nopeasti aidan takana katselemassa kalteri-ikkunan heittämää pitkää varjoa. Ruma tarkoituksenmukaisuus keksii aina keinon toteuttaa käytännön ja teorian ero tai suhteellisesti hyväksyttävän aseman sille kenen ihmisarvo on jo viety vääristämällä ihmiskäsitys tietynlaiseksi.

    • 3.1

      Pirkko Hynninen sanoo

      Kannattaa huomata, että 12 euroa päivässä on maksimi, jonka voi tienata ilman että se vaikuttaa sosiaalitukiin. Käytännössä ”palkat” ovat pienempiä, esim. maksimituntipalkkaa, 1,35, saavan tuttuni työpajalla tehdään viistuntista päivää, jolloin hän tienaa 6,5 euroa päivässä mikä tekee korkeintaan 130 euroa kuukaudessa.

      • 3.1.1

        sanoo

        Niin, on tietynlainen keskustelunvara mikäli puhutaan työmarkkinoiden ulkopuolisista vajaakuntoisista, jotka tekevät korkeintaan itsekannattavuuteen tähtäävää työtä voittoatavoittelemattoman toimijan puitteissa. Siinä on kuitenkin vain se huono puoli, että useimmiten tähän hommaan ”menee joku Piru”, jolloin tarkoitus voi olla ollut hyväkin, mutta toteutus on silkkaa markkinahäiriköintiä ja orjatyötä maksimaalisen tekopyhän hurskastelevaisen viestinnän peitteen alla. Siksi ei saa sallia työllistymisen, palkan tai muidenkaan käsitteiden sekaannusta, koska niiden kautta heikko ihmisluonto löytää keinon asiallistaa asiaton ja oikeellistaa vääryys. Siinä se eettinen kompassi katsotaan, sano. Ja mikäli se näyttäisi väärin, joutaa asiallaolija tullakin paljastetuksi tai muuten on syytä alkaa muistelemaan Niemöller -vainaan runoa siitä mitä seuraa, jos vain vaieten katselee vierestä kun toisille tehdään vääryyttä.

      • 3.1.2

        stunned sanoo

        Optimaalinen tilanne on, ja aina pitää pyrkiä siihen, että työstä saatava palkka kattaa (syö) sosiaalituet. Silloin työntekijä voi työllään elättää itsensä turvautumatta veronmaksajan piikkiin. Monilla on harhaluulo, että työttömät vaativat täyttä palkkaa muiden etuuksien päälle. Kaikki työtulo vähentää tietysti toimeentulotukea.

        Aivan ensimmäinen lähtökohta pitäisi olla se, että edes sijoittajat ja yrittäjä toimivat ja pärjäävät markkinalähtöisesti sillä tulolla, jota sijoitukset ja yritys toiminnastaan ja myynnistään heille tuottavat. Yhteiskunnan taskulla käyvät yrittäjät eroavat sosiaalituilla elävistä ’sohvallamakoilijoista’ hyvin vähän, usein vain korkeamman statuksensa verran.

        Kumma juttu, kun voitto on yksityistä, mutta tappiot ja investoinnit pitäisi sosialisoida.

  4. 4

    Veka sanoo

    On aivan kiinni työtä tekevän ihmisen tilanteesta, onko kyseessä moraalisesti arveluttava järjestely vai ei. Allekirjoittanut teki yhteensä n. vuoden työmarkkinatuella (silloin n. 400e/kk, muita tukia en kotona asuvana nuorena saanut) 37,5h/vko töitä työpajalla. Minut se pelasti siinä masennuksen ja suunnan puutteen vaiheessa. En olisi selvinnyt ilman sen antamia eväitä ensimmäisestä tutkinnostani, enkä olisi päässyt elämässäni kiinni tasapainoiseen ja hyvinvoivaan tilaan likimainkaan yhtä nopeasti. Olen ollut käytännössä tauotta työelämässä ja/tai opinnoissa kaikki 10 vuotta siitä eteenpäin. Vaihtoehtona olisi ollut syrjäytyminen ja kallis lasku yhteiskunnalle.

    En puolusta toimintaa varauksetta – kaikille se ei ole välttämättä avuksi eikä oikea ratkaisu tilanteeseen. Myös se kuka ja mitä siellä saa teettää on kysymysmerkki ja harkinnan paikka. Mutta koko systeemin lyttääminen on kapeakatseista. Eipä varmaan ole blogin kirjoittajalla kokemusta sieltä pajoilta itsestään, eikä ikinä ollut elämäntilannetta, jossa vastaava paja ihan oikeasti voi tarjota pelastuksen.

    • 4.1

      anonyymi sanoo

      Kukaan ei ole kieltämässä etteikö kuntouttava työtoiminta olisi hyödyllistä- kunhan se perustuu vapaaehtoisuuteen eikä sen takana ole ehtoja kuten ”leikkaamme toimeentulostasi 20% ja sitten 40% jos et tee töitä joista joku toinen kerää tulot”. Ongelma ei ole itse työtoiminnassa, vaan siitä että näiltä ihmisiltä vedetään välistä. Kuka tahansa voi keksiä kuntoutujille jotain nippelitekemistä ja näpertämistä jonka avulla _ei_ tehdä isoille herroille isoja tilejä.

    • 4.2

      anonyymi sanoo

      Jatkan vielä että kuntoutuksessa tulisi pyrkiä kuntouttamiseen eikä voiton tekemiseen. Jos tehdään voittoa kuntoutujien avulla niin heidän kuuluu saada siitä palkka. Piste.

      • 4.2.1

        Tepi Laine sanoo

        Ja aamen.
        Vaikka kirjoittaisi 1000 sivuisen vastineen, ei ole mitään hyväksyttävää motiivia orjatyön käyttöön.

  5. 5

    Arto sanoo

    Onkohan Saku selvittänyt kuinka paljon Jenniltä veloitetaan? Ilman sitä tietoa tämäkin postaus perustuu hyvin puutteelliseen tietoon ja saattaa olla täysin harhaanjohtava sekä pilata yrityksen maineen aivan aiheetta?
    Työntekijälle maksettava korvaus ja yritykseltä perittävä veloitushan eivät ihan välttämättä ole samansuuruiset.

    • 5.1

      Saku Timonen sanoo

      Kerro minulle, niin lisään päivityksen juttuun.

      • 5.1.1

        Arto sanoo

        No en minä tiedä, mutta sinun kyllä kuuluisi tietää ennenkuin kirjoittelet asiasta.
        Toimeksiantajahan todennäköisesti maksaa ihan kohtuullisen korvauksen työstä tässäkin tapauksessa.

        • 5.1.1.1

          Saku Timonen sanoo

          Toimeksiantaja voi maksaa, mutta rahat menevät työkeskuksen ylläpitäjälle eli kunnalle tai jollekin yhditykselle. Työntekijä ei näe niistä senttiäkään yli 12 euron päiväpalkan.

          • 5.1.1.1.1

            Jarkko sanoo

            Soitappa Poriin ja kysy asiasta ihan lähteeltä. Haastattele paria tekijää ym. Olisi hauska että kirjoittaisit ihan tosiasioihin perustuvan vastakommentin. Tosi mies tekee niin. Tosin nykyaikana tämä sensaatio huhukirjoittelu on paljon hauskempaa.

          • 5.1.1.1.2

            Saku Timonen sanoo

            Yllättävän monet kaltaisesi suoraselkäiset ja rohkeat moraalisesti närkästyneet kansalaiset antavat minulle auliisti neuvoja blogin kirjoittamiseen poikkeuksetta nimimerkin suojissa. Aika munatonta.

  6. 6

    Rami sanoo

    Yleensä puolustan työntekoa ja yrittämistä oli palkkataso mikä tahansa – kun toimitaan markkinatalouden ehdoin jossa työ hinnoitellaan oikein.

    Nyt kuitenkin käsittelyssä on esimerkki jossa valtio puuttuu markkinatalouden toimintaan siten että se vinouttaa markkinoiden toimintaa tarjoamalla erittäin halvan resurssin verovaroin subventoituna tietylle yritykselle, joka tuottaa muutenkin voittoa ja voisi työllistää normaalipalkalla mikäli tuotteen tekeminen ja myynti on normaalioloissa kannattavaa.

    Tämä on hyvä esimerkki siitä mitä ei missään tapauksessa pidä tapahtua kun yhteisiä verovaroja käytetään kuntoutukseen.

  7. 7

    Eija Savikko-Saarela sanoo

    En ole perehtynyt asiaan tarkemmin, mutta käsittääkseni tällaisista työnantajista on enemmän pulaa kuin ylitarjontaa. Työnantajista, jotka antavat mielenterveys- ja/tai päihdekuntoutujille, joiden on vaikea työllistyä muuten, oman paikan jossakin työyhteisössä, mielekästä tekemistä, syyn herätä aamulla ja pysyä normaalissa päivärytmissä. En jotenkin jaksa uskoa että tuon hintaisilla huiveilla edes pystyy kovin paljon tienaamaan kun kysyntä on niin vähäistä, vaikka äkkiseltään voisi ajatella, että on ahneutta pyytää mokomista asusteista tuollaista hintaa. Iloitsen niiden puolesta, joiden elämään tulee lisää mielekkyyttä tällaisten yrittäjien tarjoaman työpaikan vuoksi. Mutta mikäli yritys sitten menestyy, pitäisi menestys kanavoida myös työntekijöiden hyväksi jollakin tavalla.

    • 7.1

      Saku Timonen sanoo

      Saattaa olla pulaa, mutta minusta on omituista, jos henkilö on kyvykäs tekemään työtä, mutta ei saamaan siitä palkkaa.

      • 7.1.1

        Rami sanoo

        Juuri näin – kyse on siis siitä että työ hinnoitellaan oikein markkinoilla eikä siten että sitä suoraan tai välillisesti subventoidaan valtion taholta (verovaroista).

        Työntekijälle kuuluu oikea palkka oikeasta työstä – se että mikä on se taso on eri asia.

        Nythän kuntoutuja saa valtion tulosiirtoja ja palkka mitoitettu sen mukaisesti ettei vaan menetä mitään. Yritys saa taasen resurssin jota sen ei tarvitse oikealla markkinahinnalla hankkia.

  8. 8

    Nim. Kokemusta on sanoo

    Itse olen päässyt takaisin työelämään juurikin kuntouttavan työtoiminnan ansioista. Mielenterveyskuntoutuja ei välttämättä pysty sitoutumaan heti 8h/vrk, 5pvä/vko- rytmiin pidemmän työttömyyden, ahdistuksen, masennuksen yms jälkeen. Kuntouttavaa työtoimintaa voi olla esimerkiksi 4h x 3pvä/vko. Heiltä ei vaadita samanlaista panosta, sitoutumista ja paineensitokykyä, kuin normaalissa työelämässä. Nimensä mukaisesti kuntouttavassa työtoiminnassa _kuntoudutaan_ työelämään, pikkuhiljaa lisäten työtuntien ja -päivien määrää. Tarkoituksena saada ihminen kuntoutettua niin, että tämä on kykenevä tekemään ns. tavallista palkkatyötä. Mielestäni työntekoa ei voi ”harjoitella” muuten kun työtä tekemällä, vastuuta hiljalleen lisäämällä ja kuntoutujaa tukemalla. En näe kuntouttavaa työtoimintaa orjatyövoimana, vaan hyvänä diilinä kaikille osapuolille. Toki eri asia, jos tavalliseen palkkatyöhön kykenevä pakotetaan työtoimintaan, mutta pääasiallinen tarkoitus on mielestäni loistava.

    • 8.1

      Kuntoutunut yrittäjä sanoo

      Erinomainen kommentti. Tätä on Saku Timosten mahdoton käsittää, koska vajaatehoisellekin pitää Suomessa maksaa täysikykyisen palkka (TES yleissitotuvuus) ja sivukuluineen palkan riski on normaalitilanteessa kova. Saati vajaakuntoisella.

      Itse olen kuntoutunut mielenterveysongelmista vastaavan toiminnan avulla arkirytmin saamisen kautta työelämään ja työllistän muutaman muunkin palkkasuhteessa yrittäjänä nykyisin.

      Siksi tällainen irvokas oikeuksien mukapuolustaminen vastoin parempaa tietoa on juuri sellaista terveen ja oikeuksistaan tietoisen (ei-työllistävän?) jeesustelua joka juurikin aiheuttaa vahinkoa kuntoutujille. Eihän näitä paikkoja yritykset uskalla tarjota kun orjatyön käyttäjäksi leimataan.

      Itseni se pelasti. Pakotettu ei, mutta suositeltiin ja kannustettiin rakentamaan pikkuhiljaa arkirytmiä pala kerrallaan.

