Sama levy pyörii

Työllisyyspoliittinen keskustelu ja työvoimapoliittiset toimenpiteet ovat aina saman levyn pyörittämistä. Keskustelunavauksia tehdään ja selvityksiä laaditaan, mutta aina päädytään ehdottamaan palkanalennuksia, sopimusten yleissitovuudesta luopumista ja palkattomia töitä työttömille.

Ensin Petteri Orpo ehdotti, että maahanmuuttajat voitaisiin työllistää alemmalla palkalla. Carl Haglund kiirehti kannattamaan esitystä ja lisäsi, että alempaa palkkaa pitäisi maksaa kaikille työllistettäville työttömille. Pohjanoteerauksen teki Sari Essayah ehdottamalla maahanmuuttajille ja nuorille alempaa ns. kisällipalkkaa oppisopimuskoulutuksen yhteyteen.

Essayahin ehdotus on pohjanoteeraus siksi, että tällainen järjestelmä on ollut jo kauan olemassa. Otetaan esimerkiksi vaikkapa metallialan työehtosopimuksen taulukko työkohtaisista tuntipalkoista. Siitä näkee selvästi, että opiskelijoille, nuorille ja oppisopimuskoulutuksessa oleville maksetaan alempaa palkkaa porrastetusti osaamisen ja työssä kehittymisen mukaan.

Kuten Martti Asikainen sanoo blogissaan, niin Suomessa julkista tilaa hallitsevat ihmiset, joilla ei ole pienintäkään hajua mistä he puhuvat. Tästä huolimatta he haluavat olla kovasti kaikesta mieltä ja heidän mielipiteitään kuunnellaan.

Erilaiset selvitykset ovat ihan oma lukunsa. Eilen Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti Maria Kaisa Aulan ryhtyvän selvittämään keinoja työttömyyden vähentämiseksi. Hän kartoittaa eri toimijoiden näkemyksiä toimenpiteistä, joilla työnantajat voivat helpommin palkata työttömiä ja työttömät hakeutua töihin tai yrittäjiksi. Aula selvittää erityisesti työmarkkinajärjestöjen, yrittäjien, kansalaisjärjestöjen, kuntien ja alueellisten toimijoiden näkemyksiä, joiden pohjalta hän tekee esityksen käynnistettävistä kokeiluista.

Kuten yhteistyötahoista näkyy, niin työttömiltä ei kysytä mitään. Hehän ovat aina vain se toimenpiteiden kohteena oleva joukko, jota sysitään milloin mihinkin suuntaan.

Selvitystyössä tulee huomioida heikossa työmarkkina-asemassa olevat nuoret, maahanmuuttajat, osatyökykyiset, pitkäaikaistyöttömät ja ikääntyneet. Tämä luettelo pistää epäilemään, että tarjolla on taas runsaasti palkattomia töitä. Kun yrittäjiltä ja kunnilta kysytään mitä vaikeasti työllistettäville pitäisi tehdä, niin vastaus on aina sama: Kyllä meillä tekemätöntä työtä on, mutta palkkaa meillä ei ole varaa maksaa.

Ennustan, että Aulan selvitystyön tuloksena myös yrityksille ruvetaan antamaan kuntouttavaan työtoimintaan määrättyjä pitkäaikaistyöttömiä. Tähän on ollut halua jo ennenkin ja onpa asiasta tehty eduskunta-aloitekin viime vaalikaudella.

Miksi epäilen näin käyvän? Siksi, että ay-liike ei tule koskaan suostumaan eikä sen pidäkään suostua alemman palkan maksamiseen osalle työntekijöitä. Samasta työstä sama palkka, se on selkeä periaate. Sen sijaan työttömillä ei ole tarpeeksi vahvaa etujärjestöä eikä minkäänlaisia painostuskeinoja, joten heille saa tehdä mitä tahansa.

Kaikki tehdään tietysti vanhan kaavan mukaan. Ensin rummutetaan työttömien laiskuutta ja ruhtinaallisia etuuksia. Sitten selvitysmies sanoo, että selvityksen tuloksena on päädytty aktivintitoimenpiteiden lisäämiseen ja aktivointiin kannustetaan sanktioilla. Tästä puhutaan työllistämisena ja unohdetaan mainita, että nämä työllistetyt eivät saa palkkaa.

Minulta kysytään aina, että mitä sitten pitäisi tehdä. Pitäisi tietenkin maksaa työstä sopimusten mukaista palkkaa. Mistä rahat? Jos työnantajalla ei ole varaa palkata työvoimaa, niin häntä pitää auttaa. Palkkatukeen osoitettua määrärahaa on lisättävä, ei leikattava, kuten nyt tehdään. Lisäksi Antti Rinteen ehdotuksen mukaisesti voitaisiin työttömän työmarkkinatuki ohjata hänet täydellä palkalla työllistävälle palkkatukena. Työttömälle on ihan samantekevää mistä hänen saamansa palkka tulee ja yhteiskunnalle on kokonaistaloudellisesti edullisempaa ohjata tukea työnantajalle helpottamaan palkanmaksua kuin maksaa passiivista tukea, jolla juuri ja juuri pysyy hengissä.

Tämä on tietenkin liian vaikeaa. Paljon helpompaa on pyörittää samaa levyä ja lisätä palkatonta työtä. Kaunistaahan sekin tilastoja, vaikka ei ostovoimaa lisääkään.

***

Kommentointi on sallittu vain omalla etu- ja sukunimellä. Ainoa poikkeus on nimimerkki AMK, joka on kommentoinut työllisyysasiota koskevia juttujani asiallisesti jo viisi vuotta ja jonka oikean nimen ja syyn olla nimettömänä tiedän. Voin sopia samasta menettelystä myös muiden halukkaiden pitäaikaisten lukijoideni kanssa.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Jos on tekemätöntä työtä, ja siitä ei ole varaa maksaa palkkaa. Niin tehköön työnostaja itse työn.

    Sitten tästä saman levynpyöritityksestä, tai vähän ehdotuksia.

    Työttömät saa tienata sen 299 euroa 30 pv aikana, ilman että etuisuudet alenee. Tämä olisi järkevää muuttaa 3599 euroon vuodessa.

    Tai sitten voisi pakittaa 90-luvun systeemiin, että jos päivä töissä, niin sen päivän korvaus pois. Palkan suuruus tai pienuus ei vaikuttaisi korvaukseen. Tiedän, että näin tulee väärinkäytöksiä, mutta paljon päivän keikkoja tulisi näin tehtyä.

    Pätkätyöläisille lomakarenssi pois alle 6kk työsuhteista.

