Halpatyömarkkinat

Sisäministeri Petteri Orpo esitti, että turvapaikanhakijoiden työllistämistä pitäisi edistää maksamalla heille pienempää palkkaa kuin muille. Tämän ajatuksen tyrmäsivät nopeasti sekä Timo Soini että STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Samasta työstä on maksettava kaikille sama palkka, sillä palkkajousto aiheuttaa halpatyömarkkinat. Jo aiemmin SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne oli todennut lyhyesti, että tässä asiassa ei ole edes mitään keskusteltavaa.

Suoraselkäistä toimintaa kaikilta Orpon esityksen vastustajilta, mutta selvästikään kukaan heistä ei tunne niin sanotun työllistämisen todellisuutta. Meillä on jo kauan ollut halpatyömarkkinat. Tai oikeammin palkattoman työn markkinat.

Jo viitisentoista vuotta palkaton työ on lisääntynyt koko ajan ja viime vuosina sen määrä on suorastaan räjähtänyt. Yhä suurempi osa TE-palvelujen sivuilla olevista avoimista työpaikoista on palkatonta työtä. Jatkuvasti haetaan vaativiinkin asiantuntijatehtäviin harjoittelijoita tekemään ne työt, joista ennen maksettiin palkkaa. Harjoittelujakson päätyttyä työntekijä heitetään ulos ja korvataan toisella palkattomalla harjoittelijalla.

Palkatonta työtä teetetään monella eri nimellä. Virallisia nimiä ovat työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta. Niiden lisäksi työnantajat ovat itse kehittäneet työharjoittelun. Työkokeilu järjestetään yhdessä TE-toimiston kanssa eli työvoimaviranomaiset välittävät yrityksiin palkattomia työntekijöitä. Palkattomia harjoittelijoita yritykset värväävät ihan itse ja kehuvat itseään suuriksi työllistäjiksi, vaikka saavat yhteiskunnan kustantaman palkattoman työntekijän.

Kuntouttava työtoiminta on ihan oma lukunsa. Lain mukaan se on alentuneesti työkykyisille tarkoitettua kunnan järjestämää sosiaalipalvelua, mutta käytännössä siitä on muodostunut kuntien, yhdistysten ja säätiöiden palkattoman työvoiman lähde. Täysin työkykyinen pitkäaikaistyötön velvoitetaan palkattomaan työhön sanktioiden uhalla, yhteiskunta maksaa hänelle työmarkkinatuen ja työtoiminnan järjestäjälle maksetaan vielä 10,09 euroa päivässä jokaisesta palkattomasta työntekijästä.

Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa järjestää yrityksissä, mutta käytännössä tätä kieltoa on helppo kiertää. Monet säätiöt ja yhdistykset ovat perustaneet yrityksiä, joiden kokoonpanolinjoille ohjaavat suoraan heille annetut palkattomat kuntoutettavat. Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata palkkatyötä, mutta kunnat rikkovat tätä kieltoa surutta ja ilman sanktioita. Yhä useammassa kunnassa samaa työtä rinnakkain tekevistä toinen saa TES:n mukaista palkkaa ja toinen työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen.

Meillä siis on jo halpatyömarkkinat, tai oikeammin palkattoman työn markkinat. Orpon esitys olisi tuonut työmarkkinoille kolmannen kastin, joka sijoittuisi TES:n mukaista palkkaa saavien ja palkattomien väliin. Ei tarvise olla kovin vainoharhainen väittääkseen, että ajatuksen tarkoituksena on heikentää ay-liikettä ja romuttaa sopimusten yleissitovuus. Sitten voitaisiin maksaa mitä halutaan tai olla maksamatta mitään.

Orpon esitystä ei tarvitse toteuttaa, vaan myös turvapaikanhakijat voidaan niin sanotusti työllistää nykyisen järjestelmän mukaan ilman palkkaa. Tästä saatiin jo hyvä esimerkki, kun Helsingissä yritetiin saada turvapaikanhakijat palkattomiin lumitöihin katuliikenteen sekaan. Kun se huomattiin vaikeaksi, niin alkoi yleinen päivittely sääntöjen Suomesta, jossa byrokratia estää työllistämisen. Sivuseikaksi jäi, että niistä lumitöistä ei ollut pienintäkään aikomusta maksaa mitään. Ei edes sitä yhdeksän euron kulukorvausta.

Ennustan, että lakeja muutetaan jo tämän hallituskauden aikana siten, että kuntouttavaa työtoimintaa voidaan järjestää myös yrityksissä. Lisäksi palkaton työkokeilu tulee lisääntymään. Jos merkit pitävät paikkansa, niin myös Helsingin yritys kiertää kulukorvauksen maksamista otetaan ihan lailliseksi käytännöksi. Kaikki tämä tapahtuu työllistämisen ja tietenkin kotouttamisen nimissä eikä kukaan puhu palkasta mitään. Ei edes ay-liike, koska sen jäsenkunta saa yhä TES:n mukaista palkkaa.

Ainakin siihen saakka, kunnes heidät korvataan palkattomilla työntekijöillä. Sitten on myöhäistä ja meille on syntynyt uusi yhtenäinen työväestö, joka tekee palkatonta työtä yrityksille ja jonka eläminen kustannetaan yhteiskunnan maksamilla tuilla. Siinä työväestössä ei yksilön alkuperällä ole väliä, vaan samaa palkatonta työtä tekevät rinnakkain niin maahanmuuttajat kuin kantasuomalaisetkin.

 

 

Kommentit
  1. 2

    Joni Jurmu sanoo

    Sairaat poliitikot on meillä. Niillä on valta ja mahdollisuudet laittaa hommalle stoppi, mutta ei näy kiinnostavan! Sivistysvaltiossa työstä maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, naamanväristä riippumatta.

    • 2.1

      sanoo

      Ehdottomasti!
      Sanasta palkka on tullut kirosana, mörkö.
      Siitä vieraanutaan yhä enemmän ja enemmän.

    • 2.2

      JiiPee sanoo

      Mutta hei, mehän olemme ihan itse nämä äänestäneet eduskuntaan! Suurin ongelma tosin on se että tällä hetkellä suomessa ei ole ainuttakaan puoluetta joka ajaisi KOKO kansakunnan kollektiivista etua. Ei ainuttakaan. Toiset vaan valehtelevat hiukan enemmän kuin toiset. Nykyhallitus kyllä lyönyt kaikki ennätykset siinä hommassa. Jokainen keskittyy oman ryhmänsä etujen vaalimiseen kokonaisuus kärsien. Kaikkein vähiten kukaan pitää sen puolia jotka maksavat koko lystin, poislukien tietysti työttömät joiden puolta ei pidä kukaan. Siis pieni- ja keskituloiset, lapsiperheet ja asuntovelkaiset. Vanhuksista puhumattakaan. Siksi suomessa ollaan tässä tilanteessa. Osansa asiaan lapioi media. Ennen toimittajan tärkein ominaisuus oli objektiivisuus. Nykyään se miten väännät asiat kyseisen aviisin/median omistajan poliittisen kannan mukaiseksi. Sopassa lisäksi YLE jonka ongelma ei niinkään ole se mitä kirjoitetaan/sanotaan, vaan se mitä jätetään kertomatta. Pravda alkaa kohta olla luotettavampi media kuin mikään suomalainen. EK:n ja Kepun politiikka alkaa olla jo lähellä kokoomusnuorten märkää päiväunta, eli köyhät syvään kyykkyyn. Eivät nämä Kataiset ja Ollilat ole huvikseen Bilderberg-kokouksissa käyneet. Agendanahan siellä on se että keskiluokka hävitetään, ja jäljelle jää vain sikarikkaat ja pahuksen köyhät. USA:ssa tämä ”kehitys” on jo hyvässä vauhdissa. Se politiikka on ollut vallalla nyt jo kauan täälläkin (niin kauan kuin Kok ja Kepu olleet hallituksessa), ja siihen liittyy nämä 9 euroa/päivä nöyryytykset. Yhteiskunta kuitenkin joutuu maksamaan erotuksen, joten miten tämä auttaa talouden nousua? Mistä rahat? Miten rikkaat voivat enää rikastua jos kenelläkään (paitsi muutamalla prosentilla) ei ole varaa ostaa mitään? Pahaa pelkään että tässä maassa alkaa olla kohta lähellä sellainen tilanne ettei kaduilla ole enää turvallista kulkea. Kenenkään. Ja se ei ole tavallisen kansalaisen vika.