      Mutta yrittäjien haukkuminen ja kyseenalaistaminen näyttää olevan muoti-ilmiö jossa voi hyvin puolustella laiskoja syyllistämällä työn tarjoajat. Kuntoutujalle jo ensimmäiset sängystä aamulla ylöspääsemiset ja henkilökohtaisen hygienian hoitoon (hampaanpesu heti aamulla) pakottava rytmi on ensimmäinen reitti pois makkarissa makaamisesta. Miten tällainen toiminta edes kehdataan terveen ja hyväosaisen puolelta tuomita?

      • 8.1.1

        stunned sanoo

        Ei ne työttömät missään makaa sen enempää kuin muutkaan ihmiset. Laiskuriksi haukutaan silloin, kun ei ole argumentissa sisältöä.

        Työtä ei ole kaikille. Kuka hyvänsä voi joutua työttömäksi huomenna.

        Vain tarkoitushakuinen tai idiootti väittää, että kaksikymmentä vuotta töitä paiskinut pihalle potkaistu muuttuu ihmisenä yhtään mihinkään sillä siunaamalla, kun päivätyö loppuu. Vain yhteiskunnan suhtautuminen häneen muuttuu.

        Nämä klisheiset heitot on kuultu niin monta kertaa ja aina katteettomiksi parjauksiksi havaittu.

      • 8.1.2

        Kautsu sanoo

        Miksi vajaakykyiselle pitää maksaa pienempi palkka, kun hänelle pitäisi tarjota vähemmän tunteja? Kuntouttava työtoiminta on ihan järkevään, kunhan sillä ei tehdä tiliä jollekin muulle ja kunhan se ei kilpaile työntekijöistä.

        Oletteko te mielenterveyskuntoutujat niin hulluja ja tyhmiä, ettette tajua teitä vedätettävän kybällä? Te teetteä työtä ja joku toinen kerää massit ja teille annetaan nimellinen korvaus, joka on alle lain vaatiman minimipalkan. Järkevämpää olisi, että saisitte ihan kunnon korvauksen työstänne mutta sitä ei vaadittaisi 37,5h/viikko.

        Tietysti on pilvin pimein opportunistisia työnantajia, jotka haluavat halpatyövoimaa, joka on niin tyhmää, ettei tajua oikeuksiensa perään huudella, ja jotka ovat tyytyväisiä, kun heitä vedätetään. Paremminkin pitäisi puhua siitä, että kaikki karenssit poistettaisiin, siirryttäisiin kansalaispalkkaan ja hyväksyttäisiin tosiseikka, että meillä on pilvin pimein työtä, jonka tekemiseen ei tarvita 40h/viikko vaan pienemmällä tuntimäärällä selvitään.

      • 8.1.3

        Erik sanoo

        Ei ole pakotettu kohta herätti skeptisyyteni. Nämä toimenpiteet kun eivät ole vapaaehtoisia, niitä voidaan sanoa vapaaehtoisiksi mutta se on automaattinen karenssi tai -20 prosenttia tukiin. Ei tarvitse rumasti edes kieltäytyä, sanot vain että et suostu näihin toimenpiteisiin, sen jälkeen heitä ei kiinnosta kuulla sinun ehdotuksiasi.

        T:4v mielenterveyspotilaana.

    • 8.2

      Maija Aho sanoo

      Olen kyllä paljolti nimimerkkien ’kokemusta on’ ja ’kuntoutunut yrittäjä’ kanssa samaa mieltä. Tosin meidän kaupungissa ei tietääkseni yksityiset yrittäjät saa kuntouttavassa työtoiminnassa olevia yrityksiinsä. Me olemme joko kaupungin omissa työpaikoissa (koulut, vanhainkodit yms.) avustajina tai yleishyödyllisissä yhdistyksissä. Itse teen tällä hetkellä 4 h/ pv 3 pv/vk. Olen apuna koulun keittiössä. Pidän työstä mutta en kyllä tällä hetkellä jaksaisi enempää tehdä. Minulle tämä systeemi sopii.

  9. 9

    Sinsemilla sanoo

    Saksalainen nettituttu kertoi pelaavansa Mölkkyä. Sanoin että ne revitään köyhien selkänahasta. Meni kuulemma boikottiin ja lupasi kertoa muillekin. Tämä on ehkä tehokkain tapa vaikuttaa, jos tarpeeksi monet tekevät samoin. Aina voi pyytää ulkomaisia kavereiksi somessa, olit koskaan tavannut heitä tai et. Verkostoitua ihan kampanjointitarkoituksessa ja näyttää tämäkin häpeäpilkku maailmalle. Älkää epäröikö käyttää vieraita kieliä. Nimittäin; ei se saksalainen opettaja puhu niin hyvää englantia kuin sinä, ei vaikka olisit kouluja käymätön kuntoutusrotta Juupajoelta.

    • 9.1

      Jarkko sanoo

      Ja kannattaa ottaa ENSIN selvää mitä boikotoi, eikä sokeasti uskoa kaikenlaisiin mielipidekirjoituksiin.

      • 9.1.1

        Sinsemilla sanoo

        Kyllä. Ja Mölkky-pelit tuotetaan palkatta. Fakta eikä mielipide.

      • 9.1.2

        stunned sanoo

        Mölkky on ehtaa Zyklon B:tä markkinataloudessa.

        Tuoterenkaasta kehdataan moittia kiinalaisia halpakopioita mölkylle, joka alkuperäisenä valmistetaan eettisesti hikipajassa ilmaistyövoimalla.

        http://www.hs.fi/ulkomaat/a1403065331548

        ”Ongelmia aiheuttaa Niemisen mukaan ulkomaiset halvat kopiot tuotteesta. Suomalainen keksintö Mölkky sai tavaramerkin 1998.”

        Siirtäisivät tuotantonsa Kiinaan ennemmin kuin jatkavat veronmaksajien kuppausta. Jos tuote ei tuota markkinataloudessa tai kelpaa ostajille markkinahintaan oikeilla tuotantokustannuksilla palkallisella työvoimalla, saa se siis mennä.

  10. 10

    Paula sanoo

    Tässä on hyvä muistaa, että työpajalla/toimintakeskuksessa työskentelevä työntekijä tarvitsee tukea suoriutuakseen työstään. Nyt yritykset, jotka käyttävät ko. pajoja alihankkijoinaan, maksavat työntekijän tarvitseman tuen suoraan pajan ylläpitäjälle. Ylläpitäjä sitten palkkaa tarvittavan määrän ohjaajia ja huolehtii kuntoutuvan työntekijän riittävästä tuesta. Toinen vaihtoehto olisi, että kuntoutuja saisi täyttä palkkaa ja maksaisi omasta palkastaan työn tekemiseen tarvitsemansa tuen. Pidän tätä jälkimmäistä kuntoutujalle työläämpänä tapana.

    • 10.1

      PeelsePuupi sanoo

      Mistä tiedät, että he kaikki tarvitsevat tukea? 299 päivää työttömänä ollut henkilö on TE-toimiston kirjoissa täysin työkykyinen, mutta kun *pim* 300 päivää tulee täyteen, hän yhtäkkiä onkin työkyvytön turhake, jolla on todennäköisesti mielenterveysongelmia, ja joka täten voidaan määrätä palkattomaan paskatyöhön.

    • 10.2

      Ajatusten Leinolanjoki sanoo

      Juuh, mutta jos mielenterveyskuntoutuja tarvitsee tukea voidakseen työskennellä, niin miksi hänen pitäisi siitä tuesta maksaa? Eikö se olisi vähän niin kuin rangaistus? ”Mitäs menit onneton sairastumaan, nyt saat pienempää palkkaa tekemästäsi työstä, kun siitä pitää vähentää se tuen osuus…”

      Ainakin minusta tuntuu epäreilulta tuommoinen. Kyllä työstä on saatava kunnollista palkkaa, eikä erotusta pidä tehdä sen mukaan, onko työntekijä mielenterveyskuntoutuja tai ei.

      • 10.2.1

        Sinsemilla sanoo

        Onhan tämäkin rangaistus ja sairaiden ihmisten hyväksikäyttöä. En väitä että yrittäjillä liian helppoa olisi, mutta ei mikään voi oikeuttaa tällaista toimintaa.

  11. 11

    sanoo

    Tämähän menee niin, että yhteiskunta maksaa näille pajoille ja kaikki summat perustuvat siihen kuinka monta nupia siellä kulloinkin heiluu.
    Yrittäjille taas maksetaan tukea kun he ottavat meitä ”less talented”-tyyppejä työnantajan riesaksi. ;~/)
    Uskoiko joku todellakin, että työnantajaa laskutetaan jostakin? En ole moista väitettä kuullut aiemmin, kun minua pyöritettiin erilaisissa ”Tee-vain-niinkuin-sulle-sanotaan-muuten tulee karenssia”-kokeiluissa.

  12. 12

    Teemu P sanoo

    Ajattelitko kommentoida saamaasi vastinetta millään tavalla?

    • 12.1

      Antero sanoo

      Tätä odotellessa. Taitaapi postaus hävitä yllättäen Imagen sivuilta.

      • 12.1.1

        Saku Timonen sanoo

        Jos Image poistaa, niin sitten poistaa. Minä en.

    • 12.2

      Saku Timonen sanoo

      En. Miksi kommentoisin? Jätän arvioinnin lukijoiden tehtäväksi.

  13. 13

    Antero sanoo

    Yksityisyrittäjän liiketoiminnan mustamaalaus naivisti esitetyillä väitteillä jotka saavat lukijan uskomaan että 12€ päiväpalkalla kyseinen yksityisyrittäjä keräisi taskuunsa ilmaista rahaa 237,12€. Oli 12€ päivässä mielestädi tarpeeksi tai ei (todellakaan ei), turha epäkohdasta on syyttää gTien Jenniä profiloiden häntä syypääksi ongelmaan tai ihmisten hyväksikäyttäjäksi. Toivottavasti ymmärrät mahdollisen vaikutuksesi väittämillä jotka ihmiset lukevat kuten asiat esität, ymmärtämättä asiaa sen tarkemmin kuin alkamalla vääristelevän kirjoituksen vaikuttaa mielipiteisiinsä. Tässä maassa kun lähdekriittisyys on mitä on. Aikaisempi kommentoija uhkasi lopettaa gTien tukemisen, tämän artikkelin myötä kyllä loppuu myös Imagen lukeminen.

    • 13.1

      Saku Timonen sanoo

      Esität kovaa kritiikkiä, Timo, mutta et kuitenkaan uskalla esiintyä omalla nimelläsi. Miksi et? Minä kirjoitan omalla nimelläni ja yrittäjä kirjoitti vastineensa omalla nimellään. Sinä julistat täällä tuomiota minulle ”Anterona”. Sanoisinpa, että aika munatonta meininkiä.

      • 13.1.1

        Antero sanoo

        Vastauksesi pointti meni nyt ehkä vähän hakoteille, jos Imagen blogeissa on mahdollista esiintyä nimimerkeillä, niin koen että voin silloin sitä myös tahtoessani käyttää.

        Myöskään jos en haluaisi tuoda nimeäni esille niin onko ihan soveliasta sinun se silloin tuoda kaikkien nähtäville? Omalla nimellä esiintyminen nyt ei kumminkaan ole itselle varsinkaan tässä yhteydessä niin suuri ongelma kuin annat ymmärtää.

        En myöskään ole kirjoitukseesi taikka Jennin vastineeseen millään tapaa kytköksissä oleva henkilö, en edusta yrityksiä tai niiden mielipiteitä, en kirjoita blogeja suuremmalle medialle enkä ole yrittäjänä joutunut vastaavien kirjoituksiem kohteeksi kasvokuvien, oman että yrityksen nimen kera, joten vertailu omalla nimellä esiintymisestä on tarpeetonta.

        Jos päättelysi nimimerkkini takia johtaa munattomuuteeni, suosittelen tarkastelemaan vastaustasi Jennin vastineeseen ja miettiä oliko nyt aloittamasi keskustelu sittenkään ihan hirveän kypsästi hoidettu puoleltasi loppuun?

        Ystävällisin terveisin,
        Timo Antero Saarinen

        • 13.1.1.1

          Kautsu sanoo

          Jennin vastine suoraan osoittaa sen, että hän hyvin mielellään käyttää hyväkseen heikossa asemassa olevia oman varallisuutensa palkitsemiseen. Hänellä on silti varsin hyvä kate, josta maksaa oma palkkansa. Työntekijän kulujahan hänen ei enää siitä yli jäävästä osasta tarvitse maksaa, koska homma on ulkoistettu, vaikka hän näin yrittää väittää myöhemmässä kohdin vastinetta.

          • 13.1.1.1.1

            Jorma Luoma sanoo

            Kautsu, tunnet katelaskelmia varsin huonosti. Arvonlisäverottomasta myynnistä vähennetään materiaalit ja ns. muuttuvat palkat, eli käytännössä tuntipalkat. Jäljelle jäävä osuus on myyntikate ja tästä vähennetään ns. kiinteät palkat, eli käytännössä kuukausipalkat. Muuta vähennettävää on mm. poistot ja arvonalentumiset sekä muut liiketoiminnan kulut, mm. vuokrat. Nyt jäljellä on liikevoitto, josta sitten vähennetään rahoituskulut jne. Työntekijöiden kuluja siis maksetaan ”yli jäävästä osasta”.

