Työelämän uudet säännöt

Palkattomilla työkokeiluilla on työllistymisessä tärkeä merkitys suomalaisen työelämän ymmärrystä ja kielitaitoa lisäävänä asiana.

Näin sanotaan kokoomuksen eilen julkaisemassa kotouttamistoimenpiteiden ohjelmassa.

Kokoomus haluaa lisätä oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kotouttamista ja työelämän ymmärrystä laittamalla heidät palkattomiin töihin. Tämä kuvastaa hyvin nykyajan työelämän ensimmäistä ja ainoaa sääntöä jokaiselle uudelle työmarkkinoille tulijalle tai työttömyydestä sinne paluuta yrittävälle:

Työstä ei enää makseta palkkaa.

Tätähän minä olen yrittänyt selittää jo monta vuotta. Tavoittena on, että palkat poljetaan mahdollisimman alas käyttämällä kuin taivaan lahjana tulleita turvapaikanhakijoita. Kun heidät pakotetaan tekemään työtä palkatta, niin seuraavaksi palkattomuus tulee koskemaan kaikkia. Vai kuvitteleeko joku tosissaan, että turvapaikanhakijoita varten laaditaan ihan omat säännöt ja kaikki muut saavat jatkaa entiseen tapaan TES:n mukaisilla palkoilla?

Tällä hetkellä palkaton työkokeilu on jo mahdollista tietyin ehdoin esimerkiksi vaikeasti työllistettäville, ohjelmassa perustellaan.

Ei siihen mitään ”tiettyjä ehtoja” tarvita, vaan pelkkä työttömyys riittää. TE-toimisto voi milloin tahansa lähettää työttömälle työtarjoukseksi nimetyn ilmoituksen ja siinä tarjottua työtä on haettava. Nykyisin nämä ns. työtarjoukset ovat lähes pelkästään palkatonta työkokeilua tai työharjoittelua. Paikka on otettava vastaan, vaikka siitä maksetaan vain työmarkkintuki ja yhdeksän euron päivittäinen kulukorvaus. Kieltäytyjä menettää työttömyysetuutensa ja joutuu toimeentulotuelle, jota alennetaan lisärangaistuksena 20 %. Toistuvasta kieltäytymisestä alennus on 40 %.

Nämä samat ”tietyt ehdot” pätevät myös kuntouttavaan työtoimintaan. Lain mukaan se on sosiaalipalvelulain mukaista sosiaalipalvelua niille, jotka eivät kykene palkkatyöhön tai muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Sitä ei ole tarkoitettu työkykyisille ja se on viimesijainen toimenpide. Sillä ei saa korvata palkkatyötä, se ei saa vääristää kilpailua, sitä eivät saa järjestää yritykset eikä sitä ei saa käyttää kunnan talouden tasapainottamiseen. Sen tavoitteena on saada henkilö kuntoutumaan mahdollisimman nopeasti takaisin työmarkkinoille.

Käytännössä näitä kaikkia rajoituksia rikotaan surutta ja sanktioitta. Tässä hyvä esimerkki siitä, miten asiaan suhtaudutaan kunnissa:

12573964_969079403137639_7571917187162925352_n

Kaupunginjohtaja iloitsee siitä, että kuntouttavassa työtoiminnassa olevien määrä on tuplaantunut. Hänellä on syytäkin iloita, sillä jokainen kuntouttavassa työtoiminnassa oleva säästää kaupungilta sen maksuosuuden työmarkkinatuestaan eli sen kuuluisan sakkomaksun ja tuo lisäksi kaupungin kassaan valtion työllistämiskorvausta 10,09 euroa päivässä. Kaupunki paikkaa talouttaan kuntouttavalla työtoiminnalla ja niinpä sillä on varaa palkata toinenkin työvalmentaja. Nämä kaksi työvalmentajaa ovat ainoat, jotka saavat kuntouttavasta työtoiminnasta palkkaa. Kaikki 163 osallistujaa saavat työmarkkinatuen ja yhdeksän euroa päivässä kulukorvausta.

