Palkatonta työn iloa

Kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, työharjoittelu, työssäoppiminen, mielenterveyskuntoutus, kehitysvammaisten kuntoutus…rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kaikissa niissä on kuitenkin kyse palkatta tehtävästä työstä, josta saatavan tervehdyttävän ja jämäköittävän kokemuksen pitäisi riittää työtä tekevälle korvaukseksi.

Eilinen juttuni Hikipajojen onnela poiki monenlaista palautetta. Jutussa mainittu yrittäjä lähetti asiallisen vastineen ja sen julkaisin kokonaisuudessaan jutun päivityksenä. Näin tulen toimimaan jatkossakin, vastineille on aina palstatilaa.

Palkatonta työtä tehneet tai muuten vain asian moraalisen puolen näkevät lukijani ymmärtävät sen, mitä yrittäjät ja valitettavan monet palkkatyössä olevat eivät ymmärrä. On väärin teettää työtä ilman palkkaa. On käsittämätöntä miten joku voi olla kelvollinen tekemään työtä, mutta kelvoton saamaan työstään palkkaa. Jos joku palkattoman työn puolustaja minulle tämän onnistuu kertomaan, niin kiitän etukäteen. En siis pyydä selittämään mitään yrittäjän vaikeuksista, joidenkin heikommasta työpanoksesta, elämänhallinnasta ja sohvalla makaamisesta, vaan ihan vain tämän perusasian. Miksi jollekin maksetaan työstä palkkaa, mutta jollekin toiselle ei?

Te ette usko, että palkaton työ on hiipinyt vaivihkaa luomaan kahdet työmarkkinat. Se alkoi terveydenhoidollisesta kuntoutuksesta, laajeni työvoimapoliittiseen kuntoutukseen ja työkokeiluun ja on nykyisin jo ihan arkipäivää. Katsokaapa nyt vaikka tätäkin ilmoitusta:

vmp

Menestyvä rekrytoinitialan yritys hakee palkatonta rekrytoijaa.

Tällaisen nähdessään jopa kaltaiseni kyynikko hieraisee silmiään epäuskosta. Rekrytointialan yritys hakee palkattomiin töihin liiketaloutta tai henkilöstöhallintoa opiskelutta ammattilaista. Harjoittelijan tehtävät liittyvät juuri yrityksen ydinosaamiseen eli henkilöstän rekrytointiin.

Firmalle ei liene ihan parasta mainosta tarjota yrityksille palkattoman työntekijän antamaa rekrytointiapua.

Palkattoman työn markkinat kasvavat niin nopeasti, että kohta palkkaa maksetaan vain poikkeustapauksissa. Mitä enemmän on työttömiä, niin sitä enemmän palkattomiin töihin tarjoutuu työvoimaa siinä turhassa toivossa, että siitä työstä saisi joskus palkkaa. Ei saa, palkan pyytäjä korvataan uudella palkattomalla.

Maan hallitus edistää palkattoman työvoiman tarjoamista leikkaamalla työttömyysetuuksia ja kertomalla työttömyyden johtuvan laiskottelusta. Se kuuluisa syrjäyttävä kotisohva kummittelee jo ihan hallituksenkin kielenkäytössä.

Anteeksi toisto, mutta taas kerran mielessäni pyörii tämä Lapinlahden Lintujen yli 20 vuotta vanha sketsi. Töihin vaan kaikki työttömät ja avustukset pois, perhana, avustukset pois…

Kommentit
  1. 1

    Merja sanoo

    Varmaan joku minua viisaampi googlettaja löytää nopeasti tiedon, kuinka paljon yritykset saavat valtiolta tätä piiloyritystukea vuosittain? Onko kukaan laskenut, paljonko menetetään verotuloja ja paljonko kunta ja valtio yhteensä maksavat (mm. työmarkkinatukena, asumistukena, toimeentulotukena j.n.e.) tästä leikistä, joka todellakin on korvaamassa oikeaa palkkatyötä kaiken aikaa kiihtyvällä nopeudella?

    Olen jo päättänyt, että jos menetän joskus palkkatyöni (niinhän voi tapahtua tänä päivänä kenelle tahansa), ja minut velvoitetaan ottamaan vastaan jokin tällainen harjoittelijan paikka, minä en sitten osaa yhtään mitään. Harjoittelen vasta, ja olen aika huono harjoittelijaksikin – minuahan ei ilmaiseksi käytetä hyväksi!

    • 1.1

      Laura sanoo

      ”TEM:n pääluokan talousarvioesitys 2015

      Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaksi esitetään 564 miljoonaa euroa. ”

      ”STM:n pääluokan talousarvioesitys 2015

      Kuntouttavan työtoiminnan valtionkorvauksiin (10,09 €/pv) budjetoidut määrärahat nousevat vuodesta 2014 noin 29 % ja ovat vuoden 2015 talousarvioesityksessä 34 miljoonaa euroa”.

      http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/yleiskirjeet-lausunnot/lausunnot/2014/Sivut/2014-10-22-TAE-2015-pitkaaikaistyottomyys-kustannukset.aspx

      Omalla alueellani palkkatuki, joka vääristää kilpailua ja maksaa osan n. 600-1000 egeä työntekijän kustannuksista työnantajalle on ollut loppu jo useamman kuukauden.

      Tällaisten kuntoutujien palkkahan maksetaan suoraan valtion budjetista, joten tämän selvittämiseksi pitäisi saada selville, että montako työvuotta tällaiseen kuntoutukseen käytetään ja suuriko osuus siitä on orjatyötä yksityiselle sektorille, mutta joka tapauksessa paljon meillä valtio siirtää suoraan julkiselta puolelle yksityiselle, jotka sitten vielä usein maksavat veronsa jonnekin muualle.

      Työvoimakoulutuksessa ja sitä kautta erittäin pitkissäkin jaksoissa työharjoittelussa oleville ihmisillekin valtio maksaa kaiken ja tämä ei näy missään tilastoissa. Eräässäkin paikkakuntani logistiikkayrityksessä logistiikka-alan työharjoittelija tarroitti sisältö tarroja tuotteseen 5 viikkoa 8 h päivä ennen kuin ymmärsi sanoa, että nyt tämä skeida saa riitää. Yleensä tähän hommaan oli palkattu opiskelijoita (lukiolaisia, eka duuni…), mutta ei enää sen jälkeen, kun työharjoittelija, joka ei tästä mitään oppinut oli tarjolla ja hoiti homman ilmaiseksi.

  2. 2

    Savu sanoo

    Hallitus ei toistelee työttömyyden johtuvan paitsi laiskuudeksi, myös työehtosopimusten yleissitovuudesta ja ”AY-liikkeen joustamattomuudesta”. SSS:n maailma ilmeisesti pelastuisi pelkällä paikallisella sopimisella.

    • 2.1

      Savu sanoo

      Jäi tuo ylimääräinen ”ei” tuonne, sen siitä saa kun kirjoittaa kommentteja ärtyneenä

    • 2.2

      Laura sanoo

      Paikallisessa sopimisessa on mielestäni se ongelma, että käy Walmartit. Ässä ja Koo nostaa palkkaa ja on pian konkurssissa. Lidl ei nosta ja valtaa kaikki markkinat ja saavuttaa monopolin. Miten joku yksinäinen kaupan kassa järjestäytymättömässä Lidlissä neuvottelee palkankorotuksen? Tämä toimii aloilla, joissa työntekijällä on taitoja, mutta ei näissä kuka tahansa osaa tehdä duuneissa. Paikallista sopimista käytetään jo pelialoilla ja monilla muilla, joissa taidot ratkaisevat liksan, joten tässä yritetään vain ja ainoastaan valtaa kammeta työnantajien puolelle, jota meidän työntekijävastainen hallituksemme tekee kaiket päivät ja yöt kilpailukyvyn nimissä.

      ”An administrative law judge found Walmart threatened employees trying to organize workers at two stores in California, in a victory for workers’ rights groups challenging labor practices at the retail giant. http://www.huffingtonpost.com/2014/12/11/walmart-threatened-workers_n_6305972.html

      Jenkeissähän usein valtio myös tukee työntekijöitä ruokalipuilla ja muilla, sillä työstä maksettavalla palkalla ei perheellinen tule toimeen.

    • 2.3

      humus sanoo

      Vaihtoehdot ovat joko palkaton työ tai työ TES:in mukaisella palkalla. Ei joustoa, ei työkyvyn ja osaamisen huomiointia. Joko täysi palkka tai ei mitään. Tällaisen järjestelmän me olemme rakentaneet ja sitä ay vimmatusti puolustaa.

      • 2.3.1

        Laura sanoo

        Osaaminen huomioidaan monissa Tesseissä ja kokemuksesta saa lisää liksaa.

        Monelle maksetaan myös enemmän palkkaa, mitä TES sanoo, mutta tämä vaatii sitä know-howta, jota ei kaupan kassalla juurikaan tarvita.

        Maailmassa ei ole yhtään hyvinvointivaltiota, jossa ei olisi minimipalkkaa. Eihän se Suomessakaan laissa ole, vaan liittojen neuvottelema.

        Se, että minimipalkkaa ei olisi, tarkoittaisi lamassa sitä, että kaikki myyvät työtään aina vain halvemmalla. Tämä johtaa velkadeflaatioon, jolloin ihmisillä ei ole enää varaa kuluttaa, vaan entistä pienempi palkka menee nyt suhteessa entistä suurempien lainojen hoitoon. Tämä johtaa siihen, että konkurssiaalto leviää ja yhä useammat myyvät työtä entistä halvemmalla. Tämä kaikki on jo 1929 suuressa lamassa käyty läpi ja siitä tultiin ulos New Dealillä ja kahdella maailmansodalla. Toivon, että voisimme oppia historiasta, eikä meidän tarvitsisi enää toistaa vanhoja virheitämme ja työnantajien dollarinkuvien takia romahduttaa koko talouttamme, sillä entistä pienemmät palkat tarkoittavat entistä pienempää kokonaiskysyntää ja tämä tarkoittaa entistä suurempaa työttömyyttä, kuten esim. Kreikan ja Espanjan tapaukset todistavat. Kuka voi sanoa, että taloudet ovat yli 20 % työttömyyden vallitessa toipuneet? Espanjan alijäämäkin huitelee vielä siellä 5 % kieppeillä, joka on aika paljon enemmän kuin esim. Suomen 3 prosenttia.

        Itse tosin tahtoisin, että työnantajan olisi helpompi potkia heikot pelaajat pois duunista ja menisimme enemmän esim. joukkueurheilun suuntaan, jossa sopimus tehdään tietyksi aikaa ja sitten katsotaan uudestaan. Tämä toki toimii paremmin täystyöllisyyden oloissa, mutta mielestäni tämä toimisi jo nykymallissa, jossa ansiosidonnainen loiventaa palkan tippumista 70 prossaan alkuperäisesti ja 400 päivän jälkeen valtiolta saa työttömyystukea ja asumislisää. En näe mitään syytä siinä, että itsensä tuhonneita ja väsyneitä työntekijöitä tarvitsee paapoa iät ja ajat duunissa, sillä kapteenilla tulisi olla mahdollisuus ohjata laivaansa, miten lystää sääntöjen puitteissa. Parin kuukauden irtisanomisliksa kaikille olisi mielestäni aivan riittävä. Jos ei työnteko kiinnosta, niin siitä kärsii pian koko yhteiskuntamme ja on halvempaa lähettää tällaiset yksilöt ”farmiin” kuin antaa sössiä koko yritystä konkurssiin ja polttaa yrittäjä ja työntekijät loppuun, jolloin pahimmassa tapauksessa he päätyvät vielä pöpilään korjattavaksi.

        Palkat tulee neuvotella lähinnä keskitetytsti tässä mallissa, sillä muuten kaikki, jotka edes yrittävät järjestäytyä työpaikoilla potkitaan välittömästi mäkeen.

        • 2.3.1.1

          SeniorPotamo sanoo

          Jos minimipalkka poistetaan (niin kuin tässä nyt ollaan jo tekemässä kuntouttavien työkokeilujen ja muiden muodossa), täytyy määrittää maksimipalkka. Olkoot se sitten vaikka 3000 €, varmasti kelpaa kaikille vai mitä?

          Voitaisiin toki vaihtoehtoisesti maksaa tehdystä työstä oikeaa palkkaa.

      • 2.3.2

        LL sanoo

        Humus, ei pidä paikkansa etteikö paikallisia sopimuksia tehtäisi ollenkaan. Niitä tehdään, ja paljon. Niissä on pohjana TES. Siitä voi poiketa mikäli työntekijä suostuu. Olen tehnyt neljä kertaa tämänkaltaisen työsopimuksen työnantajan kanssa. Hyvässä yhteisymmärryksessä.