    • 13.2

      Teemu P sanoo

      Mielenkiintoista olisi kuulla lisää niistä faktoista, joiden pohjalta syntyy blogaajan väittämä ”huikea voitto” joka oli blogin moralisoinnin ydinasia. Myyntikate kun on eri asia kuin käyttökate joka on eri asia kuin nettotulos. Myyntikatteenkin arvaus näytti menneen pahasti pieleen.
      On myös aika outoa vaatia normaalia palkkaa työssä, jossa kahden tunnin hommaan voi käyttää neljä päivää ilman pelkoa työpaikan menettämisestä.

      • 13.2.1

        Saku Timonen sanoo

        Entpä sitten yrittäjän esille ottama työntekijä, joka tekee saman työn kahdessa tunnissa? Eikö hän ole ansainnut työstään parempaa palkkaa kuin 12 euroa päivässä?

        • 13.2.1.1

          Teemu P sanoo

          Entäpä jos kyseessä on sama työntekijä joka hyvänä päivänä suoriutuu työstä parissa tunnissa ja huonona kautena menee neljä päivää? Nyt on siis kyse mielenterveyskuntoutujista. Sellainen ajatus että heille annettaisiin painetta suoriutua jossain tietyssä aikamäärässä on pahasti ristiriidassa kuntoutumisen idean kanssa.

          • 13.2.1.1.1

            Saku Timonen sanoo

            Niin. Jostain syystä juuri palkaton työ nähdään erinomaisena parannus- ja kuntoutuskeinona kaikkiin sairauksiin ja jopa pelkkään työttömyyteen.

  14. 14

    Teropetteri sanoo

    Tämä on seurausta siitä, että yhteiskunnassa on niin armottomasti sovittu tietyt minimipalkat tietystä työstä. Kun osa porukasta ei kerta kaikkiaan yllä tuotannollisesti siihen minimipalkkaan jonka ammattiliitot määrää, on heidät tempputyöllistettävä / orjuutettava / ihanmikäsanavaan jotta saavat ylipäätänsä tehdä mitään. Luultavasti tämänkin jutun esimerkin ihmisten työpanos on huomattavasti arvokkaampi kuin 12e / päivä, mutta ei kuitenkaan ammattiliiton määräämän liksan verran. Ne SAK + SDP:n määrämät ehdottomat tuntihinnat johtaa tähän.

    Mielestäni vähintäänkin kyseenalaista, että nostat tikunokkaan tässä yksittäisen yrittäjän, kun ongelma lienee rakenteissa, joita sinunkin edustamasi puolueesi on vuosikymmenien saatossa ollut kehittämässä. Mutta jos ei halua nähdä metsää puilta, niin mikäs siinä.

    • 14.2

      Salla Willman sanoo

      Mielestäni on hyvä ja asiallinen menettelytapa tarkastella kuntouttamisen, kuntouttavan työtoiminnan, mielenterveyskuntoutuksen ja kaikkien vastaavien toimintamuotojen hyödyllisyyttä, toimivuutta, tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta todellisten käytännön esimerkkien kautta. Tällöin arvioinnin ja keskustelun kohteeksi tietenkin pääsee tai joutuu (näkökulmasta riippuen) henkilöt, jotka kuntoutuksen kohteena ovat ja myös henkilöt, jotka kuntoutusta toteuttavat tai kuntoutujien tekemästä työstä hyötyvät.
      Mielestäni Sakarin kirjoitus sekä myös Jenni Ahtiaisen vastine ovat molemmat tuoneet uusia näkökohtia mielenterveyskuntoutettavien työpanoksen taloudellisesta hyödyntämisestä.
      On todella hyvä suutaus, että virkamiehiltä, terveysviranomaisilta ja yrittäjiltä pyydetään ja vaaditaan perusteluja toiminnan oikeutuksesta ja hyödyllisyydestä etenkin kuntoutujien kannalta.

  15. 15

    töytön sanoo

    Mahtava homma kun Saku jaksaa näitä nostella. Suunta on aikas selvä tuonne palkattoman/ilman työsuhdetta olevien käyttöön tässä maassa oikein urakalla. Tokihan sillä ylimääräsellä rahalla palkataan tekijöitä töihin.. (röhönaurua) 🙂

  16. 16

    Sanansieppaaja sanoo

    ”Mutta harkitsen myös korupuolen tuotteiden valmistamisen siirtämistä Poriin, jotta ehkä muutama Jopin jonotuslistalla – kotisohvalla makaava mielenterveyskuntoutuja saa päivälleen mukavampaa sisältöä.”

    Kotisohvalla makaava mielenterveyskuntoutuja? Onko tässä nyt havaittavissa samaa asennetta kuin työttömienkin suhteen eli elämä on ihmisarvon mukaista vain työn kautta? Sillä nyt ei ole merkitystä, että maksetaanko siitä työstä oikeaa palkkaa ja lopputuloksen mukaan, vaan että on töissä tavalla tai toisella. Alkuperäisen Ylen uutisen nainen tekee lisätyötä saadakseen arvokkaita lisätuloja yksinhuoltajana, ei hankkiakseen päivälleen mukavampaa sisältöä.

    Eivät he ole työntekijöinä samassa asemassa kuin ne Kiteen tehtaan työntekijät. Onko heillä vuosilomia, kertyykö eläkettä, voivatko he neuvotella palkankorotuksista, muuttaako se sitä, että heidän elämänsä on yhä toimeentulotuen varassa?

  17. 17

    PMRyyppö sanoo

    Yrittäjyys on varmasti rankkaa. Mainitsi tuossa myyneensä asuntonsakin sen vuoksi. Mainitsematta sitten kyllä jäi Invesdorin kautta saatu raha http://www.kauppalehti.fi/uutiset/muotifirma-gtie-kerasi-muhkean-joukkorahoituksen/M72evh7x, tai ehkäpä se ei ole mainitsemisen arvoinen. Viime vuoden tilinpäätöksessä ei mainita ollenkaan henkilökuntaa, mutta ilmeisesti heitäkin siis löytyy, kuntoutujien lisäksi. Tai siis eiväthän he ole henkilökuntaa missään mielessä.

    Muuten kylä sai vastineesta sen kuvan, että hyvää hyvyyttänhän täsä olla liikenteessä, että kiitokset ois oikiasti paikallaan. Paljon oli selittelyn makua, ainakin meikäläisen mielestä.

  18. 18

    Susi Waegelein sanoo

    Jenni kertoo kirjeessään, että hän teettää työtä, mutta ilmeisesti kyse on alihankinnasta. Jos yritys haluaa toimia vastuullisesti, siihen löytyy keinoja niin, että työntekijä saa yhteiskunnan tuella oikean palkan. gTIEn toiminta näyttää tosi surulliselta!

  19. 19

    anonyymi sanoo

    ”Mä voisin halutessani teettää huivit Kiinassa lapsilla jotka tienaa 6 euroa kuussa, mutta se on väärin. ”

    No oletpa jalo, Jenni, kun käytät mieluummin hyväksi kotimaisia mielenterveysongelmaisia kuin lapsia. Kyllä nyt on asiat hienosti.

    • 19.1

      Siiri sanoo

      Tuo oli tosiaan vastineen paljastavimpia kohtia. Muutenkin tosi outoa perustella riistoa sillä, että ellen toimi näin, yritykseni ei menesty. Voisiko mitenkään ajatella, että koko yritys ei välttämättä ole hyvä idea, jos se ei pysy pystyssä ilman riistoa siellä tai riistoa täällä? No ei tietenkään voi, koska nykyään yrittäminen on niin pyhä lehmä. Ihan sama mitä yritys tekee, mitä tukia se saa valtiolta, maksaako veroja tai palkkaa työntekijöilleen.

  20. 20

    PeelsePuupi sanoo

    Sakun kirjoituksen jälkeen alkoi henkilö Jenni Ahtiainen ärsyttämään. Kun luin Jenni Ahtiaisen vastineen, alkoi ärsyttämään entistä enemmän. Taas kerran yksi pölhö-porvari, joka ei ymmärrä tämän asetelman perusongelmaa. Se perusongelmahan on: MIKSI-TEHDYSTÄ-TYÖSTÄ-EI-MAKSETA-PALKKAA??? Ja perusongelmaan vastauksena esitetään myyntikatetta, ja sitä, että ei tehdystä työstä tarvitsekaan maksaa palkkaa, koska palkkaahan maksetaan työn tekijän statuksen mukaan (= mielenterveyskuntoutujan status ei ole palkkatyöntekijä, hänelle ei siis tarvitse maksaa palkkaa!). Ärsy-Jenni Ahtiainen myös yrittää kokonaan irtisanoa itsensä kyseisestä riistosta yrittämällä vierittää syyn kokonaan kuntoutuksen tarjoavan pajan päälle: mikä pakko yrittäjän on tällaisten pajojen palveluja käyttää? Palkkaisi työntekijänsä normaalilla tavalla, ei olisi sitten niin paljoa ihmisiä, jotka joutuvat mielenterveyskuntoutukseen työttömyytensä takia. Tällaisia pellefirmoja tulee boikotoida, ja levittää niistä pahaa sanaa. Suututtaa !

  21. 21

    Laurent sanoo

    Saku Timonen on oman elämänsä Jussi Halla-aho. Kirjoittaa vankkumattomille seuraajilleen faktoihin ja tilastoihin perustuvaa blogia, joka käsittelee ”epäkorrekteja” sekä ”epämukavia” asioita saaden ns. vastapuolen hiiltymään. Molemmat hakkaavat vuosikausia päätään seinään ja yrittävät selittää asioita muille, kaikkien heidän ennustustensa käydessä hiljalleen toteen ilman, että asialle tehdään mitään.

    Mitä tällä haen? No sitä, että Saku oli jälleen oikeassa:

    ”Vartiainen: Onko meillä liian avokätinen sosiaaliturva?”

    ”– Olen aika vakuuttunut siitä, että ratkaisut, joilla tänne muuttajat työllistyvät, ovat samoja kuin joilla suomalaiset työllistyvät. Tämä pakottaa meidät terveellisellä tavalla pohtimaan työelämän sääntöjä ja työmarkkinoiden joustavuutta, Vartiainen sanoi puhuessaan Euroopan muuttoliikeverkoston järjestämässä seminaarissa.”

    ”– Minusta kriittinen kysymys on, että onko meillä todella niin avokätinen sosiaaliturvajärjestelmä, että se houkuttelee ja tekee mahdolliseksi elää täällä mukavasti veronmaksajien rahoilla. Voisiko sitten olla niin, että joku kantasuomalainen käyttää sitä? Vartiainen sanoi.”

    http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2015/10/13/vartiainen-onko-meilla-liian-avokatinen-sosiaaliturva/201513330/12

    Jokainen tietää, mitä Vartiainen tarkoittaa. Ja jos ei tiedä, suosittelen tutustumaan tämän blogin vanhempiin postauksiin.

    • 21.1

      PeelsePuupi sanoo

      Sosiaaliturvajärjestelmämme ei ole avokätinen, vaan se 40% todellisuudesta jäljessä. Näin sanoo EU, joten torkkuhuopa-Vartiaista ei tässä asiassa tarvitse kuunnella.

  22. 22

    Tytär sanoo

    Kommentoin poikkeuksellisesti nimimerkillä, koska haluaisin kertoa äidistäni.

    Hän on ollut nyt lähes 20 vuotta työttömänä, tällä hetkellä myös pitkäaikaissairas ja mielenterveyspotilas. Tuo 9e/pv järjestely on hyvin tuttu omasta nuoruudestani, koska se oli ainoa työ, jonka yksinhuoltajaäitini on onnistunut itselleen saamaan. Työnantaja oli pienyrittäjä, eikä olisi palkannut kallista työntekijää muuten kuin tukityön turvin. Äitini oli hyvin onnellinen työjaksona, eikä olisi millään halunnut sitä lopettaa, mutta tukityössäkin on maksimiaika. Kun työ loppui, niin äitini joutui takaisin työttömäksi ja vietti kaikki päivänsä kotona yksin. Myöhemmin äitini ei enää saanut edes tukityötä ja sairastui vakavaan masennukseen.

    Toivon, että sen sijaan, että tämän keissin tiimoilta arvosteltaisiin kyseistä yrittäjää, otettaisiin huomioon ne vapaaehtoisesti työtä tekevät. Tukityö (oli se sitten hyvin palkattua tai ei meidän tavallisten työssäkäyvien mielestä) saattaa olla jollekin päivän ainoa kontakti muihin ihmisiin. Pakoreitti edes hetkeksi yksinäisyyttä, masennusta ja muita ongelmia.