    • 1.1

      keke sanoo

      ”Voin sopia samasta menettelystä myös muiden halukkaiden pitäaikaisten lukijoideni kanssa.”

      Tehdäänkö sopimus?

      Semmonen pyyntö olisi joka tapauksessa tuli sopimusta tahi ei että blogisti miettisi mahdollisuutta näissä työttymyysjutuissa kommentoida nimimerkillä kun kyseessä on kumminkin melkoisen henkilökohtainen juttu eikä kaikki halua niitä levitellä omilla nimillään verkossa. Säästyy virkailijoiden kiusalta sekä muutenkin. Noissa maahanmuuttojutuissa itselleni on aivan sama vaikka sinne perään laitettas sosiaaliturvatunnus olettaen ettei SVL aktiivit keräile nimilistojaan ”suvakeista” eikä se kirjoittajia pelota.

      Poikkeuksellisesti laitoin tuohon toimivan sähköpostiosoitteen niin voidaan jutella jos ne minun taustat kiinnostaa. Nimeäni en lupaa paljastaa sielläkään koska pidän yksityisyydestäni. Vastata lupaan jokatapauksessa jos löydän sieltä sähköpostia

      ”Työttömät saa tienata sen 299 euroa 30 pv aikana, ilman että etuisuudet alenee. Tämä olisi järkevää muuttaa 3599 euroon vuodessa.”

      Kyllä ja ei tämä on osatotuus. Moni pitkäaikaistyötön saa toimeentulotukea kuten keken talous. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä että se toimeentulotuki pienenee saman summan verran mitä sinne tilille tärähtää valuuttaa niistä pätkätöistä joka vaikuttaa 3kk toimeentulotukipäätöksiin. Tämä toimeentulotuki myös estää erinäisen omaisuuden hallinnoinnin koska sen saamisen ehtona on että kaikki ”ylimääräinen” on myytävä ennen kuin sitä myönnetään. Säästäminenkin tehdään mahdottomaksi koska ne otetaan huomioon päätöksessä (ei sillä että kummoisia summia tästä jäisi säästöön). Tämä on todella ongelmaista.

      Oikean maailman esimerkki on se että esimerkiksi keken taloudessa asuu kaksi aikuista ihmistä jotka molemmat elävät työmarkkinatuella. Tästä työmarkkinatuesta yksi henkilö maksaa ennakkopidätystä 20%(131,20€). Oikea veroprosentti on 8% ja vuoden lopussa meille palautuukin tuo ”ylimääräinen” 12% joka otetaan sitten huomioon siellä joulu-, tammi- ja helmikuun toimeentulotukihakemuksissa. Käytännössä se meinaa sitä että toimeentulotukea me emme silloin saa.

      No paljonkos se keken perheen toimeentulotuki on? Jotkut sanovat 485€ kk/hkl kun se on se perusosa toinen korjaa että 412€ per naama koska eivät ole yksinasuvia. Molemmat olisivat väärässä eli perusosa on se raha joka pitää jäädä käteen vuokran ja pakollisten menojen jälkeen usein se siis on summaltaan pienempi esim keken perheen tulot tulevat työmarkkinatuesta sekä asumistuesta. Kun näistä vähennetään vuokra niin huomataan keken perheen toimeentulotuen suuruudeksi 160€/kk joka ilmestyykin keken perheen tilille paperisodan jälkeen. Koska keke hakee tämän 160€/kk ei hän voi säästää, omistaa tai oikeastaan ottaa edes vastaan niitä 300€/kk töitä koska joka ainut penni jonka hän ansaitsee vähennetään tuosta 3kk aika jänteellä. Eli jos tammikuussa on tullut tilelle 300€ se huomioidaan tuloksi vielä maaliskuussa.

      Tarkaavaisimmat huomasiatkin että mitä ihmeen tekemistä sillä ennakkopidätyksellä oli sitten tässä? Keke perhe maksaa joka kuukausi verottajalle 12% ”ylimääräistä” joka palautuu hänelle takaisin vuoden lopussa saman tekee keken puoliso. Tarkalleen ottaen summa per henkilö on 78,20€/kk eli koko perhe maksaa 157,44€/kk liikaa veroa per kuukausi. Tämän takia keke joutuu hakemaan sitä toimeentulotukea jota he saavat perheenä sen 160€. Mitäs veikkaisit että hakisiko ja myönnettäisiinkö edes sitä toimeentulotukea kekelle ja hänen perheelleen mikäli ennakkopidätys ei olisi noin korkea? Ja käsi pystyyn ne joiden mielestä tämä on ihan pirun fiksua että kun keke maksaa valtiolle saman summan liikaa veroa kuukaudessa jonka seurauksena keke hakee joka kuukausi saman summan takaisin kunnalta luoden samalla itselleen tuloloukun

      Muuten jos joku päättäjä lukee tätä niin saa vapaasti käyttää implikoimaani ideaa tiputtaa tyämarkkintuen verotus sinne 8% eli oikeaan prosenttiinsa. Kunnian ideasta saa vapaasti myös omia. Väitän että aika moni työtön saattaisi tällaisen asian esittäjälle ensi vaaleissa antaa äänensä.

      • 1.1.1

        Saku Timonen sanoo

        Sinä olet vanha kommentoija ja tiedän sinut asialliseksi. Muutenkin olet oikeassa siinä, että näissä työttömyysaiheissa on syytä pitää löysempää linjaa ihan siksi, että moni työtön ei halua nimeään ja elämäntilannettaan julkisuuteen.

      • 1.1.2

        sanoo

        Kyllä Keke on oikeassa. En ottanut toimeentulon hakijoita tässä huomioon, enkä sitä että 3kk vaikuttaa tulot päätöksiin. Tosin olen käsittänyt, että tässä on erinäisiä sovelluksia, kunnasta riippuen.

        Mutta sitten jos ajatellaan niin, että on suht terve työtön joka ei maksata lääkelaskujaan sosiaalissa ja saa vaan tuon mainisemasi minimin 80 euroa kunnalta. Niin eihän tuo tee edes täyttä työpäivää ammattityössä, niin se on jo tienattu.

        Autuas vapaus olla toimittamatta tiliotteita sosiaalin syynättäväksi vain yhdellä vaivaisella työpäivällä kuukaudessa. Olisi se sen arvoista.

        • 1.1.2.1

          keke sanoo

          ”Mutta sitten jos ajatellaan niin, että on suht terve työtön joka ei maksata lääkelaskujaan sosiaalissa ja saa vaan tuon mainisemasi minimin 80 euroa kunnalta. Niin eihän tuo tee edes täyttä työpäivää ammattityössä, niin se on jo tienattu.”