      • 2.2.1

        Aleksi Vehniäinen sanoo

        Jaha, taas näitä ”YLE peittelee sitä ja tätä”-juttuja. Sori, mutta tuon väitteen kuullessani koko kirjoitus muuttuu mielessäni foliohattuiluksi.

  2. 3

    Mark Andersson sanoo

    Oikeistohan on jo pitkään tavoitellut ”vastikkeellista sosiaaliturvaa”.

    Se vastike on toiselta nimeltään työ. On erikoista että noita sosiaalimaksuihin meneviä verovaroja ei voida suoraan sijoittaa työllistämiseen. Eipä tietenkään, koska oikeiston mielestä sellainen olisi sosialismia… Oikeiston orjatyötavoite ei kai sitten ole sitä sosialismia, koska siinä kansa pannaan maksumiehiksi, ja yritykset käärivät hyödyn.

    Ei järjen hiventäkään.

    • 3.1

      sanoo

      Malli, johon oikeisto pyrkii, on työnantajalle kehitetty 2.0 versio orjuudesta. Orjatalousjärjestelmässä massa omistaa orjansa, eli hänen on oman etunsa nimissä pidettävä tästä huolta 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä. Syötettävä, vaatetettava, majoitettava. Meidän systeemissä hyödynnetään yhteiskunnan maksamana vain työsuoritus ja jätetään työntekijä muuna aikana oman onnensa nojaan.

  3. 4

    sanoo

    Miltei kaikesta samaa mieltä. Silti.

    Näkisin kymmenien tuhansien yhtaikaisten turvapaikanhakijoiden tilanteen erityisenä.

    Ja suurena vaarana sen, että kymmenet tuhannet nuoret miehet makoilevat kuukausitolkulla vastaanottokeskuksissa odottamassa ’tuomiotaan’. Rangasitus, joka on lopulta pahempi kuin palkaton työ. Syntyy keskinäistä kahinaa heidän välillään. Syntyy seksuaalista ahdistelua, syntyy rötöstelyä. Ennemmin tai myöhemmin syntyy myös järjestäytynyttä rikollisuutta, kun kantasuomalaiset keksivät organisoida hädänalaisista itselleen apureita.

    Siksi näkisin, että ylläpitoa vastaan teetetty työ ei automaattisesti ole saatanasta.

    Ehdoin että:
    – Työ on vapaaehtoista (käden voi siis olla nostamattakin, kun vapaaehtoisia pyydetään ilmoittautumaan, eikä siitä koituu turvapaikanhakijalle minkäänlaisia sanktioita)
    – Teetettävä työ on projektiluontoista (eli sillä ei saa ryhtyä pysyvästi pyöriittämään yhteiskuntaa)
    – Teetettävän työn pitäisi muuten jäädä kokonaan tekemättä. (Sellaista työtä, joihin olisi jo tulijoita palkkatyömarkkinoilla ei saa teettää)
    – Teetettävässä työssä pitäisi olla edes älynhiven

    En hahmota, miksei Suomen rapautuvia maanteitä voitaisi kevään tullen saattaa kuntoon suomalaisella työnjohdolla turvapaikanhakijavoimin.

    Tilanteessa, jossa tiestöä oikeasti pitäisi kunnostaa tulevaa kasvuakin ajatellen, mutta siihen ei ole olevinaan varaa. Tilanteessa, jossa öljyn hinta ja sitä kautta kustannukset olisivat ennätysalhaiset. Tilanteessa, jossa odotus useimmille turvapaikanhakijoille, erityisesti aidosti sodan traumatisoimille, tuottaa suurempaa tuskaa kuin mielekäs työnteko samaa ylläpitoa vastaan. Tilanteessa, jossa nuorten miesten joutilaat kädet joka tapauksessa etsivät muuta tekemistä, tekemistä, jonka jälkien korjaus tulee yhteiskunnalle tavattoman kalliiksi.

    • 4.1

      jukka mäkinen sanoo

      Totta on että parempi saada maahanmuuttajat tekemään jotain ja sopeutumaan yhteiskuntaan. Toinen vaihtoehto on että he makaavat toimettomana ja me maksamme heidän kulut.

    • 4.2

      Pekka Rantamäki sanoo

      Paras vaihtoehto kuitenkin on, että turvapaikkahakemusten käsittelyä nopeutetaan. Silloin kenenkään ei tarvitse jäädä ”makoilemaan” vastaanottokeskuksiin (veikkaan kyllä, että he ovat valveillaoloaikansa ylhäällä, eivätkä ”makuulla”). Vastaanottokeskuksissa itsessään varmasti myös riittää arkista työtä – siivoamista, pyykinpesua, ruoanlaittoa, omien lasten hoitoa – kunhan turvapaikanhakijoiden byrokratian puitteissa vain annetaan tehdä tätä työtä. Mielestäni Sisyfos Kiven mainitsema teiden kunnossapito EI ole sellaista työtä, jota turvapaikanhakijoilla (tai kenelläkään) tulisi teettää ilman palkkaa. Työhän on raskasta ja vaarallista kaiken lisäksi, siis kumma valinta kotoutumispuhteeksi. Samaan kategoriaan tippuvat myös muut ehdotetut työt lumen kolaamisesta risusavottaan. Ainoa ”työ” joka äkkiseltään tulee mieleeni, joka täyttäisi Sisyfoksen itsensä esittämät kriteerit, on opiskelutyö. Jos turvapaikanhakijat pitää johonkin työhön velvoittaa (palkatta) turvapaikkapäätöstä odotellessaan, velvoitettakoon heidät opiskelemaan.

      • 4.2.1

        sanoo

        Tarkkaan ottaen EN ehdottanut, että turvapaikanhakijoiden tulisi ottaa vastaan ehdottamaani tai mitään muutakaan työtä palkatta. Ihmisen kotouttaminen ei nöyryyttämällä onnistu.