    Ketään työhön ei pakoteta, vaan Suomen sosiaalihuolto tarjoaa kaikille samanlaiset eväät arjen selviytymiseen. Luulen, että moni tukitöissä olevista tulisi paikalle, vaikka siitä ei maksettaisiin mitään. Esimerkiksi äitini.

    Ennen kuin tässä arvostellaan yrittäjää sortamisesta, niin olisi kiva jos muilta tapauksen asianomaisilta kysyttäisiin mielipidettä. Luulen, että kuntoutujillakin olisi asiaan sanottavaa.

    • 22.1

      Orja sanoo

      Minut on PAKOTETTU, ehtona on jo olla orjana tai menettää työttömyysturva!

      • 22.1.1

        SeniorPotamo sanoo

        Samoin minut, otin karenssin vastaan. Lääkärin kirjoittama sairauslomakaan ei merkinnyt mitään. Kaikki haluavat menkööt minun puolestani mihin vain, mutta pakottaa näihin palkattomiin töihin ei saisi.

    • 22.2

      PeelsePuupi sanoo

      Tukityö? Oliko äitisi siis palkkatuella (palkkatuki EI ole 9€/päivä, vaan palkka on TESin mukainen)? Vai oliko äitisi kuntouttavassa työtoiminnassa (kuntouttavaa työtoimintaa EI saa järjestää voittoa tavoittelevassa yrityksessä)? Vai oliko äitisi kenties työkokeilussa (äitisi aikana työkokeilua tuskin oli olemassakaan)? Kannattaa varmaan vielä hioa sitä trollisettiään, ennen kuin lähtee avautumaan…

  23. 23

    keke sanoo

    ”Mä voisin halutessani teettää huivit Kiinassa lapsilla jotka tienaa 6 euroa kuussa, mutta se on väärin.”
    Haluaisin tassa valissa muistuttaa etta jos mielenterveyskuntoutuja itse menisi Kiinaan hikipajalle vaantamaan huiveja han paasisi kovemmalle tuntipalkalle kuin gTien kuntoutuspajalla. Ehkapa Jenni Ahtiaisen kannattaisi kustannusten alentamiseksi tarkastella sita mita Kiinalainen alaikainen mielenterveyskuntoutuja voisi hanen firmaansa tuoda, koska kustannuksia ei ainakaan voida alentaa edes siirtamalla tuotantoa normaaliin Kiinalaiseen hikipajaan.

    http://www.dailymail.co.uk/news/article-2103798/Revealed-Inside-Apples-Chinese-sweatshop-factory-workers-paid-just-1-12-hour.html

  24. 24

    sauhuttelija sanoo

    Yrittäjä saattaa vastineessaan olla vaikka kuinka idealistisen vilpitön, enkä voi sitä kyseenalaistaa. Esittämiinsä lukuihin en puutu.

    Mutta kerron masennuspotilaan reitin.

    Se alkaa siitä, että lääkäri komentaa sairaslomalle ja kirjoittaa pillereitä. Luvassa sohvamakuuta ja niitä pillereitä. Mistään kuntouttavasta ei ole puhettakaan, vaikka ihan vaan liikunta ja se säännöllisen elämänrytmin ylläpitäminen olisi parasta. Joka luulee, että masennuspotilas oma- alotteisesti lähtee lenkille tai jumppaan tai edes syö niitä pillereitä luulee pahasti väärin. Tuossa vaiheessa pitäisi olla jotain ohjattua, mutta ei ole. Sairaslomalaisen homma on maata kotona sohvalla. Koska jos hänet nähdään pelaamassa sählyä, niin mitenkäs sitä nyt sählyä sairaslomalla pelataan?

    Jos hän hakee ”kuntoutukseen” niin vastaus kuuluu, että ensin lääkärin pitää todeta terveeksi. Jos näin ei käy, niin seuraavaksi hänet määrätään hakemaan työkyvyttömyyseläkettä.
    Mutta sairaslomalainen on melko pitkään ”turvassa” kaikenlaiselta ”kuntoutukselta”, eikä taloudellinen tilanteensa ole huivinkutomisesta kiinni.

    Jos tuntuu siltä, että termit ovat levällään se johtuu siitä, että ne ovat.

    Työttömän samaa tautia sairastavan tilanne on toinen.

    Tämän blogin tapauksessa henkilö on päässyt ”kuntouttavaan mielenterveystoimintaan”. Se mielekäs tekeminen ja säännöllinen elämänrytmi ovat niitä hyviä asioita. Mutta miksi se ei voisi olla esim. ohjattua ryhmäliikuntaa? Josta voisi ”bonuksena” saada osallistumispäiviltä sen kympin?

    En lääketieteestä ymmärrä mitään, mutta miten samaa tautia hoidetaan joko käskemällä sohvalle makaamaan tai sohvanpohjalta pois riippuen siitä onko hänellä työpaikka?

    Niin, se raha. Kuten tuolla sanottiin, niin se 240,- kuussa on työttömälle iso raha. Niin iso, että sitä kannattaa tavoitella. Mutta kannattaako mielenterveyskuntoutujalle asettaa stressiä tulostavoitteesta, että tämän porkkanan saat jos pystyt ja kykenet. Entä jos ei pysty eikä kykene?

    Tai entä jos pystyy ja pystyisi enempäänkin? Kutomalla huivin päivässä saa tuon 240,- kokoon. Enempää ei kannata tehdä, koska se leikataan kuntoutusjakson sosiaalituesta. Yrittäjän lausuman mukaan joku pystyisi huiveja tekemään neljä päivässä ja siten tienata tekemisillään tonnin kuussa. Miksi ei saa jos pystyy? Jos uskomme yrittäjää ja miksi emme uskoisi, hiin hänhän ne huivit maksaa, joten miksi edes se vähä raha ei päädy niiden tekijöille, vaan pystyviä kuntoutetaan pyörittelemään loppupäivä peukaloitaan?

    Mielenterveyskuntoutusjakson päätyttyä huivinkutojamme pääsee työttömäksi työnhakijaksi ja on ensi kesänä samalla pajalla kuntouttavassa työtoiminnassa – vissiin tekemässä niitä samoja huiveja, mutta nyt karenssin ja leikatun toimeentulotuen uhalla.

    Loppukaneettina sanoisin, että kun kyseessä on mielenterveyskuntoutujaa koskeva uutinen, niin asiantuntijoina on vaateyrittäjä ja työpaja, eikä ainutkaan lääkäri, niin haiseeko jossain?

  25. 25

    stunned sanoo

    Kuvio muistuttaa paljon corvéeta, jollainen oli viimeksi käytössä Burmassa (Myanmarissa). Siellä valtio pakko-otti siviilin tietöihin tai muihin vastaaviin hommiin aina halutessaan. Bangladesh tulee välillä mieleen ompelijoineen romahtavissa savijaloilla seisovissa tehtaiden kuolemanloukuissa. En haluaisi Suomesta kehitysmaahan rinnastettavaa halpatyön teettäjää.

    Suomessa oli aikoinaan torppareita ja heillä päivätyövelvollisuus (taksvärkki), joita Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiassa vieläpä rovastin vaimo yllytti miestään kiristämään.

    Jenni Ahtiaisesta ei saa filantrooppia tai hyväntekijää oikein mitenkään. Itselleen on varmaankin vakuuttanut tekevänsä jollekulle muulle palveluksen kuin itselleen.

    Ilmainen työ antaa väärän viestin yrittäjille ja sortaa markkinatalouden mekanismien ja palkkatyön etiikan mukaan toimivia rehtejä toimitsijoita. Vapaaehtoistyötä voi järjestää muutenkin, ilman henkilökohtaisen voiton tavoittelua. Moni työtön on kykenevä vapaaehtoistyöstään itse päättämään ja sellaiseen hakeutumaan ilman ohjausta ja yhteiskunnan patistelua. Itse motivoitu vapaaehtoistyö ei jostain syystä ole TE-toimistoissa hyvissä kirjoissa — saattaapa se johtaa takaisinperintään, karenssiin tai työmarkkinatuen lakkauttamiseen.

    Ilmaistyö aiheuttaa lisää työttömyyttä ja vääristää kilpailua. Kohta kukaan yrittäjä ei enää harkitsekaan palkollisen ottamista, kun valtio toimittaa ehtaa työvoimaa suoraan kynnykselle.

    • 25.1

      SeniorPotamo sanoo

      ”Jenni Ahtiaisesta ei saa filantrooppia tai hyväntekijää oikein mitenkään. Itselleen on varmaankin vakuuttanut tekevänsä jollekulle muulle palveluksen kuin itselleen.”

      Tämähän se ongelma on monesti TE-keskuksien virkailijoissakin. Uskottelevat itselleen tekevänsä palveluksen ajatellessaan, että ”kyllä nyt karenssilla pitää uhata, ettei tuo työtön laiskottelisi, hyväähän se työ työttömälle tekee, ei palkalla niin väliä kunhan on työtä”. Monet virkailijat ja toki muutkin kokevat olevansa moraalisesti oikeutettuja katsomaan työttömiä alaspäin, nuhtelemaan ja ojentamaan heitä. Itse arvostan rehellisyyttä. Tähän TE-keskuksen virkailija lopulta vaihtoikin alun kiemurtelun jälkeen. Kertoi siis suoraan, että siksi nyt tällaisia pakkotoimia (töitä ilman palkkaa), kun muuten heidän olisi maksettava ”sakko” minusta, eli todellisuudessa kunnan osuus työttömyysturvasta.

      Rehellisesti sanoen en usko, että yksikään virkailija, tai myöskään Jenni Ahtiainen, uskoisivat todella tekevänsä oikein. He vain uskottelevat itselleen niin.

      Voisitte lopettaa itsellenne valehtelun ja alkaa oikeasti taistella heikko-osaisimpien puolesta.

  26. 26

    Sanansieppaaja sanoo

    ”Seuraavaksi haluan miettiä Hämeenlinnan naisvankilaan mallin, joita naisvangit siellä voivat tehdä.”

    Ja seuraavaksi pelastetaan joutilaisuudelta naisvankeja, joille annetaan mielekästä tekemistä, etteivät he vain makaisi selleissä punkan pohjalla?

    Mikään tässä toiminnassa ei sitouta ja velvoita siihen, että kuntoutus ja töiden teettäminen todellakin johtaa siihen työllistymiseen. Lähinnä se tuntuu siltä, että hyväksikäytetään kuntoutuksen ja muun aktivoinnin nimessä heitä, joilla ei juurikaan ole tällä hetkellä muita vaihtoehtoja. Vaikka mielenterveyskuntoutujalle ei seuraisikaan karenssia työstä kieltäytymisestä niin onko hänellä kuitenkaan siihen varaa, mikäli se on ainoa keino saada lisätuloja.

  27. 27

    Jukka sanoo

    Tuossa vastikkeessa on virhe, ilmeisesti osa toista tekstikappaletta livahtanut vastikkeen sekaan:
    ” Koska lähestulkoon jokaisella pyja saa 240 euroa lisää ansioita kuukaudessa vaikka kävisivät paikan päällä vain kaksi tuntia päivässä. ”

    • 27.1

      stunned sanoo

      ”…lähestulkoon jokaisella pysyys sakset kädessä…” Kohta katkeaa kursiivin rajalla. Väliin on ujuttautunut kappale jostain muualta.

      Toinen katkinainen kohta on alempana:

      ”Käymällä työtoimintayksikössä töissä kuntoutuMinun lisäkseni kolme muuta yritystä tarjoaa heille töitä. Jopiin olisi enemmänkin mielenterveyskuntoutujia tulossa, mutta töitä pitäisi olla enemmän tarjolla.”

      Viesti on silti selkeä: työttömältä kuntoutujalta odotetaan enemmän kuin heille heruu arvostusta. Tähän sopii brittisiirtomaadraamoista tuttu lause: ”Hyviä palvelijoita on nykyään vaikea löytää”.

      Jenni näkee sohvallamakoilijoita ja fesentuijottajia ja sohvallamakaajia, vaikkei työtä paikanpäällä valvokaan.

      ”en tiedä paljonko aikaa käytetään facen tai ikkunasta ulos tuijotteluun”

      ”…jäädä kotiin sohvalle makaamaan passiivisena…”

      Minusta nuo eivät ole läheskään ainoat vaihtoehdot työttömälle. Moni keksii varmasti parempaakin tekemistä, jos nyt ei juuri silloin nappaa lähteä ilmaiseen työhön yrittäjän brändiä rakentamaan.

      • 27.1.1

        stunned sanoo

        Tulipas typoja viestiin. Tuplia ja ylimääräisiä kirjaimia. Kaipaisin jälleen ajallisesti rajoitettua muokkausmahdollisuutta. Pitää ottaa tavaksi koota teksti ennen lähettämistä kirjoittamalla se ulkoisella tekstieditorilla.