          Itsehän olisin sitä mieltä että terveet työttömät joutavatkin pois sossunjonosta ja järjestelmä pitäisi olla kannustavampi siihen että ”me terveet” emme näitä palveluja käytä niin ne resurssit voitaisiin suunnata paremmin ja suuremmissa määrin sinne missä niille on tarvetta. Kannustamisella en sitten todellakaan tarkoita sosiaaliturvan leikkauksia vaikka käytetyssä kielessä se usein siihen viitataan. Kunhan vaan ne edellytykset siihen pätkätyöhön sekä jopa yrityksen perustamiseen/alkurakentamiseen saataisiin kuntoon. Rahasta ei voi olla kyse, koska esittämäni malli ei maksaisi veronmaksajalle mitään päin vastoin jäisi se kuuluisa veronmaksaja reilut 3€ voitolle joka kuukausi(en todellakaan hakisi 3 euron takia tt-tukea paitsi ehkä sähkölaskun aikaan). Ja jos oikein lottovoitto kävisi että keke saisi pikkuduuneja niin verokirstuun kilahtaisi se 8% ansioista. Tosin keken suunnitelma on perustaa oma yritys joka ehkäistään todella tehokkaasti sillä että mitään omaisuutta keke ei oikein voi hallinnoida varsinkin jos tarttee omaisuutta hommata esmes ulkomailta niin siitähän se soppa syntyisi. Olkoonkin että rahallista arvoa niillä ei juuri olisi mutta esmes tonnin pääoman jonka keke tähän projektiinsa tarvitsee on mahdoton hommata tällä hetkellä laillisesti.

          Ja naurettavaahan tämä todellakin on reilun satasen takia tätä rumbaa käydä mutta kun se vaan on pakko. Mieluummin keke painaisi palkkaduunia kyllä jämpti on näin.

      • 1.1.3

        AMK sanoo

        Ja toimeentulotuen perusosaan sisältyvät menot:
        Ravinto 49%
        vaatemenot 9%
        informaatio (lehti,internet,puhelin,tv)20%
        vähäiset terveydenhoito menot 3%
        Muut jokaipaäivåiseen toimeentuloon kuuluvat menot
        henkiläkohtainen puhtaus,kodin puhtaus,asiointimatkat,
        harrastus-ja virkistysmenot 19% (????)
        Yhteensä 100 %
        Ja tämä kaikki 412 euroa kuukaudessa!??? Siis parisuhteessa olevalle per nenä.Onko vielä kateellisia.Ja jos toimeentulotukea saat summa on joka kuukausi sama.

      • 1.1.4

        Petri Peltonen sanoo

        Mutta miksi keke ei pyydä verottajalta työttömyysetuutta varten verokorttia, jolla saisi sen veroprosentin siitä 20 %:sta lähemmäksi sitä 8 %:a? Verottaja kyllä sellaisen ymmärtäkseni ihan ilomielin antaisi ja sähköisesti suoraan KELAaan lähettäisi. Ainakin meidän perheessä tällaista verokorttia haettiin ja saatiin ja sillä työmarkkinatuki verotettiin.

    • 1.2

      liisa hirvonen sanoo

      Todella hyvin kuvasi keke. Juuri noin tämä merkillinen rahasampo pyörii.

      Tarkentaisin nyt hieman tuota 300 euron suojaosuusasiaa. Ihan yleisellä tasolla.
      Suojaosuuden tulo muunnetaan laskennalliseksi kuukausiansioksi. Se tulee yllätyksenä monille lisätuloja hankkiville, että heidän satunnaiset palkkatulonsa kuukauden aikana muunnetaan laskennalliseksi kuukausiansioksi (joka ei ole sama asia kuin se todellinen tulo).

      Se lasketaan samalla kaavalla kuin lasketaan laskennallinen kuukausitulo työmarkkinaetuudesta (21,5 x 32.68 = 703 e/kk). Työttömyysetuutta ei kuitenkaan makseta kalenterikuukausittain vaan 4 viikon jaksoissa (20 arkipvää), joten työtön ei siis saa kuukausittain yli 700 euroa, kuten aika moni ajattelee.

  2. 2

    seppo mahkonen sanoo

    Työvoimapolitiikka on ollut heitteillä niin kauan kun jaksan muistaa. Ministereinä ollut mm. Arvo Salo, Ilkka Kanerva ja Anni Sinnenmäki. Kertooko se jotakin? Muistaisin että Ruotsissa on työelämän tutkimuslaitos jossa asiantuntijat ovat nimenomaan työelämästä. Meidän päättäjillä ei verokortti ole ollut päivääkään kapitalistin kassakaapissa. Ole siinä sitten asiantuntija.

  3. 3

    Merja Nurmi sanoo

    Ihmettelen, miksi työnantaja, jolla ei ole varaa palkata työntekijää, ei voisi hakea avustusta työntekijän palkkaamiseen samaan tyyliin kuin köyhä hakee toimeentulotukea? Työntekijälle normaali palkka (myös kunnilla!) ja selvittäköön työnantaja valtiolle, miksi juuri hänellä ei ole rahaa maksaa itse tes mukaista palkkaa, vaan hän odottaa valtion ja kunnan yhdessä maksavan hänelle ilmaisen työntekijän. (Joo, joo, tiedän, harjoittelut ja kuntouttavat eivät koske yrityksiä, mutta kerrankos lakia on alihankintasysteemeillä kierretty?)

    • 3.1

      keke sanoo

      ”Ihmettelen, miksi työnantaja, jolla ei ole varaa palkata työntekijää, ei voisi hakea avustusta työntekijän palkkaamiseen samaan tyyliin kuin köyhä hakee toimeentulotukea”

      Saman selvityksen voisi antaa yhdistyksille että miksi yhdistys ei voi kerätä jäseniltään esimerkiksi jäsenmaksua, jolla he voisivat palkata jonkun henkilön tekemään heidän puolestaan järjestötoimintaa vaan tämä on kunnan/valtion tehtävä. Oli se järjestö toiminta sitten esimerkiksi mölkkypelien tekemistä tai vaikka ruuvien pussittamista

  4. 4

    Kirsti Era sanoo

    Pitäisikö aloittaa veikkaus siitä, milloin seuraava Tatu-satu ilmestyy lehtiin? Minä veikkaan helmikuun loppua.