  3. 3

    Haikki sanoo

    Työnvälitysyritys toimittaa ilmaisen harjoittelijan suosittelemia ilmaisia harjoittelijoita yrityksille, jos ketju katkeaa siihen, ettei ihminen alennu orjan asemaan, niin karenssia tulee ja yritys ottaa toisen ilmaisen harjoittelijan. Niin ja Suomessa ei ole osallistavaa sosiaaliturvaa?

    • 3.1

      Merja sanoo

      Tuon karenssin takia olenkin ajatellut, että olen sitten vain huono harjoittelija. Minkäs sille voi, jos en vaan mitenkään osaa liimata jotain sisältötarraa oikeaan paikkaan ja vielä oikein päin? Minähän vasta harjoittelen! Ilkeää, mutta en tiedä muutakaan keinoa saada hyväksikäyttäjiä edes hieman miettimään. Onneksi minulla on vielä töitä riittänyt, lähinnä tuuristahan se on kiinni kenellä riittää ja kenellä ei.

  4. 4

    Katja sanoo

    Tuota 950e/kk kaikki tuet/tuloni siis yhteensä kuukaudessa, josta maksan vuokran 450e ja laskut,jää elämiseen ja lääkkeisiin karkeasti 100e/vk. Menee tiukille jos vaikka lemmikki vietävä eläinlääkäriin tai olisi matkustettava sukujuhliin toiseen päähän suomea. Jos vielä pitäisi mennä töihin ja maksaa matkat päivittäin tuosta+ ruokaa menee kulutuksen lisäyksessä enemmän, ei paljoa motivoi tehdä monen ihmisen töitä tuolla rahalla. Olen ollut työllistämistuella, jossa siis yrittäjälle maksetaan puolet kaikista palkkakuluista ja itse saanut sen 8e/h ja päivät olleet 6h ja siinä välissä ollut 2h hyppytunteja,eli mennyt 8h,mutta palkka vain 6h ja bensat ajoista kesken päivänkin maksettu itse. Minulle sanoi toinen osa-aika työtekijä,että minun takia hän ei saanut lisätöitä. Pahoittelin että minutkin pakotettu tähän, en olisi saanut mitään rahaa mistään jos en olisi lähtenyt. Minulle sälytettiin muidenkin töitä ja raadoin likaisimmat hommat ja muidenkin töitä, muiden istuskellessa kahvilla. Lopetettuani työssä kehuttiin ahkeruutta ja olisi haluttu jatkaa työsuhdettani, mutta sanottiin että valitettavasti budjetoitu työllistämistukiselle tämä paikka ja otettava siis vaan toinen tukea saava perään. Työtodistuksellakaan en tehnyt mitään koskaa siinä luki PT,palkkatuettu, kukaan ei arvostanut vaikka tein esimiehillekin kuuluvia raportointeja joita minulle sälytettiin, niitä ei tietenkään voinut kirjoittaa mihkään, ettei esimiehelle tule noottia. Näin kuinka raportteja vääristeltiin ja toiminnan kannattavuutta suurenneltiin, mutta pidin suuni kiinni. Paskahomma kaikille muille paitsi yrittäjille, orjatyö ei pitäisi kuulua enään nyky yhteiskuntaan, mutta kyllä se näin kuuluu. Minullakaan ei ole mitään raskaita ja paskaisia hommia vastaan mutta niistä kuuluu palkka,eikä sekään saisi olla alle 10e jos tauotta raataa hikihatussa!

  5. 5

    Hulihuli sanoo

    Niin, sitten on näitä rekryfirmoja, jotka myyvät yritykselle työtekijöitä polkuhintaan koulutuksen nimissä. Käytännössä ”koulutus” on aina heikkoa höpinää ja työtön ei saa tästä mitään, ei edes niitä töitä.

    Esim. Primetieto veloittaa yritykseltä 5000 €, mutta työtön ei saa edes bussirahoja. Parasta olisi, jos työtön myisi itse itsensä yritykselle, niin ei tarvitsisi koulutusyrityksen tehdä sitäkään.

    Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016
    http://www.primetieto.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=70-myynnin-ja-markkinoinnin-kehittaeminen-turku-2016&catid=1-alkava-koulutus&Itemid=232

    • 5.1

      LL sanoo

      Olen ollut ”työnvälitysfirmojen” esittelyä kuuntelemassa te-tmstossa. Ja olipa huimia juttuja!

      Rekrytointiyritykset kertoivat auttavansa työllistymisessä. Tosiasiassa käyvät vain ihmiskauppaa myymällä työttömiä alehinnoilla mm palvelualan yrityksille. Normaaleja työsuhteita ei ollut ollenkiaan tarjolla vaan ainoastaan palkkatukitöitä, työharjoittelua tai työkokeilua. -Joiden jälkeen on mahdollista, että työnantaja palkkaa pysyvämmin töihin. Näin kertoi erään rekryrointiyrityksen edustaja.

      Tästä ei pidä vaieta! Ilmaistyön puolestapuhujia on. Heillä on hämmästyttävä kyky lumoutua omasta hyväntahtoisuudestaan.

  6. 6

    Anna sanoo

    Yksi hauska puoli etenkin opiskelijoiden palkattomassa työssä, eli työharjoittelussa on se, että koko ajan täytyy suoriutua ehdottoman mallikelpoisesti. Työsuoritus arvioidaan, mikä vaikuttaa opiskelujen arvosanoihin ja siihen mahdolliseen palkallisen työn saantiin sitten joskus. Itse olen ammattitutkinnon suorittanut eläintenhoitaja ja koskaan en ole oppinut niin paljon eläinten hoidosta kuin nyt, kun olen palkkatyössä. On vapaus tehdä virheitä, kysellä tyhmiä ja olla välillä väsynyt. Palkka juoksee silti kunhan kokonaisuudessaan työt hoidetaan mallikkaasti. Työharjoittelussa on koko ajan annettava itsestään paras mahdollinen kuva, jotta soritus olisi työnantajan silmissä kympin arvoinen. Tällöin virheitä tulee siloteltua ja tymät kysymykset nieltyä huonojen arvosanojen pelossa. Yliyöistäkään ei uskalla kieltäytyä ja työnantajan pienintäkään liikettä ei saa arvostella. Itse venytin itseni työharjoitteluissa aina äärimmilleni, luojan kiitos sain sentään ne parhaat arvosanat. Palkkaa en penniäkään.

  7. 7

    Tupe sanoo

    Aloitin hiljattain mainostoimistossa työkokeilun. Tarkoitus oli oppia uutta alaa. Heti ensimmäisestä päivästä alkaen kävi selväksi, että perehdyttämisen sijaan firma halusi vain ilmaisen työntekijän. Ylitöitä ja viikonloppuja olisi pitänyt tehdä ilman korvausta. Sovitusta työajasta puhuminen oli asennevammaisuutta. Työvoimatoimisto purki sopimuksen. Ei tullut karenssia. Jotain oikeuksia vielä jäljellä.

  8. 8

    Satu sanoo

    Nykyään kulkee työkokeilu nimikkeellä.Päästään kokeilemaan miltä työnteko maistuu työtömyyden jälkeen.Orjatyötä, sillä nimikkeellä olen näitä paikkoja jo vuosia kutsunut ja pakon edessä niissä ollut kun ei palkkaa ole työstä maksettu.Palkkatukityön alkuperäistarkoitus oli lie se että työnantaja saa tuen ja maksaa sitten sen palkan loppuosan itse työntekijälle, muta kuinkas ollakkaan tämä mahdollistikin sen ettei tarvitse maksaa kuin minimimäärä palkka vaik kuin ammattitaitoinen työntekijä oli kyseessä.Kun vain palkkasi palkkatuki nimikkeellä.Miksikö työinto on laantunut..noh töitä ei ole ja jos on niin palkkaa en saa.Joten olen työtön ja tukien varassa.Mielummin omaa aikaa pienellä rahalla kuin toiselle työskentelyä ilman palkkaa.Työstä maksetaan palkka, miten tuo lieneen kadonnut kokonaan?

  9. 9

    töytön sanoo

    Kohta varmaan joku VMPn edustajan itkutarina kun ei työttömiä työt taaskaan kiinnosta.

    ”Niin arvokas on työ” Näkyypä olevan joo.

  10. 10

    EräJorma sanoo

    Ei noista työharjotteluista maksettu 90 -luvun alussakaan. Olin vuoden verran opiskeluihin liittyvässä työharjoittelussa ilmaiseksi. Se poiki oikean työpaikan. Sillä tiellä ollaan.

    • 10.1

      töytön sanoo

      No hyvä että töitä riittää. Voisiko sinutkin muuten korvata ilmaistyöläisellä? Se on aika iso kuluerä tuo palkkasi ym maksut kuitenkin. Tai työttömyyskorvauksella tekisit? Töitäsi saisit tehdä kuitenkin, niin eikös se ole se pääasia? 🙂

      • 10.1.1

        Kattoonsylkijä sanoo

        Elä nyt, saisihan se 9 euroa päivässä työttömyyskorvauksen päälle vielä.

    • 10.2

      PeelsePuupi sanoo

      Opiskeluun liittyvä työharjoittelu on täysin eri asia kuin TE-toimiston järjestämä työkokeilu.

        • 10.2.1.1

          PeelsePuupi sanoo

          Niin etsii, mutta käytetty termi on väärä. Oikeasti he etsivät nimenomaan työkokeilijaa. Eli eivät etsi oppilaitoksessa alaa opiskelevaa, jonka opintoihin pakollisena kuuluu työharjoittelu.

          • 10.2.1.1.2

            PeelsePuupi sanoo

            Eikö vaan ollutkin hyvä? Vai luulitko, että yritys joka haluaa alan opiskelijoita työharjoitteluun firmaansa, ei osaa rekrytoida suoraan oppilaitoksista? Vaan laittaa sen sijaan nettisivuilleen ilmoituksen? Vähän nyt sisälukutaitoa, Jorma…

          • 10.2.1.1.3

            EräJorma sanoo

            Ihan normikäytäntöä se on. Samalla tavalla löysin itse työharjoittelupaikan opiskeluaikoinani.

          • 10.2.1.1.4

            PeelsePuupi sanoo

            No voithan aina soittaa kyseiseen yritykseen, esiintyä työttömänä työnhakijana, ja kysyä, koskiko ilmoitus vain oppilaitosten työharjoittelijoita…

      • 10.2.2

        LL sanoo

        EräJorma on asunut vielä vanhempiensa luona tai sitten tyttöystävä on huolehtinut, että jääkaapissa on ruokaa ja että Jormalla on siistit vaatteet ja että vuokrakin tulee maksettua. Ei hän muuten ole voinut ilmaatteeks tehdä töitä kokonaisen vuoden.

          • 10.2.2.1.1

            LL sanoo

            Minä opiskelin opintolainalla + opintorahalla 1980-luvulla. Opintoihin kuuluvista työjaksoista maksettiin siihen aikaan harjoittelijan palkkaa. Sillä rahalla maksoi asumisensa ja ruokansa paikkakunnalla jossa oli töissä. Opintorahaa ei maksettu kuin opiskeluajalta ja lainan sai vain lukukauden alussa. Se meni opintomaksuihin. Millähän vuosikymmenellä olet mahtanut opiskella kun opintolainaa on maksettu vuoden työssäolosta?

  11. 11

    ari kanttikoski sanoo

    Sain kenkä yt:ssä 2010, opiskelin ansiosidonnaisella ammattiin ja valmistuin 2013 täysin paperein ja sain viel stipendinkin tuosta. Yksi asia mikä harmittaa oli se et kun oli aikuisopiskelua ni siihen ei kuulunut työharjoittelua(palkatonta), eli nyt mul on ammatti mistä mulla ei ole miinkäänlaista työkokemusta. Ja voin sanoa et lähtisin ilomielin palkattomaan harjoitteluun jos siitä oppisi jotain ja olisi apua työllistymisen kannalta.
    T:työtön ict-asentaja

    • 11.1

      Laura sanoo

      Kyllä meillä vain täällä aikuisopiskelijat ovat työharjoittelussa, joskus jopa puolet opiskeluajasta.

      Totta kai niitä duuneja pitää oikeastikin käydä kokeilemassa, että osaa sitten. Tämä on tällaista trapetsilla taiteilua, että mikä on oikein ja mikä ei.

