Rahastamisen vapautta

Seurattuani koko viikon hallituksen sote-päätöksestä käytyä keskustelua minulle on ruvennut valkenemaan ikävä totuus. Hallitus ei tiedä itsekään mitä se on päättänyt ja miten se aikoo päätöksensä toteuttaa.

Hallituksen päätöstä innolla hehkuttavat jankuttavat valinnanvapautta kuin taikasanaa. Se turvaa vanhusten, lasten, pitäaikaissairaiden ja kaikkien suurten kaupunkien ulkopuolella asuvien terveydenhuollon maagisella tavalla. Se tuo viimeinkin ihan kaikille vapauden valita itse haluamansa palvelu ja yhteiskunta maksaa viulut. Siinä sivussa säästetään taianomaisesti kolme miljardia.

Kuitenkin samalla on myönnetty, että se valinnanvapaus ei koske yksittäistä kansalaista siten, että hän voisi marssia vapaasti hakemaan tarvitsemiaan palveluja. Valinnan tekevät yhteistoiminta-alueet kilpailuttamalla palveluntuottajat ja asiakas saa sitten valita hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta omansa. Suurimmassa osassa maata eli haja-asutusalueilla tulee olemaan tasan yksi palveluntuottaja jos sitäkään, koska mitään kilpailua ei synny ilman riittävää asiakaspohjaa.

Entäpä sitten ne kolmen miljardin säästöt? Ne saadaan rajaamalla julkisia hoitoja, kuten asian päävalmistelija alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti eilen lipsautti virkamieskielellä:

Sairaalaverkkoa onkin pakko uudistaa ja toimipisteitä karsia. Vanhukset pitää hoitaa entistä pidempään kotona. Potilaiden on otettava lisää vastuuta itsestään erilaisten digitaalisten vempaimien avulla. Lisäksi säästötavoitteen saavuttamiseksi olisi muutenkin selkiytettävä priorisointia ja määriteltävä hallitusohjelmassa tarkoitettu julkinen palvelulupaus siten, että palvelulupauksen kattama toiminta olisi osin nykyistä palvelua rajatumpi.

Selkokielellä Pöysti sanoo, että julkista hoitoa rajoitetaan ja potilaita priorisoidaan eli katsotaan ketä hoidetaan ja ketä ei. Huonompisaattoiset hoitakoot itse itsensä tai kuolkoot pois, raha seuraa vain hyväosaisia.

Eilisillan A-talkissa livahti julkisuuteen toinen vähemmälle kertomiselle jäänyt asia. Meille on kerrottu, että kansainvälisten ja veroja Suomeen maksamattomien suuryritysten markkinavaltaus estetään lainsäädännöllä. Illalla tunnustettiin suoraan, että tällaista lakia ei voi säätää. Sen estävät kilpailulainsäädäntö ja EU:n kilpailudirektiivi. Palveluiden liikkuvuutta ei saa estää ja ihan kaikilla on oltava mahdollisuus osallistua kilpailuun.

Yksityisen Pihlajalinnan toimitusjohtaja taisi päästää suustaan myös perimmäisen totuuden mainitessaan sivulauseessa, että nyt ollaan muuttamassa koko yhteiskuntajärjestelmää. Niin ollaan, nyt ollaan siirtämässä verorahat voittoa tuottaville suuryrityksille ostamalla palveluja lähinnä hyväosaisille. Rupusakki hoidetaan, jos joku viitsii sen pikkurahalla tehdä.

Lisäksi on vielä avoimena sellaisia pikkujuttuja kuin miljardin eläkevastuista sopiminen, 200 000 henkilön palkkauksen harmonisointi ja 2 000 kiinteistön omistussuhteiden järjestely.  Se on jo käynyt ilmi, että tällä hetkellä ulkoistettujen palveluntuottajien palveluksessa olevat jäävät sote-uudistuksessa tyhjän päälle. He eivät siirry vanhoina työntekijöinä itsehallintoalueiden palvelukseen eli käytännössä voivat menettää työnsä.

Erityisesti silmiin on koko ajan pistänyt se, että koko uudistuksen aikana ei ole puhuttu ollenkaan sosiaalitoimen järjestämisestä. Kukaan ei tiedä miten se kilpailutetaan ja voidaanko lain mukaan virkatyönä hoidettavat tehtävät edes siirtää yksityisten hoidettaviksi. Ainakaan nykyisen lainsäädännön mukaan ei voida.

