Tekevälle palkatonta työtä

Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on runsaasti Forssassa kaupungilla, yhdistyksillä, seurakunnalla ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymällä. Uusia paikkoja hankitaan tarpeen mukaan, sillä jokaiselle asiakkaalle pyritään löytämään yksilölliset ja henkilökohtaisesti räätälöidyt ratkaisut ja polut kohti työelämää. Työllistyminen on myös kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena.

Näin mainostaa työn runsautta Forssan kaupungin työllisyyspalvelut Työvoitto. Työ tehdään kuntouttavana työtoimintana eli siitä ei ole aikomustakaan maksaa palkkaa. Linkin sivuja ei tarvitse kauan availla, kun sieltä löytyy se vanha tuttu kuvio. Samaan työllistämisyksikköön kuuluvassa työvalmennuskeskus Aktiivissa tehdään erilaisia  alihankinta-, kokoonpano- ja pakkaustöitä.

työvalm

Sekin selviää nopeasti, että yritykset voivat tilata työvalmennuskeskuksesta näitä erilaisia kokoonpano- ja alihankintatöitä eikä tekijöistä ole pulaa. Päivittäin käytettävissä on yli sata henkilöä.

alih

Yritykset voivat siis teettää palkattomalla työvoimalla kokoonpano- ja alihankintatehtäviä, joten niiden ei tarvitse palkata omaa väkeä tekemään niitä töitä.

Tämä touhu haisee taas tutulle lain kiertämiselle. Kuntouttavasta työtoiminnasta annettu laki kieltää selkeästi hankkimasta toimintaa yrityksiltä. Laki kieltää myös ehdottomasti palkkatyön korvaamisen kuntouttavalla työtoiminnalla.

Lakia kierretään näin:

Kuntouttavan työtoiminnan järjestäjä on kaupunki itse, kuten laki edellyttääkin. Kaupungilla ei kuitenkaan ole tarjota mitään järkevää tekemistä näissä yksiköissään, joten se pyytää yrityksiä lähettämään koottavia, pakattavia ja postitettavia hilavitkuttimia kaupungin työpajoihin. Pajoissa palkattomat kuntouttavassa työtoiminnassa olevat tekevät tämän työn, joka virallisen liturgian mukaan ehkäisee työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn, vahvistaa asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä ja ehkäisee syrjäytymistä. Korvaukseksi he saavat työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen.

 

 

kuty

Samalla kaupunki säästää maksuosuutensa työmarkinatuesta ja saa valtiolta työllistämiskorvausta 10,09 euroa/kuntouttavassa työtoiminnassa oleva/päivä. Lisäksi kaupunki laskuttaa yritystä alihankintatöistä.

Koska toiminnan järjestäjänä ei ole alihankintaa teettävä yritys, niin myöskään palkkatyötä korvaavan työn kieltoa ei rikota. Yritys on tilannut alihankinnan kaupungin työllistämisyksiköltä ja saa hyvän työllistäjän maineen. Onhan yritys epäitsekkäästi auttanut työttömiä saamaan työtä ja etsimään urapolkuaan vaikka palkattomana ruuvien pussittajana.

Tätä kuntien toimimista palkattoman työvoiman välittäjänä ei nykyisin pidetä ollenkaan omituisena. Omituinen on se, joka kehtaa kysellä tehdystä työstä maksettavan palkan perään.

 

Kommentit
  1. 1

    T. K. Lehtinen sanoo

    On mukava aina huomata, kuinka meistä työttömistä kannetaan huolta. Ei pääse karvat kasvamaan kämmeniiin, eikä selkäranka pehmenemään, puhumattakaan mielen veltostumisesta. Joka paikassa pompsahtaa mieletön huoli ja kuinka kansa riemuitseekaan pelastetusta työttömästä! Iloiten tervehdittiin subjektiivisen päivähoito-oikeuden menetystä ja voin kuvitella orgastisia mielenliikutuksia tällaisen asian löytymisestä.
    Jos pienemmissä raha- tai voimavaroissa oleva ihmettelee, miksei hyväosainen osallistu ”yhteisiin talkoisiin”, huudetaan kimpassa kateudesta ja marinasta. Jos saadaan työttömältä vietyä itsemääräämisoikeutta, kysymys on vain ja ainoastaan hyvästä tahdosta. Eihän ne ressukat itse ymmärrä…
    Kiitos, vapahtaja, jota myös päättäjäksi kutsutaan, näistä työllisyyttä edistävistä toimista. Voisiko joku vielä valaista, millä mekanismilla ne toimii? Sorry, en kuullut? Ai, että pääasia, että saadaan jotain työttömältä pois..