        Ehdotin mahdollisuuden tarjoamista ankean arjen vastapainoksi. Mahdollisuuden, johon yllättävän moni varmaankin tarttuisi. Mietin tätä itseni kautta. Jos jostain syystä joutuisin pakenemaan maastani, olisin hyvin halukas tekemään jotain ylläpitoni eteen mahdollisessa uudessa kotimaassani. Ellen muuten, niin torjuakseni höpöepäilyt muiden kustannuksella elämisestä.

        Käsittelyn nopeuttamisen tarpeesta olemme samaa mieltä. Samoin suomen kielen opiskelusta. Mahdollisuutta tehostettuun opiskeluun voisi tarjota pienenä ylimääräisenä palkkiona työstä.

        • 4.2.1.1

          Pekka Rantamäki sanoo

          Suomessa kun kuitenkin on oppivelvollisuus. Kai oppivelvollisuutta voisi laajentaa maahanmuuttajiin (lyhennettynä, vaikkapa esim. 2 – 3 vuotta aikuiselle ihmiselle) ilman, että se aiheuttaa hankaa perustuslain kanssa. Mene ja tiedä.

  4. 5

    Anna Sivula sanoo

    Olen jo pari vuotta seurannut tätä Uuninpankkopojan kirjoittelua suomalaisen työelämän murroksesta. Uskon, että kirjoittaja on oikeassa varoittaessaan meitä siitä, että ilmaistyön yleistyminen muuttaa yhteiskuntaa vaaralliseen suuntaan. Suomalaiset sosiologit tuntevat ilmiön, mutta eivät juuri ole lähteneet julkisuudessa analysoimaan tätä käynnissä olevaa yhteiskunnallista muutosta. Eikö se olisi tällä hetkellä heidän tehtävänsä?

    • 5.1

      Antti Helin sanoo

      Olen varma, että suomalaisilla yhteiskuntatieteilijöillä olisi paljon sanottavaa, jos olisi ylipäätään mahdollisuus päästä puhumaan mediassa. Veikkaan siis että ongelma on mediassa, joka kyllä mielellään julkaisee EK:n lehdistötiedotteita ja pamppujen päivittelyä laiskoista työttömistä. Taloustieteilijät kyllä päästetään ääneen, joskus harvoin jopa ne muutamat, kuten Pellervon ja Palkansaajien taloustieteilijät, jotka edustavat valtavirran taloustiedettä.

      • 5.1.1

        jukka mäkinen sanoo

        Minä en ainakaa näe lehdissä juttuja laiskoista työttömistä. Se ei tee työttömästä laiskaa jos hän ei ota työtä vastaan kun jää käteen kulujen jälkeen vähemmän kuin ollessa työttömänä. Järjestelmässä on vika kun työn tekeminen ei ole aina kannattavampaa kuin työttömänä olo. Ja turha tulla puolustamaan sillä, että tarjottavasta työstä ei makseta niin paljon, että ottaminen kannattavaa
        Johtajan palkkoihin tuskin kukaan heti pääsee työttömyyden jälkeen, mutta pääasiassa aivan normi palkoille

        Vuorineuvoksia turha syyllistää täälläkään. Harva meistä on valmis tekemään niin paljon töitä ja ottamaan niin suuren vastuun. Minä ainakaan en heidän palkkaansa kadehdi, mutta tiedän etten pysty myöskään tekemään heidän työtään

  5. 6

    Teppo sanoo

    Juu, luin itsekin tuon uutisen enkä enää tiedä itkeäkö vai nauraa.

  6. 7

    Roosa R. sanoo

    Tää nyt ei liity blogikirjoitukseen, mutta tuo ylälaidan maku.fi-mainosbanneri heittää pop-up-mainosta yksi toisensa perään. Ihan ilman klikkaamisia tms., ihan kuin pornosivulla olisi. Voisikohan sille tehdä jotain?

    • 7.1

      Saku Timonen sanoo

      Ei voi. Blogipohja on Imagen ja lehti myy mainostilaa. Hyvä keino päästä eroon kaikista mainoksista on ladata koneeseen AdBlock.

  7. 8

    sanoo

    Työtä pitäisi tehdä, vaan kun kysyt että paljonko maksat, työnantaja on monttu auki että ”Mitä pitää maksaa?”
    Eivät ole kuulleetkaan sanaa palkka.
    Voi voi olla, ettei tulevaisuudessa siitä tiedetä enää mitään.
    Kukaan ei tiedä että sellainen käsite kuin palkka, on ollut olemassakaan.
    Tuntuu kuin olisi nytkin häpeä puhua palkasta, neuvotella siitä, esittää palkkatoivomusta, vaatia sitä.
    Ja voi heitä, jotka palkatonta duunia kannattavat ja menettävätkin itse työpaikkansa.
    Heh.
    Olen nyt jo vähän vahingoniloinen.
    Pitäisi miettiä asioita pidemmälle sekä omallekkin kohdalle, vaan se ajattelu tuntuu olevan hyvin harvinaista.
    Työttömien syyllistäminen on helpompaa, joka tosin ei johda mihinkään.

  8. 9

    Kaneli sanoo

    Tähän soppaan on vielä lisättävä esim. lievästi kehitysvammaisten tekemä työ, josta he saavat max 9 euroa per päivä. Monien kuntien päiväkodeissa on keittiöapulaisena tällainen henkilö jopa 6h pvä, 5 päivää viikossa. Plus monissa muissa hommissa kunnilla ja yrityksissä. Täyttää melkein ihmiskaupan kriteerit mielestäni!

  9. 10

    Tommy Björklund sanoo

    Herää kysymys, onko Kokoomuksen tarkoituksena koko ajan ollutkin haalia tänne ilmaista työvoimaa kavereiden firmoihin. Toki Kokoomuksessa varmasti ajatellaan myös inhimmilstä kärsimystä ja aidosti ollaan huolissaan pakolaisista, mutta kivasti palkkana tästä humaaniudesta, saadaan orjatyövoimalla kulut kuriin ja ay-liike polvilleen. Kovin on härskiä meininkiä.

    • 10.1

      Väinö Lilius sanoo

      ”Kokoomus” tuskin keskittyy henkilökohtaisiin etuihin, se on yksi Suomen suurimpia puolueita jolla on laaja ohjelma ja melko vankka ideologia.

      Ajatteleppa sitä tällä tavalla: Jos Kokoomuksessa on joku pieni piiri joka näkee halpatyövoiman mahdollisuudet houkuttelevina niin ei tämä piiri turvapaikanhakijoiden vastaanottoa yksin saisi hyväksyttyä taikka estettyä. Sen mielipiteellä saattaa korkealla tasolla olla väliä mutta ilman puolueen (inhimillisillä ja poliittisilla motivaatioilla pyörivää) enemmistöä ei mitään näin suurta voisi ikinä tapahtua.

      Ei siellä mikään kolmen porukka valtaa pidä, eihän se Perussuomalaiset ole 😉

  10. 11

    Ilari Lehtinen sanoo

    Hankala ja pelottava asia. Hyvä että jaksat näitä kaivella. ”Respect.” Vähemmän laadukkaaseen argumentaation, vaarallisiin pelkistyksiin sekä räikeisiin vastakkainasetteluihin on nykyään niin helppo törmätä että on miltei pakko mainostaa ja arvostaa pohdintojasi. ”Tykkään”.