En tiedä mitä he siellä vanhalla meijerillä tekevät ja tuskin tietää kaupunginjohtajakaan. He voivat olla vaikka hippasilla tai leikkiä levyraatia ilman että se kiinnostaa edes valvovia viranomaisia. Tai heitä voidaan käyttää korvaamaan kunnan palkallista työvoimaa. Sekään ei kiinnosta ketään. Uskallan lyödä vaikka vetoa, että aniharva kaupungin päättäjä tietää mitä kuntouttava työtoiminta yleensä edes on. Heille riittää, että he kuulevat maagisen taikasanan työllistäminen.

Kaikkien vielä toistaiseksi palkkatyössä olevien on aika opetella työelämän uusi ja ainoa sääntö: Työstä ei makseta palkkaa. Se on edessä jokaisella, jonka työ voidaan korvata palkattomalla työntekijällä. Eli käytännössä ihan kaikilla lukuunottamatta ylintä johtoa ja työvalmentajan nimikkeellä palkkatyötä tekeviä piiskureita.

***

Kommentointi on sallittu vain omalla etu- ja sukunimellä, jos emme ole erikseen sopineet muusta.

 

Kommentit
  1. 1

    Markku T Koivisto sanoo

    Ihan hyvä, Sakari, että taot tätä ihmisille kalloon. Se nyt ei vaan näemmä mene jakeluun.

  2. 2

    Sakari Rissanen sanoo

    Kaima kirjoitaa ja on aikaisemminkin kirjoittanut, kristallin kirkasta faktaa mm. tästä ilmaisen työn teettämisestä ja sen koko ajan lisääntymisestä.Kaikki tärkeitä asioita täytyy jaksaa toistaa,ei net mene muuten ihmisten jakeluun. Laitan vielä tämän veljenpoikani kirjoituksen Uudesta Suomesta (28.12.2015) tänne,koska Otto on ollut tuossa ilmaisentyön lihamylyssä ja puhuu siis vahvasti kokemuksestaan.http://burwin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209015-tyottomyydesta-teollisuutena

    • 4.1

      Saku Timonen sanoo

      SDP ei ole hallituksessa ja uusin ehdotus tulee kokoomukselta. Perussuomalaisille ja keskustalle se sopii. Tämä on sitten kai sinun mielestäsi sosialidemokratiaa.

  3. 5

    Laura Leinonen sanoo

    Taas niin kylmäävän asiallinen juttu, että hirvittää. Nuorena korkeakoulutettuna todella pelkään työttömäksi jäämistä – kuntouttavasta työtoiminnasta tuskin enää noustaan, vaan siinä umpikujassa sitä sitten ollaan, game over.

    Haluaisin muistuttaa viittauksista lehtijuttuihin. Olisi ihan perusteltua ja tarpeellista avoimuuden ja todistettavuuden kannalta, että lehtileikkeen yhteydessä olisi näkyvillä tiedot lehdestä ja julkaisupäivästä, kuten vanhaan hyvään aikaan on tosi jämptisti ollut tapana. Haluaisin itsekin selata kyseisen lehden.

    Kiitos, että olet hyvien puolella.

    • 5.1

      Saku Timonen sanoo

      Valitettavasti en tiedä lehtileikkeen alkuperää, näin sen itsekin vain Facebookissa tuollaisena.

      • 5.1.1

        Anna Sivula sanoo

        Teksti julkaistiin Lauttakylä -lehdessä 20.1.2016.

  4. 6

    Heikki Sormunen sanoo

    Irvokkainta tuossa erilaisessa palkattomassa työssä olemista kutsutaan ”kannustavaksi sosiaaliturvaksi”. Saa nähdä, milloin ollaan siinä pisteessä, että firma YT-neuvottelee työntekijänsä kortistoon ja ottaa heidät työkokeilijoina, tai -harjoittelijoina takaisin entisiin tehtäviinsä.

    Kun kokoomuslaiset puhuvat, että minkä tahansa työn vastaanottamisen pitää olla työttömyyttä kannattavampi vaihtoehto, niin silloin he tarkoittavat työttömyys- ja sosiaaliturvan rajua heikentämistä ja halpatöihin pakottamista.

    Palkkojen leikkaamista kutsutaan ”yhteiskuntasopimukseksi”. Tekeillä on pakkolaki, ellei ”sopimusta” synny. Jos pakkolaki astuu voimaan, ei mikään estä myös uusien työelämää koskevien pakkolakien säätämistä. Silloin sanktiot koskevat kaikkia, eivät pelkästään työttömiä.