  12. 12

    kaksoiskansalainen sanoo

    Täällä Ausseissa on itsestään selvää, että työkokemusta hankitaan vapaaehtoistyöllä. Tämä maa alkaisi ontua pahasti, jos kaikki vapaaehtoistyöntekijät lopettaisivat työnteon. Aluksi se ilmainen työnteko oli minullekin tervanjuontia enkä suomalaisena voinut käsittää miten jotkut tekevät ilmaista työtä. Sitten aloin itse tehdä saadakseni työkokemusta. Tyhjällä CVllä on vaikea paukutella työnantajien ovia, vielä vähemmän jos ei ole kahta suosittelijaa. Usein ilmaistyö on ainoa keino. Ilmaistyön hyvä puoli on, että lähteä voi milloin vain ja ottaa uuden, paremman homman. Joskus onnistaa ja saa palkallisen homman, kun on näyttänyt kykynsä ilmaisena työntekijänä. Lisäksi ilmainen työ usein pitää ihmisen järjissään, sen sijaan että jää makaamaan yksi punkan pohjalle, esim. työttömänä. Joten ymmärrän hyvinkin, että ulkopuolisesta esim. mielenterveyskuntoutujan vapaaehtoistyö, josta saa minimaalisen korvauksen, närästää. Toisaalta kannattaa kyllä kunnioittaa ihmisten omaa tahtoakin. On ihmisiä, jotka eivät uskalla tai jaksa tehdä työtä, joka ei ole tarpeeksi joustava. Jossa vaaditaan näyttöjä ja raha on mittari. Ja sille sosiaaliselle kanssakäymiselle on pantava paljon painoa. Joten suo siellä, vetelä täällä. Toisaalta voisi sanoa, että koska ketään ei pakoteta tekemään esim. nahkakaulaliinoja, niin se voi olla win-win, riippuu näkökulmasta. Jos nyt ajattelee, että miten tuon voisi ratkaista molempien eduksi, niin pitäisikö se olla niin järjestetty, että palkkion saa per valmistunut kaulaliina? Siinä varmaan tulisi ´´tuloja´´ vielä vähemmän. Kuten moni masentunut tietää, ei ole mitenkään sanottua, että työtä jaksaa tai pystyy ahertamaan kahdeksan tuntia päivässä. Hyvä kun jaksaa nousta petistä pariksi tunniksi kerran viikossa ´´hyvänä´´ päivänä. Toki ne, jotka ovat kuntoutumisessa pidemmällä, ja ovat siten liki timmikunnossa, se on sitten eri asia. Mutta tästä keskustelusta nyt puuttuu niiden mielenterveyskuntoutujien äänet. Ja jos nyt sattuu, ettei heillä ole mitään valittamista järjestelyn suhteen, niin onko silloin oikein tehdä heidän puolestaan päätelmiä, että mikä on reilua ja mikä ei. Pyörittelen tätä asiaa nyt molemmilta puolilta, mutta kaiken kaikkiaan mikään ei ole loppujen lopuksi mustavalkoista. Kaikki on kyllä harmaata )viittaus harmaaseen talouteen tahaton).

    • 12.1

      töytön sanoo

      Niin, tyyliin joku ”kuntouttava työtoiminta” näyttää erittäin komealta siellä cvssä.

    • 12.2

      stunned sanoo

      Millä elit sen aikaa, kun pompit ilmaistyöstä toiseen parempaa ilmaistyöpaikkaa etsien?

      • 12.2.1

        M. K. sanoo

        Niinpä. Aito vapaaehtoistyö se vasta eriarvoistavaa onkin, hyödyt menee niille, joilla on jo eniten eli valmiina tulot jostain muualta ja jaksamista tehdä siihen päälle jotain ilmaishommaa.

        Jos työstä maksettaisiin kunnon palkkaa, se auttaisi kaikkein eniten mielenterveys- ja muita kuntoutujia. Kunnon palkan kanssa olisi mahdollisuus myös siitä työn rasituksesta toipumiseen eikä tarttis stressata mistä saa riittävästi rahaa elämiseen.

        • 12.2.1.1

          Laura sanoo

          Tuossa kaulahuivijutussa on kyse siitä, että niitä duuneja ei kannata teettä Suomessaollenkaan ”oikean” palkan kanssa, joten saattaa se olla toisinaan ihan jees, että kuntoutujat painavat duunia yksityiselle, mutta nämä ovat tällaisia tapauskohtaisia ja kaikki tilanteet tulee tarkastella erikseen.

          Itse en ainakaan mitään kuntoutujia palkkaisi, sillä harvemmin he duunia täysitpainoisesti pystyävät edes tekemään. Tämän vuoksi on ihan jees, että heidät ensin kuntoutetaan ja sitten he ehkä pääsevät oikeaan duunin.

          • 12.2.1.1.1

            stunned sanoo

            Eivät he siellä kuntoudu tai muutu työmarkkinoilla halutuksi työvoimaksi (jos ovat oikeasti kuntoutuksen tarpeessa, koska työ ei kuntouta ketään). Heidän ainoa vetovoimansa on juuri ilmaisuus ja valtion tuet yrittäjälle.

            Ilmaistyön tekijän tilalle ei ikinä oteta palkattua henkilöä tietenkään.

            Palkkatyö ja sen mukana tuleva itsekunnioitus on avain parempaan mielenterveyteen.

    • 12.3

      LL sanoo

      ”Joskus onnistaa ja saa palkallisen homman, kun on näyttänyt kykynsä ilmaisena työntekijänä. Lisäksi ilmainen työ usein pitää ihmisen järjissään, sen sijaan että jää makaamaan yksi punkan pohjalle, esim. työttömänä. ”

      Moni on myös menettänyt ”järkensä” työpaikallaan tai sairastunut joko työperäisesti tai muista syistä. Työpaikoilla on paljon myös mielenterveys- ja päihdeongelmaisia ihmisiä töissä. Suomessa sairauden vuoksi ei saa irtisanoa, ehkä Ausseissa saa, en tiedä. Mielenterveys- ja päihdeongelmaiset saavat työsuhteen myötä hoitoonohjausta, mahdollisesti asianmuikaisia terveyspalveluja ja tarvittaessa sairaslomaa tai kuntoutusta (tyky, tyhy).

      Vapaaehtoistyöntekijältä, palkatonta ja työsuhteetonta työtä tekevältä puuttuu kaikki: palkka (eläkekertymä, sairaudenturva yms.), työterveyshuolto (asianmukaiset terveyspalvelut), työsuhde joka takaa jatkuuvuden myös silloin kun on sairaana tai työkyvytön. Mutta ihan kiva: työkokemus. Sillä voi täyttää CV:n, mutta ei maksaa vuokraansa tai ostaa ruokaa kaupasta tai maksaa lääkärille kun on kipeä.

    • 12.4

      Pätkäaikaistyötön sanoo

      Minuakin kiinnostaisi se, millä nimimerkki ”kaksoiskansalainen” eli ja maksoi laskut ollessaan palkattomassa duunissa. Oliko puoliso mukana ja palkkatöissä vai tuliko kotiSuomesta vanhemmilta rahaa vai miten asiat oli hoidettu?
      Ja miten muut vapaaehtoistyöntekijät Ausseissa selviävät, jos ovat maksuttomissa vapaaehtoistöissä? Yhdysvalloissa käsittääkseni hyväntekeväisyys ja muu sellainen on rikkaiden hommaa, eli tuloja on jostain muualta, ja sitten voi keskittyä tekemään maksuttomasti kaikkea kivaa.
      (Tuossa on tietysti vielä se puoli, että mahdollisesti vapaaehtoinen vie yhden oikean työpaikan jonkun palkkaa toivovan ammattilaisen nenän edestä. Näin on esimerkiksi museoissa.)

  13. 13

    Marimah sanoo

    Jos hoidan omia lapsiani, en saa palkkaa, mutta jos vaihdamme lapsia naapurin äidin kanssa päiväksi, molemmat voimme saada palkkaa + eläkettä! Jos olen lähihoitaja, voin ottaa hoidettavaksi iäkkään ihmisen, muistisairaan, invalidin, kehitysvammaisen hänen omassa kodissaan ja saan, tietysti, palkkaa + eläkettä, mutta jos hoidan omaa iäkästä vanhempaani, muistisairasta, invalidipuolisoa esimerkiksi tai kehitysvammaista lastani, en saa palkkaa enkä eläkettäkään. Tämä tahtoo sanoa, että palkallinen vs. palkaton työ ei nyt aivan selvä jako ole!
    Toiseksi, en malta olla puuttumatta keskusteluketjussa esiintyneeseen sanaan ”orjatyö” – voisitteko lopettaa sanan käytön, koska Suomessa sitä ei juurikaan ole, se on halpaa retoriikkaa. Se, että joutuu tekemään tehtäviä, joista ei pidä, aikoina, joista ei pidä, paikassa, josta ei pidä, korvauksella, joka on omasta mielestä liian pieni EI ole orjatyötä. Orjatyötä tehdään silloin, kun sinut kirjaimellisesti omistava ihminen pitää hallussaan passiasi ja muita henkilöpapereita, rajoittaa fyysisesti liikkumistasi laittamalla oven ulkopuolelta lukkoon kun esimerkiksi nukut, maksaa palkastasi vain osan sinulle ja pitää itse loput, esimerkiksi ”asiakirjojen käsittelymaksuna”.

    • 13.1

      LL sanoo

      ”Se, että joutuu tekemään tehtäviä, joista ei pidä, aikoina, joista ei pidä, paikassa, josta ei pidä, korvauksella, joka on omasta mielestä liian pieni EI ole orjatyötä. ”

      Jaa-a? Millähän nimellä sitten saisi kutsua palkatonta työtä, josta maksetaan ns. ruokaraha tai kulukorvaus eikä mitää muuta? Ja puhutaan töistä joihin joutuu painostuksen alaisena (sosiaaaliturvan leikkauksen uhka). Ei se ole mitenkään normaalia palkkatyötä eiä tässä ole kyse mistään pikkukiukuttelusta.

      (Mammasyndroomaiset näkevät ympärillään aina kiukuttelevia lapsia jotka eivät syö pahanmakuista puuroa. Ei. tässä on kyse oikeasti vakavista asioista, ihmisoikeuksista.)

    • 13.2

      LL sanoo

      Jos hoidat lapsiksi kotona saat kotihoidontukea + lapsilisää (se maksetaan vaikkei hoitaisikaan lapsiasi itse. Jos hoidat vanhustasi saat omaishoiudontukea ja mahdollisesti muita tukia. Eläkettä ei kerry. Tämä on sosiaaliturvaa.

      Sosiaaliturvaa ovat myös työttömyysetuudet. Työttömiltä vaaditaan etuuksien vuoksi osallistumista palkattomiin töihin. Sosiaaliturvan vastikkeeksi. Kun tämä saadaan läpi täysin voidaankin siirtyä kaiken muunkin sosiaaliturvan osalta siihen, että esimertkiksi lapsilisää tai kotihoidontukea saadakseen on tehtävä vapaaehtoistyötä tietty määrä. Kuullostaisiko hyvältä?

  14. 14

    elm sanoo

    Mitä mieltä olette palkallisen ns. ”kansalaistyön” ideasta, yhdistettynä perustulomalliin: http://areena.yle.fi/1-3024438

    (linkin takana YLE:n toimittama ohjelma ”Kansalaistyöstäkö ratkaisu pirulliseen työttömyyteen?” haastateltavina tutkija Tanja Kuronen ja toimittaja Hanna Moilanen).

    Lainaus:
    ”Kansalaistyöllä tutkijat tarkoittavat sellaisia töitä, joita julkinen sektori tai järjestökenttä hoitaa heikosti ja joita yksityisen sektorin ei tällä hetkellä kannata rahallisesti hoitaa. Keskustelun avaukseksi kirjoittajat ehdottavat kansalaistyöstä maksettavaksi noin 10 euroa tunnilta. Ajatus kansalaistyöstä eroaa oleellisesti perustulosta, sanovat Kuronen ja Moilanen.”

    Kansalaistyö ei siis olisi sellaista, mitä tehdään vastikkeeksi perustulosta vaan palkallista työtä sen – tai vaikka nykyisenkin – systeemin rinnalla.

    Uusia ideoita tarvitaan. Enkä voi ymmärtää miksei nykyinen hallitus tajua sitä. Työllisyyspolitiikka hakkaa päätään samaan kiveen hallituskausi toisensa jälkeen.

  15. 15

    sanoo

    Tekstiisi liittyy seuraava YLE:n päivän uutinen, ks. alla. Mitä se merkitsee yhteiskuntarauhalle, perheiden perustamiselle, lasten hankkimiselle, jos ja kun nimenomaan nuoria aikuisia ”saadaan” entistä paljon enemmän kuntouttavaan työtoimintaan?

    Alle kolmekymppisten työttömyys jatkuu ja jatkuu – kunnille tulossa iso lasku
    http://yle.fi/uutiset/alle_kolmekymppisten_tyottomyys_jatkuu_ja_jatkuu__kunnille_tulossa_iso_lasku/8376707

    Ennen vaaleja useampikin puolue esitti perustuloa erääksi ratkaisuksi ja itse näen monista hyvistä malleista IPU:n mallin realistisimpana. Pääasia kuitenkin on, että monesta terveestä suunnasta esitetään toimivaa ja mahdollista ratkaisua työllistymiseen ja myös työllistämiseen, sillä luokkaa 1000 euroa (pk-seudulla enemmän korkeiden asumiskustannusten vuoksi) porrastettu perustulo, joka siis vähenee ja lopulta poistuu tulojen noustessa riittävän korkeiksi, madaltaa luonnollisella tavalla osa-aikaisen ja keikkatyönkin vastaanottamisen kynnystä sekä alkavalla, perustulon piirissä olevalla pienyrittäjällä toisen palkkaamista. Negatiivinen tuloverotus on siis lähellä tätä ajatusta. Työn sivukuluja voitaisiin siirtää automaation vastaavaan verottamiseen, jolloin ihmistyön käyttö olisi mielekkäänpää. Tämä ja tämän kaltaiset ideat eri puolueista ei vain käy, koska se ei käy. Jatketaan mieluummin valitulla, oikeistolaisen eriarvoistavalla ja yhteiskuntaa kaikkea muuta kuin kokonaisena käsittelevällä linjalla. Järkeä ja hyvää tahtoa puuttuu – ja niiden myötä lopulta kaikki muukin tarpeellinen.