  11. 12

    Salla Willman sanoo

    Sinänsä itsekin kannatan sitä, että ei luotaisi mitään monen kerroksen työmarkkinoita – esimerkiksi sellaisia, että vaikka turvapaikanhakijalle maksettaisiin 1000 e samasta työstä, jota suomalainen tekisi vaikka 3000 eurolla.

    Mutta se olisi tällä kertaa kiinnostanut, että millaisia ideoita Orvolla tai muilla olisi ollut. Olisivat antaneet edes vähän tarkemmin esitellä ennen kuin pikahuutamalla tuomitsivat.
    Nimittäin sellainen Saksan mallin mukainen oppisopimuskoulutus yhdistettynä työntekoon aluksi alemmalla palkalla ei olisi huono. Ei turvapaikanhakijoille eikä muillekaan.

    Itse ainakin olisin mielellään ottanut opiskeluaikoinani työpaikan asiaan sitoutuneelta työnantajalta omalta opiskelualaltani vaikka aluksi osaamistason mukaan edes 500 e kuussa. Tämä tietysti niin, että työnteko ei ole 37,5 – 40 h/viikko, vaan osa ajasta opiskelua, osa työntekoa. Sillä tavalla Saksassakin suorittavat tutkintoja ja harjoittelijatasoinen palkallinen työnteko lasketaan osaksi tutkintoa. Tietääkseni opiskelijalle maksettavaa palkkaa nostetaan opintojen edetessä. Sama systeemi on myös tietääkseni käytössä suomalaisessa oppisopimuskoulutuksessa.

    Mielestäni ei ole väärin maksaa alempaa tai harjoittelijatason palkkaa tällaisessa tapauksessa, jos opiskelija/työntekijän osaamistaso ei vielä ole 100 % ammattilaisen tasoista ja kyse on suunnitellusta opintojen ja työnteon kokonaisuudesta. Saksassa vielä systeemi toimii niin, että opiskelijan ottava yritys nimenomaan pyrkii toiminnassaan siihen, että opiskelija valmistuttuaan jatkaa yrityksessä, johon on jo työsuhde.
    Sitä en sitten tiedä toimisiko Suomessa, koska suomalaiset työnantajille systeemi olisi uusi. Ehkä suomalaiset työnantajat ovat vielä lierompia kuin saksalaiset, tottuneet ilmaisharjoittelijoihin ja ilmaisiiin työkokeilijoihin.

    • 12.1

      Lento sanoo

      ”Mielestäni ei ole väärin maksaa alempaa tai harjoittelijatason palkkaa tällaisessa tapauksessa, jos opiskelija/työntekijän osaamistaso ei vielä ole 100 % ammattilaisen tasoista ja kyse on suunnitellusta opintojen ja työnteon kokonaisuudesta.”

      Suomessa on jo olemassa tällainen järjestelmä.

    • 12.3

      Risto Sinervo sanoo

      Ammattiin voi kouluttaa monella tavalla ja yhä joustavammin yhteistyössä työelämän kanssa. Lähes 20 v ammatillisessa peruskoulutuksessa on ollut ohjattua ja valvottua työssäoppimista työpaikoilla ainakin puoli lukuvuotta entisen mahdollisen lyhyen ”työharjoittelun” sijaan ja sinä aikana saa opintotukea normaalisti. Silti Saksan duaalisysteemiin on pitkä matka, mutta ennustan sitä kohti mentävän pikkuhiljaa sitä mukaa, kun työmarkkinaosapuolet sen hyväksyvät ja työelämä sitä resurssoi. Puhe ”orjatyöstä” ja edes ”palkattomasta” työstä on aika absurdia, onhan kyse erilaisesta tavasta oppia kuin pulpetissa istuen ja kyse on muutoinkin tarkkaan säädellystä yhdessä sovitusta tavasta toimia.

      Termiä työharjoittelu käytetään esimerkiksi ammattikorkeakouluissa ja monilla aloilla siitä ihan maksetaankin, mutta silti se on tapa oppia. Sen rinnastamisesta ”orjatyöhön” on myös mautonta. Tiedän toki, että työllisyystilanteesta riippuen joillakin aloilla erityisesti opiskelijat joutuvat tekemään harjoittelujakson opintotuen avulla tai ihan ilman, jotta opintopisteet kertyisivät.

      Kuntouttavasta työtoiminnasta itselläkin on sivusta katselleena hämmästyksen sävyttämiä tuntemuksia. Sille pitäisi oikeasti tehdä jotain, maksaa sopimusten mukaista palkkaa esimerkiksi jonkun firman alihankintatöistä tai vastaavista. Yhdistysten rooli on joskus ihan keinotekoinen ja joskus lähinnä koominen. Mutta silti kuntoutusta tarvitaan j aina se joillakin onnistuukin.

  12. 13

    Heikki Sormunen sanoo

    Rengistä on tullut huono isäntä. Talous ei ole enää väline, jonka tarkoitus on palvella ihmisiä. Nykyisin talous on isäntä, jota jokaisen kuuluu kumartaa, tehdä mitä tahansa sen eteen.
    Toki nykyäänkin taloutta pyörittävät ihmiset, mutta asenne on muuttunut kovemmaksi ja entistä suurempi ahneus on saanut jalansijan kaikkialla. Se on vaikuttanut politiikkaankin: kun ”markkinat” vaativat, niin vallassa olevat poliitikot hommaavat niille vaikka kuun taivaalta.

    SSS-hallitus on todella raikeä esimerkki siitä, mihin on tultu. Pääministeri on miljonääri ja yksi ministeristä Perheyritysten liiton ex-pj Anne Berner. Sen lisäksi hallituksen takapiruna häärii Matti Vanhanen, Perheyritysten liiton (virkavapaalla?) oleva tj. Perheyritysten liitto kuulostaa sympaattiselta, mutta sen jäseninä ovat maamme talouden mahtisuvut. Niiden asianajajat ovat nyt poliittisia päättäjiä kepun riveissä.

    Kokoomus on miehittänyt EK:n ja se on käyttänyt hallitusvaltaa vuodesta 1987. Vain yksi vaalikausi tuon vuoden jälkeen se on ollut oppositiossa. Jäljet alkavat näkyä yhä rankempana. Hyvinvointivaltio ei kuulu uusliberalistiseen maailmankuvaan. Valtion tehtäviin kuuluu pääomista ja niiden omistajista huolehtiminen. Muut selvitköön, miten kykenevät – tai ovat kykenemättä.

    Persut ovat riemurinnoin mukana matkassa, kun pääsivät porukkaan, jossa yritetään pistää ay-liike polvilleen ja päästä eroon työehtosopimusten yleissitovuudesta. Kaikki, millä persut pääsevät polkemaan päävihollistaan, eli demareita käy laatuun. Viis siitä, että siinä tulee survotuksi jalkoihin se porukka, jolta persut ”jytkynsä” eväät saivat.

    Ei siis mikään ihme, että politiikka on sitä, mitä se nykyään on. Oikeistohallitus tekee sen, mitä ”markkinat” ja ”kilpailukyky” vaativat. Talous on muuttunut rengistä isännäksi.

    • 13.1

      tantsu sanoo

      Samaa mieltä Heikki Sormusen kanssa. Kiitos Sakulle taas oivasta artikkelista!