    • 6.1

      Katja Mannerström sanoo

      Heikki, ei tällä hetkellä ole ainakaan mahdollista että firmassa olisi yt:t ja sitten otettaisiin työkokeilijoita. Sellainen firma ei saa ottaa työkokeilijoita. Olen nähny monen työkokeilusopimuksen joka ei mene te-toimistossa läpi mm tästä syystä.

      Itse teen kunnalla työllisyyspalveluissa töitä ja näen, että on paljon sellaisia ihmisiä, jotka nimenomaan haluavat kuntouttavaan työtoimintaan. Koskaan en ole ohjannut sellaiseen täysin työkykyistä ihmisten.

      En ole myöskään koskaan nähnyt, että te-toimisto olisi lähettänyt kenellekään työtarjousta työkokeilupaikasta. Onko kenelläkään kokemusta tästä? Haluaisin mielelläni tietää onko se totta.

      • 6.1.1

        Heikki Sormunen sanoo

        Ei nyt, mutta kirjoitinkin, että saa nähdä, milloin ollaan siinä tilanteessa…

      • 6.1.2

        Tero Salonen sanoo

        Itse olen joutunut työkykyisenä kuntouttavaan työtoimintaan. Yksikään lääkäri ei ole todennut minua työkyvyttömäksi tai alentuneesti työkykyiseksi. Tällaista lääkärinlausuntoa ei ole olemassa. Kuntoutus päivät oli tiistai ja torstai. Tein ohella palkka työtä maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin, sekä opiskelin iltaisin aikuiskoulutuksessa. Näistä kaikista on olemassa työtodistukset sekä palkkatyöstä että kuntouttavasta työstä, sekä vielä iltakursseista. Päivämääristä näkyy että nämä ovat toteutuneet samaan aikaan.

        • 6.1.2.1

          Tero Salonen sanoo

          Ne päivämäärät näkyvät myös te toimiston rekistereissä sekä tilinauhat myös kelan rekistereissä. Kelassakaan ei ihmetellä että viikon joka toinen päivä henkilö pitää leikkiä kuntoutettavaa ja joka toinen päivä hän on palkkatyössä.

      • 6.1.3

        Tero Salonen sanoo

        Jos epäillään että ihminen on huonossa kunnossa, niin luultavasti lääkärin pitäisi tutkia ja tiedustella häntä, että mikä hänen tilanteensa on. Itse en nähnyt lääkäriä tai sosiaalityöntekijää koskaan. Työvalmentajan ja te virkailijan näin kerran vuoden aikana. Ihan alussa kun ensimmäinen sopimus tehtiin. Minkäänlaista suunnitelmaa ei ollut tavoitteista tai mistään muustakaan. Ei minkäänlaista välipalaveria että miten menee. Lopussa sain sentään työtodistuksen, jonka työtehtävät kyllä ovat hyviä. Kyseessä on sosiaalipalvelu niin outoa ettei näe sosiaalityöntekijää koskaan koko jakson aikana.

        • 6.1.3.1

          Tero Salonen sanoo

          Minulla ei ole koskaan ollut päihdeongelmaa. Enkä ole koskaan ollut edes a klinikan asiakas. Ammatiltani olen rakennusalan työnjohtaja sekä sähkö-ja turvallisuusjärjestelmien suunnittelija. Sen voin kertoa että kyseinen te virkailija ilmeisesti vihasi henkilöitä jotka työskentelivät laskutus osuuskunnan kautta. Näin kosti henkilöille jotka eivät tehneet hänen poliittisen kannan mukaan. Eli ollut tavallinen palkansaaja.

          • 6.1.3.1.1

            sanoo

            No, nyt voi työnjohtaja joka laskutaa itseään laskutusosuuskunnan kautta kiittää Porvarihallitusta siitä, että olet muuten tästä lähtien TE palveluiden ja heidän päätöksien puolesta yrittäjä.

        • 6.1.3.2

          Teemu Karvonen sanoo

          Ei taida ihan lakipykälien mukaan homma mennä missään tämän touhun osalta :). Kaverini on ollut kohta viisi vuotta ”kuntoutumassa”. Uutta paperia vaan naaman eteen allekirjoitettavaksi työntävät ja homma senkun jatkuu. Onneks hän on huumorimiehiä.