Kaiken kaikkiaan koko uudistus tehtiin yksityistäminen edellä eikä päätöksen vaikuttavuusarvioinnista ollut tietoakaan. Ei siis vieläkään, vaikka sotea on hierottu jo 15 vuotta. Ainakin A-talkissa valmistelussa kauan mukana ollut Paula Risikko sanoi moneen otteeseen, että “ongelmat ratkaistaan jatkovalmistelussa” ja “uskoisin”.

Olemme uskonasian äärellä. Minäkin uskon, että joku tällä vielä rahastaa ja vankasti. Puheet asiakkaan valinnanvapaudesta ovat jo nyt osoittautuneet höpöpuheeksi ja vapaus tarkoittaa rahastamisen vapautta.

Kommentit (39)
  1. “Niin ollaan, nyt ollaan siirtämässä verorahat voittoa tuottaville suuryrityksille ostamalla palveluja lähinnä hyväosaisille. Rupusakki hoidetaan, jos joku viitsii sen pikkurahalla tehdä.”

    Mihinkähän tämä väite perustuu?
    Jos yhteistoiminta-alue hankkii palveluja kilpailutuksen kautta kaikille kansalaisille, niin miksi siitä hyötyisi lähinnä hyväosaiset? Hankkimaansa palveluun yhteistoiminta-alue lähettää ne asiakkaan jotka tätä palvelua tarvitsee tulotasosta riippumatta

    Sitä en ole koskaa ymmärtänyt miksi yksityisen yrityksen halvemmalla tuottama palvelu on pahasta ja yhteiskunnan omana tuottama palvelu kalliimmalla on hyvä asia!
    Palvelun taso kun määritellään, niin sen halvimmalla tuotava voittaa. Ja se jos joku saa tästä vielä voittoa, niin minusta se on hyvä. Minua ainakaan ei haittaa jos joku tuottaa saman palvelun edullisemmin ja saa silti voittoa

    1. Saku Timonen
      13.11.2015, 10:08

      Näkee ken elää. Kun päättäjät eivät tiedä mitä tuleman pitää, niin vielä vähemmän me kansalaiset tiedämme. Minä visioin ihan samalla tavalla kuin poliitikotkin, mutta toisin kuin he toivon olevani väärässä. Jos säästöjä saadaan ja palvelut paranevat laadultaan ja saatavuudeltaan, niin ei minullakaan ole mitään sitä vastaan, että joku saa siitä voittoa.

      1. Poliitikoilla on myös se etu sinuun ja minuun, että heillä mahdollisuus säätää lakeja päästäkseen lopputulokseen josta puhuu ja kirjoittaa.

        Rahastaminen ja kauhistelu jonkun ehkä saamilla voitoilla on kiva tehdä kun saa monen suomalaisen taakseen. Rahastamisen populistinen rimanalitus tuli SDP:ltä niin rinteen kuin lindtmanin suusta heidän perustellessaan SOTE- uudistuksen epäonnistuneen koska Pihlajalinnan osakekurssi nousi

      2. Jos minä myisin, niin nollakatteella, kunne kilpailija on kukistettu. Sitten rahastaisin. Julkisen sektorin rahastus, jos smoin menettelisi näkyisi taseissa plussana. Tietää Aikamies
        Eikun rahat 3H kerhoille….

    2. Mä en kertakaikkiaan ymmärrä yksityisiä hoivayrityksiä, joiden tavoite on saada taloudellista voittoa. Mistä sitä saadaan ja kuka suostuu maksamaan sitä?

      1. Pekka Laaksonen
        13.11.2015, 11:07

        Ei yksityinen hoivayritys ole sen kummempi liiketoimi kuin esimerkikisi ruokakauppa. Kaikki me tarvitsemme ravintoa ja hoivaa. Miksi hoivaa ei voisi hankkia kuten ruokaa, yksityiseltä palveluntuottajalta? Ruokakaupassa on nähty miten kilpailu parantaa palvelua ja laskee hintoja samanaikaisesti. Kyllä kansalaiset osaavat valita kun annetaan siihen mahdollisuus.

        1. Ruokakaupassa maksat itse ostoksesi, joko palkastasi tai tuista. Et sinä ruokakaupasta voi mitä tahansa mukaan ottaa, toisin kuin tästä sote-mallista, jota Kokoomus hehkuttaa.