    • 13.2

      jukka mäkinen sanoo

      Kannattaa lukea eilisen hesarin Viinasen mielipide http://www.hs.fi/politiikka/a1452914423826 . Löytyy niitä miljoonia ja sijoituksia ulkomaisiin yhtiöihin muualtakin kuin hallituksen ministereistä… ja me kaikki joudumme maksamaan enemmän veroja, että jotkut saavat verovapaita tulojaan sijoitettua ulkomaille

      • 13.2.1

        Heikki Sormunen sanoo

        Tietenkin Iiro Viinanen paheksuu lakkoja. Iiri Viinanen ei pidä ay-liikkestä, eikä varsinkaan sen harjoittamasta etujärjestötoiminnasta. Iiro Viinasen mielestä ay-liike on ahne ja vanhanaikainen, kun se yrittää pitää huolta jäsentensä eduista. Vaikka ay-liike onkin sijoittanut varojaan pahan päivän varalle, niin ne ovat edelleenkin etujärjestöjä. Niiden tehtävä ei edelleenkään ole sijoittajien eduista huolehtiminen.

        Emme kuule koskaan Iiro Viinasen paheksuvan muita etujärjestöjä, kuten EK:ta, Perheyritysten liittoa, Suomen yrittäjiä, tai MTK:ta. Ne ajavat Iiro Viinasen ja hänen hengenheimolaistensa mukaan vain koko kansan yhteistä etua. Ne eivät edusta ahneutta, eivät vain omista eduistaan kiinnostuneita tahoja. Eivät ainakaan, jos uskomme Iiro Viinasen puheita.

        Iiro Viinanen on varmaankin mielissään ajatuksesta, että Suomeen luodaan halpatyömarkkinat. Pistetään turvapaikanhakijat, maahanmuuttajat ja työttömät polkemaan työn hinta alas. Käytetään heitä hyväksi paitsi työpanoksen muodossa, myös halpatyömarkkinoitten luomisessa. ”Iiroviinasten” mielestä se on yhteinen etumme ja kaikkien parhaaksi.

        Mikä mahtaakaan 0lla se yhteinen etu, joka yhdistää vuorineuvokset ja halpatyömarkkinoille pakotetut?

        • 13.2.1.1

          jukka mäkinen sanoo

          ”Vaikka ay-liike onkin sijoittanut varojaan pahan päivän varalle, niin ne ovat edelleenkin etujärjestöjä. Niiden tehtävä ei edelleenkään ole sijoittajien eduista huolehtiminen”

          Jos yritys, johon ay-liike on sijoittanut, ei tee tulosta ja voi hyvin, niin sijoituksien arvo laskee. Mutta eihän se kiinnosta ay-liikettä vaikka omat rahat menisi…. toisaalta ei ay-liike paljoa voi tehdä kun sijoitukset on ulkomailla eikä sijoiteta Suomeen

  13. 14

    Antti Helin sanoo

    Tämä Byroslavia-hysteria oli tässäkin kohtaa melko käsittämätöntä. Onko todellakin huono asia, että kuka tahansa ei voi kiipeillä katoilla lunta pudottamassa? Mikä meteli sitä olisikaan syntynyt, kun ensimmäinen ilmaistyötä tekevät turvapaikanhakija tipahtaa katolta ja saa jäädä Suomeen ilmaisen terveydenhuollon piiriin, koska halvaantunutta ei ole käytännöllistä tai inhimillistä poistaa maasta? Sitten Pentti Oinonen kirjoittaisi mielipideosastolle siitä, miten turvapaikanhakijat kilpaa loikkivat vastaanottokeskusten katoilta alas voidakseen jäädä maahan.

    • 14.1

      matti lahtinen sanoo

      Koko selittely turvapaikanhakijoiden lumenluonnin mahdottomuudesta oli absurdia. Tieturvakortin saamiseen vaaditaan päivän kestävä kurssi lukuisine kahvi- ja ruokataukoineen. Niitä järjestetään luultavasti joka ainoa päivä Etelä-Suomen alueella.

      • 14.1.1

        Heikki Sormunen sanoo

        Kaupungeissa lumityöt tehdään pitkälti urakoitsijavoimin. Miksi ihmeessä turvapaikanhakijat pitäsi laittaa korvaamaan niiden yritysten hoitamat työt? Vai pitäisikö turavapaikanhajoilla teettää ilmaista työtä yritysten hyväksi? Miten estetään, ettei sellainen toiminta vääristä urakoitsijoiden välistä kilpailua ja sekoita markkinat sillä alalla?
        Lisäksi kannattaisi muistaa, että kaupunki on vastuussa, jos lumitöihin tottumattomaton väki teloo itsensä, tai jonkun omaisuutta, kuten katujen varsiin pysäköityjä

  14. 15

    Ossi Saresoja sanoo

    Saku: ”Ei tarvise olla kovin vainoharhainen väittääkseen, että ajatuksen tarkoituksena on heikentää ay-liikettä ja romuttaa sopimusten yleissitovuus. Sitten voitaisiin maksaa mitä halutaan tai olla maksamatta mitään.”

    Minä kannatan yleissitovuuden poistamista kokonaan. Palkkojen pitäisi pystyä tarpeen tullen joustamaan myös alaspäin, etenkin laman iskiessä. Muuten seuraa tarpeettoman paljon työttömyyttä. Epäilen kuitenkin, että, ikävä kyllä, hallitus ei oikeasti aio poistaa yleissitovuutta.

    (Huom, en ole tässä kannattamassa kuntouttavaa työtoimintaa tai sitä, että työehtosopimukset vaikuttaisivat eri lailla turvapaikahakijoihin.)

    • 15.1

      Pekka Rantamäki sanoo

      Joustamaan myös alaspäin? Milloinkas ne joustavat ylöspäin? Työehtosopimuksissa sovitut palkankorotukset eivät suinkaan ole joustoja – joustohan tarkoittaa tässä tapauksessa, että palkat nousevat/laskevat tuotannon nousun/laskun mukaan. Nythän työehtosopimuksiin mahdollisesti saatavat palkankorotukset ovat vain neuvottelemalla saatuja ratkaisuja, ei joustoja. Jos oikeasti kannatat palkkojen joustoja (sitomista yrityksen tulokseen) pitää sinun kannattaa myös jouston mahdollisuutta ylöspäin.

      • 15.1.1

        Ossi Saresoja sanoo

        Joustot ylöspäin ovat mahdollisia. Mikään ei estä firmaa ja työntekijää neuvottelemasta palkka ylöspäin.

        • 15.1.1.1

          Pekka Rantamäki sanoo

          Mikään ei estä sitä (joustoa ylöspäin), mutta milloin se sidotaan tulokseen? Kuten itse ehdotit aiemmin alaspäin joustamisen kohdalla.

          • 15.1.1.1.1

            Ossi Saresoja sanoo

            En puhunut mitään tulokseen sitomisesta. Tarkoitin vain, että työsopimuksia pitäisi saada tehdä alhaisemmallakin palkalla.

            Palkan pitäisi pystyä joustamaan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jos joustamattomat palkat jäävät liian ylös, jää työn kysynnän määrä pienemmäksi kuin tarjonnan määrä eli tuloksena on työttömyyttä.