          • 6.1.3.2.1

            Teemu Karvonen sanoo

            Onkohan työvoimavirkailija, tai joku kunnan työnohjaaja myöskin työterveyshuollon ammattilainen? 😀

      • 6.1.4

        Ilona Asp sanoo

        Olen terve ja työkykyinen, mutta jouduin silti kahdeksi vuodeksi kuntouttavaan työtoimintaan. Yhteen entiseen työpaikkaani, muuten. Työtoimintajaksot uusittiin ”automaattisesti”. Oikean työpaikan saamisen kannalta koko kahden vuoden jakso oli tyäsin hyödytön.

      • 6.1.5

        Joni Pelkonen sanoo

        ”Itse teen kunnalla työllisyyspalveluissa töitä ja näen, että on paljon sellaisia ihmisiä, jotka nimenomaan haluavat kuntouttavaan työtoimintaan. Koskaan en ole ohjannut sellaiseen täysin työkykyistä ihmisten.”

        Ainakin Imatralla viitisen vuotta sitten työtoimintakeskuksen haastatteluun ohjattiin kaikki työttömät. Tai ei pelkästään ohjattu vaan määrättiin. Samoin ns. kuntouttavan työtoiminnan infotilaisuuksiin, joissa kaikille jaettiin allekirjoitusta vailla oleva kuntouttavan työtoiminnan sopimus, määrättiin ilmeisesti kaikki vähänkin kauemmin työttömänä olleet.

        Työtoimintaan meni ihmisiä joille oli uskoteltu että sitä kautta saisi työpaikan. Tämän valheen kertoivat infotilaisuudessa työttömyystoimiston työntekijät.

        • 6.1.5.1

          Tero Salonen sanoo

          Meilläkin oli info tilaisuus jonne pitkään työmarkkina tukea saaneet ohjattiin. He ilmoittivat että mitkään nollasopimukset tai tarvittaessa töihin kutsuttavat puitesopimukset eivät kelpaa. Eli myös esim kaupan kassassa oleva työntekijä voidaan ohjata kuntouttavaan työtoimintaan samaan aikaan töiden kanssa. Muistaakseeni he sentään rehdisti myönsi että kyse on kunnan sakkomaksuista. Eli kuntatalouden paikkausta.

          • 6.1.5.1.1

            Teemu Karvonen sanoo

            Onhan tuo kyllä aikas perverssiä touhua. Tähän on tultu ja kauemmas mennään.

      • 6.1.6

        Maru Tanninen sanoo

        Minulle on löhetetty kerran, kun muuti njuuri uudelle paikkakunnalle, olisikohan 4 vuotta sitten.

    • 6.2

      Olli Minkkinen sanoo

      Minulla on positiivinen kokemus työkokeilusta. Olin pitkään työttömänä/työkyvyttömänä ja olin työssä aiemmin uupunut. Siksi en uskaltanut palata työelämään. Lisäksi halusin kokeilla uutta alaa – ja menin työkokeiluun. Pärjäsin ihan hyvin ja sain uutta kokemusta. Minun elämässäni työkokeilu ja sen jälkeinen palkkatuki-työ toimi hyvin. Nyt olen kuntoutunut opintojani/kykyjäni vastaavaan kokopäiväiseen työhön keskitason johtotehtäviin.
      En ole sitä mieltä, että työkokeilulla korvattaisiin tavalliset työt.

      • 6.2.1

        liisa hirvonen sanoo

        Sairauteen perustuva työkyvyttömyys ja siihen liittyvä kuntoutustuki on eri asia.

      • 6.2.2

        jukka mäkinen sanoo

        Tällaisia kokemuksia monella mutta toiset haluaa tämän kieltää koska sitä kannattaa Kokoomus

        • 6.2.2.1

          Tero Salonen sanoo

          Tuo vaan pitäisi muuttaa vapaaehtoiseksi, eli ottaa karenssin uhka pois.

      • 6.2.3

        liisa hirvonen sanoo

        Väärin tulkittu, jukka mäkinen.

        On ihan ookoo, jos ihminen saa hoitoa ja apua, niin että tervehtyy (kuntoutuu työkykyiseksi). Kaikki eivät hoitoakaan saa, enää. Kuntoutustuki työkyvyttömyyden perusteella on aivan eri asia kuin kuntoututtava työtoiminta, johon voidaan määrätä sosiaaliturvan menettämisen uhalla ja ilman minkäänlaista lääketieteellisiä tai muitakaan perusteita.