    • 4.1

      liisa hirvonen sanoo

      Eiköhän tällä lausunnolla saada liekkejä sossutatu-nuotioon: ”..moni köllöttelee sen 500 päivää putkeen eikä sitten tahdo nousta enää mihinkään ammattiin eikä tekemiseen”. – Timo Lindholm, Sitra HS 12.1.2015

      Kommentit kannattaa lukea. Siellä eräs kommentoija esittää todella hyvän kysymyksen: ”Milloin työttömiä kuullaan työttömyyden asiantuntijoina, kun ko. asioista keskustellaan vakavasti ja tehdään päätöksiä? ”

      Suomalainen peruslainsäädäntö velvoittaa julkista hallintoa kansalaisten kuulemiseen heitä koskevissa asioissa. TVY:ltä ja työttömien paikkallisyhdistyksiltä pyydetään kyllä lausuntoja, mutta missä määrin ne vaikuttavat päätöksiin ja ratkaisuihin? Kuullaan, koska on pakko, mutta päätöksiin vaikuttavat enemmän muiden tahojen (kuten Sitra) lausunnot.

  5. 5

    Markku Perttula sanoo

    Täälläkin moni yrittäjäksi aikova petty,i kun ely-keskukselta oli starttirahat loppu.
    Palkkatukeakaan ei saatu ,kun nekin rahat loppui aikaisessa vaiheessa.

    • 5.1

      matti lahtinen sanoo

      Sellaista se on, kun menoja on enemmän kuin tuloja.

  6. 6

    Jukka Vuorinen sanoo

    Odotan mielenkiinnolla sitä että joku ehdottaa että naisille pitäisi maksaa matalampaa palkkaa niillä aloille joille heitä on selkeämpi vähemmistö. Eihän sillä ole sukupuolta laajemmin ajateltuna väliä halutaanko matalampaa palkkaa millä perusteilla, siinä laitetaan ihmiset eri arvoiseen asemaan, ja se ei minusta ole tasa-arvoa ei sitten millään perusteella.

    Kuten yleensäkin, Sakun kirjoitus on erittäin osuva. Tuli syksyllä työharjoittelupaikkaa etsiessä oltua yhteydessä moneen työnantajaan, ja implisiittinen viesti oli se että töitä kyllä olisi tehtäväksi, mutta palkkaa siitä ei ole varaa maksaa. Jos miljoonien liikevaihtoa pyörittävälle yritykselle on jonkinlainen kynnys palkata asiallisella palkalla työntekijä, ei vika silloin ole työttömässä joka olisi kelvollinen siihen työhön. Ehkä olisi välillä syytä katsoa myös EK:n suuntaan syytä työttömien määrää pohdittaessa. Liikevoiton maksimointihan tuossa on kyseessä. Ja sitähän noilla palkkojen alentamisilla pyritään ajamaan yhä enemmän, ei työttömien vähentämistä.

  7. 7

    Tauno Virtanen sanoo

    Suomessa on kovasti hinkua lisätä oppisopimuskoulutusta (mielestäni ammatikoulu on resurssien haaskaamista). Ihminen oppisi tekemällä ammattiin paljon paremmin kuin oppitunnilla istumalla. Lisäksi esimerkiksi opintotukikustannukset pienenisi, koska oppisopimuksesta saa ihan palkkaa, mitään tukea ei tarvita. Firmat hyötyisivät kun saisi edullisempaa työvoimaa.

    MUTTA

    Ammattikoulussa on melkein vuosi palkatonta työharjoittelua. Työnantajat saavat ilmaista työvoimaa niin miksi kummassa maksaa oppisopimuksesta….

  8. 8

    Jarkko Johansson sanoo

    Minusta työttömyydestä voitaisiin päästä eroon siten että oikeasti poistettaisiin kaikenlainen työttömyyskorvaus ja rahaa maksettaisiin ainoastaan työsuoritetta vastaan. Ongelmana on tietysti se ettei työpaikkoja ole tarpeeksi ja toisaalta mikäli valtio osallistuu palkanmaksuun tavalla tai toisella työnantajat pyrkivät käyttämään systeemiä ja työllistettäviä hyväkseen. Eräs tapa ratkaista ongelma olisi antaa työttömille vapaus valita työpaikkansa, joko täysin vapaasti tai sitten rajatusti niin että ainakin julkishallinnolliset ja yleishyödylliset yhteisöt olisivat valinnan piirissä ja yritykset oman valintansa mukaan. Eli pakotettaisiin kaikki työttömät töihin, kenties jopa sopimuksia huonommalla palkalla, mutta vastineeksi he saisivat itse ”kilpailuttaa” työnantajansa. Tällaisen systeemin kokonaistaloudellista järkevyyttä on vähän vaikea arvioida, mutta ainakin se lopettaisi mutinan loisivista työttömistä, työpaikkojen vähyydestä ja estäisi luultavasti työttömien hyväksikäyttöä.

    • 8.1

      liisa hirvonen sanoo

      ”poistettaisiin kaikenlainen työttömyyskorvaus”

      Perustuslaki 19 §
      Oikeus sosiaaliturvaan
      Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

  9. 9

    Teemu Karvonen sanoo

    ”Minulta kysytään aina, että mitä sitten pitäisi tehdä. Pitäisi tietenkin maksaa työstä sopimusten mukaista palkkaa. Mistä rahat? Jos työnantajalla ei ole varaa palkata työvoimaa, niin häntä pitää auttaa. Palkkatukeen osoitettua määrärahaa on lisättävä, ei leikattava, kuten nyt tehdään. Lisäksi Antti Rinteen ehdotuksen mukaisesti voitaisiin työttömän työmarkkinatuki ohjata hänet täydellä palkalla työllistävälle palkkatukena. Työttömälle on ihan samantekevää mistä hänen saamansa palkka tulee ja yhteiskunnalle on kokonaistaloudellisesti edullisempaa ohjata tukea työnantajalle helpottamaan palkanmaksua kuin maksaa passiivista tukea, jolla juuri ja juuri pysyy hengissä.”

    Siinäpä juuri olisi ne järkevimmät keinot. Kaitpa liian moni vaan saa palkkansa työttömien kustannuksella, niin eihän näihin ilmaistöihin tietenkään saa puuttua :).

  10. 10

    Petri Sakkinen sanoo

    Ajat olivat toiset kun 1970-luvun alussa etsin kesätöitä (= harjoittelupaikkoja) arkkitehtitoimistoista. Kuuluin niihin onnekkaisiin, jotka saivat alan duunia jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen ja palkkaakin maksettiin..Olisiko ollut 6 mk/t? Näin jälkikäteen (ja aikanaan itse useammankin teekkarin palkanneena) voin osittain ja tavallaan ymmärtää Essayahin kisällipalkkaehdotusta, mutta ei sellainen toimi kuin selkeillä ammattialoilla, joilla on edes jonkinlainen toive tulevaisuudesta ja joita ei voi kunnolla oppia koulussa.