    • 15.2

      jukka mäkinen sanoo

      ”Palkkojen pitäisi pystyä tarpeen tullen joustamaan myös alaspäin, etenkin laman iskiessä. Muuten seuraa tarpeettoman paljon työttömyyttä”

      Näinhän tässä on käynyt. Jos yrityksellä on 10% vähemmän mahdollisuutta maksaa palkkoja eikä kaikkien palkkoja alenneta 10%, niin joka 10.s saa lähteä ja loput tekee enemmän töitä. Mutta ne 90% jotka saa jäädä ovat varmaan onnellisia kun työt lisääntyi mutta työpaikka pysyi. Se siitä solidaarisuudesta

      • 15.2.1

        sanoo

        Ossi ja Jukka trollaavat niin heikoilla opeilla etteivät edes tiedä palkan korottamiseen johtavan ”jouston” olevan nimeltään palkkaliukuma. Tai että tessi on määritelmällisesti työehtojen vähimmäistaso, josta usein saa sopia paikallisesti toisin. Se siinä vaan on, kun työmarkkinatilanteen vahvempi osapuoli sopisi mielellään vain itse oman päänsä sisällä, mutta kun sellainen ei oikein niinku sopimusoikeuden näkökulmasta käy. Se kun ei sido kuin sitä kuvittelijaa itseään, joka saa itse hävetä parhaaksi katsomallaan tavalla itselleen valehtelemista.

        En oikein osaa sanoa, että minkä sortin valehtelemista ja kenelle sellaisen väittäminen on, kun esitetään yrityksestä voivan olla vain yksi ehdottoman totuudenmukainen, oikeudenmukainen, tasapainoinen ja vaikka sun mikä näkemys. Että se vahvempi osapuoli ei pimittäisi tietoja, ottaisi rahoja ja tekisi vallannäyttötekoja vain ihan siksi koska pystyy. Sellainen nimittäin on mekaaninen laskutoimitus palkanalennuksen tarpeesta, jos laskijana itse toimiva pääoman omistaja ei ole velvollinen osallistumaan…haha…talkooseen mitenkään.

        Ei se sellainen mitään sopimista ole, koska silloin sopimukseen ei ryhdytä vapaasta tahdosta ja sopimuksen sisältö vaikutuksineen tuntien. Myös sopimuksen sisällön kohtuuttomuus on täysin ilmeistä. Jos siis asioita arvioidaan heikomman sopimuspuolen asemaan asettumalla. Ihmekään, että historiallisesti epäoikeudenmukaisuuksia on tasattu paikoin epärakentavan rumasti, jossa tekoja tehneet saavat kärsiä ja niitä teettävien pääoma joutuu altiiksi kaikenlaiselle ikävälle. Sellainen lopputulos kädessä on muuten aivan rumansanan huonoa olla se huoneen viisain kuka oli kaiken aikaa oikeassa, mutta kun ilman luottamusta ja toimivaa neuvottelumekanismiä kaikki valuikin ihan tyhjään.

        • 15.2.1.1

          Ossi Saresoja sanoo

          Jari: ”Sellainen nimittäin on mekaaninen laskutoimitus palkanalennuksen tarpeesta, jos laskijana itse toimiva pääoman omistaja ei ole velvollinen osallistumaan…haha…talkooseen mitenkään.”

          Karkeasti ottaen tilanteen voi ajatella näin. Mahdollinen uusi työntekijä tuo firmalle (ja siten omistajalle) lisää rahaa. Jos työntekijä tuo sisään enemmän rahaa, kuin mitä hän firmalle maksaa, kannattaa hänet palkata. Jos hänen palkkaaminen maksaisi enemmän, kuin hän toisi rahaa sisään, ei häntä kannata palkata. Vastaava tilanne on, kun omistaja miettii, kannattaako nyt töissä oleva työntekijä pitää vai irtisanoa. Ei ole mitään helppoa keinoa pakottaa pääoman omistajaa ”osallistumaan talkoisiin”, tekemättä samalla enemmän vahinkoa kuin hyötyä.

          (En trollaa, vaan tuon aivan vilpittömästi omia ajatuksiani esille.)

          • 15.2.1.1.1

            sanoo

            Siksipä työn ja pääoman välillä on ristiriita, joka ei katoa kuin tarkoitushakuisesti puhumalla/kirjoittamalla kuten esimerkiksi arabisosialismissa tai fordismissa. Ristiriita, joka tulee ottaa huomioon, kun työelämän asioista sovitaan. Vain viimemainitun -ismin ideaalimuodossa pystytään puhumaan naama vakavana työn arvon määrittymisestä luontaisesti oikeaksi tai että työnantajalla on kumppanuuden ehtojen vuoksi velvollisuus hoitaa yritystä parhaalla mahdollisella tavalla jne. Muut aikalaiset tekivätkin mitä ikinä huvitti, keinottelivat minkä kerkisivät ja maksoivat niin vähän palkkaa kuin ilkesivät. Tässä suhteessa maailma ei ole muuttunut miksikään, tie helvettiin on yhä kivetty hyvillä aikomuksilla. Ei saa uskoa eikä luottaa, pitää sitouttaa, varmistaa ja tehdä omaa tutkimustyötä. Koska ristiriita.

        • 15.2.1.2

          jukka mäkinen sanoo

          jari en minäkään trollaa vaan kirjoitan kuinka elämässä ja työelämässä olen oppinut asioita. Ikäni olen ollut palkkatyöläinen paitsi niitä aikoja kun olen ollut työttömänä. Työttömyysaikana tuli myös koulutuksia yms. ettei ansiosidonnaisten päivät kuluisi loppuun. 500 päivää ei ihan onneksi tullut täyteen.

          Jutussasi paljon oletuksia. En laskenut, mutta melkein kaikissa lauseissa on ottaisi, olisi pitäisi jne.

          Luuletko että työntekijät on niin hölmöjä, etteivän näkisi firmalla menevän hyvin jos omistaja valehtelisi ja kikkailisi luvuilla? Eikä työnantajan etu ole kusettaa vaan saada työntekijät tekemään mahdollisimman hyvin. Ostatko sinä yritykseltä jonka tuotteet tai palvelu huonoa? Et varmaan toista kertaa. Siellähän se näkyy jos työntekijät ei ole motivoituneita

          • 15.2.1.2.1

            sanoo

            Herra Mäkinen puhuu alaspäin tai luulee hyväuskoiseksi hölmöksi/täyttä ymmärrystä vailla olevaksi. Työelämän mitta ei tee vaikutusta, on sitä täälläkin, kiitos vaan. Mitä tulee käytettyyn kieleen, on se väistämätön seuraus tiedon määrän kasvusta, joka samalla tekee tietoiseksi siitä mitä kaikkea ei vielä tiedä. Sitä voisi sanoa nöyryydeksi, joksikin mitä tämän maailman epäoikeudenmukaisuuden työrukkasissa ei ole tippaakaan. Ne vetävät käsikirjoituksesta, kääntävät asiat päälaelleen ja pilkkovat vastalauseet palasiksi. Juu, ja ovat aina varmoja sekä oikeassa(ehkä omissa päissään). Eivät ne mitään tiedä, mutta kiinnisaaminen on yleensä melkoinen urheilusuoritus. Koska ristiriita, niin elämä on epäoikeudenmukaista: tieto pimitetään ja vahvempi käyttää julmaa valtaa heikompiinsa. Motivaatiosta puhuu vain työrukkanen, jonka homma on tukahduttaa tiedonhalu ja julmuutta vastaan protestoiminen. Ainoa oikea periaate on halpuus, tuotanto on keskimäärin kelvollista bulkkia tai toimii läpäisyperiaatteella, ja reklamaatio on jälkimarkkinointi- sekä vastuuvakuutusongelma mistä ei puhuta. Paitsi, jos ollaan (työ)markkinoiden ulkopuolella sosiaalipalvelupajassa, minkä päätuote on huostassa pitäminen, mutta myös kuria ja asennetta valmistetaan.