        Työttömyys ei ole yhtäkuin työkyvytön tai sairas. Edes työttömän ei tarvitse tehdä palkatonta työtä ellei itse vapaaehtoisesti halua tehdä vapaaehtoistöitä (ne, omaehtoiset työt, nehän juuri on kielletty).

  5. 7

    Teija Liukas-Uusitalo sanoo

    Välillä ihmettelen, miksi, Teppo Palmroosia lukuunottamatta, kuntouttavassa työtoiminnassa mukana olevat eivät nouse äänekkäästi barrikadeille vaatimaan oikeuksiaan?
    Hieman yleistäen pohdin, että onko heidät saatu viranomaisten toimesta niin täysin nujerretuksi uskomaan, että ovat osansa ansainneet? Sen tiedän, että ainakin päihdetaustaiset ovat tottuneet saamaan surkeaa palvelua ja ala-arvoista kohtaamista missä sitten asioivatkin. Eivät kaikki, mutta suurin osa – ja tarinat elävät synnyttäen pelkoa ja ennakkoluuloja viranomaisia kohtaan.

    Ymmärrän hyvin juuri kuntoutuvien päihderiippuvaisten hiljaiselon, koska kynnys nostaa itsensä esille on monille entisille käyttäjille liian korkea. Päihderiippuvaisen leima on ikuinen ja tekee työnsaannin käytännössä todella vaikeaksi, jos taustat paljastuvat. Mm. jopa monet korvaushoitopotilaat joutuvat salaamaan hoitonsa työnantajaltaan – eivät kuitenkaan kaikki, mutta maailma muuttuu siinä asiassa todella hitaasti.

    Työssäkäynti nostaa työtä vailla olleen ihmisen sosiaalista statusta merkittävästi ja kohottaa henkilön oman arvon tuntoa. Olenkin oman työni näkökulmasta saanut monet kerrat nähdä, miten päihdekuntoutujan rinta röyhistyy hänen kertoessaan minulle olevansa menossa _töihin_. ”Kuntouttavaan, mutta kuitenkin…” Eli osalle työttömistä kuntouttavakin työtoiminta on tervetullutta, varsinkin jos tiedossa on sen rajallinen kesto ja mahdollisuus vapaaehtoisesti jatkaa jos voimia riittää.

    Olen oman työni näkökulmasta myös niin monet kerrat nähnyt toivon kipinän työkokeilussa olevan, hyväkuntoisen päihdekuntoutujan silmissä, kun hän kertoo pyytäneensä jatkoa työkokeiluunsa vakituisen palkkatyön toivossa – ja olen niin monet kerrat nähnyt sen pettymyksen, kun henkilö ei saakaan jatkaa työkokeiluaan, koska paikkaan on tulossa seuraava työkokeilija.
    Turhautuminen on melkein käsinkosketeltavaa: työhön tarvittavat taidot omaksunut, motivoitunut henkilö laitetaan matkoihinsa ja tilalle otetaan joku, joka opettelee kaiken alusta. Koko ajan työkokeilussa olevalle on väläytelty vakinaistamisen mahdollisuutta.
    Onkin suuri kysymysmerkki, miksi on kannattavampaa potkia palkkatyöstä haaveillut, työhön motivoitumisensa osoittanut osaaja pois ja ottaa tilalle? Kyse ei varmasti ole ennakkoluuloista, koska työkokeiluun on alunperinkin on valittu nimenomaan päihdekuntoutuja.

    Nämä ovat minun välillisten kokemusteni aikaansaamia henkilökohtaisia pohdintoja, jotka ovat syntyneet keskusteluista omassa työssäni kohtaamieni henkilöiden kanssa (ehkäisevässä terveydenhuollossa ja terveysneuvontapisteessä).

    • 7.1

      Erkki Posti sanoo

      Kuntouttavassa työtoiminnassa mukana olevat eivät nouse barrikadeille, koska vastapuolella on valta ja oikeus tuomita niskuroijat menettämään jo ennestäänkin minimaalinen toimeentulonsa. Parempi pitää turpa kiinni ja kadota tapettiin.