      • 27.1.2

        Saku Timonen sanoo

        Kiitos havainnoista. Vastausta kopioidessa oli tosiaan teksti mennyt parissa kohtaa sekaisin. Nyt asia on korjattu.

  28. 28

    Tuija Pispa sanoo

    Lopettavana käsityöalan yrittäjänä voin vain todeta, että onnea matkaan Jennille. Äärettömän vaikean alan on valinnut, jossa saa koko ajan taistella työn polkuhintojen ja korkean arvonlisäveroprosentin kanssa. Ja työn polkuhinnoilla tarkoitan sitä, että lähes kukaan ei ole valmis maksamaa lopputuotteesta sellaista hintaa, jossa kaikille tuotantoon osallistuville olisi maksettu asianmukainen palkka, yrittäjä mukaanluettuna. Suomalaiset ovat tottuneet ajatukseen, että tekstiilit saa halvalla ja oikeastaan kuka tahansa osaa tehdä tekstiilitöitä puhdetöinä. Varta vasten suunniteltujen yksittäiskappaleiden oletetaan olevan samanhintaisia, kuin kiinalaiset massatuotantotuotteet. Tai voi sitä nyt säälistä pari euroa enemmän maksaa, kun on kerran suomalainen.

    Yleensä olen Sakun teksteistä tykännyt, mutta tämä menee jotenkin kohtuuttoman mustamaalauksen puolelle.

    Kapitalistisika syytösten sijaan voisi esittää rakentaviakin ehdotuksia siitä, miten toiminnan moraalista puolta voisi hioa läpinäkyvämmäksi. Miksei esimerkiksi toimita niin, että Jenni hyvällä kertakorvauksella suunnittelee työpajalle tuotteen, jota pajalaiset voivat toteuttaa ja myydä esimerkiksi pajan omassa verkkokaupassa? Miksei pajalaisia voisi opastaa omien tuoteideoiden tuottamisessa ja Jennin kaltaiset ammattilaiset voisivat hioa suunnitelmia ja suunnitella valmistuprosessin vaiheet? Pajalainen voi sitten valmistaa tuotteen suunnitelmien mukaan ja päästä siihen innostavan kannustavaan tilaan, jossa saa oman tuotteen markkinoille. Käsittääkseni tällaiset onnistumisen kokemukset – että on kykeneväinen luomaan yhteisöön jotain hyödyllistä merkitystä – voivat olla hyvinkin merkittäviä askelia minuuden uudelleenrakentamisen kannalta. Yrittäjä saisi tässä mallissa toteuttaa auttamisenhaluaan ja saisi omasta osuudestaan kohtuullisen korvauksen. Moraaliset risririidatkin olisivat taas aavistuksen pienempiä.

    Voitaisko joskus päästä siihen tilaan, että yleisen turpaanvedon sijaan edes yritettäisiin esittää vaihtoehtoisia ja ehkä parempia toimintamalleja?

  29. 29

    Anni sanoo

    Jenni Ahtiainen – älä luovuta. Mä olen aikatavalla vaikuttunut sun vastauksesta, joka perustuu faktoihin, kun vastassa oli tunnelietsontaa, vihaa, kateutta ja katkeruutta.
    Kyllä jokainen työtön voi myös koittaa yrittäjyyttä ja katsoa millaisiksi ’hikipajoiksi’ päivät muuttuvat.
    Kuitenkin tuilla elävän on helpompi olla valikoiva ja vaatia lisää, kuin sen jonka kontolla on iso määrä ihmisiä joiden palkat riippuvat hänestä.
    Työllä, jonka hän on itse työntänyt alkuun.
    Jos ei tossa summassa olisi euroja välissä, niin koko toimintaa ei olisi olemassa! Haloo! Nyt se työllistää vaikka kuinka minta tahoa kansainvälisestikkin!
    Koittakaa itse perässä nii menee teidänki leipälävit unpeen.

    Mikä samarialainen pitää olla, ettei itse ota vastaan tulosta omasta työstään, vasn jakaisi senkin pois, että ihmiset jotka eivät ole ikinä kokenut mitä se vaatii saisivat tasan saman?
    Tässä on jotain samaa, kuin viime itsenäisyyspäivän kivijalka kauppojen ikkunoiden tuhoamisessa.
    Yrittäjän ja tuilla elävien todellisuudet ja ymmärrys ei vaan kohtaa.
    Miks pitää haukkua Jenni julkisesti, joka on antanut kaikkensa.
    Kirjoittaja itsekin elää tuilla, eikö yrittäjät saa saada tukia tai voittoja?
    Onks jengi tosissaan. :/
    So much hate.

    • 29.1

      Reeta sanoo

      ”Mikä samarialainen pitää olla, ettei itse ota vastaan tulosta omasta työstään”?

      Tarkoitatko siis, että yrittäjä, joka maksaisi työntekijöille palkkaa olisi laupias samarialainen? Eiköhän niitä samarialaisia ole tässä tilanteessa ne mielenterveyskuntoutujat, jotka tekee yrittäjälle töitä puoli-ilmaiseksi.

    • 29.2

      AH sanoo

      ”Kirjoittaja itsekin elää tuilla, eikö yrittäjät saa saada tukia tai voittoja?”

      Sakari Timonen ansaitsee ymmärtääkseni elantonsa juristina.

      Oletko Anni muuten sitä mieltä, että tuilla elävän ei ole sopivaa kritisoida sosiaaliturvajärjestelmäämme tai ilmaistyöilmiötä?

    • 29.3

      Saku Timonen sanoo

      En itedä mistä Anni on saanut päähänsä minun elävän sosiaalituilla. Se Annin asiantunteluksesta sitten.

    • 29.4

      stunned sanoo

      ”Mikä samarialainen pitää olla, ettei itse ota vastaan tulosta omasta työstään…”

      En tiedä, mutta miksi henkilö, joka tekee tuotteen omilla käsillään, ei saisi pyytää siitä palkkaa?

      • 29.4.1

        keke sanoo

        Mielenterveyspotilaat pysykoot lestissaan kaikenmaailman vaatimuksineen. Kylla maailmalla Jennit pitavat huolta heidan tarpeistaan. Mita siita nyt tulisi jos kaikenmaailman puoltaitoiset tulisivat omillaan toimeen

    • 29.5

      PeelsePuupi sanoo

      Jenni Ahtiainen tosiaan kuvasi kirjoituksessaan työpanoksensa kyseiseen huiviin hyvin – sehän oli viiden sekunnin aivotyö baarin tiskillä, jonka lopputulemana päätettiin alkaa valmistaa nahkasuikaleista reikäisiä kaulaliinoja (kukaan kotiharrastusompelijahan ei tätä ideaa ole koskaan saanutkaan). Nyt tätä kuuluisaa viiden sekunnin ajatusryöpsähdystä aletaan kutsumaan muodiksi (huom. jopa Italiassa, muodin mekassa saakka), ja koska se on muotia, niin sillä perusteella ei kaikille työntekijöille tarvitse maksaa palkkaa. Niinpä.

    • 29.6

      SeniorPotamo sanoo

      ”Kyllä jokainen työtön voi myös koittaa yrittäjyyttä ja katsoa millaisiksi ’hikipajoiksi’ päivät muuttuvat.”

      Miten varaton työtön aloittaa yrityksen? Ei kaikilla ole isää, joka maksaa, tai mitään perintöä tai muutakaan omaisuutta. Moni pienituloinenkin työssäkäyvä elää kädestä suuhun eikä saa mitään säästöön, saati työtön. Kerro nyt meille, miten se yritys perustetaan ilman varallisuutta?

      Itse voin kertoa, miten ainakin mikroyrityksiä voitaisiin saada paljonkin, myös mielenterveyskuntoutujien aivan omia. He sanelisivat itse säännöt ja työllistäisivät aivan itse itsensä (halutessaan, ei pakotettuina). Jos olisi riittävän suuri perustulo, voisi hyvinkin moni tehdä pätkätöitä jaksamisensa mukaan ja perustaa oman mikro-tai pienyrityksen (mielestäni n. 1000 €/kk perustulo olisi sopiva kattamaan kaiken asumismenoista lähtien ja korvaisi tietysti muut tuet. Osaa varten harkinnanvaraiset tulisi säilyttää, koska esim. vammainen lapsi voi tuoda paljon lisäkuluja).

      • 29.6.1

        SeniorPotamo sanoo

        Sen sijaan Anni on hyvä vaan ja koittaa itse millaista on oikeasti siellä hikipajan puolella tehdä palkatta työtä toisen yrityksen hyväksi.

        Yrittämistä ei voi kuka tahansa kokeilla, mutta palkattomaan työhän pääsee varmasti, ei tarvitse kadehtia työttömiä siinä suhteessa.

  30. 30

    Työmarkkinatukiorja sanoo

    Itse olin lukion jälkeen työmarkkinatuella pakotettuna töissä, koska en päässyt heti opiskelemaan haluamalleni alalle. Niinpä työvoimatoimiston lähettämänä toimin opettajien sijaisena yläasteella ja lukiossa. Yksin, ilman opastusta vedin tunnit, tein kotitehtävät päivän päätteeksi jotta voin tarkistaa läksyt. Parhaimmillaan kolmen matikanryhmän läksyt seuraavaksi päiväksi – olihan siellä vastauskirja, mutta kun piti myös voida katsoa ne yhtälöt tarkistaessa tehtäviä taululta. Saatoin tehdä toista kuukautta sijaisuutta yhdelle opettajalle plus satunnaisten poissaolojen sijaisuudet toisille opettajille. Tein tätä kokonaisen lukukauden, maksaen oman bussikorttini 30 km päähän. Ruoastakin olisi varmaan pitänyt maksaa, mutta kävin ruokalassa pummilla.

    Jos en olisi mennyt tähän ”työhön”, olisin saanut vain murto-osan työmarkkinatuesta, sillä asuin kotona (tosi köyhässä perheessä). Samaan aikaan entinen luokkatoverini oli ihan oikealla sijaisen palkalla palkattuna sijaisena samassa hommassa! Mulla oli huono tuuri, tai siis työkkärin kyykyttämät vanhemmat, jotka eibät osanneet puolustaa minua, ja mun iskä ei ollut rehtorin tuttuja. Minua kyllä todellakin otti päähän orjatyövoimana toimiminen, sen epäreiluus, ja se mitä minulta vaadittiin, ja jonka tunnollisena tyttönä tietenkin parhaani mukaan tein. En juuri 18 v. täyttäneenä osannut edes kyseenalaistaa mitä olisin ollut oikeasti velvollinen tekemään.

    Tällainen toiminta, jossa yritys tai kunta teettää maksamatta itse mitään työntekijälle on aivan perseestä!

  31. 31

    karvinen sanoo

    Jenni Ahtiainen sanoo haluavansa tukea suomalaista työtä ja tekevänsä moraalisesti oikeita ratkaisuja, mutta ei vastineessaan lainkaan käsittele tällaisen hikipajatoiminnan perusongelmaa, eli työmarkkinoiden vääristymistä.

    Jos hän ei saisi puoli-ilmaisia kuntoutujia tekemään tuotteitaan joutuisi hän sen sijaan palkkaamaan työttömiä tekemään saman työn ihan oikealla palkalla. Silloin väite moraalista ja suomalaisen työn tukemisesta olisi uskottava.

    Nyt hän sen sijaan myötävaikuttaa 9 – 12 € päivalkkaa ansaitsevan alaluokan syntymiseen.

  32. 32

    Esko Mäkinen sanoo

    Yrittäjän moraalinen ongelma ehkä poistuisi, jos hän lahjoittaisi nahkapaloista tehtyjen tavaroiden tuoton niiden tekijöille tai edes puolet siitä. Näin hän olisi todellakin hyväntekijä ja osoittaisi oikeasti ajattelevansa näiden kuntoutujien mielenterveyttä ja toimeentuloa. Nyt homma vaikuttaa kauniista sanoista huolimatta hyväksikäytöltä.

    • 32.1

      stunned sanoo

      Jennin dilemma on tässä: hän ei koe tarvetta lahjoittaa mitään, koska itse työ on se ’lahja’. Hän tarjoaa hyvyyttään mielekästä tekemistä rahattomille, joilla on paljon aikaa ja nettoaa samalla itse. Jenni ajattelee, että tilanne on win-win. Näemme lähitulevaisuudessa varmasti tämmöisiä isäntä-lapsi-suhteita paljonkin, kunhan Sipilän jämäköittämistoimet alkavat purra.

      Tulee mieleen George Pullman, jonka nimi on joissakin kielessä synonyymi makuuvaunuille.

      Pullman rakensi työläisilleen Pullman Townin, paikan, jossa vuokra söi melkein koko tienestin. Pullman näki itsensä isähahmoisena benefaktorina, joka piti muutoin rempalleen pyrkivät työläiset lapsineen kurissa ja nuhteessa.