  15. 16

    sanoo

    Sakarin bloggauksen idean näkyvät oivaltaneen jopa sellaisessa hengen ahtauden ja köyhyyden paikassa kuin Rajat kiinni! -Facebook-ryhmässä. Ainoa ongelma vain on, että eivät tunne minkäänlaista solidaarisuutta toisia köyhiä ja työttömiä kohtaan, päinvastoin, innokkaasti ovat sotkemassa suohon heikompansa tai ne keiksi sellaisen luulevat. Hyvä pojat! Tapelkaa vaan niin ensin poliisi hakkaa/vie putkaan kaikki, ja sitten herrat alentavat kaikkien korvaukset sekä antavat lisää sosiaalioikeudellista hallintopakkoa, että ei ole aikaa eikä energiaa risata kun Isänmaa on vaarassa, tosi kyseessä ja ollaan kuilun partaalla.

    • 16.1

      jukka mäkinen sanoo

      Puhut varmaan ay-liikkeestä kun puhut ettei tunne mitään solidaarisuutta toisia köyhiä kohtaan. ay-liike ei ole koskaan kiinnostunut työttömistä ja kuinka heidät saataisiin töihin. He ajattelevat vain työssäolevia

      • 16.1.1

        sanoo

        Älähän vääristele. On kaksi eri asiaa puhua portilla jonoa tekevästä tulijoita on -työttömistä ja työmarkkinoiden ulkopuolisista. Jos ollaan rehellisiä, viimemainittuun joukkoon työväenliikkeellä on ollut ajoin suhtautumisvaikeuksia vrt. köyhällistöä vai kurjallistoa -ongelma, kuta tunnustuksellisen sosialistisempi yhteiskunta niin sen vaikeammin nuo vaikeudet ovat kärjistyneet. Tämän ilmeisen eron myöntäminen ei suurta vaadi, kunhan nyt on jonkin verran historiaan perehtynyt ja kirjoja lukenut. Haluat ilmeisesti viedä tämän lähtökohdan pidemmälle, mutta syitä en viitsi ruveta arvailemaan, kokolailla se ja samahan tuo minusta on. Pidä sitten vain mielessäsi, että näkemyksellinen tulkinta menee helposti historianväärennyksen puolelle ja toisen ”edellisen elämän” identiteetin torppaaminen on henkisen väkivallan puolella nopeammin kuin arvaatkaan. Sellaista sattuu saarnatessa, siksi juuri pitää ollakin varovainen. Nytkin pistit minulle sanoja suuhun, mutta äkkiäkös minä sinut torun takaisin kuriin&nuhteeseen.

    • 17.1

      liisa hirvonen sanoo

      So it goes! Samppa. Ei tämä ole uutinen, näin se on mennyt ja menee.

    • 17.2

      Auli Suorsa sanoo

      Pisteet Kallelle suorasta puheesta. Mitäs tuota kiertelemään, vaan sanotaan asiat niinkuin ne on 🙂

      • 17.2.1

        matti lahtinen sanoo

        ”Pisteet Kallelle suorasta puheesta. Mitäs tuota kiertelemään, vaan sanotaan asiat niinkuin ne on”

        …………

        Asia on juuri näin! Calle on niitä harvoja poliitikkoja jotka sanovat suoraan mielipiteensä, vääntelemättä ja kääntelemättä.

        Olkoonkin että olen tässä ja lukemattomissa muissakin asioissa Callen kanssa täysin eri mieltä, mutta arvostan suoraselkäisyyttä.

  16. 18

    matti lahtinen sanoo

    Se on kuulkaas siskot ja veljet, sekä kummipojat ja heidän kaimat nyt sellainen asia, että aiemmin laskusuhdannetta hoidettiin devalvaatiolla, nyt kun siihen ei ole enää mahdollisuutta niin joustoa haetaan irtisanomisilla ja palkkojen laskulla, myös palkattomilla töillä.

    Siihen on tyytyminen koska enemmistö kannattaa eurossa pysymistä ja demokratiassa enemmistö on aina oikeassa.

    Pulinat pois, ja varsinkin demarit, joiden ”hengellinen johtaja” Paavo Lipponen on yksi suurimmista syistä siihen että maamme kuuluu yhteisvaluuttaan.

  17. 19

    matti lahtinen sanoo

    Avaan tässä nyt hieman omaa työsopimustani, jonka olen tehnyt omassa keittiön pöydässäni suullisesti työnantajani kanssa, ja josta sitten kirjanpitäjä sorvasi paperiversion jonka molemmat osapuolet hyväksyivät.

    Tuntipalkka on 15,50e/h. Viikkotyömäärä on vähintään 35h + 5 verotonta ateriakorvausta a10e/pvä. Kaikista arkipyhistä palkka, ei tietenkään ateriakorvausta.

    Lomat sisältyvät palkkaan, joten ne pidetään omalla kustannuksella.

    Työ on kuitenkin urakkaluontoista, mistä maksetaan kuitenkin samoin kuin olisi tehnyt 8h/työpäivä. Eli, joinain arkipäivinä teen 8h palkkaan oikeuttavan työn 5:ssä tunnissa, joskus kuluu liki se 8h.

    Sunnuntaisin teen 8/h:n työt kolmessa tunnissa, mutta sunnuntailisiäkään ei tosiaan makseta.

    Tällä tavoin olen työskennellyt liki 8 vuotta, suurperheen isänä minulle on sopinut kuin voisilmä puuroon työskentely, jolloin olen jo kotona silloin kun vaimoni lähtee päivätöihin. Alkuun klo 2.00 herääminen vatutti, muttei enää, herään vapaapäivinäkin viimeistään klo 4 keittelemään kahvia, lapsille ja vaimolle valmistamaan aamupalaa, ulkoiluttamaan itseäni ja koiria, aikaisemmin kuljettamaan lapsia kouluun(enää ei tarvitse) jne…

    Luultavasti mikään Ay-liitto ei hyväksyisi työsopimustamme, en ole tosin edes ikinä kysynyt. Työttömyyden turvaksi liityin aikanaan Loimaan kassaan.

    • 19.1

      Heikki Sormunen sanoo

      Joskus Loimaan kassan piilomainontaa harjoitti ”Lahtelainen ompelija”, nyt asialla näyttää olevan ”harvinaisen” nimen suojassa toimiva Matti Lahtinen.
      Kaava on kuitenkin vanha tuttu. On tehty omin päin työehtosopimus, jota kehutaan häpeilemättä. Sitten heitetään hieman kuraa ay-liikkeen niskaan ja lopuksi mainostetaan ”Loimaan liittoa”.