  2. 2

    Jyri Jokinen sanoo

    Siis eikö tästä oikeasti ole mahdollista valittaa minnekään hallinto-oikeuteen tai jonnekin? Vai onko tällainen työttömien kyykytys niin normaali osa TE-keskusten toimintaa, että sitä ei kukaan enää edes ymmärrä kyseenalaistaa?

    • 2.1

      Saku Timonen sanoo

      Ikävä kyllä laki mahdollistaa tuon toiminnan. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta ei ole tällaiseen tarkoitettu, mutta se on niin huonosti laadittu, että sitä voidaan soveltaa näinkin.

  3. 3

    Jore Puusa sanoo

    Tämä porvarihallitusko ajattelee Suomen parasta? Saadaanko maa nousemaan pakottamalla ihmiset tekemään asioita? Ei taatusti saada, vain innostunut ja aktiivi kansa nostaa maan toimintakykyiseksi, ei loukattu ja yliolkaisesti kohdeltu….. Ammattiyhdistysliike on ainoa joka enää koettaa valvoa, ettei ihmisiä aleta käyttää kuin 1900 luvun alussa. Yhteiskuntasopimus — joka ei koske yhteiskuntaa. Yhteiskunta jonka kestokyky romahtaa kyykytämiseen. Juuri kun itsemurhaluvut saatiin alas, kansalaisten huono kohtelu alkaa nostaa niitä taas ylös. Sanelu ylhäältä tappaa jokaisen innon. Myös sinun Pekka. Ja hei eikös tänne pitänyt kirjoittaa nimellä, mikäs pekka sä olet ilman sukunimeä.

  4. 4

    Tanja Takalo sanoo

    Historia toistaa itseään. Mäkitupalaiset olivat 1800-1900-luvulla maattomia vuokralaisia jotka korvasivat asumisensa taksvärkillä eli palkattomalla päivätyöllä. Nyt mäkitupalaisia kutsutaan työttömiksi ja taksvärkkiä kuntouttavaksi työtoiminnaksi.

    • 4.1

      Timo Hellman sanoo

      Mäkitupalaiset olivat kylläkin vuokralaisia, jotka eivät tehneet taksvärkkiä. Taksvärkkiä tekivät torpparit.

        • 4.1.1.1

          Tanja Takalo sanoo

          Juurikin niin. Mäkitupalaiset olivat lisäksi huonomassa asemassa oikeudellisesti ja varallisesti kuin torpparit, joilla sentään oli maata jota viljellä.

  5. 5

    timo harju sanoo

    Mitä tehdä silloin, kun näyttää siltä, ettei käytettävissä ole muuta kuin väkivalta.

  6. 6

    Heidi Reponen (MariaR) sanoo

    Kylmää lukea näitä työllisyyspalvelujen yms. luonnehdintoja työttömistä. Aivan kuin tarkoituksella luotaisiin mielikuvaa kaikista vähänkään pidempään työttömänä olleista surkeina luusereina, jotka pitää pelastaa itseltään. Tuleeko ihmisestä väistämättä syrjäytynyt, jos hän on työtön? Missä vaiheessa hän taantuu aloitekyvyttömäksi ressukaksi, jota yhteiskunnan pitää holhota hänen oman etunsa nimissä?

    Minusta nimitys ”kuntouttava työtoiminta” kuulostaa sellaiselle terapianomaiselle toiminnalle, jota tarjotaan esim. mielenterveyskuntoutujille, ei ns. tavallisille työttömille. Mutta kas vain, TE-toimiston sivuilta voi lukea seuraavaa: ”Kuntouttava työtoiminta parantaa elämänhallintaa ja lisää mahdollisuuksia työllistyä. Toiminta on tarkoitettu niille, jotka ovat olleet työttöminä pidempään. Voit rakentaa polkua kohti avoimia työmarkkinoita, kun osallistut kuntouttavaan työtoimintaan. Kyseessä ei ole työsuhde, vaan tavoitteena on esimerkiksi totuttautua työelämän pelisääntöihin ja jämäköittää omaa elämänhallintaa.”

    Miksi terveitä ja työkykyisiä ihmisiä pitää jotenkin kuntouttaa? Tuossa ei mainita mitään muuta perustetta kuntouttavalle työtoiminnalle kuin se, että on ollut pitkään työttömänä. Oletetaan vain automaattisesti, että pitkäaikaistyötön ei enää osaa toimia yhteiskunnan jäsenenä työelämässä ja että häneltä on elämänhallinta kateissa.