      1894 alkoi paha talouden alamäki ja tilaukset katosivat. Pullman leikkasi palkkoja kolmanneksella, mutta jätti vuokrat ennalleen, koska sijoittajille oli luvattu tuottoa tietty vakio olosuhteista huolimatta. Tämän jälkeen rahapalkka hädin tuskin riitti kattamaan vuokran. Elämiseen ja leipään ei jäänyt enää mitään, eikä kohta kurista ja nuhteestakaan ollut tietoa. Alkoi katkera työtaistelu, joka päättyi armeijan väliintuloon vaatien kymmeniä työläisuhreja.

      Kuoltuaan George Pullman oli valettava paksuun betoniin, jotta raivostuneet köyhät eivät olisi repineet ruumista ylös kammiostaan ja polttaneet sitä.

  33. 33

    Pablo Diablo sanoo

    Kuntoutustöissä olleet tai muuten oikeasti asian kanssa tekemisissä olleet tuntuvat kiittävän ja kehuvan, kun muut mollaavat. Myötäloukkaantujien valtakunnassa kaikki hyvin.

  34. 34

    Marko sanoo

    Kokemuksiani kuntouttavasta työtoiminnasta.

    Tulipa mieleeni kirjoitella omia kokemuksiani kuntouttavasta työtoiminnasta ja juuri mielenterveyskuntoutujan näkökulmasta tarkasteltuna. Oma noin vuoden mittainen kokemukseni on tosin useamman vuoden takaa, kuntoutusperiodi päättyi Lappeenrannassa LAPtuote-säätiöllä helmikuussa 2009.

    Ensinnä niitä positiivisia asioita (ja painotan, kyse on yksilöllisestä kokemuksesta). Ennen kuntoutusperiodia olin ollut jo useamman vuoden ajan kuntoutustuella (tuolloin käytettiin kyseistä termiä – tämän hetken terminologia ei ole tiedossa) ja olin supportiivisessa terapiassa. Kun minulle tarjottiin mahdollisuutta lähteä mukaan kuntouttavaan työtoimintaan, emmin sitä hetken, koska epäilin omia voimavarojani. Lopulta päätin ottaa osaa toimintaan ja rehellisyyden nimissä on todettava, että itse koin toiminnan eheyttävänä ja koin, että se lisäsi elämänhallintaani ja tavallaan osoitti sen, että minulla on vielä olemassa olevia resursseja. Mutta tässä kohdin on kuitenkin syytä huomioida se, että meillä oli käytössä kaiken aikaa säätiön kautta ammatillista apua (psykologin ja sosionomin toimesta) ja ainakin itse koin tämän hyvänä asiana ja heidän kanssa asioita käsitellessä pystyin jäsentelemään elämääni. Kuntouttavan työtoiminnan aikana nimittäin supportiivinen terapia mielenterveyskeskukseen oli ”jäissä” tapaamisia ollen vuoden sisään muutama. Henkilökohtainen kokemus on siis näiltä osin positiivinen ja periodin jälkeen minulla oli entistä enemmän voimavaroja ja niinpä uskalsin aloittaa opinnot uudella alalla. Mutta sitten niihin muihin havaintoihin.

    Toiminta voi tietenkin vaihdella paikkakunnasta ja paikasta riippuen mutta meillä oli hyvin selkeät ja tiukat säännöt – joita Kela omalta osaltaan valvoi. Kyse ei ollut mistään parin tunnin puuhastelusta per päivä vaan alussa työpäivän pituus oli neljä tuntia ja se kasvoi siten, että vähintäänkin viimeinen kolmannes tehtiin seitsemän tunnin mittaista työpäivää (korvauksen ollessa tuolloin mt-kuntoutujillakin noin 9 €/työpäivä). Meidän tuli myös toimittaa jokaisesta sairauspoissaolopäivästä sairaanhoitajan tai lääkärin todistus, poikkeus oli se jos sairastui työpäivän kuluessa ja lähti kesken kotiin, tuolloin ei tarvinnut kyseiseltä päivältä toimittaa sairauslomatodistusta. Ennakkoon oli myös mahdollista sopia päivän parin poissaoloista (joiden määrää tarkkailtiin), mutta joista ei tietenkään maksettu päiväkorvausta Kelan toimesta. Meidän piti täyttää säännöllisesti työvuorolistaa, joka tarkastettiin ja josta kopio meni Kelaan ja sen perusteella maksettiin korvaukset, mutta mikäli listalla oli puutteita tai listoilla esiintyi toistuvia selittämättömiä poissaoloja, Kelan taholta oli mahdollista viheltää pilliin ja pistää kuntoutusperiodi jäihin/poikki. Ehdot olivat näiltä osin tiukat, eikä kuntouttavaa työtoimintaa todellakaan voinut tehdä puolihuolimattomasti miten huvittaa vaan se vaati panostusta ja asennoitumista – ja kyllä, osa jopa pelkäsi asetelmaa ja sitä, että oli olemassa tietty ”uhka” vaikka toiminta oli ns. täysin vapaaehtoista.

    Alkoholiin linja oli ehdottoman kielteinen – sen vaikutuksen alaisena ei saanut olla. Linja oli ymmärrettävä ja hyväksyttävä.

    Oma kysymyksensä on tietenkin sitten se, että LAPtuote-säätiöllä oli useita osastoja ja niissä ammattitaitoisten ohjaajien avustuksella ja ohjauksella erilaisten kuntoutujien (mt-kuntoutujat, kehitysvammaiset, tukityöllistettävät, maahanmuuttajat tms.) oli mahdollista tehdä kuntouttavaa työtoimintaa, mutta samalla säätiönä organisaatio kuitenkin kilpaili paikallisten yrittäjien kanssa (esim. huonekalujen entisöinnissä ja verhoilussa) hintatason ollessa hiukan kilpailijoita matalamman. Kuntoutujia tämä asetelma ei tietenkään hyödyttänyt ja hetkittäin olen miettinyt sitä, että millaisena paikalliset yrittäjät kilpailuasetelman näkivät? Ilman ilmaista työvoimaa säätiön tuskin olisi ollut mahdollista kilpailla hinnoilla yrittäjien kanssa, joten tässä suhteessa näen ongelmia toiminnassa vaikka yksilöllisesti kuntoutujaa toiminta voikin hyödyttää hyvin paljon.

    Ainakin mt-kuntoutujilla kuntoutusperiodiin kuului tuolloin vähintään yksi 3-4 viikon jakso ulkopuolisessa yrityksessä työharjoittelussa. (Minulla periodeja oli kaksi, ensimmäinen 3 viikkoa ja toinen 4 viikkoa pitkä). Näiden periodien aikana kuntoutuja olisi aivan oikeassa työelämässä mukana (nauttien kuitenkin edelleen vain sen 9 €/työpäivä ylimääräistä tukea) ja käytännössä kaikissa tapauksissa kyseessä oli todellakin oikeasta työstä eikä mistään puuhastelusta ja vaatimukset olivat samat kuin yritysten palkkatyöläisilläkin (työajat, tauot, sairauslomat tms.) Emme tietenkään olleet ”harjoittelijoita” vaan ”kuntoutujia” mutta emme saaneet nauttia mistään eduista. Työterveyshuoltoa ei ollut käytössä, ei ilmaisia aterioita jos sellainen kuului työpaikalla työntekijöiden etuihin etc. Samalla Kela valvoi työskentelyä aivan kuten säätiön kautta työntekijät. Minunkin aikana meitä kävi töissä kaupoissa, siivousfirmoissa, vanhainkodeissa, päiväkodeissa tms. paikoissa. Omasta puolesta voin sanoa, että vaatimustaso oli varsin kova ja yritykset & yhteisöt myös raportoivat hyvin herkästi ongelmista.

    Asetelma voi vaihdella paikkakunnittain ja jopa yksiköittäin, mutta omien kokemusteni mukaan kyse ei todellakaan ole mistään puuhastelusta mt-kuntoutujalle vaan hyvinkin tiukasta ja henkisesti hetkittäin todella raskaasta periodista, jossa ”läskiksi lyömisestä” koituu vääjäämättä seurauksia ja ikävimmillään se, että Kela viheltää pelin poikki ja menetti mahdollisuuden 9 €/työpäivä lisäansioihin – ne nimittäin olivat kuntoutumisen ohella monille merkittävä motivaattori. Ongelmia tuottaa myös se, että osalla ohjaajista ei ole muuta pätevyyttä kuin ammatillinen pätevyys omaan alaansa (esim. puutyöt/metallityöt), joten ymmärrystä ei ole mt-kuntoutujan arkeen. Ja samanlainen arki koitti monilla ulkopuolisessa työharjoittelussa ns. ”työnantajan” ollessa täydellisen ymmärtämätön siitä arjesta jossa mt-kuntoutuja elää.

  35. 35

    Teemu P sanoo

    Olit ilmeisesti yöllä kirjoittanut Ahtiaiselle viestin, jossa pahoittelit hänelle aiheuttamaasi tilannetta. Ajattelitko välittää samaa viestiä myös blogisi lukijoille?

  36. 36

    Maija sanoo

    Rahako kaiken ratkaisee ja on tärkeintä joka asiassa? Mielenterveys (ja muut kuntoutujat) tekevät mielellään töitä voimiensa mukaan, mutta he eivät pysty normaaliin työelämään ja sen tahtiin, vaan tarvitsevat paikan, jossa voi vaikka välillä tuijotella ikkunasta ulos ja jossa on apuna ja tukena ohjaajia, eikä vain työn tulokseen tuijottavia esimiehiä.
    Mielekäs tekeminen tukea (ja terveellistä ruokaa) tarjoava työyhteisö antaa elämään mielekkyyttä, joka on tärkeämpää kuin raha, vaikka 240 e/kk, onkin monille iso raha.
    Jos/kun joku haluaa järjestää kuntotujille töitä, hän ansaitsee tuen eikä boikottia.

  37. 37

    Susanna Rissanen sanoo

    Miks ei se sit halua kuntouttaa niitä Kiinan lapsia? Miksi se on väärin hänen mielestään? Miksi näille mielenterveyskuntoutujille ei voisi maksaa ihan oikeaa palkaa, vaikka kahdelta tunnilta päivässä? Toki toimeentulotuki pienenisi, mutta silloinhan ei menisi veronmaksajien rahoja niin paljon, vaan yrittäjä oikeasti maksaisi työstä, eikä veronmaksajat.

    • 37.1

      keke sanoo

      ”Miks ei se sit halua kuntouttaa niitä Kiinan lapsia?”
      Varmaan aikamoinen skandaali syntyisi tasta jos joku yritys maksaisi vain 12 euroa paiva kiinalaiselle hikipajatyolaiselle. Toisin kuin Suomessa ulkomailla tallaista toimintaa katsotaan vahan kieroon ja siella kansainvaliset ihmisoikeustoimijat aika karkkaasti tarkkailevat yrityksia seka heidan toimintaansa. Ei silla samat argumentit sita usein lansimaisilta yrityksilta kuulee esimerkiksi lapsityovoimankaytosta; olisiko muka parempi etta kiinalainen hikipajalapsi loikoilisi kotonaan nythan han sentaan saa sentaan ostettua ruokaa itselleen ostettua palkallaan?

      Jaakoon muuten lukijalle selvitettavaksi paljonko on Kiinalaisen hikipajaduunarin palkka joka muuten on enemman kuin 3 euroa kuukausi ja se on myos itseasiassa enemman kuin 12 euroa paivassa mita suomalainen hyvantekija maksaa omille ompelijoilleen.

      Joskus jotkut ihmiset ovat olleet sita mielta etta valtion tulisi suojella sen heikoimpia yksiloita erilaiselta hyvaksikaytolta. Esimerkiksi aika monessa maassa katsotaan etta mielenterveyspotilaiden hyvaksikaytto on laitonta ja jotkut pitavat tata jonkinlaisen sivistyksen mittarina eika suinkaan hyvantekevaisyytena. Suomella on viela pitka matka siihen etta voisimme kutsua itseamme sivistysvaltioksi

  38. 38

    Raiko Karvonen sanoo

    On tämä nykymeno työmarkkinoilla niin h….tin väärin. Tässä ei ole mitään oikeudenmukaisuutta. Ihmiset töihin normaalilla palkalla eikä millään yhteiskunnan maksamilla vähäisillä tuilla, joilla ei kukaan tule yskin toimeen.

  39. 39

    työläinen sanoo

    Vastenmielisen puolusteleva vastine gTien Ahtiaiselta. Vai että kotimaisen orjatyön teettäminen tekee hänestä oikein kansan ja suomalaisen työn sankarin. Kyllä on taas saatu aiheettomasti ja syyttömästi lokaa niskaan.

    • 39.1

      Markus sanoo

      Valitettavasti suhtaudut tähän enemmän tunteella kuin järjellä. Hohhoijaaa…..