          Tämä argumentti, jonka kuulin jo aamu-tv:ssä on sieltä ja syvältä, sillä et voi verrata kauppaa, jossa maksat itse laskusi siihen, että jengi käy lääkärissä minun piikkiini joka helvatin päivä. Tästä hyötyvät ainoastaan lääkäripalveluja tuottavat yritykset minun kustannuksellani. Minun verorahat, minä päätän.

          Kansalaisten on helppo valita ja kuluttaa, kun joku muu maksaa laskun, mutta voit toki kertoa, että miten tämä mielestäsi laskee hintoja, kun jengi lappaa lääkärissä alvariinsa, kuten on käynyt Ruotsissa, jossa kustannukset on noussut 20 prosenttia?

          1. Tärkeä näkökohta on, että jos ja kun kyseessä on bisnes, edullinen ennaltaehkäisy ja terveysvalistus ei kiinnosta, leikkaukset, magneettikuvaus sms. kallis sen sijaan kiinnostaa kovastikin. Ja sosiaalipuolella kiinnostaa sikakallis huostaanotto, kun taas lapsiperheiden tukeminen kotona ei.
            Jos halutaan käyttää ruokakauppavertausta, niin veronmaksajien kustannuksella kauppias myy sisäfileetä ja poroleikettä, kun taas perunat, lantut ja piimätetra jätetään hyllyyn – tai poistetaan peräti valikoimasta.

    3. Iiro Peltonen
      13.11.2015, 10:20

      Itse ainakin tulkitsisin tämän menevän niin, että koska äveriäämmillä alueilla kuten Helsinki, Turku, Tampere jne. on enemmän ihmisiä eli ns “asiakaspohjaa” syntyy paikoille kilpailua ja taso pysyy hyvänä, jos todellakin on mahdollista valita mistä terveyspalvelunsa saa.

      Vähempiosaisilla haja-asutusalueilla kuitenkaan kilpailua ei synny, joten palveluntuojille se on vähemmän hedelmällistä maastoa ja jos tahtoo siellä pärjätä niin palvelut täytyy tarjota halvemmalla tai

      “– säästötavoitteen saavuttamiseksi olisi muutenkin selkiytettävä priorisointia ja määriteltävä hallitusohjelmassa tarkoitettu julkinen palvelulupaus siten, että palvelulupauksen kattama toiminta olisi osin nykyistä palvelua rajatumpi.”

      eli vanhukset ja kroonisesti sairaat joutuvat olemaan kotona vielä heikommassa toimintakunnossa kuin missä jotkut nytkin ovat. Tälläkin hetkellä likimain kävelykyvyttömiä vanhuksia käydään nostamassa kaatumisen jäljiltä pystyyn sen mukaan kun he hälyttävät itselleen apua.

      Terveyspalveluille käy varmaan samoin kuin esimerkiksi bussiyhtiöille, että kaupalliset linjurit eivät aja kannattamattomia reittejä vaan ne jäävät valtion tukien ja kuntien hoidettaviksi. Kyllä aina jos infrastuktuurin toiminnan mittapuuksi laitetaan kustannustehokkuus eikä lopputulokset niin se aiheuttaa ongelmia. Raha ja hyvinvointi eivät ole sama asia.

    4. Jyri Jokinen
      13.11.2015, 10:39

      Itse en usko, että yksityisen puolen tuottaa palveluita julkista puolta tehokkaammin on jokin vastaanpanematon luonnonlaki. Kyllä, yksityisellä puolella on paine puristaa kustannuksia alas, mutta siksi, että säästöt voidaan tulouttaa omistajille. Minkään firman intresseissä ei ole korvata julkisia palveluita tuottaakseen säästöjä yhteiskunnalle.

      Toisekseen, kun julkinen puoli optimoi prosesseja ja tehostaa toimintaa, se voi käyttää säästöt joko kulujen pienentämiseen tai palvelutason nostamiseen. Kaikki säästöt päätyvät lopulta yhteiskunnan eduksi. Ja koska julkisella puolella ei ole tarvetta haalia lisää asiakkaita, sen ei tarvitse käyttää rahojaan esim. markkinointiin. Yksityisten toimijoiden välinen kilpailu (tai yksityisen ja julkisen puolen välinen) pakottaa myynninedistämistoimiin. Tähän käytetty raha on pois hoitotyöstä.

