Isänmaan äidinkasvot

– On kolme yhteiskunnallista mallia: sorto, sekasorto tai sosiaalipolitiikka. Sorrolla saa sekasorron kuriin, mutta sosiaalipolitiikalla sekä sorron että sekasorron.

Nämä 4.12. Demokraatista lukemani Ilkka Taipaleen sanat ovat viisainta, mitä olen pitkiin aikoihin lukenut. Kansa on yhä selvemmin jakautunut rikkaisiin ja köyhiin. Kun kansanedustaja rehvastelee 70 – 80 000 euroa maksavalla mittatilauskorulla ja yhä suurempi osa kansasta värjöttelee leipäjonossa, niin kansakunnan kuva ja sen ystävälliset äidinkasvot näyttäytyvät koko rujoudessaan.

Video: Antti Vettenranta

Alamme elää sekasorrossa, ja kuten arvata saattaa, niin monen mielestä paras keino panna se kuriin on sorto. Näin ajattelevat kaikki ne, joiden mielestä syyllisiä ovat turvapaikanhakijat. Heille on saatava ulkonaliikkumiskielto ja heidän sosiaalietuuksiaan pitää leikata rajusti. Heidät on laitettava lukkojen taakse odottamaan karkotusta. Nämä vaatimukset esitetään Suomen lippua heilutellen ja isämaallisia iskulauseita huudelleen. Suomi on saatava vapaaksi islamin kuristusotteesta, maksoi mitä maksoi.

Yllättävän monet näistä isänmaallisuuden nimeen sortoa vaativista ovat itse pienituloisia tai suorastaan köyhiä. He ovat yhtä vilpittömän naiiveja kuin Leppäsen Preeti, joka tyttärenpoikansa sankarihautajaisissa selitti mielisairaalle Laurilan Antille näkemyksiään:

–  Minä sitä kanssa sanon, että kun voi ny toi vähävoimasempikin tän isänmaan eteen näin sota-aikana. Se on rauhanaikana niin kun paremman väen asia toi isänmaa, mutta sodassa passaa sitten vähän  huonommankin koittaa.

Nämä oman elämänsä preetileppäset eivät sokeudessaan ymmärrä kaivavansa maata omien jalkojensa alta. Jos sosiaalietuuksia leikataan, niin niitä leikataan kaikilta. Jos vastikkeellinen sosiaaliturva toteutetaan, niin se toteutetaan kaikille. Jos ulkonaliikkumiskielto määrätään, niin se määrätään kaikille.

Monet näitä isänmaallisuudella ratsastavista rajojen sulkijoista haluaisivat selvästi vallankumousta, jossa vallasta syöstäisiin koko demokratia ja tilalle pystytettäisiin diktatuuri. Näin Rajat kiinni-kansanliikkeen Fb-sivulla:

rajat

 

Taipaletta siteeraten sorrolla saa sekasorron kuriin, mutta sitten joutuu taas siteeraamaan Pohjantähti-trilogiaa:

– On vaan sitä sortajaa niin monenlaista.

Eivät nämä sorrosta haaveilevat itse valtaan pääsisi, ja tuskin heidän nostamansa vallanpitäjät edes luottaisivat heihin. Joka on valmis kapinoimaan kerran, on valmis siihen toisenkin kerran. Varsinkin siinä vaiheessa, kun paljastuisi totuus. Vaikka kaikki maahanmuuttajat poistettaisiin maasta tänään, niin ei huomenna, ensi kuussa, ensi vuonna tai koskaan köyhän leipä levenisi. Säästyneet rahat säästettäisiin, ei niitä vallankumoussankareille ja köyhille jaettaisi. Diktaattoreilla on ikävä tapa täyttää ensin omat ja kavereidensa taskut ja antaa valittavalle kansalle turpiin.

Sitä minä yritän tässä sanoa, että taitaisi taas olla aika kokeilla sitä sosiaalipolitiikkaa. Kylläinen kansa ei kapinoi.

puheenaiheet yhteiskunta
Kommentit (56)
  1. Jussi Pelkonen
    6.12.2015, 10:44

    Aina kun lukee tai kuulee juttuja näistä rajojensulkijoista ja monikulttuuripelkoisista, mieleen tulevat Axel Oxenstiernan sanat: “Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.”

  2. seppo mahkonen
    6.12.2015, 10:47

    Huonosti on historia luettu. Kolmannessa valtakunnassa vietiin ensin juutalaiset.Senjälkeen vasemmistolaiset, papit, romanit ja intellektuellit. Neuvostoliitossa vietiin pyövelitkin.

    1. Liki täydellinen historiantajuttomuus on nykyisen Suomen ongelma. Ja se ei valitettavasti rajoitu vain näihin elämänkoululaisiin, vaan näyttää rehottavan myös politiikan ja talouselämän ylätasoilla.

      1. Jaana Jokinen
        12.12.2015, 19:51

        Historiattomuus ei ole pelkästään ns. kouluja käymättömien tai poliittisen ja taloudellisen eliitin ongelma. Kyllä sitä esiintyy ihan sivistyneistöön itsensä laskevien keskuudessa. Alentuvan kiltti suhtautuminen toisiin ihmisiin, kuten maahanmuuttajiin tai leipäjonolaisiin, on valaiseva esimerkki. Toinen esimerkki on se, ettei tajuta omaa luokka-asemaa. Kaikilla, joiden toimeentulo koostuu suurimmaksi osaksi palkasta tai pakkoyrittäjyydestä, on aika paljon yhteistä leipäjonolaisten kanssa. Omistuista, että niin monet kuitenkin lukevat itsensä johonkin myyttiseen keskiluokkaan, jolla mukamas on samat edut kuin kaiken maailman sipilöillä ja bernereillä. Vielä kummempaa, että he kuvittelevat sipilöiden ja bernereiden jollakin tavalla pelastavan heidät, jos käy huonosti.

Kommentointi suljettu.