    Sellaista yhteisöä ei ole, jossa murtumapisteen jälkeen vallitsisi yhteiskuntarauha, eikä suomalainen yhteiskuntamme tee tässä poikkeusta. Nuorten aikuistemme lisäksi ilmeisesti moni tuore pakolainen vielä siirretään kuntouttavaan työtoimintaan. Onko tästä pääteltävä se, että oikeistolaisiamme ei monien ostovoiman menetys kirpaise, kunhan saadaan tehdä lain vastaista bisnestä tässä ja nyt?

    • 15.1

      Laura sanoo

      Miksi tuohon perustuloa tarvitaan? Kaikki on mahdollista jo nykyisissä puitteissa. Voit tienata sen 300? e kuukaudessa työttömyysturvan ja asumistuen päälle ja pääset kolmen päivän duunilla samaan kuin Siwan kassa kuukaudessa? Onko tämä sitten reilua, onkin toinen kysymys…

      • 15.1.1

        PeelsePuupi sanoo

        Ei toimeentulotukea saava voi tienata kolmeasataa työttömyysturvansa päälle – sehän vain vähennettäisiin toimeentulotuesta. Kai Laura tietää, että osa työttömistä elää tuella nimeltä työmarkkinatuki?

        • 15.1.1.1

          LL sanoo

          Jep. Oikein PelsePuupi!
          Työmarkkinatuki on nettona noin 500 euroa/ 20pvää/ neljä viikkoa. Asumistuki yksinasuvalla 80% 400-500 eurosta (paikkakunta vaikuttaa). Toimeentulotukea saa ellei ole omia säästöjä/omaisuutta/ tuloja. Se ei ole säännöllinen kuukausittain tuleva tukimuoto.

          Jos työttömyysetuutta saava tekee satunnaisia töitä niin kaikille etuuksien maksajille on tehtävä selvitys tuloista. Pahimmillaan kolmelle eri taholle. Hallintotyön määrä on aika valtava ja päätökset tulevat kun tulevat. Etuuksien maksaminen keskeytyy ja jatkuu vasta kun hallintopalatseissa on tehty erinäinen määrä päätöksiä. Ja kyse on perusturvasta johon on lainmukainen oikeus.

      • 15.1.2

        sanoo

        Parahin Katja, PeelsePuupi sen jo totesikin.

        Realistisen korkea, porrastettu perustulo (= mahdollistaa niukan elämisen) eli sellainen, joka vähenee ja lopulta nollautuu ansioiden noustessa riittävän korkeiksi ja samalla siis sellainen, että sitä ei makseta vauraille, periaatteessa ja käytännössä lopettaa Sakun ansiokkaasti ja usein raportoiman kuntouttavan työtoiminnan. Tämä työtoiminta taas käytännössä on yhtä väärinkäytöstä väärinkäytöksen päälle ja toiminnassa ei laeilla mukaan lukien niiden peruskivi perustuslaki ole muuta virkaa kuin olla mustetta palalla paperia tai bittejä avaruudessa.

        Perustulo voi onnistuessaan ja realistisen suuruisena toteutettuna tehdä valtakunnastamme jopa aika hyvin toimivan ja koko väestöllemme. Miksi sitä ei sitten toteuteta? No siksi että sitä ei toteuteta. Se kun merkitsisi kohtuullista taloudellista tasa-arvoa, toiminnallista riippumattomuutta eikä sellaisissa oloissa ole sääty-yhteiskuntaa, jollaista kohti me olemme menossa siksi, että sellaiseen meitä viedään.

        • 15.1.2.1

          LL sanoo

          Vain mikäli perustulo on riittävä. Liian pieni perustulo ei ole köyhyys- tai työttömyysongelman ratkaisu.

          • 15.1.2.1.1

            sanoo

            LL: ”Vain mikäli perustulo on riittävä.”

            Totesin tämän ensimmäisessä kommentissani (ks. ylempänä). Ellet lukenut, toistan: sen on oltava mm. IPU:n esittämä 1000 euron luokkaa eikä esimerkiksi Vihreän puolueen ajatus puolta pienemmästä tulosta. Perustulon on mahdollistettava niukka eläminen. Perustulon on myös kalliimmilla alueilla kuten pk-seutu ja suurimmat kaupungit oltava suurempi korkeiden asumiskustannusten vuoksi, jolloin summa on yli tuhat euroa.

      • 15.1.3

        Kautsu sanoo

        Ei muuten saa sitä 300 euroa, koska TE-keskuksilla on oikeus tehdä laittomia lisävaateita tälle 300 euron työlle. Sen työn pitää olla säännöllistä ja tapahtua työnantajan valvonnassa mm. Turussa. Eli ei mitään satunnaiskeikkoja.

  16. 16

    Entinen harjoittelija sanoo

    Näissä, kuten lähes kaikessa muussakin, on monta näkökulmaa ja asianhaaraa. Mikään yleispätevä vastaus puolesta tai vastaan ei ole olemassa.

    Katsotaan asiaa työnantajan näkökulmasta:
    + harjoittelija on ”ilmainen” ekstratyöläinen ilman työllistämisriskejä
    + harjoittelusta on helpompi löytää oikea osaaja kuin työhaastattelusta
    – harjoittelija pitää silti vakuutta ja perehdyttää
    – harjoittelijalta ei voi vaatia tai odottaa mitään, hänen varaansa ei voi laskea työmäärää

    Katsotaan asiaa harjoittelijan näkökulmasta:
    + pääsee oppimaan alan töitä ja saa CV:hen merkinnän
    + voi saada harjoittelusta itselleen työpaikan
    + työ ei tiputa sosiaalituilta pois vaikka sen jättäisi kesken (ellei kyseessä ole karenssiuhka)
    + helppo kokeilla eri työpaikkoja ja löytää se oma ala ilman jatkuvaa irtisanoutumiskarenssia
    – työstä ei saa palkkaa
    – pidempään jatkuessaan saattaa päätyä järjestelmän hyväksikäytettäväksi

    Järjestelmässä on siis ns. win-win tilanteitakin. Siellä on myös mahdollisuuksia väärinkäytöksiin. Tekeekö se järjestelmästä läpikotaisin huonon? Kyllä, järjestelmässä on parannettavaa. Kyllä, järjestelmästä on myös hyötyä.

    ”Miksi jollekin maksetaan työstä palkkaa, mutta jollekin toiselle ei?”

    Yleensä siksi, että tälle ”jollekin toiselle” ei varsinaisesti ole tarvetta ja/tai hänen varaan ei voida laskea työmäärää ja/tai hänen työpanokseltaan ei odoteta mitään. Mutta toki tähän löytyy vastaesimerkiksi myös niitä väärinkäytöstapauksia. Se on sitten haluaako nähdä metsää puilta vai ei.

    Maailmassa on todella paljon palkatonta piilotyötä. Esim. oppilaitoksissa opintokokonaisuuksiin kuuluu lähes poikkeuksetta jonkin sortin työharjoittelujakso tai esim. asiakasprojekti, joissa saatetaan tehdä ihan puhdasta tuottoa tilaajalle/harjoittelupaikkaan ilman mitään varsinaista vastetta. Tietyillä aloilla harjoittelusta saatetaan jopa maksaa, mutta vain harvoilla. Samoin lukuisia opinnäytetöitä tehdään ilmaiseksi, koska pakko on. Näistä on kuitenkin poikinut lukuisia työmahdollisuuksia ihmisille, kun pääsee laittamaan jalan oven väliin ja näyttämään omat kykynsä.

  17. 17

    elm sanoo

    Voisiko yksi tapa olla se, että listataan hyötyjät ja tarkastellaan asiaa aina sen valossa.
    Jaeltulta ensimmäiseltä sijalta (suurimpina sekä aineellisen tai aineettoman hyödyn saajina) tulisi löytää työntekijä ja teettäjä aina tasavahvoina. Toki nämä ovat subjektiivisia asioita, mutta mikäpä elämässä ei olisi. Nähdäkseni työsopimus ja sopimus yleensä, on tehty tätä varten. Sopimusta ei pidä mennä allekirjoittamaan, jos ei koe olevansa tasavahva osapuoli. Allekirjoitus on vahva signaali. (Kuin on myös sen puuttuminen).

    Hyötyjiä toki voi olla muitakin, mutta niiden osuuden on oltava jäljempänä, ei koskaan kummankaan edellämainitun yli. Jos jonkun muun osapuolen hyöty on näitä kahta korkeampi, on kyse hyväksikäytöstä tai välistävedosta, tavalla tai toisella. Meneekö se näin? En ole varma omasta logiikastani, mutta tämä tuli nyt tässä hetkessä mieleen. Minkään sopimuksen tai työn tarjoamisen, tekemisen tai teettämisen yhteydessä ei pidä ilmetä uhkausta tai painostusta.

    Tottakai kaikki on subjektiivista. Mittareita keksitään ja testataan juuri sen takia. Ja ainahan voi kysyä ihmiseltä itseltään. Itse suosittelisin myös etiikan ja moraalin tuomista kouluaineeksi läpi koko ala- ja yläasteen, niin etteivät nämä asiat olisi epäselviä yhdellekään peruskoulusta valmistuvalle. Hämmentävää on seurata nyky-yhteiskuntamme moraalikatoa ja epäinhimillisyyttä jopa valtakunnan politiikassa. Työllisyyspolitiikka ja työllisyyspoliitikot valitettavasti alkavat olla aivan omassa luokassaan tässä.

    On olemassa myös sellainen asia kuin yhteiskunnan moraali. Ja kaikki me olemme sen vartioina. Jokainen.

    Motiivi määrittää teon kuin teon. Aina. Kyseenalaisella motiivilla ei kenenkään tulisi tehdä tai tarjota työtä. Kyseenalaisella motiivilla ei minkään yhteiskunnan toimintakaan pyöri – ainakaan kauaa. On lyhytnäköistä olla tajuamatta tätä.

    Eiköhän elämän vaikeuksissa päde yksi sääntö lähes joka alalla: jos mikään muu ei auta, kokeile rehellisyyttä.

  18. 18

    sanoo

    Vuosikymmeniä sitten tuohon jo törmäsin. Pikkufirma maksoi (pankinjohtajan pojalle, harjoittelijalle!) pikku palkan, kun joku tuli kertoneeksi vastuista.
    Palkatta työskentelevä ainakin tuolloin olisi ollut vakuuttamattomaton ja vahingon sattuessa työnantajalle (oikeuskäsittelyn jälkeen?) ehkä todella kalliskin… Nykyisin varmaan on toisin?

  19. 19

    Markus sanoo

    Saku!

    Vastauksesi Jenni Ahtiaisen vastineeseen oli kiertelevä ja alkuperäistä aihetta välttelevä.

    Ahtiaisen vastine vei pohjan alkuperäiseltä kirjoitukseltasi. Valitettavasti se kertoo, että et ollut tehnyt tarpeeksi tai ollenkaan taustatyötä ennen jutun kirjoittamista.

    Toimittajana sinulla on vastuu kirjoituksistasi.

    Mielestäni olet Ahtiaiselle julkisen anteeksipyynnön velkaa.

    • 19.1

      Saku Timonen sanoo

      Minä en ole toimittaja, olen bloggaaja. Jos Ahtiaisen vastine oli mielestäsi vakuuttavampi, niin asia linee sinunkin mielestäsi kunnossa. Yksikään nimimerkillä kirjoitteleva ei ole oikeutettu vaatimaan minulta julkista anteeksipyyntöä, jos oma kantti ei riitä edes itsensä esittelemiseen.

      • 19.1.1

        Markus sanoo

        Hei Saku!

        Olet siis bloggaaja. Et toimittaja! Sinulla on laaja lukijakunta. Olet kirjoittanut tunteita herättävästi ja kirjoituksellasi saattanut Ahtiaisen huonoon valoon.

        Perun kantani julkisesta anteeksipyynnöstä. Ehkä yksityisesti olet sen Ahtiaiselle velkaa???

        Suosittelen lämpimästi ottamaan yhteyttä Poriin ja tähän kohderyhmään, jotka mielestäsi tekevät Ahtiaiselle liian halvalla tai liian matalalla marginaalilla töitä.