      Itse olen sitä mieltä, että tärkein asia on turvata julkisten palveluiden riittävä rahoitus. Yksityiseltä puolelta löytyy hyviä ideoita toiminnan tehostamiseen, ja julkisen sektorin pitäisi pyrkiä palkkaamaan hyviä johtajia, mutta jatkuvat säästökuurit ja työehtojen heikennykset — ennestäänkin huonomman palkan lisäksi — eivät ole omiaan houkuttelemaan parhaita talentteja. Toisaalta tämä voi olla tarkoituksellistakin: kun toiminta on “tehotonta”, voidaan tähän vedoten leikata resursseja entisestään, jolloin toiminta vielä heikkenee ja noidankehä on valmis.

      1. Samansuuntaisesti olen miettinyt minäkin kuin Jyri Jokinen. Julkisen puolen riesana on usein raskas hallintokoneisto, joka on varmaan osaksi perusteltu siksi koska ne organisaatiotkin voivat olla melkoisia mammutteja (esim. HUS), mutta osaksi varmaan myös siksi, että poliittiset päättäjät ovat sellaisia vuosikymmenten aikana tieten tahtoen rakennelleet. Ulospäin me nähdään oikeastaan pelkkä hoitotyön osuus, mutta suurin osa hallintopuolen työstä jää tavalliselta kaduntallaajalta näkymättömiin. Olisi kyllä kiinnostavaa tietää enemmän tästä puolesta: mitä siellä oikeastaan tehdään ja onko kaikki ne tehtävät lakisääteisiä? Toisaalta en oikein usko että sielläkään voi mitään “löysiä” enää olla, kun koko julkisella sektorilla ei ole viimeiseen 20 vuoteen muuta tehty kuin ensin juustohöylätty, sitten säästetty, ja nyt ruvetaan lopulta leikkaamaan… Jos hallinnollisen työn osuus olisi näkyvämpi, niin julkinen puoli olisi paremmin vertailtavissa yksityiseen. Aika surkuhupaisaa olisi, jos ne samat hallinnolliset hommat olisikin pakko siirtää sellaisenaan näihin uusiinkin sote-himmeleihin. 🙂

  2. Pettynyt lukija
    13.11.2015, 10:24

    Harvoin tulee tätä blogia lukiessa petyttyä sisällön laatuun, joten on pakko avata sanallinen arkkuni.

    Ensinnäkin tämä “rahastamisen vapaus”. Sote-palveluista ei tulla maksamaan mitä tahansa hintaa, vaan sote-alueen kilpailutuksen perusteella määritetään palveluvaatimukset ja niiden hinnat.

    “Entäpä sitten ne kolmen miljardin säästöt? Ne saadaan rajaamalla julkisia hoitoja, kuten asian päävalmistelija alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti eilen lipsautti virkamieskielellä:”

    Tällä viikolla Helsingin terveyskeskusten johtajalääkäri kutsui nykyistä terveyskeskuskäytäntöä museoksi ja piti ilmeisenä tarvetta uudistaa terveyskeskusten palveluja hyödyntäen digitaalisia ratkaisuja. Täytyykö 2015 oikeasti aikuisten ihmisten jonottaa lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolla, kun heillä on nuhakuume? Eikö tätä simppeliä alkudiagnosointia voida tehdä esimerkiksi verkossa? Digitalisaatio mahdollistaa sen, että yksinkertaistetaan käytäntöjä ja tehostetaan prosesseja niin, että ne, jotka tarvitsevat lääkärin hoitoa saavat sitä, koska rajalliset resurssit ovat allokoitu optimaalisemmin.

    Mitä vanhuksiin tulee, niin se kuulostaa loistavalta, jos terveys ja sosiaalipalveluja pystytään kehittämään niin, että ne toimivat yhä enemmän ennaltaehkäisevästi ja parantavat vanhuksien elämänlaatua niin, että he voivat asua mahdollisimman pitkään kotona. Laitoshoito ei ole koskaan toivottu ratkaisu. Jokainen meistä haluaa asua mielummin kodissaan, jos se vain on mahdollista.

    “Rupusakki hoidetaan, jos joku viitsii sen pikkurahalla tehdä.”

    Rupusakin, eliitin ja kaikkien siinä välissä hoitamisesta tulevaisuudessakin saa aivan saman rahan. Ihmisen varallisuus ei tule vaikuttamaan millään tavalla siihen, minkälaista hintaa hänen hoidosta saa.