  40. 40

    elm sanoo

    Miksei kunnat luo rakennetta, jossa kuntoutujien tekemiä tuotteita voidaan myydä suoraan, vaikkapa juuri netistä, niin että kuluttaja itse tekee tuon eettisen valinnan keneltä (ja keiden tekemiä tuotteita) ostaa? Ja näitä kuntoutujien tekemiä tuotteita voisi halutessaan lähteä sparraamaan vaikkapa ne (design-)yritykset, jotka haluavat olla eettisiä ja tehdä hyvää maailmalle (ja maailmalla). Eikö se olisi terveempi lähtökohta? Jokainen voisi tehdä hyvää, niin halutessaan.

    Olisi täysin mahdollista luoda verottajan ja KELAn systeemien kylkeen tällainen rakenne, jossa jokaisen ”kuntoutujienkaupasta” ostetun tuotteen hinta kumuloituisi tekijälleen – siis lisätuloksi oman senhetkisen minimisosiaaliturvan päälle. Eikö tämä olisi sekä palkitsevaa että kannustavaa? Eli tämä yritys olisi voittoa tavoittelematon julkisen sektorin rakenne, jolla mahdollistettaisiin kuntoutuvien ihmisten vapaaehtoisuuteen perustuva mielekäs, mielenkiintoinen ja pienimuotoinen työ. Kaikki voittaisivat? Mielestäni kyllä. Myös kunta.

    (Jos jo nykyiset työpajat toimisivat tällaisella periaatteella, kuvitelkaa mikä ero sillä olisi sekä kunnalle että toimijoille itselleen! Kukaan ei käyttäisi ketään hyväksi, vaan autettaisiin toisiamme. Toisin sanoen: kunta _auttaisi_ ihmisiä jaloilleen omalla panoksellaan luomalla tällaisia uusia rakenteita, jonka kautta ihmisten elämäntilanteet paranisivat. Ja kuten sanottua, yritykset voisivat lähteä mukaan, niin halutessaan (saaden tosin ”vain” imagovoittoa ja hyvää omaatuntoa, mutta sehän on vain oikein)).

    Ensi vaiheessa pieni prosenttiosuus jälleenmyyntihinnasta voisi tuloutua kunnalle (kompensoimaan sosiaaliturvakuluja) kun taas suurin osa menisi palkaksi tekijälle, siis oman minimisosiaalituvan päälle. Tällöin työllä olisi taloudellinen merkitys, elämänsisällöllisestä ja sosiaalisesta vaikutuksesta puhumattajaan. Työllä olisi merkitystä, ja siihen tuettaisiin.

    Mikäli kuntoutuja olisi niin tuottelias, että kuukausittainen tulo ylittäisi jopa kuukausittaisen sosiaaliturvan, ylittävältä osalta kutoutuja saisi esimerkiksi tuhanteen euroon asti tuotot tietyllä veroprosentilla. Ja mikäli joistakin näiden ihmisten tekemistä tuotteista tulisi peräti ”hittejä”, siinä olisi suora reitti kunnan työpajalla sparrata henkilö omille jaloilleen, edelleen tarjoamalla tämän tulonmuodostuksen takana oleva rakenne näille ihmisille, aina tiettyyn tulokattoon saakka. (kuntoutujat koskaan tuskin omasta valinnastaan yksityisyrittäjiksi alkaisivat, se lienee selvää, mutta tuetulla muodolla he voisivat hyvinkin olla mukana elinkeinoelämässä tällä omaehtoisella pienimuotoisella tavalla). Eikö totta?

    Uusia rakenteita on mahdollisuus luoda, jos vaan halutaan. Teknologia on apunamme, ja verohallinto/KELA voivat olla niin kiinteästi automatisoituneina yhteydessä, että byrokratia minimoituu ja tieto kulkee.

    Olisiko jollakulla jotain tällaista vastaan? Toisin sanoen onko jotakin sitä vastaan, että kuntouttavaa toimintaa kanavoitaisiin a) hyödyttämään myös kuntoutujaa itseään taloudellisesti, ja b) hyödyttäisi loppuviimeksi myös kuntaa taloudellisesti ja c) olisi moraalisesti ja eettisesti pelkästään kestävää ja d) auttaisi koviakokeneita ihmisiä pyyteettömästi. Se kai sosiaalihuollon tarkoitus on aina ollut?

    Sosiaaliviranomainen olisi luonnollisesti se osapuoli, joka pystyisi toteamaan kuntoutujan soveltuvuuden tällaiseen toimintaan. Ketään ei pakotettaisi eikä velvoitettaisi, vaan tarjottaisiin myös tällainen mahdollisuus.

    Mahdollisuuksia on, jos ne vain halutaan nähdä.

    Missä ne ideanikkarit piilevät, jotka ymmärtäisivät että yhteiskunnan kehitys tai kehittymättömyys on meistä itsestämme kiinni?

    • 40.1

      SeniorPotamo sanoo

      Helpommin tuo saataisiin järjestettyä riittävän suurella perustulolla. Tällöin kuka vaan voisi halutessaan laittaa omia tuotteitaan myyntiin nettiin ja toimia kotoa käsin. Toki jonkin tällaisen työpajan voisi perustaa perustulosta huolimatta, ei siinä.

  41. 41

    Poppamies sanoo

    Kuinka vaikeaa voi olla isolle miehelle sanoa: Anteeksi, olin väärässä?

    • 41.1

      Saku Timonen sanoo

      Ei se ole vaikeaa. Pyydän anteeksi aina kun olen väärässä. Nyt en ole, olen vain yrittäjän ja sinun kanssasi eri mieltä.

  42. 42

    Amor sanoo

    Hei Saku!

    Miten olisi, että jatkossa ottaisit asioista ensin selvää ja sen jälkeen kirjoittelet.

    Älä nauti liikaa blogisi julkisuuden sinulle su omasta vallan voimasta, koska nykysomessa se on äkkiä poissa, jos jatkat tällä linjalla.

    Olisiko sinun aika ihan vaikka pyytää asiaa anteeksi ja tehdä pohdinta, missä menit mönkään. Kehittyisit ihmisenä ja kehittäisit samalla muita.

    Terveisin,
    Yrittäjä Hesasta

    • 42.1

      Saku Timonen sanoo

      Tänne on näköjään tuppaamassa enemmänkin yrittäjiä neuvomaan ja vaatimaan anteeksipyyntöä. Miksiköhän epäilen, että monet teistä ovat palkattomien työntekijöiden hyväksikäyttäjiä?

      • 42.1.1

        stunned sanoo

        Ovat sentään oppineet, että työllään elävää blogistia ei kannata kehottaa menemään töihin.

  43. 43

    Markus König sanoo

    Hei Saku ja muut!

    Vastaa Saku näihin kysymyksiin kun ehdit:

    1. Teitkö yhtään taustatyötä ennen blogikirjoitustasi?
    2. Tekeekö Jenni Ahtiainen mielestäsi Jopilaisille palveluksen, jos hän vetää valmistuksen pois Jopilaisilta?

    • 43.1

      Saku Timonen sanoo

      1. Tein. Työntekijöille maksetaan 12 euroa päivässä ja senkin maksaa yhteiskunta. Yrittäjä maksaa Jopille eivätkä työntekijät näe niistä rahoista senttiäkään.

      2. Ei välttämättä tee, koska sitten hän siirtäisi työn jonnekin muuanne (esim. vankilaan) palkatta tehtäväksi ja mt-kuntoutujat menettäisivät senkin vähän. mitä nyt saavat. Suurin palvelus Jopilaisille olisi maksaa heille palkkaa.

  44. 44

    Markus König sanoo

    Kiitos Saku vastauksestasi.

    Nyt sinulle hieman faktatietoa.

    Jopilaiselle ei voi maksaa palkkaa tai hän menettää tuet. Suomenlaki estää sen. Sinäkään et voisi asiassa toimia toisin. Suurin osa Jopilaisista on siinä elämäntilanteessa, että he eivät kykene palkkatyöhön. Tuki + satunnaiset työt ovat heille ainoa mahdollisuus.

    Toisekseen työn siirtäminen vankilaan ei ole huono asia. Se edelleen palvelee Suomalaista yhteiskuntaa, sillä myös vangeille maksetaan ja he saavat tällöin arjesta kiinni.

    Esitit blogissasi Ahtiaisen siinä roolissa, että hän ryöstää itselleen suurta voittoa Jopilaisten kustannuksella. Voih, siinä olet pahasti väärässä.

    Rehellisesti Saku, olet kirjoittanut viihdyttäviä blogeja. Mielestäni tässä sait aikaan enemmän pahaa ja väärää mielikuvaa kuin tarpeellista keskustelua ajankohtaisesta aiheesta.

    Näin käy jokaiselle kirjoittajalle joskus. Hyvä kirjoittaja osaa myös jälkeenpäin julkisesti muokata mielipidettään. Nyt siihen olisi tarvetta.

    • 44.1

      Saku Timonen sanoo

      Palkattomalla työlle löytyy monenlaisia perusteluja, sen olen tässä vuosien varrella huomannut. Kukaan ei ole vielä onnistunut vakuuttamaan minua siitä, että palkatta tehtävä työ on tekijänsä etu.

  45. 45

    Markus König sanoo

    Palkaton työ? Hmmm…..

    Kaikki Jopilaiset tekevät kyseistä työtä vapaaehtoisesti. Heidän ei tarvitse tehdä työtä. Mutta he haluavat tehdä työtä. Työtä, josta saavat korvauksen. Korvaus, joka ei vie heidän tukiaan.

    Kuvittele Jopilainen, joka tulee paikan päälle rupattelemaan ja sosialisoitumaan ja tekee siinä ohessa 1-3h töitä. Hän saa siitä Ahtiaisen mainitseman korvauksen ja päivä sujuu muutenkin mukavasti.

    Kaikki voittavat. Sinäkin Saku kun työ pysyy Suomessa. Yksi henkilö tässä silti voittaa vähän rahallisesti. Tarinan paha yrittäjä!

    Kiitos ja näkemiin.

    Lopuksi kiitos Ahtiaisen kaltaisille yrittäjille, jotka mahdollistivat järjissä pysymisen kun aikoinaan oli vaikeaa enkä ollut työkykyinen. Kiitos!

    • 45.1

      PeelsePuupi sanoo

      Markus König, ehkä ongelma onkin siinä, että kuntoutujille ei tarjota oikeanlaista kuntoutusta? Kuvittelepa tilanne, jossa katkaiset onnettomuudessa sääriluusi ja kunnon kirurgisen avun sijaan sinut ohjataankin työpajaan ompelemaan kaulaliinoja… Mitä? Sehän on PARASTA, mitä avomurtumapotilaalle voidaan tarjota!?! Saat jopa muutaman euron rahaa kuntouttaessasi avomurtumaasi työpajalla! Puhumattakaan siitä, kuinka sosiaalinen elämäsi kohentuu kyseisen työpajajakson aikana! ELÄMÄ HYMYILEE ! Tai: sitten voidaan työpajatoiminnan sijaan tarjota sinulle tylsää kirurgista palvelua sairaalassa ja kuntoutusta vuodeosastolla. Aivan kuten mielenterveyskuntoutujille voitaisiin tarjota psykiatrisia palveluja ja terapiaa mielenterveysyksikössä.

    • 45.2

      SeniorPotamo sanoo

      Kaikki eivät kylläkään tee näitä juttuja vapaaehtoisesti vaan karenssin uhalla. Ei ole myöskään oikein, ettei tehdystä työstä saa palkkaa, oli kuntoutuja tai ei. Perustulon (edelleen riittävän suuren) myötä nämä kuntoutujat voisivat tehdä vaikka tällaisia huiveja itse jollain pajalla tai kotonaan, jos näin haluaisivat, ei koskaan pakotettuina.

      Jämäpalojahan ei haluttu heittää roskiin, joten ne voitaisiin lahjoittaa hyväntekeväisyytenä tällaisille pajoille (tämä olisi hyväntekeväisyyttä oikeasti, ei se mitä Jenni Ahtiainen tekee). Huivien hinta tippuisi huomattavasti, kun jokainen näitä tekevä saisi myydä ne ja pitää rahat itse, mutta ainakaan ei harrastettaisi riistoa ja orjatyövoiman hyödyntämistä.

      Moni kuntoutuja tarvitsisi paljon enemmän esimerkiksi terapiaa kuin ”kuntouttavaa työtoimintaa”, ei orjatyöllä mielenterveysongelmat parane, ne pikemminkin syvenevät.