    Eilen kihisin kiukusta, kun luin tästä ehdotuksesta ja toivoin, että Saku ottaisi sen esiin ja niinpä sitten kävikin!

  11. 12

    Markku Kemppainen sanoo

    Uutta työtä ei synny, jos ei yrittäjät synnytä työpaikkoja ja lisäarvoa tähän yhteiskuntaan. Se on näin yksinkertainen tämä totuus. Pitää syntyä uutta yritystoimintaa ja vanhojen yritysten pitää investoida ja luoda uusia työpaikkoja. Ja sen pitää tapahtua kannattavasti. Yrittämisen pitää olla niin kannattavaa, että työntekijöille on kannattavaa maksaa kunnon palkkaa eikä mitään almuja. Kukaan itseään kouluttanut ja itseään kunnioittava työntekijä ei lähde millään orjapalkalla tekemään ”harjoittelijana” töitä, jotka osaa muutenkin.

    • 12.1

      jukka mäkinen sanoo

      Yrittäjien täytyy synnyttää uutta työtä mutta onko työntekijöillä mitään vastuuta? Tullaan töihin ja odotetaan että palkka juoksee. Ja tietysti nousee koko ajan vaikkei tuottavuus nousisi

  12. 13

    sanoo

    Yleispuolue on sellainen, että sen puitteissa itseään keskiluokkaiseksi ostavat ja äänestävät haluavat nähdä poliitikkoina mielestään positiivisia sekä iloisia samaistumisen kohteita, mutta koska eivät ymmärrä itseään niin eivät voi edes käsittää poliitikkojen olevan koskaan työtätekemättömiä persoonallisuushäiriön rajoilla häilyviä vain omaa etuaan tavoittelevia luikureita. Ihmekö on silloin, että työttömät ovat aina ”niitä” jotka ovat ”toisaalla”? Eivät he tiedä työnteosta tai työelämästä yhtään mitään, jos sitten olikin niin ettei se heidän vanhempiensa sukupolven ns. lapiolinjakaan mitään kovin hellävaraista hivelyä ollut(siirtotyömaan parakista, hyvää iltaa).

    Yritystoiminnassa eletään kummallista vaihetta, jossa muka haetaan voittoa, mutta kyllä ne sitä ihan viikatteella vetelevät sitä äilästelemättä, että jäikö voiton tuojan yläraajat väliin eli ei. Harvesting vai poltettu maa, sitä sopii kysyä, kun homman nimi on aivan jatkuvasta vähemmän on enemmän aivan kaikessa. Töitä ei ole eikä niitä tulekaan, nytkö se työ sitten loppuu niinkuin Ahtisaaren pressakaudella elitistisissä piireissä vähän keskusteltiin? Luin minäkin sen niiden gurun kirjan, mutta en nähnyt siinä silloin muuta kuin Amerikan teollisen imperiumin sortumis- ja kaupunkiensa ghettoutumishistorian. Eikä se työ niilläkään loppunut, seurasi nälkäpalkkateollisen kompleksin perustaminen palvelualoille, johon sosiaaliturvan saajia alettiin pakottaa.

    On huudettu ”pummi-Tatu” eli todellisuuden tarkoitushakuinen vinoonraportointi, jossa poliittisesti tarkoituksenmukaisesti toimiva kaunatoimittajaopiskelija alkuunpani ”someraivon”, koska harvapa suuressa yleisössä näki jutun sisällötömän asenteellisuuden. Voivoi, saako joku päätoimisesti köyhä ja työtön saman ellei enemmänkin kuin sinä(se toimittajantapainen)? Ehkäpä pitääkin, jos näitä kahta ei voi verrata toisiinsa. Seuraako monivuotisesta ulkopuolisuudessa roikkumisesta aloitekyvyttömyys, motivaation puute ja jopa vuorokausirytmin kato? Kumma kyllä, koska ei työttömyys ole kenellekään hyödyksi ja verran harva siitä edes tykkää.

    Ihmekö siis tuo, että tälläistä ja vastaavaa ilmenee, kun salattujen eturyhmien asialla juoksevat ammattimaiset petoshenkilöt esittävät politiikkaansa huomionkipeille pelleille, joiden yleisönä on sitten se ”keskiluokka”? Itsensä kuluttajuutensa kautta määrittelevät empatiaköyhät öykkärit, jotka eivät tarvitse kuin yhden koukun vatsaan tai kerran polvesta nivusiin, kun heidät pudotetaan vielä hetki sitten pummien ja luusereiden lempinimin varustamiensa onnettomien joukkoon. Kun ei tiedä eikä osaa edes arvata, koska elämänkokemus puuttuu eikä myötäelämisen kykyä ollut koskaan ollutkaan, niin syntyy samoja levyjä sekä niitä jotka niitä soittavat ja ne keihin moinen mukatrendikäs renkutus menee ihan täydestä myös työvoimapolitiikassa.

  13. 14

    Anna Tervonen sanoo

    Entäs tämä ns. kun ei kannata ottaa vastaan työtä. Oikeasti tilanne on tehty sellaiseksi ettei työttömän ole mahdollista tehdä lyhyitä muutama tunti viikossa tapahtuvia satunnaisia työsuhteita. Useimmissa tehtävissä normaali palkka kuukaudelta on korkeampi kuin virallinen raja 200 euroa. Osuuskunta laskutuksella siitä pystyi laittamaan osan säästöön ja annostella sitten niille kuukausille kun töitä ei ollut, mutta nykyisessä tilanteessa osuuskunnan kautta laskuttava ilmeisesti mielletään yrittäjäksi. Nämä ovat sellaisia asioita jotka olisi helppo korjata jolloin satunnaisten työtehtävien vastaanotto helpottuisi.
    Erillaiset työkokeilut taas suuntautuvat julkisen puolen tehtäviin juuri niihin joista väkeä on viime vuosina laitettu pois. Ne tulisi pikaisesti lopettaa sillä niillä on syöty palkkatukityöt kokonaan pois.