        Mitä mieltä he itse ovat asiasta? Tätä et tehnyt. Et ehkä ole toimittaja, mutta tämän päivän mediamaailmassa sinulla on yhtä suuri valta ja vastuu kuin toimittajalla.

        • 19.1.1.1

          stunned sanoo

          Sen kun kirjoittavat tähän kommenttiosastoon mietteensä.

      • 19.1.2

        Entinen harjoittelija sanoo

        Bloggaajana kannattaa silti muistaa, että sananvapaus ei vapauta vastuusta, ei edes blogissa.

        Asiaa kannattaa miettiä. Jos oman blogijutun pohjalta joku ”yksityinen” henkilö saa kasapäin vihapostia syyttä, että oliko se ihan nappiin mennyt juttu. Olkootkin että tuo vielä elinkeinossa toimimisen kritisoinnin alle mennee.

        • 19.1.2.1

          stunned sanoo

          Blogistin vastuu ja rahkeet loppuvat kyllä siihen, mitä hän blogiinsa kirjoittaa. Saku esimerkiksi on julkaissut Ahtiaisen vastineen palstallaan, mikä jo vapauttaa hänet kolmansien osapuolten toiminnasta.

          Asiallinen palaute halpatyön teettäjälle on hyvä keino tuoda mielipiteensä yrittäjän tietoon, mutta palautteen sisältö ja se kuinka siihen reagoidaan on luonnollisesti blogistin vaikutusvallan ulkopuolella. Kukin vastaa omista viesteistään ja kannanotoistaan.

          Somea ja internetiä on käytännössä mahdotonta kenenkään hallita. Jotkut ovat yrittäneet ja epäonnistuneet. Siihen vaaditaan valtavasti resursseja, joita vain valtion tiedustelupalveluilla saattaa kuvitella olevan. Ja nekin usein ovat loppujen lopuksi täysin kyvyttömiä ohjailemaan sanan ja tiedon kulkua verkossa.

          On erinomainen asia kirjoittaa demokraattista yhteiskuntaa vaivaavista epäkohdista. Ehkäpä yrittäjä punnitsee tarkemmin oheiskustannuksia, joihin vastuullinen yrittäjä lukee myös maineensa arvon ja brändiinsä liitettävät mielikuvat. Pelkkä suorittavan työn laskennallinen arvo voi helposti olla pienempi kuin bränditietoisuus.

          Kannattaisi aina maksaa korvaus tehdystä työstä. Työntekijä on palkkansa ansainnut.

        • 19.1.3.1

          Saku Timonen sanoo

          Ihmettelin itsekin. Jutun mukaan puhutaan kymmenen euron tuntipalkoista, joten kyseessä on ihan oikea palkkatyö. Sen sijaan en usko, että Savitaipaleen työttömät olisivat laiskoja. Tämä lienee jotain provoamista.

  20. 20

    Cogito ergo sum sanoo

    Olin muutamia vuosia takaperin työkokeilussa. Taustanani oli vakava ja toistuva työuupumus, joka masennuksena aikoinaan diagnosoitiin ja olin kuntoutustuella. Työkokeilu meni hienosti ja minulle tarjottiin vakituista paikkaakin. Mielenkiintoni työhön alkoi karista kun selvisi, että työstä maksettava palkka olisi ollut selkeästi vähemmän kuin kuntoutustukeni, joka myöhemmin vaihtui samansuuruiseksi työkyvyttömyyseläkkeeksi. Työn vastaanottamisen yksi edellytys on ehdottomasti kohtuulliseksi katsottava palkka.

  21. 21

    pitkäaikaistyötön sanoo

    Nyt voi kerrankin ihan aiheesta sanoa, että voihan VMP 😀 Kannattaisi firman vaihtaa nimeä, elleivät halua todistaa linjaansa jo siinä.

  22. 22

    Jarkko sanoo

    Kahdenkymmenen vuoden työn jälkeen työttömänä harjoitellut 8 kuukautta työn tekoa ja näyttää siltä etten vieläkään osaa. Harjoitteleva insinööri ja ammattilainen…

  23. 23

    Elmer Fudd sanoo

    Asiassa ongelmana on se että palkattomat pakkotyöntekijät eri työpaikoilla eivät päällepäin juurikaan ulkoisesti eroa työstään VIELÄ toistaiseksi palkkaa saavista työntekijöistä.
    Niinpä sitä kuinka laajaksi ongelma on jo päästetty ei mielletä.

    Ehkä tulisi tehdä kansalaisaloite jossa vaadittaisiin että ihan lailla säädetysti työvoimatoimistoja velvoitetaisiin varustamaan jokaikisen jonnekkin millähyvänsä höpöperusteella ja/tai rangaistusten uhalla ilmaistöihin lähettämänsä/pakottamansa asiakkaansa huomioliivillä: http://www.tamrex.fi/shop/tuote/heijastinliivi-2-lk-1232
    jossa liivissä tulisi olla näkyvä teksti niin rintamuksessa kuin selässä: ”Palkaton työntekijä”.
    Lisäksi tuon huomioliivin käyttäminen tulisi olla pakollista työtehtävästä riippumatta aina jos kyseessä on palkaton työntekijä.

    • 23.1

      sanoo

      Nyt kun isoimmat kaupungit haluavat TE-toimistot valtiolta kunnille, (koska lähes koko työmarkkinatuen kustantaminen siirtyy kuntien vastuulle, sitä suuremmassa määrin, mitä pitempään työnhakija on ollut työttömänä) tulee se todennäköisesti merkitsemään sitä, että ns. kuntouttavan työtoiminnan laatu ja määrä tulevat laajenemaan yhä uusille kuntien hallinnonaloille. Otetaanpa esimerkiksi terveyskeskukset. Tuleehan kunnalle huomattavasti halvemmaksi pyörittää terveyskeskusta 9 €:n päiväpalkalla työskentelevillä hoitajilla ja lääkäreillä, jotka on aiemmin irtisanottu tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Saadessaan vanhan työnsä takaisin ansiosidonnaisen työttömyysajan jälkeen, vaikkakin vain 9 euron päiväpalkalla, nämä ammattilaiset tullevat mielellään kuntouttavaan työtoimintaan terveyskeskuksiin, osa ehkä tyytyen jopa harjoittelijan palkkaan. Kyse on siis winwin-tilanteesta: potilaat tulevat hoidetuiksi kuten ennenkin, ja samalla hoitohenkilökunta saa kuntouttavaa työtoimintaa ja varmaankin kuntoutuu oleellisesti, hakiessaan myöhemmin töitä julkiselta tai yksityiseltä sektorilta, CV:ssään merkintä kuntouttavasta työtoiminnasta palkkatuella tai 9 €:n korvauksella.

      • 23.1.1

        Heikki Sinsemilla sanoo

        Tuskin tulevat hoidetuiksi kuten ennenkin. Kaikkien pää ei kestä, tulee myrkkyhoitajia. Sarjamurhaajia siis ääritapauksissa, massoittain loppuun poltettuja ihmisraunioita. En epäile etteikö juuri tuohon mitä sanot mentäisi. Parempi hoitaa vaivat viinalla ja tervalla kuin mennä pahoinvoivien hoidettavaksi.

    • 23.2

      stunned sanoo

      Tuota on kokeiltu jo, missäs muualla kuin Yhdysvalloissa. Oikeuden päätöksen mukaan työnantaja voi kieltää työntekijöitä pukeutumasta firmaa halventaviin asusteisiin.

      https://www.washingtonpost.com/news/the-switch/wp/2015/07/10/att-is-allowed-to-ban-workers-from-wearing-t-shirts-saying-inmate-on-them-court-rules/

      AT&T:n asentajat protestoivat epäkohtia vankiloista tutuilla T-paidoilla, joissa luki ”Inmate” ja ”Prisoner of AT$T”. Suomessa oikeuden suhtautumista en tiedä, kun ei ole sinne asti viety. Luultavasti potkut ensin ja sitten ammattiliiton tukema kanne, joka johtaa pattiin.

      • 23.2.1

        stunned sanoo

        Lisäyksenä vielä, että Suomessa ilmaistyötä tekevällä ei ole ammattiliiton hartioita takanaan, joten riitauttaminen menee omilla resursseilla. Kaikki työkokeilijat ja toimenpiteessä olevat ovat tällaisen oikeusavun ulkopuolella, koska eivät ole työsuhteessa yrittäjään, vaikka samaa työtä vakkarien rinnalla paiskivatkin. Pro bono -lakimiehistä en tiedä, onko sellaisia meillä.

  24. 24

    paskalinko sanoo

    Hevostallit pyörivät Suomessa melko pitkälti ilmaisen työn varassa. Ammattitaitoisena aikuisena työntekijänä todennäköisyydet saada oikeaa palkkaa maksava työpaikka on lottovoittoon verrattavissa, koska aina löytyy nuoria heppahulluja jotka tekevät jonkun aikaa ilmaiseksi ”rakkaudesta lajiin”.
    Jokainen hevosalan yrittäjä toistaa samaa mantraa siitä, kuinka työ on raskasta ja huonosti tuottavaa, joten ei vaan ole varaa maksaa oikeaa palkkaa. Silti harva talliyrittäjä miettii hetkeäkään, onko liiketoimintasuunnitelmassa ehkä korjaamisen varaa, jos työtä on enemmän kuin yksi ihminen kykenee tekemään, mutta tulot sitä luokkaa ettei ne elätä edes yrittäjää itseään.

    Kun sen palkkatyön sitten vihdoinkin saa, niin vakkariltakin työvuoroja voidaan helposti vähentää siksi aikaa kun saadaan työkkäristä ilmainen työntekijä tilalle. Asiasta voi toki valittaa, mutta koska alalle tulijoita on aina enemmän kuin vapaita työpaikkoja ja piirit on pienet, niin valittaminen vie helposti oman työpaikan lisäksi aika monta seuravaakin, kun maine hankalana työntekijänä leviää. Ja kun aina tulee uusia jotka tekee sen saman työn ilman palkkaakin, niin mitä sitä oikeuksiaan vaativaa työntekijää katselemaan. Turha rasittava kuluerä.

    Alan työpaikkailmoituksia selaamalla saa aika hyvän käsityksen siitä mistä puhun: http://markkinat.hevostalli.net/kaikki/muut/toimet/tyopaikat/vapaat-tyopaikat.html?limitstart=0

  25. 25

    Kehitysvammaisten ohjaaja sanoo

    Härskiä hommaa varamiespalvelulta. Palkaton harjoittelu on mielestäni oikeutettua opiskelun yhteydessä, tai kun sinulla ei ole alan koulusta. Kesto ei saisi olla kuin muutama kuukausi.

    Täytyy nyt korjata eräs asia, kehitysvammaiset saavat työtoiminnasta palkkaa. Palkka on pieni, mutta työtä tehdään muutama tunti ohjatusti ja työpäivään kuuluu paljon muuta aktivointia ja kuntoutusta, kuin muutaman tunnin työ. Tämä on arvokasta ja mielekästä toimintaa, sen tarkoitus on ylläpitää toimintakykyä ja tukea arjessa selviytymistä.

    • 25.1

      pitkäaikaistyötön sanoo

      Orjatyö on orjatyötä, teki sitä muutaman tunnin tai kahdeksan päivässä. Siitä muutamastakin tunnista pitäisi maksaa normaali palkka. Kehitysvammainen sukulaiseni mukana ao. toiminnassa ja hänen kohdallaan tienestit menevät pitkälti huonoon ja kalliiseen laitosruokaan, joka ostetaan päivän aikana. On toki tekemistä ja paikka minne mennä, mutta pussitus ym. työtä tilaavat firmat ovat suurimpia hyödyn saajia prosessissa.

      • 25.1.1

        Kehitysvammaisten ohjaaja sanoo

        Ensinnäkin jos kehitysvammainen tekee ohjaajan ohjauksella työtä pari tuntia päivässä, tekee sitä 1-5 päivää viikossa, niin jos siitä työantaja maksaa saman palkan kuin normaali työsdäkäyvälle niin ei näitä paikkoja enää ole. Ainakin meillä ruoka kuuluu työn etuihin, ja perjantaisin viikon palkka maksetaan käteen.

        Aamulla klo 9.15. Kahvi
        10-12 pakkaustöitä/postitustöitä/ yms.
        12 lounas
        12.30 ruokalappu
        13-14 ulkoilu ja kauppa/kirjasto yms. asioiden hoito
        14-15 yhdessä oloa/palaveria/askartelua tms. Ohjattua toimintaa
        15 kahvi
        15.15. Työpäivä loppu
        Ilmainen kuljetus, ilmainen ruoka, ilmainen ohjaus. Oikeus käydä työpäivän aikana eri terapiassa ym.
        Tämä siis on mielestäsi väärin?