    Mikähän tässä on seuraava askel? Jos kansalainen on liian kauan työtön, hänet julistetaan holhouksen alaiseksi ja laitetaan pakkotyöhön omaksi parhaakseen.

  7. 7

    Saku Timonen sanoo

    Muistutan, että kommentointi on sallittu vain omalla nimellä, jonka on täsmättävä sähköpostin kanssa ainakin viitteellisesti. Kaikki muut kommentit poistetaan niiden laadusta riippumatta.

  8. 8

    T. K. Lehtinen sanoo

    Oudoksi asian tekee se, että on kiistattomia tosiasioita:
    -Suomessa on tekemättömiä töitä
    -Suomessa on työttömiä ja heillä on myös koulutusta ja ammattitaitoa, osalla työkokemustakin
    -työttömyydestä aiheutuu valtiolle menoja
    -työllistyminen on tärkeimpiä tavoitteita (ainakin puheissa), koska sitä myöten Suomi saa talouttansa parannettua
    Outoa on on se, että näille kiistattomille tosiasioille ei nähdä selkeää ratkaisua: miksi halutaan maksaa tukia, kun voitaisiin perustaa työpaikkoja ja maksaa palkkaa? Miksi valtiot ja kunnat maksavat mielummin tukia kuin maksavat palkkaa?
    Ja mitä tulee kuntouttavaan toimintaan, voisiko joku ystävällisesti kertoa, miten ruuvin pussittaminen tuo n. 30 v. työelämässä olleelle ”tilaisuuksia” tai ”vie johonkin”? Tietysti, jos mediaa seuraa, olemme toki selkärangattomia vätyksiä, jotka kaipaavat kuria ja valvontaa, koska pian olisimme julkisuudessa valehtelemassa prosenteista tai kääntämässä takkia, osa voisi antaa hattarapäisiä lausuntoja ihmisoikeuksista tai vaatimassa lupaa teloittaa toisia ihmisiä, semmonen paskasakki täällä työttömyydessä sikiää…. eiku

  9. 9

    Juha Ylä-Lahti sanoo

    Jaahah, Forssassakin on näköjään pistetty pystyyn perinteiset orjamarkkinat

  10. 10

    Raiko Karvonen sanoo

    Mitä järkeä tässä jatkuvassa palkattomassa työssä on?

  11. 11

    sanoo

    Denialismi on keskeisin ongelma, koska ihminen on pelkuri. Kun te-”palveluiden” hahahaa virkailija käsittelee työttömän työnhakijan työvoimapoliittista lausuntoa koskevaa asiaa, hän selittelee ettei päätä tätä vaan se tapahtuu siellä tiimissä. No, kukahan keskeisesti asettaa narratiivin tai sävyn millä asia avataan? Tiimissä ollaan sitäpaitsi ihan samanlaisia pelkureita, paitsi myös huomattavan ylityöllistetttyjä, joten ne tekevät kuin byrokratiassa aina ja kysyvät ensisijassa ’mitä minun odotetaan tekevän?’ eivätkä oikeasti perehdy ratkaisemaansa asiaan. Näin ollen muka kukaan ei ole vastuussa ilkeydestä, jolla kansalaisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin puututtiin merkittävän julkisen vallan käyttämisellä. Pelkuruus ja ilkeys, muuta ei tarvita. Jatkuvuus tulee denialismista.

    Ni-i. Kun taas puhutaan ilmaisen pakkotyön kaltaisesta ilkeydestä, tarvitaan melkoinen bastardoitu ihmiskäsitys toimenpiteen kohteesta. Moni ei usko, mutta tästä ei ole enää pitkää matkaa kirveellä tai kenttälapiolla tehtäviin hirveyksiin, se on juuri sitä denialismia. Että on hirveä urakka johtavalla eufemismillä sanoen työttömyydenhoidosta, mutta väitetyn sosiaalipalvelun asiakkaasta ei suurta vaivaa nähdä, koska ihmiskäsitys oli jo mennyttä. Eräs denialismin muoto on selitellä julkipuheessa tunnekuohun vallassa kiitollisena itkevistä asiakkaista, jotka ”pääsivät” palvelun piiriin, no, saattaahan sellainenkin sieltä välistä löytyä, mutta ei niitä kyllä yleistyksen vertaa varmasti ole milloinkaan. Mutta kunhan tekaistu hyväntekijyys eli pahantekonsa kieltäminen eli denialismi vain pysyy pystyssä.