  14. 15

    jukka mäkinen sanoo

    Samasta työstä sama palkka. Eli jos toinen tekee työnsä hyvin ja toinen on vaan paikalla niin sama palkka? Silloin turha ihmetellä ettei ihmisiä kiinnosta tehdä työtään paremmin kuin työkaveri ja saada siitä hyötyä itselleen

    Pitäisi päästä siihen että maksetaan työsuoritteista eikä paikalla olo tunneista

    • 15.1

      sanoo

      Yrittää keinotekoisesti uudelleenmääritellä yhdenvertaisuuden käsitteen vakiintuneen, enemmistön, varovaisen tai no…vähän kaiken tulkinnan vastaiseksi.

      Jos toinen ei tee työtä, se on työtehtävien laiminlyönti, työstä kieltäytyminen tai soveltuva työsuhteesta johtuvan lain tai sopimusvelvoitteen laiminlyönti, mikä on irtisanomisperuste. Jos ei viitsi johtaa ja valvoa työtä saa minun puolestani painua vaikka pilkkimään tai hiihtoladulle jättäen työnantajana toimimisen niille ketkä siihen hommaan sopivat. Uudelleenmäärittelyn tämä kohta on yritys ottaa työnantajalle sekin valta mikä sille ei kuulu eli ylivalta tai yksinmäärittelyoikeus, mutta ei tipu. Kaikki keille tämä on ongelma voivat puolestani nousta Valkovenäjän pikajunaan yhdensuuntaiselle matkalle sekä koetella onneaan sikäläisessä puunjalostusteollisuudessa, niin ei ainakaan ole työntekijöillä liikaa oikeuksia.

      Kohta kaksi on täydellisen naurettava kuvitelma, että työpanos olisi muka yksinkertaisesti riidattomasti laskettavissa, ja sitä se nyt ei ole koskaan. Haettu uudenmäärittely on ilmeisestikin oikeus alentaa huonommaksi leimatun palkka, jossa hyväksi hypetetylle voidaan antaa vastaava palkankorotus. Ei tipu, yhdenvertaisuus on tärkeä periaate, sitä ei tuosta vain vallannouteiden takia kuopata. Mutta oltaisiinko sen verran rehellisiä, ettei sekään sitä tarkoita, että hyväksi todetulle ei voitaisi maksaa hyvää palkkaa? Tästä tulee mieleen se 1970-luvulta asti kierrossa ollut sarjis ”minimipalkkalaista”, sama vanha väsynyt ja ihan p*a vitsi taas kerran toisin päin kerrottuna. Eli sille ns. huonommallekin pitää maksaa tessin mukainen palkka, mutta ei enäää henkilökohtaista osaa. Tämä taas on täysin sallittua nykyisten sääntöjen puitteissa.

      Koettaisit Jukka jo tulla järkiisi. Sinä kuulostat amerikkalaiselta unionbusting -ukolta 1980-luvulla, kun ne siellä pisti tässä suhteessa ison pykälän silmään ja monissa paikoissa siitä ei toivuttu koskaan. Valta meni työnantajan käsiin niinkuin fantasioit jatkuvasti. Suomessa tähän on kuitenkin vielä aika matka ja toivottavasti perille ei päästä koskaan.

    • 17.1

      Teemu Karvonen sanoo

      Olisiko Timosen ehdotuksessa mitään järkeä sinun mielestä juuri tähänkin ongelmaan?

      • 17.1.1

        Teemu Karvonen sanoo

        Onhan niitä rehtejäkin yrittäjiä, mutta aikamoinen ongelma tuntuu olevan juurikin ilmaistyö monella alalla. Kuka hullu palkkaa ketään, kun saa ilmaisen työkokeilijan+ valtiolta vieläpä rahaa. Kokeilu päättyy, niin uutta vaan tilalle. Tulee työt tehdyksi ja voi välillä vähän kehaista kokeilijaa, että voisi olla palkkatyötäkin luvassa, niin pysyy se työintokin sitten päällä. Tähän kun jatkossa tulee ”kuntoutettavat” mukaan, niin eipä tarvii kohta palkata ketään. Ja se työttömyyskorvaushan ei ole palkkaa.

    • 17.2

      sanoo

      Sitäkö ei nämä uuden ajan fordistit sitten ymmärrä, että liike on perustettava vasta, kun säästöjä on kyllin? Jos ottaa velkaa, ottaa itselleen päällepäsmärin pankista. Ja että tuotanto on pidettävä kokonaan omissa käsissä, jotta se kulkee kapeikoitta sekä säilyttää kilpailukykynsä niin hinnassa kuin laadussakin. Lisäksi tehtaanjohtaja pysyköön lestissään ja lakatkoon leikkimästä rahamarkkinoilla kuin olisi joku kapitalisti. Tämän intron katsoin välttämättömäksi, koska näin sydäntäsärkevän….naurattavalla tavalla yritetään esittää työnantaja muka jonain hyväntekijänä, joka ihan riskejä ottaa noiden työntekijäresupekkojen onnen tähden.

      Lainataanpa vähän linkattua blogia:”Jos teet työsi hyvin ja yrityksellä on kassassa rahaa, ei ole mitään syytä, miksi et selviäisi vähän pidemmästäkin koeajasta. Jos pääset määräaikaiseen työsopimukseen ja pystyt tuottamaan yritykselle tulosta hyvällä työllä, olet varmasti ansainnut jatkoa työllesi.” Suurinpiirtein tässä kohdin heitin henkisesti tekstin pitkin lattiaa, koska lainatun kynänaisen vilpitön mieli kului äkillisesti loppuun, kun maski putosi stagelle ja oikeat kasvot näkyivät. Lässynlässynlässyn. Tämä oli ohi jo niitä aikoja, kun nuori Väinö Tanner kävi oppikoulua. Lupaa hyvää, mutta kaikki pitäisi ottaa sellaisenaan totena, koska käsi on vakaa kätellessä ja silmät niin napittavat katsottaessa.

      Onko yrittäjä velvollinen näyttämään sen kassan kirjanpitoineen ja tekemään tiliä joka ainoasta rivistä? Enpä usko, huutaa liikesalaisuutta ja soittaa poliisit mikäli yritettäisiin väkisin katsomaan. Kokeneena työelämäkysymyksiä käsitelleenä toimittajana minun on jopa vaikea olla sylkäisemättä lattialle, kun kynänainen yrittää nurinniskoin kääntäen saattaen vaihtaa silmänkääntötempulla työntekijän oikeuden olla saamatta potkuja ilman asiallista ja painavaa syytä lärinään: no, eihän se koeajan pidennys hyviä naisia/miehiä haittaa. Ihan unohtui se mielivaltainen tapa millä pääosa työnantajista koeaikaa käyttää, sekä se linnaruunan kiviseinäkiistämiseen verrattava tapa millä ne sitä peittelevät.