  26. 26

    elm sanoo

    Mikseivät kunnat luo rakennetta jossa kuntoutujien tekemiä tuotteita olisi myynnissä suoraan, niin että kuluttaja pystyy tekemään tuon eettisen valinnan (keneltä, minkälaisia ja keiden tekemiä tuotteita ostaa) suoraan? Jokainen voisi siten tukea kuntouttavaa työtä ja valinnoillaan vaikuttaa.

    (ja näitä kuntoutujien tekemiä tuotteita voisi halutessaan lähteä sparraamaan vaikkapa ne (design-)yritykset, jotka haluavat olla eettisiä ja tehdä hyvää maailmalle, siis tarjoamalla ainoastaan tuoteideansa tai vaikkapa raaka-aineitaan). Eikö tämä olisi terveempi lähtökohta? Jokainen voisi tehdä hyvää, niin halutessaan.

    Olisi täysin mahdollista luoda verottajan ja KELAn systeemien kylkeen tällainen rakenne, jossa jokaisen ”kuntoutujienkaupasta” ostetun tuotteen hinta kumuloituisi tekijälle itselleen – siis lisätuloksi oman senhetkisen minimisosiaaliturvan päälle. Eikö tämä olisi sekä palkitsevaa että kannustavaa? Eli tämä yritys olisi voittoa tavoittelematon julkisen sektorin rakenne, jolla mahdollistettaisiin kuntoutuvien ihmisten vapaaehtoisuuteen perustuva mielekäs, mielenkiintoinen ja pienimuotoinen työ. Kaikki voittaisivat? Mielestäni kyllä. Myös kunta.

    Nykyiset työpajat sitovat jo nyt nykyistä julkisen sektorin työvoimaa, miksi ei sitä työpanosta voisi käyttää tällaisen suunnitteluun ja luomiseen? Eikö tämä olisi työllisyysmäärärahojen ja kuntouttavaan työtoimintaan osoitettujen rahojen järkevää käyttöä?

    • 26.1

      elm sanoo

      Jos jo nykyiset työpajat toimisivat tällaisella periaatteella, kuvitelkaa mikä ero sillä olisi sekä kunnalle että toimijoille itselleen?

      Kukaan ei käyttäisi ketään hyväksi, vaan kunta _auttaisi_ ihmisiä jaloilleen omalla panoksellaan luomalla tällaisia uusia rakenteita. Sen kautta ihmisten elämäntilanteet paranisivat. Ja kuten sanottua, yritykset voisivat lähteä mukaan, niin halutessaan (saaden tosin ”vain” imagovoittoa ja hyvää omaatuntoa, mutta sehän on vain oikein)).

      Ensi vaiheessa pieni prosenttiosuus jälleenmyyntihinnasta voisi tuloutua kunnalle (kompensoimaan sosiaaliturvakuluja) kun taas suurin osa menisi palkaksi tekijälle, siis oman minimisosiaalituvan päälle. Tällöin:
      – työllä olisi taloudellinen merkitys myös tekijälleen
      – elämänsisällöllinen ja sosiaalinen vaikutus toteutuisivat tätä kautta paremmin
      – työllä olisi merkitystä, ja siihen tuettaisiin
      – nykyisiin työpajoihin käytetyt varat olisivat paremmassa käytössä
      – nykyisillä työpajojen vetäjillä olisi mahdollisuus tuntea oma työpanoksensa entistä merkityksellisemmäksi – ilman ristiriitaista tunnetta ilmaisen työvoiman käytöstä

      Mikäli kuntoutuja olisi niin tuottelias, että kuukausittainen tulo ylittäisi jopa kuukausittaisen sosiaaliturvan, ylittävältä osalta kutoutuja saisi esimerkiksi tuhanteen euroon asti tuotot tietyllä veroprosentilla. Kuinka suurena riskinä tällaista pidätte? Onko siitä vaaraa yrityselämälle tai elinkeinoelämälle?

      Ja mikäli joistakin näiden ihmisten tekemistä tuotteista tulisi peräti ”hittejä”, siinä olisi suora reitti kunnan työpajalla sparrata henkilö omille jaloilleen, edelleen tarjoamalla tämän tulonmuodostuksen takana oleva rakenne näille ihmisille, aina tiettyyn tulokattoon saakka. (kuntoutujat koskaan tuskin omasta valinnastaan yksityisyrittäjiksi alkaisivat, se lienee selvää, mutta tuetulla muodolla he voisivat hyvinkin olla mukana elinkeinoelämässä tällä omaehtoisella pienimuotoisella tavalla). Eikö totta?

      • 26.1.1

        elm sanoo

        Uusia rakenteita on mahdollisuus luoda, jos vaan halutaan. Teknologia on apunamme, ja verohallinto/KELA voivat olla niin kiinteästi automatisoituneina yhteydessä, että verot ja maksut tuloutetaan reaaliaikaisesti eikä lisäbyrokratiaa tule. Tulee vain tällainen uusi rakenne, joka mahdollistaisi paljon uutta.

        Olisiko jollakulla jotain tällaista vastaan? Toisin sanoen onko jotakin sitä vastaan, että kuntouttavaa toimintaa kanavoitaisiin a) hyödyttämään myös kuntoutujaa itseään taloudellisesti, ja b) hyödyttäisi loppuviimeksi myös kuntaa taloudellisesti ja c) olisi moraalisesti ja eettisesti pelkästään kestävää ja d) auttaisi koviakokeneita ihmisiä pyyteettömästi. Se kai sosiaalihuollon tarkoitus on aina ollut?

        Sosiaaliviranomainen olisi luonnollisesti se osapuoli, joka pystyisi toteamaan kuntoutujan soveltuvuuden tällaiseen toimintaan. Ketään ei pakotettaisi eikä velvoitettaisi, vaan tarjottaisiin myös tällainen mahdollisuus.

        Mahdollisuuksia on, jos ne vain halutaan nähdä.

        Yhteiskunnan kehitys – tai paikallaanjunnaaminen – on meistä kiinni. Ne teistä joilla on yhteis kuntapäättäjiin, kertokaa heille omat ideanne ja pyytäkää heitä miettimään vaihtoehtoisia tapoja nykyisten tilalle. Vain siten maailma muuttuu.

  27. 28

    Sukin Syn sanoo

    Siinäpähän rimpuilette työelämänne kanssa. Minua ei enää kiinnosta, olen jo irti siitä. Ei käy edes sääliksi, kun ette osaa puolianne pitää.

  28. 29

    M sanoo

    Kiitos, että kirjoitat näistä asioista.

    Olen itse osatyökykyinen ja olen tehnyt enemmän näitä ilmaistöitä kuin palkkatyötä. Kokemukset ovat olleet yhtä paikkaa lukuun ottamatta hyviä: mukavia työyhteisöjä ja uuden oppimista. Palkkatöitä en ole saanut kiitokseksi, vaan kehuja ja edes jotain täytettä cv:hen. Olin pitkän jakson eräällä työpajalla, jossa minulla oli lyhyt työpäivä, vähän vastuuta ja paljon ohjausta sekä ilmainen ruokailu ja kahvit. Pakettiin kuului myös ohjaaja, jolta sai apua ja neuvoja työelämään liittyvissä asioissa. Tässä tapauksessa palkattomuus oli omasta mielestäni perusteltua.

    Kotisohvaretoriikka suututtaa. Minulla ei ole sohvaa eikä televisiota. Työttömänä/saikulla ollessani luen, ulkoilen, tapaan ystäviä, käyn terapiassa ja työväenopiston harrastusryhmässä. Jos työttömyys pitkittyy, etsin sellaista vapaaehtoistyötä, jota kykenen tekemään.

    • 29.1

      elm sanoo

      Kiitos M kommentistasi ja siitä että jaoit oman kokemuksesi. Mikään ei peittoa omakohtaista tietoa asioista.

      Mitä mieltä olet siitä, voisiko noissa työpajoissa tehtyjä tuotteita olla myynnissä siten, että niistä saatava (vaikka nimellinenkin) myyntitulo kertyisi hyväksi sekä tekijälle itselleen että mahdollisesti (osittain) vaikka työpajan kustannusten peittämiseen? Jos ja MIKÄLI tällainen rakenne olisi olemassa joskus. Näetkö tällaisen varteenotettavana/mahdollisena ajatuksena edes? Pääpaino olisi edelleen tekemisessä ja sosiaalisessa puolessa.

      Oman käsitykseni mukaan hyödyllisiä tuotteitahan näissä pajoissa tehdään.

      Mihin ne tuotteet nyt menevät?

      Konkreettisimmat näkemykset siitä mihin suuntaan esimerkiksi työpajatoimintaa voisi kehittää, voivat tulla ainoastaan heiltä jotka toiminnassa ovat olleet mukana joko tekijöinä tai koordinoijina/ohjaajina.

      • 29.1.1

        M sanoo

        Ko. työpajalla tehtyjä tuotteita myytiin pajan omassa puodissa. Tuotot oletettavasti käytettiin toiminnan ylläpitämiseen. En tiedä, miten käytännössä järjestettäisiin se, että pajalaiset saisivat osan tuotoista itselleen. Pajalla oli myös siivous- ja toimistotöitä, joissa ei olisi tätä tienaamismahdollisuutta.

      • 29.1.2

        LL sanoo

        Monethan nyt näyttäisivät vain rahastavan ja ratsastavan työttömillä.
        Ohjaajien ja koordinoijien palkat vousi leikata puoleen nykyisestä ja se jaetaan palkkana niille jotka tekevät nyt palkatonta työtä. Ohjaustyötä tekee kyllä pienemmälläkin palkalla ja jos ei pieni palkka kelpaa, niin sopii sitten etsiä muita töitä. Vaikka niitä ilmaistöitä.

        • 29.1.2.1

          M sanoo

          Siis tehdään yhdestä porukasta halpa- tai ilmaistyövoimaa, jotta voidaan maksaa toiselle palkkaa? Mikä logiikka tuossa on? Ehkä meillä on vain erilaisia kokemuksia, näitä pajojakin on varmaan moneen lähtöön.

          • 29.1.2.1.1

            stunned sanoo

            Ohjaajia ja muita ilmaistyön valvojia työpajoilla voi usein ihan oikeutetusti verrata kapoihin. He ovat kuin luottovankeja. Kapon on kapona pysyäkseen harjoitettava raakaa peliä kuntoutettavaan. Siinäpä se kuntouttava osuus jää sivujuonteeksi.

          • 29.1.2.1.2

            LL sanoo

            Usein ohjaajien palkka tulee julkisista varoista, työllistämisrahoista joilla perustetaan työpaja tai kurssitoimintakeskus. Jossa maksetaan palkkaa projektipäälliköille, ohjaajille ja muulle väelle, mutta ei koskaan niille jotka ovat ainoastaan toimenpiteiden kohteena.

            Työllistämisrahoista iso osa menee aivan muille ihmisille kuin työttömille, ansiotyötä vaille oleville. Stunned sanoi ihan oikein. Työttömiä tarjotaan työkokeilun ja kuntouttavan työtoiminnan nimissä ilmaistyövoimaksi yrittäjille ja muille työnantajille.

            Tutkimusten mukaan suurin osa työttömistä ei saa tämänkaltaisen toiminnan jälkeen koskaan palkkatyötä tai työsuhdetta vaan heitä pyöritetään tässä myllyssä: työharjoittelussa, työkokeilussa ja joskus, jos hyvä tuuri käy, muutaman kuukauden palkkatuella jonka jälkeen ilmaistyönteon kierros alkaa uudelleen.

          • 29.1.2.1.3

            LL sanoo

            ”Siis tehdään yhdestä porukasta halpa- tai ilmaistyövoimaa, jotta voidaan maksaa toiselle palkkaa? ”

            Halpatyö ja matalapalkka-alat jo olemassa ja niitähän meille tässä luodaan lisää. Joka tapauksessa. Työpajojen ohjaajat ovat mukana luomassa ilmaistyöreserviä, halpatyömarkkinoita. Jossa normaalit työelämän säännöt ja sopimukset eivät päde, muuta kuin heidän itsensä kohdalla. Niinkauan kun asia on näin, homma pyörii.

          • 29.1.2.1.4

            M sanoo

            Ihan varteenotettavia pointteja. Jos olisin täysin työkykyinen, saattaisin olla hyvinkin turhautunut koko pajatoimintaan. Mielenterveyskuntoutujana kuitenkin koin, että pajajakso oli minulle hyvä juttu. Tutustuin siellä muutamaan ihmiseen, jotka eivät myöskään syystä tai toisesta (surullisia tarinoita) pystyneet osallistumaan normaaliin työelämään. Stressi ja vastuu pajatöissä on hyvin pientä verrattuna palkkatyöhön, siksi siellä oli helppo olla.
            En puolustele ilmaistyötä, pidän tätä blogia ja keskustelua tärkeänä.