    Sitä ei moni enää muista, että kuinka epävapaa maa Suomi oli aikanaan ja nyt useat kiivailevatkin vapaudesta oikeushyvänä. He eivät ota käsittääkseen, että kun raudat, pamput ja lukittavat ovet eivät enää ole konkreettisina käsitteinä kaikkien havaittavissa niin kohtelun kovuus ei muka ole enää totta. Mutta eihän asuntonsa, vaatteensa ja ruokansa menettävää enää tarvitse piestä, raudoittaa tai sisään teljetä. Siksi tälläiset denialistit eivät näe kuntouttavaa työpaskaa pakkotyönä ja jatkoselitelmä kuulunee, että onhan vastikekin olemassa: työttömyysetuus ja ylläpitokorvaus. Oikeasti perusoikeuksista mitään ymmärtävän pitäisi kysyä, että minkä arvoinen moisissa oloissa syntyvä ”suostumus” on?

    Sakarin tämänkertainen bloggaus kuvaa kunnan omana toimintanaan järjestämää kurittavaa työtoimintaa, jonka sisältö on kuitenkin ihan sitä ja samaa kuin niiden karkeampienkin versioiden missä ulkoinen järjestävä taho tienaa palkattomalla orjatyöllä. Ei kuitenkaan voisi olla tähänkään toimintaan ”suostumista” ilman denialismia. Onhan homman nimi kuitenkin se, että asiakasparka on aivan liian tietämätön, pelokas ja aloitekyvytön puolustautuakseen millään merkityksellisellä tavalla, joten ei tämä ole hahahaa loukatun suostumus sanan kirjanoppineessa mielessä vaan loukkaus jo sinänsä. Että oikeudet oli, mutta niitä ei ollut tarvetta käyttää, sanoo suomalainen kun heikommalleen selkään antaa ihan silkalla vahvemman oikeudella.

    Mitä tällä kaikella on muka tekemistä oikeaan palkkatyöhön pääsemisen kanssa? Ei mitään. En tahdo enää sanoa sanaa ”työllistyminen”, koska sen työhallinto on kaapannut tarkoittamaan omia hämäriä hommiaan. Vähän niinkuin, että työttömyysetuus on työttömän työnhakijan palkka työn hakemisesta kahdeksan tuntia per päivä. Muka. Kun denialismia siis tarkemmin katselee, löytyy sieltä vielä uuskieli ja käsitteiden omiminen, jotta erittäin epätosi ja epäoikeudenmukainen rakennettu maailma muodostuisi/pysyisi pystyssä koko matkan te-pelleilystä kuvottavan työtoiminnan järjestämispaikkaan asti. Töitä ei ole yleensäkään ja nyt erityisesti vähemmän kuin on ollut aikoihin. Se on siis leima otsaan ja pysyvä ulkopuolisuus alkakoon työn työttömän ihmisen Siperian rangaistussiirtolan kautta.

  12. 12

    Leila Rantanen sanoo

    Muistakaa te, jotka osallistutte siihen palkattomaan työtoimintaan, että työtahti on palkan mukainen siis olematon. Teitä ei voi erottaa eikä rangaista ja hyvin todennäköisesti ei enää myöskään vaivata toista kertaa. Näihin asioihin löytyy aina ratkaisu.

  13. 13

    mattila sanoo

    Mulla on jäänyt täysin epäselväksi se, miltä ajalta kaupunki sen 10 euron korvauksen työttömästään saa. Eli jos työtön sopii, että tekee lain vaatiman minimin orjahommissa eli 1 päivä viikossa ja sekin 4 tuntia, niin saako kunta oman korvauksensa vain tuolta päivältä? jos kunta saa muiltakin päiviltä korvauksen, niin tuossahan on aikamoinen epäkohta koska sitten työttömänkin pitäisi saada ylläpitokorvauksensa joka päivältä. Sakari, olisi tärkeää jos kertoisit tämän oleellisen nippelitiedon.

    • 13.1

      Saku Timonen sanoo

      Kunta saa työllistämiskorvausta vain niiltä päiviltä, jolloin kuntouttavassa työtoiminnassa oleva tekee töitä. Sen sijaan kunta vapautuu maksamasta osuuttaan työmarkkinatuesta Kelalle kokonaan, vaikka henkilö tekisi vain yhden neljän tunnin päivän viikossa.