      Oikeuksia ei tarvitse ansaita, koska silloin ne olisivat etuoikeuksia. On todella rumaa yrittää moisia silmänkääntötemppuja, sillä valitettavasti ehrenreichilaisia ihannetyöntekijöitä eli hyväksikäytettäviä hölmöjä on aina. Ja uusia tulee koko ajan lisää. Vai tehdäänkö vaihtokaupat, pidennetään vaan koeaikaa mikäli sen puitteissa työsuhteen päättämisen joutuu yksityiskohtaisesti kirjallisesti perustelemaan ja perustelu kelpaa todisteeksi sellaisenaan? Ja että laittoman työsuhteen päättämisen voi uusien pykälien aikana saada käräjillä julistetuksi tehottomaksi niin kuin vuokra-asuntopuolella konsanaan? Joo-o. Emmä uskonutkaan, ettehän te ole tosissanne koskaan. Puhutte vaan.

    • 17.3

      Pekka Rantamäki sanoo

      Yrittäjä tosiaan ottaa riskejä ajatuksena kasvattaa itselleen varallisuutta. Jukka Mäkinenkin varmaan kuuluu niihin, joiden mielestä nämä riskit tulisi sälyttää työntekijän päälle? Nyt siis sanakirja esiin ja tutkimaan, mitä eroa niillä työntekijällä ja yrittäjällä ylipäätään on (vinkki: se on juuri se riskinkanto). Linkissäsi yrittäjä kertoo hellyttävästi, kuinka hän on joutunut ottamaan lainaa palkanmaksua varten. Onko yritys siis kannattamaton? Onko se tuottanut koko olemassaolonsa ajan joka vuosi vain tappiota? Vai onko sittenkin niin, että palkkalainaa on otettu vain yhtenä vuonna, ja muina vuosina on tahkottu kovaa tulosta? Yrittäjä jättää nämä oleelliset asiat blogissaan kertomatta.

  15. 18

    Tim Junell sanoo

    (Ammattisuojan jälkeinen) työttömyysturva tulisi korvata työllistämistakuulla, niin saataisiin työttömyysturvapummiuutiset pois päiväjärjestyksestä. Kaikille työttömille ekasta työttömyyspäivästä lähtien automaattisesti minimipalkka ja työsuhde heti kun valtio töitä keksii. Ja miksei keksisi, kun kotona makuuttaminen on yleensä vähiten tuottava vaihtoehto.

    Tätä voisi tietenkin yhdistellä niin, että esim. alityöllistetty osa-aikatyöntekijä voisi täydentää työpäiväänsä työllisyystakuutöillä mitään menettämättä. Ja tietysti oikeus ammattiliittoon (miinus palkoista neuvottelu koska inflaatio), lakkoon, eläkkeen kertymiseen jne. Tällöin valtio voisi saman tien toimia Suomen suurimpana työnvalitystoimistona, jotta ihmisillä olisi enemmän valinnanvaraa matalapalkkatyöpaikoistaan. Hinnat asiakasyrityksille voisi hilata sen verran korkealle, että hyväksi havaittu työvoima kannattaisi palkata suoraan yrityksen kirjoille. Kilpailevat yksityiset työnvälitysfirmat joutuisivat tarjoamaan korkeampia palkkoja ja nostamaan matalampia katteita. (Vaikeasti yksityiselle sektorille työllistyviä voisi aina palkkatukea myymällä heidän panostaan halvemmalla niin, ettei se kuitenkaan vaikuta palkkaan)

    Karenssin virkaa voisivat toimittaa reilusti potkut, epäoikeudenmukaisuudet voisi viedä tuomioistuimeen liiton tuella, ja karenssilta pääsisi kätevästi menemällä takaisin takuutöihin (sossutyyliin määräajaksi alennettua tuntipalkkaa voisi soveltaa järjestelmän hyväksikäyttäjiin).

    Myös esim. omaisen kotihoito ja työkyvyttömyys tulisi sisällyttää työllistämistakuun piiriin. Opiskelijoillekin voisi soveltaa jonkinlaista suoritetuista kursseista määräytyvää laskennallista tuntipalkkaa ja tarjota kesätyötakuun päälle. Oppisopimuskin onnistuisi niin, että valtio subventoi matalamman ’kisällipalkan’ vastineeksi rahanarvoisesta koulutuksesta ja siitä, että sopimusta noudatetaan.

    Ehkä kaiken edellämainitun toteuduttua jäljelle jäävästä työttömyydestä voisi alkaa syyttää työttömiä itseään.

    • 18.1

      liisa hirvonen sanoo

      ”Kaikille työttömille ekasta työttömyyspäivästä lähtien automaattisesti minimipalkka ja työsuhde heti kun valtio töitä keksii. ”

      Tim Junellin työvoimapolitiikalla saadaan kaikki palkat alemmas, ihan minimiin ja senkin alle. Helposti. Kannattaa varoa mitä toivoo, se voi tapahtua ja osua omalle kohdalle.

  16. 19

    jani karvonen sanoo

    no nyt oli hyviä kommentteja; toimeentulotuen kanssa perusosalla olen ongelmissa – vuokran noustua tällä hetkellä jää 325, ja 1.3. about 299e. Eli kohtuuvuokra mitä kela huomioi 2lle on 730e, taisi laskea. Toimeentulotuelle 800…eli omavastuu syö 944 vuokrasta sen perusosan tuohon. Siihen ei tule korotusta. Nyt tuli vastaan tenkkapoo; sossu päätti 3 täyden kalenterivuoden jälkeen ottaa sääntö nro 55 käyttöön – kelan etuuksien arviointi 21,5pvän säännön mukaan, eli tiputtaa sen 1kk takia tuen sen about 78e/kk… eli vuokranmaksukyky vaarantuu, 299 on jäämässä siis kk siihen elämiseen. Kysyinpä että voiko tehdä jotain työtä sen 299/kk kanssa, ilman että tuet laskee. Viattoman olonen vastaus; kyllähän niitä saattaa tehdä?? No tein muutoksenhaun päätökseen lautakunnalle/jaostolle – mitähän siellä katsotaan ja mitä ja millaisin lasein… Olen menossa työkyvyttömyyseläkkeelle, prosessi kesken, tarvittavat dokumentit psyk.polilta ja työkykyarvioinnista – asuminen vaarantuu vaimon kanssa, asunnottomuus uhkaa kun vuokra alkaa laahata ja sitä osatyötä ei siis kai todellakaan voi tehdä, jos pystyisi? Oletteko kuulleet aikaisemmin sääntö nro 55 vai mikä leikkuri tai kyykytys 1. kerran tuli nyt 2016? Tuntuu että tämä vuosi on alle 45v lopun alkua. VVO vuokra on noussut yhden vuoden aikana 100e ja nyt ei tietoa miten käy.