  46. 46

    Ihminen ja yksilö sanoo

    Ihan sama kuinka paljon jeesustelee ja on itse uskovinaan agendaansa, niin ei töitä voi teettää palkatta. Mielenterveyskuntoutuja on samanlainen ihminen kuin kuka tahansa muu meistä, mutta herkässä tilassa etenkin tälläiselle hyväksikäytölle. Monesti raha-asiat kuormittavat kohtuuttoman paljon jo muutenkin vaikeassa tilanteessa olevaa. Itse en halua syyttää yksittäistä yrittäjää vaan yhteiskunnan rakenteita, jotka mahdollistavat tälläisen toiminnan. Jos yritys ei kannata ilman oikeita palkollisia, ehkä kannattaisi keksiä jotain muuta, eikä repiä menestystä kipeiden tahi muuten puolustuskyvyltään heikossa asemassa olevien ihmisten selkänahasta. Hyväntekeväisyyttä taas on asia erikseen ja tämä ei sitä ole.

    • 46.1

      Markus König sanoo

      Minun vaikea ymmärtää näkökantaasi. He saavat korvausta! He eivät työskentele ilmaiseksi. Korvaus on sitä luokkaa että tuet eivät katoa.

      Suurin osa Jopilaisista ei kykene normaaliin palkkatyöhön vaikean elämäntilanteensa vuoksi. Minä tiedän tämän henkilökohtaisesti.

      Haluan mainita vielä, että gtie on vienyt valmistuksen Jopiin nimenomaan hyväntekeväisyyttään. Yritys ei tuota valtavaa voittoa Jenni Ahtiaiselle. Tosin Ahtiainen ei ole riippuvainen Jopilaisista.

      Jopilaiset tarvitsevat Ahtiaista, Ahtiainen ei tarvitse Jopilaisia!

      • 46.1.1

        stunned sanoo

        Tuo on tullut selväksi. Kukaan yrittäjä ei enää tarvitse palkallista työvoimaa. Yrittäjästä on tullut hirttäjä ja työnantajasta työnottaja.

      • 46.1.2

        SeniorPotamo sanoo

        Jenni Ahtiaisen puuhastelu ei ole mitenkään päin tarkasteltuna hyväntekeväisyyttä vaan orjatyövoimareservin hyödnytämistä. Jämpalojen, joita ei haluttu heittää roskiin, lahjoittaminen mielenterveyskuntoutujien käyttöön olisi ollut edes jonkin asteista hyväntekeväisyyttä.

      • 46.1.3

        SeniorPotamo sanoo

        Korjasin vähän König (jos se nyt on edes oikea nimesi) sanomaasi: Jopilaiset eivät tarvitse Ahtiaista vaan palkkaa työstään, Ahtiainen tarvitsee Jopilaisia palkattomaan työhön ja voiton tekemiseen.

  47. 47

    karvinen sanoo

    Kysytäänpä kaikilta Ahtiaisen puolustajilta: onko tälläinen toiminta hyväksyttävää vain mielenterveyskuntoutujien ja vankien osalta, vai kannatatteko myös työttömien ”kuntoutusta” yritysten työvoimana 9 € päivä?

    • 47.1

      Markus König sanoo

      En tiedä mitä tarkalleen tarkoitat työttömien kuntoutuksella. En osaa ottaa siihen kantaa.

      Minua kiinnostaa tietää, että mikä tässä on ongelma? Tekee Ahtiainen oikein jos vetää valmistuksen pois Jopilaisilta? Jopilaiset tekevät työtä vapaaehtoisesti. Eikö tätä kukaan ymmärrä??? Kaikki voittavat. Eniten Jopilaiset!!!!!! He haluavat tätä. He haluavat tämän järjestelyn. He ovat kiitollisia Ahtiaiselle. Soita Jopiin niin he kertovat itse.

      • 47.1.1

        Ihminen ja yksilö sanoo

        Ongelma piilee siitä, että mielenterveyskuntoutujille kuuluu sama korvaus työstä kuin kelle tahansa muullekin kenellä töitä teetetään, aivan sama osaavatko he sitä vaatia itse vai eivät. Mielestäni sivistyneessä yhteiskunnassa tälläiset asiat pitäisi hoitaa kuntoon. Mielenterveyskuntoutuja ei vaan välttämättä osaa tätä vaatia vaan tyytyy kohtaloonsa ja on jopa siihen tyytyväinen, koska ei ole mahdollisuutta parempaan. Vapaaehtoisuuskin on hyvin kyseenalaista tässä tilanteessa, jostain sitä rahaa on saatava ja vaihtoehtoja ei tuossa tilanteessa montaa ole. Monesti mielenterveyskuntoutujien taloudellinen tilanne on erittäin heikko, koska yleinen elämänhallinta on todennäköisesti kärsinyt sairaana ollessa.

        • 47.1.1.1

          töytön sanoo

          No se ”vapaaehtoisuus” on nyt se taikasana mitä presidentistä lähtien viljellään. Hankala vaan laskuja maksella nollalla eurolla ja pitäs välillä syödäkki jotain. Moniko yrittäjä palkkaa työntekijöitä, kun ilmaiseksikin saapi tässä maassa?

  48. 48

    Yrittäjän osaamattomuutta sanoo

    Koko ongelman ydin tuntuu olevan asennevamma, jonka mukaan 12e päivässä on merkittävä lisätulo mielenterveyskuntoutujan elämässä. Oikein olisi, että oikeasti vapaaehtoinen mielenterveyskuntoutuja saisi osallistua tuotantoon juuri niin monella valmiilla tuotteella päivässä, kuin hän pystyisi ja haluaisi tehdä, ilman että häntä rokotettaisi tästä taloudellisesti. Näin hänellä olisi edes jotain saumaa nousta siitä sudenkuopasta, jonne mielenterveysongelmat ja sen kylkiäisenä seuraavat taloudelliset ongelmat ovat hänet ajaneet.

    Myös yrittäjä voisi alkaa puhumaan läpinäkyvämmin tuotteen kappalehinnasta työn osalta, ympäripyöreän päiväkorvauksen sijaan. Ja tämän kappaletta kohden maksettavan työkorvauksen pitäisi todenteolla olla suurempi kuin 12 euroa. Kuulostaa vääränlaiselta suhdanteelta, että materiaali vie tuotteen hinnasta 10 euroa ja riistona suoritettava työ 12 euroa. Materiaali hankitaan väärästä paikasta, jos yllämainittu materiaalikustannus pitää paikkaansa. Olen itse ostanut mm. puolikkaan isokokoisen lehmän vuodan 20:llä eurolla ja toisinaan teollisuuden ylijäämänahkaa saa lavallisen parilla satasella. Jos nahkaa ostetaan kerralla enemmän ja kyse on oikeasti jämäpaloista, hinta ei voi olla edes puolta yrittäjän mainitsemasta summasta.

  49. 49

    Kimmo sanoo

    Pyöristyttävä kirjoitus jossa ei ole faktatietoa, mutta paljon toki raflaavaa populismia. Vielä pyöristyttävämpää on katsoa tätä kommentoijien loanheittoa. Asioita sotketaan toisiinsa mennen ja tullen, vähät sillä väliä kuuluvatko mitenkään tähän asiaan. Ei Ahtiainen tässä mitään liukuhihnatyötä teetä, eikä todellakaan ui rahavirrassa. Kukin kuntoutuja tekee vapaaehtoisesti mitä kykenee, siinä ajassa missä tekee, ja saa korvaukseksi summan minkä voi tienata menettämättä etuuksiaan. Ahtiainen on nainen jolla on iso sydän ja halu levittää positiivisuutta, tehdä maailmassa hyviä asioita. Mutta tässä maassa kyllä osataan haukkua, teit niin tai näin. Jos saa vähänkin nimeä, sitten haukutaan tuplasti. En voi muuta sanoa kuin että jaksamista ja voimia jopilaisille ja Jennille joille tämä kirjoitus on aiheuttanut jo aivan liikaa mielipahaa ja maineen tahriintumista, täysin turhaan. Ehkä Sakun olisi kannattanut kuunnella sitä ensimmäistä ääntä päässään (eli jättää sanomatta) mikäli näin surkea juttu on parasta mitä aikaan sai.

    • 49.1

      stunned sanoo

      Jenni Ahtiainen ei työllistä suoraan ketään — sen sijaan hän on ulkoistanut senkin alihankkijalle — tässä tapauksessa Porin toimintayksikölle. Kuvio on laajenemassa, ja mediarummutuksella jo viritetään herkkiä korvia myönteiseksi työllisyyden hoidon siirtämiseksi valtiolta kunnille.

      Kuntien työleirien saaristo on valmiina odottamassa tuottamaan kunnille rahaa. Työllistetyt eivät näe rahavirroista senttiäkään. Sen sijaan valtio kustantaa pelleilyn, ja veronmaksajat luovuttavat tulonsiirtona rahaa yksityiselle yrittäjälle yrityksen pyörittämiseen. Markkinahäiriö mielestäni.

    • 49.2

      Juhani Saari sanoo

      Taitaa tämä Ahtiainen olla nainen, jolla on suuri paikka Kimmon sydämessä. Sen verran imelää ja nuoleskelevaa tekstiä oli.

  50. 50

    mika sanoo

    Mä voisin halutessani teettää huivit Kiinassa lapsilla jotka tienaa 6 euroa kuussa, mutta se on väärin. Haluan teettää huivini Suomessa kotipaikkakuntani kuntoutusyksikössä, jonka kuntoutujilla ON HALUTESSAAN mahdollisuus, EI PAKKO tienata max 12 euroa päivässä ilman että se vaikuttaa sosiaalitoimiston tukiin, kuten itsekin nyt tiedät.

    Kieroo

    en ymmärrä miksi hyväosaiset vaativat aina niitä huono osaisia tekemään jotain hyödyllistä
    syylistäen kaikesta mahdolisesta työtöntä sosiaali pummista laiskohin töihinvieroksujiin

    Kun yleensä se hyödylinen tekeminen tarkoitaa että pitäis tehdä ilmaiseksi työtä näille hyväosaisille orjapiiskuri yritäjille

  51. 51

    mikas sanoo

    Ps Tunteeko tämä henkilö lapsi orja työvoimaa välitäviä tahoja
    Jos tuntee tästä henkilöstä pitäisi tehdä poliisi tutkinta

  52. 52

    PieniKiinalainenLapsi sanoo

    Kun yritys ostaa materiaaleja, palveluita, tuotteita, maksaa toimitila vuokraa jne. niin niissä on alv mukana jolloin se vähentää yrityksen myynnistä saatavien alvien määrää jolloin tuo laskutapa ei kyllä tuo sitä 100% oikeaa tulosta eikä siten tuo ”mulle jää 35e/huivi” pidä paikkaansa.

    Tekstissä on muitakin ihan perusvirheitä ja väittämiä kulujen suhteen, jätetään ne nyt vielä aukaisemassa jos joku muukin haluaa kommentoida tästä näkökulmasta.

  53. 53

    mikas sanoo

    tuoteen eetisyys standardi tuote seloste

    teen tuoteen suomalaisella mielenterveys kuntoutujilla

    En maksa suoraa palkaa heille mutta
    pientä korvausta yhdistykselle joka tätä toimintaa -eetisesti-ja Moralisesti oikein pyöritää

    ölen suuri humaani kun toimin näin
    enkä teetä huivejani kiinalaisella lapsityövoimalla 6 euron kuukausi palkalle
    Niin kuin moni vaatealan yritys suomessa tekee

    kitos kun ostit tuoteen
    meillä on myös tuloilaan korupuoli
    sen tuotanto siirtyy kiinaan

  54. 54

    Juhani Saari sanoo

    ”Jopissa kuntoutuja tekee parhaimmillaan huivin sallitulla 12 euron päiväpalkalla 2 tunnissa, jolloin tuntipalkaksi tulee 6 euroa tunnissa. Joskus yhden huivin tekemiseen menee neljä päivää.”

    Eli, jos kuntoutujalta meneekin yhden huivin tekemiseen neljä päivää niin kuntoutuja saa rahaa vain 6,25€ päivältä? Ei tuo mitenkään reilulta kyllä kuulosta, vaikka yrittäjä kuinka yrittää pyristellä ja imagoaan pestä ahneudesta. Vapaa-ehtoisuuskin lienee tässä yhteydessä suhteellinen käsite ja sen noudattamisesta seurannee se normaali -20%, tai jos kyseessä on toinen vapaa-ehtoisuuden noudattamatta jättäminen niin -40% tukiin.

  55. 55

    Poppamies sanoo

    Tämän päivän kolmosen kymmenenuutisissa yksi tukityöllistetty vammainen sanoo että jos ei olisi tätä niin ei olis mitään. Tosin rassukka ei tajua että sillä ei ole mitään merkitystä. Ainoa asia millä on merkitystä paljonko hänen työllistävä taho hyötyy tai ei hyödy hänen työstään.

  56. 56

    Justii sanoo

    ”Toinen vaihtoehto päihde- tai mielenterveyskuntoutujalle on jäädä kotiin sohvalle makaamaan passiivisena tekemättä mitään.”

    Aikamoista yleistystä. Sori vaan Jensku, mut myös kuntoutujillakin on harrastuksia ym.