  29. 30

    Saga sanoo

    Ainoa tapaus jossa keksin syyn teettää harjoittelu palkattomana on se, että työharjoitteluun tuleva tyyppi on vielä niin osaamaton, että hänen opettamiseen menevät resurssit ovat niin suuret ettei firmalle jää mitään käteen hänen työpanoksestaan. Itse oli lähes palkattomana harjoittelijana yhden kesän (sain sellaista opintotukeen verrattavissa olevaa taskurahaa) mutta siis minullehan se oli lottovoitto. Sain henkilökohtaista oman alani opetusta ja loistavan merkinnän cv:hen. Vaihtoehtona ekan vuoden opiskelijalle olisi ollut mennä jonnekin kaupan kassalle raatamaan vain hieman suuremmalla palkalla, ja se olisi hidastanut urakehitystä ja ammatillista kehitystä olennaisesti. Sain tästä myös opintopisteitä, eli kaiken lisäksi se lisäsi opintotukeani.

    Jos ”työharjoittelu” on sitä, että itsenäisesti tekee samoja hommia kun muutkin ja tuottaa firmalle voittoa niin se nyt vaan on orjuuttamista.

  30. 31

    Saara S. sanoo

    Teen palkatonta työtä koska sijoitan itseeni.

    Ja osaamiseeni ja siihen että tulevaisuudessa voin saada entistä paremman työpaikan.

    Ja jään siis voitolle.

    Eihän tässä maailmassa joka hetki voi onnistua, eikä palkkio tule kuin koiran naksuttimesta heti tassun antamisen jälkeen. Eikä varmasti ole tullut silloin kultaisina vanhoina aikoinakaan. Olemmeko me tosiaan 5-vuotiaan tasolla olevia aikuisia, jotka eivät pysty ajattelemaan seuraavaa paria kuukautta pidemmälle ja tekemään pitkäaikaisempia elämänsuunnitelmia?

    Pitäisikö nyt kieltäytyä mahdollisuudesta kokea ja oppia uutta esim. harjoittelussa ja jäädä istumaan ja odottamaan että maailma muuttuu ja se työtehtävä josta minut irtisanottiin satumaisesti palaa ja minut haetaan sinne takaisin töihin?

    Maailma harvoin kulkee takaisin päin. Minä en ainakaan aio jäädä odottamaan, että satumainen onni tupsahtaa kohdalleni. Aion tehdä onneni itse ja teen kaiken mitä voin sen saavuttamiseksi.

    Palkaton harjoittelu tai ei – jokaista paikkaa kohden on kuitenkin monta sitä tavoittelevaa hakijaa. On mielestäni todella loukkaavaa niitä ihmisiä kohtaan, jos paikan saanut ei edes ota mahdollisuuttaan tosissaan. Sinä sait sen – muut jäivät kokonaan ilman.

    Se että jollakin on täällä varaa huudella että minä en ainakaan halua töitä kertoo, että sitä palkkaa ja rahaa todella tarvitsevat ovat jo muualla – matkalla kohti tavoitteitaan!

    Toivon samaa kaikille tämän keskustelun synkille kirjoittajille.

    • 31.1

      LL sanoo

      Onnea matkaan! Ihmettelee kyllä miten selviät peruselämään liittyvistä kuluista ja kustannuksista ellet halua työnteosta palkkaa ?

      Kaikilla ei ole kotiväkeä joka maksaa laskut ja käy kaupassa ja antaa työmatkoihin rahaa. Joten pliis, salli meidän vaatia työnteostamme palkka. Vaikket itse sitä tarvitsisi.

    • 31.2

      töytön sanoo

      Moni kokeillut masennukseen asti tuota ilmaistyön ihanuutta. Mikäpäs siinä toki, jos huumori riittää.

      • 31.2.1

        LL sanoo

        Saara S ei ole itse tehnyt palkatonta työtä. Hän pitää mielellään puolustuspuheita ilmaistyöstä. Säälittävää.

  31. 32

    Sinsemilla sanoo

    Jaa, kiitos, taas yksi firma mustalle listalleni. Kyllä, aion bläjäyttää sen listan julki ja lusia kaikki mahdolliset siitä koituvat tuomiot pois. Ei tunnu missään.

  32. 33

    Virva sanoo

    Kiitos taas Sakulle napakasta teksteilystä vakavasta aiheesta.

    Tässähän on ilmiselvästi asenteena: ”Työ tekijäänsä kiittää” -periaate. Eipä siinä sitten muuta tarvitakaan. Palkkaakaan.

  33. 34

    Juha sanoo

    Sakun kysymykseen (Miten joku voi olla kykenevä tekemään työtä, mutta kykenemätön saamaan työstään palkkaa) on melko helppo vastata puhtaan teoreettisella tasolla. Kyse on tietenkin työn tuottavuudesta ja sen hinnasta. Työntekijän tuottavuuden pitäisi aina ylittää hänen työnsä hinta, muuten palkkaaminen tuottaa työnantajalle tappiota.

    Otetaan esimerkiksi vaikka yksikätinen timpuri. Yhdellä kädellä ja oikeilla apuvälineillä taitava mies pystyy melkolailla samaan kuin kaksikätinenkin, mutta tuskin yhtä nopeasti. Mutta taitava ammattilainen siis kuitenkin on kyseessä, mutta tuottavuudeltaan kaksikätistä tipuria heikompi.

    Oletetaan edelleen että yritys, jolle yksikätinen miehemme tekee töitä, myy työvoimaansa alihankkijana. Nämä hommat ovat kilpailtuja, eikä niihin parane laskea muutamaa prosenttia enempää katetta. Muuten työn nappaa joku toinen.

    Miten siis on yksikätisen ammattimiehen tuottavuus tässä kuviossa? Jos työtunnit lasketaan miehen tarpeen mukaan, keikkaa tuskin saa. Toisaalta jos ne lasketaan peruskaavalla jää keikka firmalle helposti pakkaselle. Jos yksikätiselle maksetaan samaa palkkaa kuin muillekin, on helppo huomata, ettei miestä kannata työllistää, vaikka hän sinänsä osaava onkin.

    Yksikätinen timpuri on toki yksinkertaistettu esimerkki. Työntekijöiden väliset tuottavuuserot ovat kuitenkin tosiasia – esimerkiksi ohjelmoinnissa puhutaan jopa satakertaisista tuottavuuseroista ns. huippukoodareiden ja tavallisten tumpeloiden välillä. Jos ja kun työt kilpailutetaan markkinatalouden mukaan, mutta palkat eivät jousta tarpeeksi, ei huonommin tuottavia halua palkata kukaan.

    Mutta tämän näin kansantalouden peruskurssin näkökulmasta. Teorian yhteys todellisuuteen ei toki ole suoraviivainen, enkä usko, etteikö ilmaistyönä teetetä työtä, jonka tuottavuus voisi mahdollistaa myös palkanmaksun. Tämä ajatusmalli on kuitenkin hyvä ymmärtää, jos haluaaa pohtia sitä logiikkaa, jolla Juhana Vartiaisen kaltaiset taloustietelijät pohtivat työllistämisen problematiikkaa.

    • 34.1

      LL sanoo

      Se on muuten jännä juttu, että työn tuottavuus lasketaan yhä ”ammattimiehen” työstä. Käsityövaltaisesta ammattista otit esimerkinkin: Timpuri. Yksikätinen timpuri on ehkä tuottavudeltaan heikompi kuin kaksikätinen, mutta yksikätisen opettajan tuottavuus ei laske, vaikka toinen käsi puuttuisi.

      Miten opettajan tuottavuutta voi edes mitata? Työn tuottavuutta mitataan yhä teollisuusvaltaisen miesvaltaisen ammattityön määreillä, vaikka palvelualat ovat työllistäneet jo kymmeniä vuosia enemmän ihmisiä kuin teollisuus. Palvelualojen tuottavuutta ei pitäisi mitata samoin kuin teollista tuotantoa. Perinteisesti naisvaltaiset alat nähdäänkin usein vähemmän tuottaviksi aloiksi.

      Voisiko tästä jopa vetää semmoisen johtopäätöksen, että kansantaloustieteitä hallitsee miespuhe ja miesajattelu? Ja tuottavuus on miesvaltaisilla ammattialoilla parempi, ja siksi naisvaltaisilla aloilla on pienemmät palkat?

      • 34.1.1

        Juha sanoo

        Myös opettajien tuottavuuksissa on varmasti eroja, mutta niiden mittaaminen on toki vaikeampaa eikä yksikätisyys varmaankaan vaikuta asiaan. Mutta jos ajatellaan vaikka mielenterveysongelmista tai pahasta masennuksesta kärsivää opettajaa, ei työteho varmaan ole ihan sitä, mitä ”terveellä” kollegalla.

        Tarkoituksenani ei kuitenkaan ollut eri alojen tuottavuusvertailu. Tarkoituksenani oli huomauttaa se yksinkertainen tosiasia, että niin kauan kuin työvoimalla on hinta, meillä on ihmisiä, joiden tuottavuus ei kata heistä syntyvää työvoimakustannusta. Ts. ihmisiä, jotka ovat kykeneviä työhön, mutta eivät kykeneviä saamaan siitä palkkaa. Myös heidät olisi mielestäni hyvä saada työelämään, mutta ilman jonkinlaista tukijärjestelmää tai palkkatason pudottamista tämä ei markkinataloudessa oikein onnistu.

        • 34.1.1.1

          LL sanoo

          Juu, kirjoitit ihan fiksusti. Kansantaloustieteen näkökulmasta. Tuli siitä mietteinä mieleeni, että miksi työn tuottavuus ylipäätään lasketaan noin? Ja aina samoin, vaikka kyse on hyvin erilaisista töistä.

          Palvelualojen, sosiaali- ja terveysalojen, kulttuurialojen, sivistys- ja opetustoimen tuottavuuksia on miltei mahdoton mitata, koska kyseessä on ihmiselämä.

          ”Tuottavuus ei kata työvoimakustannuksia.”
          Kansantaloustiede varmaan pohtii näitä asioita omalla tavallaan, en tunne niitä oppeja juuri lainkaan, mutta joskus voitaisiin ajatella asia niin, että on ammatteja ja palveluja jotka ehkäisevät tai estävät kulujen syntymisen esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella. Tällöin työn tuottavuus syntyy siitä, että vältyttiin niiltä mahdollisilta kuluilta, jotka olisivat syntyneet ellei esimerkiksi henkilö X olisi saanut apua tai hoitoa tai tukea ajoissa. Eikä oltaisi siinä tilanteessa, jossa henkilön mielenterveys tai jokin muu sairaus on vain pahentunut. Tätä harvemmin tuodaan esille kun puhutaan jonkun työn tuottavuudesta. Hyödystä yhteiskunnalle ja yksilöille tai yrityksille.

          Nämä kysymykset liittyvät minusta myös moraalisiin ja eettisiin kysymyksiin. Ei kaikki, mikä hyvänsä työ, ole aina eettisesti hyvää tai moraalisesti oikein, vaikka tuottavuus olisikin korkea (tulot, voitot, raha).

  34. 35

    JMRA sanoo

    On käsittämätöntä miten joku voi olla kelvollinen saamaan rahaa, mutta kelvoton tekemään tämän rahan eteen työtä. Maailman mittakaavassa tarkastellen on käsittämätöntä, että täällä hyvinvoivassa länsimaassa on olemasssa ihmisryhmiä, joiden ei tarvitse tehdä mitään kustantaakseen elantonsa.

    Jokainen työelämän ulkopuolinen tulisi velvoittaa voimien ja terveydentilan mukaiseen yhteishyödylliseen toimintaan. Toiminta voisi olla opiskelua, työpajatoimintaa, ryhmiä, sosiaalisia yrityksiä, tukityötä ym. Kunnissa ja valtiolla on paljon työtä, joka odottaa tekijäänsä, kunnostus, puhtaanapito, hoitoavustajan/virkistytoiminnan järjestäjän työt, tekniset työt, tietotekniikka jne. Jokaiselle jotakin!

    Vapautuksen tästä saisi tietenkin todella työhön kykenemättömät, kuten vakavasti vammaiset, sairaat ja vanhukset. Kuitenkaan sairaus tai vamma ei olisi este velvoittaa ihmistä toimintaan, vaan jokaisella laadittaisiin toimi oman voinnin mukaan, olipa se sitten 1h/vko tai 8h/pv. Tämä toimisi myös syrjäytymistä ehkäisevänä, kun ihmiset lempeästi ”pakotettaisiin” astumaan edes kerran viikossa/kuussa ulos omasta kodistaan.

    • 35.1

      Saku Timonen sanoo

      Kuvailit juri täydellisen pakkotyöleirin, jossa työtä teetetään ilman ajaustakaan palkanmaksusta. Eikö samantien voitaisi sijoittaa näille leireille ihan koko kansa, miksi kenellekään pitäisi yleensäkään maksaa työstään palkkaa?

      • 35.1.1

        LL sanoo

        Historiantutkijoilla on nyt valtavasti reaaliaikaista materiaalia fasismin noususta. Aivan toisin kuin toisen maailmansodan aikoihn. En olisi uskonut, että tämä ideologia saa näin suuren vallan tässä maassa, Ruotsissa se aikoinaan sai, mutta meille se ei juurtunut, tai se kitkettiin varhaisessa vaiheessa pois. JMRAn kommentti on ihan sitä itseään.