      Seuraavaksi kiistetään piilomainonnan harjoittaminen ja valehdellaan lisää omista hommista. Eikä Loimaalla riitä eväät edes uusien satujen kirjoittamiseen, kun samalla kaavalla poskutetaan jatkuvasti netissä.

      • 19.1.1

        matti lahtinen sanoo

        Minä en mainosta yhtään mitään. Olen toiminut 90-luvulla hetken jopa puu-ja erityisalojen liiton luottamusmiehenäkin, sekä työsuojeluvaltuutettunakin useita vuosia. Joten Heikki Sormusen kannattaa kiristää vieläkin sitä punaista foliopipoaan, setä-stalin näyttää säteilevän yhä pahasti lävitse.

      • 19.1.2

        liisa hirvonen sanoo

        Mitä tekemistä kirjoittamallasi on palkattoman työn kanssa?
        Muutenkin, suurin osa kommenteista on vain vatulointia aivan muista asioista kuin siitä mistä varsinainen teksti puhuu: pal-kat-to-mas-ta työstä. Täysin palkatonta työtä teetetään jo monella eri nimellä. Eikö se herätä? Vai jatkuuko vain syvä uni?

    • 19.2

      Heikki Sormunen sanoo

      Joskus Loimaan kassan piilomainontaa harjoitti ”Lahtelainen ompelija”, nyt asialla näyttää olevan ”harvinaisen” nimen suojassa toimiva Matti Lahtinen.
      Kaava on kuitenkin vanha tuttu. On tehty omin päin työehtosopimus, jota kehutaan häpeilemättä. Sitten heitetään hieman kuraa ay-liikkeen niskaan ja lopuksi mainostetaan ”Loimaan liittoa”.

      Seuraavaksi kiistetään piilomainonnan harjoittaminen ja valehdellaan lisää omista hommista. Eikä Loimaalla riitä eväät edes uusien satujen kirjoittamiseen, kun samalla kaavalla poskutetaan jatkuvasti netissä.

  18. 20

    Pertti I. Ikonen sanoo

    Aikaa sitten eräs ystäväni valmistuttuaan rakennusmestariksi, ei päässyt heti oikeisiin töihin. Hän menikin vanhan ajan työkkäriin (siis noin vuonna 1978) ja tuolta sitten pääsi kehitysvammaisten ohjaajaksi teettämään vammaisilla puutöitä. Nyt aikaa sitten rakennusmestari kertoi, että oli se aikaa tuolloinkin kun, ihmisillä teetetettiin töitä ilman palkkaa. Eikä kuulemma kehittysvammaisetkaan pitäneet siitä, että heille ei makseta edes pientä palkkaa vähästä osaamisestaan mutta suurista ponnisteluistaan täyttäessään työnjohdon vaatimuksia.

  19. 21

    Jarmo Nissinen sanoo

    Alle taksojen ansaitseville pitäisi sitten järjestää myös halpoja asuntoja (ilman lämmitystä, kosteusvaurio jne), halpaa ruokaa (parasta ennen-päiväys mennyt), halpoja kulkuneuvoja (katsastamattomia autoja) jne. Eihän tuollainen halpatyövoima edistä kenenkään muun etua, kuin ahneiden työnantajien.

  20. 22

    Antti Kautiainen sanoo

    Saku, nyt menet metsään siinä, että työharjoittelu, josta ei valitettavasti voi maksaa palkkaa, olisi uusi keksintö. Tämä keksittiin AMK-uudistuksen yhteydessä 90-luvun loppupuolella. Nyt se on vain laajennettu koskemaan muitakin kuin opiskelijoita (vaikka ainakin aikaisemmin laki tunsi vain alennetulla palkalla tehdyn harjoittelun):

    • 22.1

      liisa hirvonen sanoo

      Palkattomia töitä on teetetty jo 1970-luvulla (kuten tuolla Pertti Ikonen mainitsi), mikäli niiden on katsottu olevan työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Nimet on vain muuttuneet: työharjoittelu, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta. Se, että ammattikorkeakoulut rakensivat oman versionsa opiskelijoiden työharjoittelusta, on vain johdannainen tälle ilmaistyönä tehtävälle työlle. Joka on hiljaisesti hyväksytty osaksi työelämää.

      Viime vuosina yritykset ovat käyttäneet hyväkseen ”amk-johdannaista” siten, että kouluttavat työllistämismäärärahoilla esimerkiksi leipomotyöntekijöitä. Koulutuksessa pääpaino on työnteolla (palkatta) ja kun kurssi tai koulutus päättyy, siitä ei seuraa työsuhde vaan yrittäjä käynnistää uuden kurssin työttömille ja saa uuden satsin työntekijöitä, joille ei myöskään tarvitse maksaa palkkaa.

      Onhan se, lievästi sanottuna, ”valitettavaa” kun työnteosta ei makseta palkkaa.

  21. 24

    Venla Penttinen sanoo

    Ei J*M*L**T* alistuta tähän! Jos palkoissa pitää ruveta joustamaan niin se on YLÖS PÄIN alimmasta palkkatasosta! Alle 2000e/kk kun ei oikein riitä nykyisillä vuokrilla ja veroilla! Miksi ei saman tien ”joustettaisi” ja nostettaisi KAIKKI pois köyhyysrajan alapuolelta! Sen yläpuolella olevilla on MORAALINEN VELVOLLISUUS olla maksajana!
    On tasa-varma, että niin kauan tätä sikailua jatkuu, kunnes sille pistetään stoppi! Miksi ei kukaan tee mitään? Mitä on tehtävissä? Onko kukaan edes miettinyt, että miten sen suunnan saa vaihtumaan? Oikeasti?

  22. 25

    Marko sanoo

    Ne kokeilupaikat taitavat olla yritysten omilla sivuilla, koska niitä ei saisi ilmoittaa avoimien työpaikkojen osiossa. Muutama kokeilupaikka saattaa päästä sinne esille, mutta jos ne huomataan tai joku huomauttaa, niin ne pitää lain mukaan poistaa sieltä. Työ- ja elinkeinotoimistoissa niitä saa vain erikseen pyytämällä. Olen samaa mieltä, että palkattomat työt ovat lisääntyneet ja se on ongelmallista. Se vääristää markkinoita ja yrityksen kilpailutilannetta, vaikka ilmaistyövoimankäyttö sellaisessa tapauksessa on myöskin kiellettyä eikä kuntouttavaa työtoimintaa voi käyttää/ hankkia yritykselle.

  23. 26

    Urpo Tamminen sanoo

    Tämä halpatyövoimapäämäärästä ja isosta ongelmasta kiitos suvaitsevaistolle ja EK:lle. Lisää vaan porukkaa, niin ongelmat vain paisuu. Jo tätäkin ennen on sosiaalidemokraatit itse ollut luomassa ilmaista työvoimaa yrityksille erilaisten työharjoittelu”mahdollisuuksien” kautta.

    Nimimerkki

    – lähes 1,5 vuotta ilmaista työtä tehnyt, parhaillaan yli 110 km autolla ajanut päivittäin saamatta latiakaan ja verotuksessa ei voinut vähentää, kun ei ollut tuloja vaan tulonsiirtoja