    Mitä tohon verosuunnitteluasiaan tulee, niin siinä tarvitaan EU:n yhteistä päätöstä, jolla asiaan puututaan. Yksittäisen maan lainsäädäntö ei onnistu tukkimaan toisen maan porsaanreikiä.

    1. Saku Timonen
      13.11.2015, 10:36

      Eipä sinulla tunnu olevan yhtään sen enempää tietoa kuin poliitikoilla tai vaikkapa minulla. Omia näkemyksiäsi sinäkin vain kerrot.

      1. Pettynyt lukija
        13.11.2015, 12:10

        Oma mutuiluni perustuu siihen, että esimerkiksi laki julkisista hankinnoista ei ole katoamassa mihinkään, joten kovin on vaikea kuvitella, että sen raameissa pääseekin yhtäkkiä vapaasti laskuttamaan mitä haluaa.

        Myöskään Suomen perustuslaki, johon monesti viittaat, ei ole sote-päätöksen myötä muuttumassa, ja kuten kyseisen lain 19§ sanoo: “Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.”

        1. Saku Timonen
          13.11.2015, 12:14

          Hyviä pointteja, ehdottomasti. Hyvin perustellut vastakkaiset mielipiteet ovat aina tervetulleita.

    2. Heitänpä vähän kommenttia kun kyseessä oma ammattialueeni. Hoidon rajauksia ja priorisointeja on tehty terveydenhuollossa jo vuosia ihan ilman eduskunnasta tullutta käskyä. Yksiköitten (ylilääkärit) ja organisaatioitten ( ylilääkärit+ylihoitajat) toiminnasta ovat jo vuosia ihan omatoimisesti pyrkineet kehittämään toimintaansa, ja sitä toteutetaan yhdessä muiden samankaltaisten yksiköitten kanssa. Tässä ei ole mitään uutta. Toimijat ovat olleet pakotettuja tähän, sillä budjetit määräävät paljolti mitä voidaan tehdä ja tehostamista on pakko tehdä. Hyvään laatuun yksiköt pyrkivät nyt ihan kenenkään sanomatta.
      Mitä vanhuksiin tulee, niin avohoidon kehittäminen ja siihen pyrkiminen on aivan samalla tavalla ollut tavoitteena vuosia. Kyllä laitospaikkojen kustannukset ovat hyvin tiedossa ja laitospaikkoja on vähennetty urakalla jo pitkään.
      Päivystyksen ulkoistaminen teknologian avulla ei olisi ongelma jos kyseessä olisi perusterveet aikuiset. Näille todellakin pystyttäisiin nuha/kuume/ripuli/ paska olo toteamaan helposti, ilman että henkilön tarvitsisi kotoaan minnekkään lähteä. Mutta kun kyseessä on vanhus tai monisairas henkilö niin mahdollisten tai todennäköisten diagnoosien määrä kasvaa potenssiin. Heille teknologia ei pysty vielä tarjoamaan niin hyviä mahdollisuuksia että lääkäri pystyisi tekemään työtään turvallisesti. Lisäksi heihin linkittyy yleensä asioita,jotka vaativat moniammattilisen henkilökunnan arvion, jota teknologia ei voi vielä korvata.
      Minulle nuo kansanedustajien kommentit esittäytyvät pelkkänä sanahelinänä kun samaa työtä on tehty jo pitkään. Omatoimisesti.
      Ps. Kommentit koskettavat vain omaa aluettani, eikä niitä voi yleistää koskemaan koko Suomea.

      1. Lisäyksenä vielä että tarkoittaakohan kansanedustaja että turhia hoitoja rajataan pois? Vai että ruvetaan rajaamaan hinnan mukaan? En tiedä ovatko hoitojen oikeat kustannukset luettavissa vapaasti mutta menisi varmasti monella kriittiselläkin sormi suuhun, jos tietäisivät paljon esim. Perus tyräleikkaus maksaa. Vink: pelkkä tyräverkko, joka asetetaan vatsakalvolle maksaa koosta riippuen n. 500€. Siihen päälle vielä kaikki muut.

    3. Jostain kummasta syystä tuo eutanasiakeskustelukin on taas ajankohtaista. Pelkkää sattumaa?

Kommentointi suljettu.