    • 19.1

      AMK sanoo

      Sossu laskee työttömyyskorvauksen 21,5 päivältä sen jälkeen kun olet saanut työttömyyskorvauksen 2 kertaa samana kuukautena.Eli jos saat vaikka korvauksen 1päivä ja 31 päivänä.En tiedä mikä juju on???Ettei pääse rikastumaan???Sarkasmia.

  17. 20

    arttu ylinen sanoo

    Tosiahan on se, että työllistämismäärärahat ja vastaavat vapailla markkinoilla toimiville yrityksille ei vain ole järkevää. Eri asia sitten jotkut yhdistykset tai urheiluseurat ja vastaavat yleishyödylliset jotka voisivat tuosta saada sen yhden työntekijän ainakin osa-ajaksi.

    Mitä itse tekisin?
    Työllistämistä on ylipäätään tehtävä helpommaksi. Koeaika voisi samantien pidentyä puoleen vuoteen. Palkka ja työajat pitää pystyä vapaammin sopimaan työnantajan kanssa. Tämä lienee sitä paljon puhuttua paikallista sopimista.

    Perustulo niin, että tuloa saisi tienata siinä samalla tai esim. että vero% söisi sen tulojen noustessa pois, olisi yksi mahdollisesti toimiva ratkaisu. Vähentäisi myös byrokratiaa kun ei vaatisi päätöksiä erikseen.

  18. 21

    Ilse Vauhkonen sanoo

    Sama levy todella pyörii! Nyt vaan Maria Kaisa Aula tekee selvitystyön kahdessa kuukaudessa. Hän tapaa kaikki osapuolet siinä ajassa ja kirjoittaa varmasti kaiken kattavan raportin jossa todetaan miten työllisyyttä pitää hoitaa ja mikä vaikutus milläkin työllistämismuodolla on ja kuka siitä hyötyy eniten. SE sitten pistetään käytäntöön ja kaikille entisille edes vähänkään käyttökelpoisille työllistämisideoille sanotaan näkemiin. Sen jälkeen tulee taas uusi hallitus ja uusi työministeri joka kuvittelee saavansa sulan hattuunsa keksimällä jotain uutta. Olen työskennellyt kolmannella sektorilla mm. työttömien työllistämiseksi jo kolmen eri hallituksen aikana enkä koskaan ole nähnyt niin pian jonkun menevän niin päin vi…. eiku honkia niinkuin nyt!

  19. 23

    Tiina Peltonen sanoo

    Kyllä Suomessa rahaa on, ja yrityksillä varsinkin. Yritykset jakoivat juuri ennätyssuuren osinkopotin. Joten ei työllistämisessä ole kyse rahasta, vaan haluttomuudesta palkanmaksuun. Ja miksi sitä kukaan edes maksaisi palkaa, kun pääministerikin ajaa linjaa ”rahoitetaan mun kavereita duunarin ruokarahoista”.

  20. 24

    Venla Vanamo sanoo

    Haluaisin edelleen tietää, milloin se työttömien hyysäys alkaa. Valmistuin työttömäksi alalta, jota mainostettiin varmana (”takuulla löytyy töitä!”). Jouduin asunnottomaksi, kun ei ollut varaa maksaa vuokraa (tukien käsittelyajat). Sukulaisten tuella muutin toiselle paikkakunnalle, kun sieltä kuulemma saa ”kuka vaan” töitä. Muutto veti talouden tiukille, luotto vinkui, töitä ei ole löytynyt. Auto paukahti, joten enää ei ajella työhaastatteluihin vähän kauemmas.

    Nyt oli pakko laittaa sossuun hakemusta, kun rahat ihan loppu. Laskuja on maksamatta 350 e edestä, tili tyhjä. Sossusta sain vajaa 50e, tuet tulee kahden viikon päästä. Olisi oikein mukava tietää, millä perusteella näitä oikein lasketaan, kun eivät sossun täditkään tunnu tietävän. Onko sosiaaliturva Suomessa laskettu sen mukaan, että ”kyllä vanhemmat auttaa”? Jos ei töitä löydy parin kuukauden sisään, maksuhäiriömerkintää pukkaa varmasti.

    MINÄ HALUAN TÖIHIN! Mutta ei niitä löydy, kun joka paikassa on säästökuuri ja sijaisiin ei ole varaa, joten ei saa edes pätkää. Tässä vaiheessa olisin jo melkein valmis maksamaan siitä, että saisin tehdä oman alan hommia edes viikon putkeen, mutta ei minulla ole sellaiseen varaa.

  21. 25

    Pertti I. Ikonen sanoo

    Olen ollut jo pitkään työttömänä ja jopa odottanut sitä milloin minut valittaisiin kuntoutettavaksi siihen toimintaan. Mutta kutsua ei toistaiseksi ole saapunut. Tuon syy voi olla se, että olen 58-vuotias ja minulla on vanhan maailman teknikon koulutus takanani (kun Nokiaa nostettiin maailman kartalle). Että varmaan monet työllistäjät ajattelevat, että tuollaisia ammattilaisia ei passsaa työllistää, kun pirut tulevat ja kertovat kuinka asiat tulee tehdä.

  22. 26

    Markku T Koivisto sanoo

    Minua kieltämättä häiritsee se, että työttömiä halutaan ajaa yrittäjiksi, kun kuitenkin osa yrittäjistä valittaa, miten kamalaa se yrittäminen on. Eikö kukaan näe tässä ristiriitaa?

  23. 27

    Vendéla Partanen sanoo

    Olen mielenterveysongelmainen pitkäaikaistyötön ja haluaisin tehdä töitä mutta sairauksieni johdosta en jaksa tehdä kokopäivätyötä enkä työtä jossa ei saa pitää edes laissa määrättyjä taukoja. Ihanne olisi osa-aikatyö työpaikassa jossa olisi henkilökunta mitoitettu niin että työt ehtisi tehdä ilman jatkuvaa kiirettä. Asun pääkaupunkiseudulla joten osa-aikatyöstä saisin vähemmän rahaa kuin sosiaalitoimistosta, lisäksi huonosti kouluttautuneena on vaikea saada töitä joissa ei olisi jatkuva kiire. Sakun ehdotuksiin lisäisin perustulon. Jos olisi perustulo voisin tehdä osa-aikatöitä oman jaksamisen puitteissa.