        Perussuomalainen puolue levittää tätä tautia nyt, sen monissa muodoissaan. Jopa rotuopit ovat siinä mukana. Tähän ideologiaan tai ismiin kuuluu Työ. Siinä merkityksessä, että sen ainoa tarkoitus on alistaa ja orjuuttaa kansalaiset, myös palkansaajat. Ja siten, että vain pieni poliittinen eliitti pitää valtaa, myös lainsäädännöllistä valtaa. Arbeit macht frei.

        Meillä on koko historiamme onnettomin työ- ja oikeusministeri. Hyvin vaarallinen yhdistelmä (työ ja oikeus), kun ministeri on natasimielisestä puolueesta. Kansalaisten oikeusturva on jo heikentynyt ja voi vielä olla monintavoin uhanalainen.

        Lohdullista on ainoastaan tämän natsipuolueen romahtanut kannatus ja ne selkeät sekä suorat puheenvuorot, joita on viime aikoina saanut kuulla. Muunmuassa eduskunnan rasismi ja vihapuhe keskustelussa. Oppositiolta tämä aika vaatii hurjasti sitkeyttä ja voimaa. Ja kaikilta ihmisiltä todellista valppautta ja rohkeutta.

        • 35.1.1.1

          Lex sanoo

          Tuo työn korostaminen on suomalaisessa yhteiskunnassa mennyt kyllä aika överiksi: ”Työ on miehen kunnia”, työ sitä ja työ tätä… Antiikin Kreikassa olivat erikseen orjat ja ns. vapaat miehet. Tähän vapaa-ajan maksimointiin on pyritty koko länsimaalaisen kulttuurin historian ajan. On keksitty kaikenlaisia työmäärää helpottavia kojeita, latteita ja robotiikkaa, jotta työ kevenisi ja ihmisille jäisi vapaata aikaa kehittää itseään ihmisenä. Jo 1970-luvulla pidettiin todennäköisenä että automatisaatio tulee vähentämään työpaikkoja merkittävästi, ja 1980-luvulta alkaen toteutetun kapitalistisen markkinatalouden yksi peruskivi ja tavoite ovat nimenomaan korkeat työttömyysluvut. Suurtyöttömyys on oikeastaan kapitalistin unelmatila, koska tällöin voidaan alkaa valikoida työläisiä, asettaa heidät tappelemaan työpaikoista, alentaa palkkoja, poistaa työehtosopimusten yleissitovuus ym. sellaisia yleisesti hyväksyttyjä etuja, jotka on työväestön uutteralla ja periksiantamattomalla työllä saavutettu 100 vuoden kuluessa. Näin hankkimansa suuret rahalliset voitot yrittäjä voi siirtää itselleen veroparatiisiin, jolloin hänen ei etiikkansa ja moraalinsa mukaisesti tarvitse osallistua yhteiskunnan rakentamiseen ja ylläpitoon. Hän voi vain kerätä rusinat pullasta. Samalla hän voi tölviä työttömiä, syyttäen heitä laiskureiksi, vaikka työttömät ovat kapitalistisen järjestelmän syyttömiä uhreja. Mutta minulla olisi nyt hyvä idea jolla saamme Suomeen täystyöllisyyden, ilman että kukaan joutuu vasten tahtoaan työttömäksi. Jaetaan työt kristillisesti kaikkien halukkaiden kesken. Lakimuutos olisi helppo ja nopea tehdä: kaikille työpaikoille järjestetään kutsuntatilaisuus, jossa halukkaat työttömät kohtaavat työssäolevat ja sopivat keskenään työnjaosta. Ei näet ole ollenkaan varmaa, että paras ja pätevin työvoima on täällä hetkellä työssä; itse asiassa työttömien keskuudessa taitaa olla paljon motivoituneempaa ja sopivampaa väkeä moneen työpaikkaan. He saattavat tyytyä myös vaatimattomampaan palkkaan..! Huhhei! Ja sitten lopuksi hieman semantiikkaa: Me, jotka olemme joskus nähneet muitakin sloganeita kuin Arbeit macht frei – juutalaisten keskitysleirin portilla Auschwitzissa. Palautanpa mieliin Pyhästä raamatusta työhön ja taakkoihin viittavan raamatunlauseen. Se kuuluu näin: ”Tulkaa kaikki te Työn ja taakkojen uuvuttamat, niin minä annan teille levon”. Näin siis suomeksi käännettynä. Mutta, mutta… katsokaapas kuinka sanotaan sama englanniksi ”…. come all you, who carry burdens, and I shall give you rest and peace”. Ei sanaakaan Työstä, vaan ainoastaan taakoista! Taakkoja on monenlaisia, myös työttömyys voi olla suuri taakka kantajalleen. Entäs kuinka sanotaan toisella kotimaisella, ruotsiksi tämä sama? ”Kom alla ni, som bär bördor, jag skall ge er vila och tröst”. Ei siis sanaakaan Työstä, vaan vain taakoista ja taakkojen kantamisesta. Mikä ihme vaivaa suomalaista mentaliteettia, kun TYÖ on jopa Pyhän raamatun uusimmassa käännöksessä liitetty sellaiseen asiayhteyteen johon se ei muissa sivistysmaissa ollenkaan näytä kuuluvan? Mielestäni kyse on käännösvirheestä ja vaadin sen korjaamista (poistamista) suomenkielisistä raamatuista. Sana ”Työ” ei kuulunut vapahtajammekaan sanavarastoon siinä yhteydessä, kun hän puhui taakkojen kantamisesta. Onko raamatunkäännöskomitea syyllistynyt jumalanpilkkaan? Onko kyse tahallisesta Suomen kansan harhaanjohtamisesta ja nöyryyttämisestä? Miksi Pyhään raamattuumme on kirjattu asioita, jotka sinne eivät kuulu, mutta joiden avulla riistäjä voi heiluttaa ruoskaansa nöyryyttäen jo valmiiksi nöyryytettyjä työttömyyden taakan kantajia. Kannattaa muistaa, että työpaikkojen vähäisen määrän vuoksi lähes jokaista työpaikkaa kohti on vähintään yksi työtön, jonka työn on vienyt joku muu. Kannatan lämpimästi työpaikkojen rauhanomaista ja rekentavaa jakamista kaikkien halukkaiden kesken.

          • 35.1.1.1.1

            Liisa sanoo

            Minäkin ihmettelin jo laman aikana, että miksi ei otettu julkisesti puheeksi sitä, että kaikki julkisen sektorin työt (erityisesti toimisto- ja virastotyyppiset) olisi pitänyt määräaikaistaa. Niiden pitäisi olla meidän kaikkien työpaikkoja ja silloin kun on työttömyyttä, pitäisi työttömyyden taakka jakaa tasapuolisesti. Myös osa-aikaistaminen sopisi joihinkin paikkoihihn. Työllistämistyötä virastoissa tehneet saivat usein tuntea nahoissaan vakinaisten ylenkatsetta vaikka heissä saattoi olla vakinaisia parempia työntekijöitä.

            Todella mielenkiintoinen kommentti tuo raamatunlausesitatti:”Tulkaa kaikki te Työn ja taakkojen uuvuttamat, niin minä annan teille levon”. Tunsin aikoinaan muutaman henkilön käännöstyöryhmästä ja ihmetyttää, jos ovat tosiaan virheelliseen tulkintaan päätyneet. ”Työ” nykyaikaisessa merkityksessä tuntuukin todella vieraalta ajatukselta mainitussa yhteydessä. Kiitos kiinnostavasta kommentista!

          • 35.1.1.1.2

            LL sanoo

            Lex todella kiinnostava huomio siitä kuinka syvälle Työ on juurutettu kulttuurissamme; kielessä ja mielessämme. Työstä on tullut Jumala jota palvomme ja jonka nimiin voi toteuttaa ihan mitä tahansa.

  35. 36

    Töitä? sanoo

    Olen itse työllistymispalveluiden ytimessä. Kauttani kulkee kaiken linjan asiakkaita, on oikeasti vaikeasti työllistettäviä koska koulutus puuttuu, on mielenterveys/sosiaalisia yms yms ongelmia jotka eka pitää hoitaa.

    Kunnissa on kova paine työllistää ns sakkolistalla olevat ja sakkolistalta pääsee pois 4h/viikko työharjoittelussa. Olen ohjannut monta henkilöä tälläiseen toimintaan koska se on työni eikä palkkatukirahoja ole.

    Henkilökohtainen mielipiteeni on että tämä on schaibaa.

    Ilmaistyö ei ole oikein, se ei johda ns oikeisiin töihin ja turhauttaa vaan henkilöä.
    Palkkatukityö on perkeleestä. Työnantajat palkkaa 6kk jonkun, maksaa minimin minkä TES määrittelee, kehtaavat valittaa kun työntekijä on epämotivoitunut, 6kk:n kuluttua henkilö siirretään liiton rahoille ja seuraava palkkatuettu palkataan. Minusta noissa pitäisi olla joko karenssi tai palkkaamispakko kun palkkatuettuja henkilöitä on ollut x kk putkeen työllistettynä joka tavallaan osoittaa tarvetta tälle työntekijälle.

    Toinen ongelmakohta on että asiakkaat ovat hyvin tietoisia oikeuksistaan ja mitä tukia voivat saada mutta kun heiltä vaaditaan jotain niin nousevat he takajaloilleen, huutavat ja raivoavat kun tuet otetaan pois.
    Eli nää epämotivoituneet ja epäkoulutetut henkilöt saavat huimia tukia, jopa 18v täyttänyt vanhempiensa luona asuvat.

    En tiedä miten ongelman saisi kitkettyy. Toki esim nuorille työharjoittelu on hyvä juttu, he saavat näkökenttää ammattiin johon halajavat ja kun koko nuorisotakuu on toinen kaunis sana ja käytännössä saatanasta joten työharjoittelu voi auttaa kitkemään tämän saatanan.

    Mutta sain sanottuu…

    • 36.1

      LL sanoo

      Kaikki työttömät sait nyt kuvatuksi tässä kuvaelmassasi? Likaisia, iljettäviä, vastenmielisiä, alkoholi- ja päihdeongelmaisia, kouluttamattomia, työhaluttomia, epämotivoituneita, aggressiivisia ja kelvottomia ihmisiä. Jotka kaikki saavat huimia summia etuuksina. Yksi ongelma on: työttömät ovat tietoisia omista oikeuksistaan.

      Kuvaelmasi on pelkkää dehumanisoivaa propagandaa, jonka tarkoitus on saada lukija tuntemaan inhoa ja vihaa työttömiä kohtaan. Kohdistamaan raivonsa yhtä ihmisryhmää kohtaan.

  36. 37

    No jaa sanoo

    Olen itse ollut VMP:llä aikoinaan juurikin tuossa kyseisessä työssä, en tosin Järvenpäässä, vaan muualla Suomessa.

    Kyseinen työ on tarkoitettu vain merkonomi- tai tradenomiopiskelijan työharjoitteluksi, joten työn vaatimukset ja opastus ovat sitten sen mukaisia. Työstä ei makseta palkkaa, mutta siitä saa koulun opintosuoritteet ja sitä tekevälle maksetaan yleensä opintotukea, joten en katsoisi sitä oikeaksi työksi. Työ on myös vain 1-3kk mittainen ja ainakin itse sain sen jälkeen ihan palkallista kesätyötä kyseisestä firmasta samoista hommista mitä olin tehnyt harjoittelijanakin, kun kesäksi ei ollut ketään opiskelijaa tulossa tekemään koulun harjoittelua kun koulut olivat kiinni.

    • 37.1

      Saku Timonen sanoo

      Opiskeluun liittyvä pakollinen työharjoittelu on asia erikseen ja sinänsä ok. Tosin muistan ajan, jolloin siitäkin maksettiin palkkaa.

  37. 38

    Juhani Saari sanoo

    Nythän vielä lisäksi hallitsemattomalla maahanmuutolla ollaan luomassa Suomeen ihan oikeat halpatyömarkkinat. Käytetään ihmisten hätää sydämettömästi hyväksi ja suomalainen suvaitsevaisto oikein kannustaa siihen ja taputtaa käsiään yhteen. ARBEIT MACHT FREI. JA WOHL.

    • 38.1

      stunned sanoo

      Nykyinen hallitus haluaa lisätä palkatonta työtä merkittävästi. Suomessa on jo nyt välityömarkkinat, jossa palkkaa ei makseta. Halpatyöluokkaan kuuluu suuri osa pitkäaikaistyöttömistä. Vartiainen horisee omiaan työvoimapulasta, mutta älä sotke vasemmistoa tai suvakkeja tähän soppaan. Oikeistopuolueet ovat oikea osoite. Siihen kuuluvat myös persut.