    • 7.2

      Tero Salonen sanoo

      Näissä on kyse väärinkäytöksistä, joista ihmiset on kannellut aluehallinto virastolle ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Väärinkäytöksiä on kyllä paljon. Suomalaiset ovat rauhallista kansaa. Noista kanteluista saa kyllä asianmukaista kohtelua, joten älkää vaan menkö ottamaan oikeutta omaan käteen.

  6. 8

    Maru Tanninen sanoo

    Mulla kävi jopa niin uskomaton tuuri että 7 kk työttömyyden jälkeen pääsin oikeesti palkkalistoille, tosin haastattelun jälkeen tuntui vähän siltä että siellä vaaditaan aivan järjettömästi pieneltä ihmiseltä.. No näkee sitten kuinka käy..

    Tuosta mietitittiin (ehkä vähän naiivisti) että tuttavani käynyt 1,5 vuotta kuntouttavassa työtoiminnassa, ja toiminta on välillä tosi järjetöntä. (mennään kolaamaan 2 cm lumikerrosta kun seuraavana päivänä on luvattu +10 lämpöä). Samaan aikaan puhutaan siitä vanhusten yksinäisyydestä yms. että jos tätä on pakko harrastaa niin voisiko sitä edes ohjata järkevämmin, ns. vapaa-ehtoistyön tapaisena, olisi varmaan merkityksellisempää ja sitä kautta miellyttävämpää täysin työkykyisille ihmisille… ?

  7. 9

    Jorma Pihlava sanoo

    Tutkin lämpimikseni taustoja, kun tunnistin lehden leikkeestä. Jutussa kuvailtu päätös on tehty 18.1.2016, joten lainauksen täytyy olla 20.1. ilmestyneestä Lauttakylä-lehdestä.

  8. 10

    Tomi Virtanen sanoo

    Kyse on työttömien ja vähäosaisten TOTAALISESTA nujertamisesta johon nyt etenkin kokooomuksen toimesta pyritään.

    Välillä tuntuu siltä että kuolema olisi näille ihmisille armollisempi vaihtoehto johon ryhmään itsekin kuulun.

  9. 11

    Tarja Kukkanen sanoo

    Työssäni sosiaalipuolella näen myös sen puolen, että (etenkin nuoret) työttömät eivät edes halua mennä töihin, koska saavat rahaa vain kotona olemisesta. Näen tässä todella tärkeänä sitouttamisen oikeaan päivärytmiin ja työnteköön rahan saamiseksi. Ja siis nyt puhun niistä, jotka eivät juuri koskaan ole edes olleet töissä, nostavat toimeentulotukea ja sanovat suoraan, ettei työnteko ole heitä varten. En näe, miksi heille pitäisi yhteiskunnan maksaa siitä, että vain ovat kotona ja pelaavat.

    Kuntouttava työtoiminta on minusta hyvä alku niille, jotka monen vuoden syrjäytymisen ja kotonaolon jälkeen opettelevat arkirytmiä kyllästyttyään kotonaoloon. Toki siinä voisi olla joku täky motivoimassa…..

    • 11.1

      Joni Jurmu sanoo

      Kuntouttava työtoiminta, ja kaikki muukin palkaton työ lähinnä nujertaa ihmisen lopullisesti. Ei se paljon mieltä ylennä kun teet työtä mutta palkkaa et tule koskaan siitä saamaan!

    • 11.2

      Päivi Tyni sanoo

      Miksi kaikkien pitäisi omaksua ”päivärytmi” ja haluta töihin, kun kerran töitä ei kaikille ole eikä tule enää ikinä olemaan automaation ja digitalisaation seurauksena? Onko ihmisen arvo kiinni vain työstä? Eikö ole hyvä, että työpaikat säästyvät niille, jotka töitä tarvitsevat itsensä arvokkaaksi kokemiseen? Se, että osa kansasta täytyy ”elättää kotiin” johtuu siitä, että (ainakaan vielä) elinkeinoelämälle tarpeettomia ihmisiä ei saa ”turhina” kuitenkaan saunan taakse viedä. Ihmisellä on oikeus elää, vaikkakin minimitoimeentulolla, ihan vain siksi, että hän on ihminen.

    • 11.3

      Tero Salonen sanoo

      tämän nuorten työ ei ole minua varten asenteen perusteella ei voi kaikille määrätä työhön 9€ lla. Nyt sinne ohjautuu ammattilaisia jotka vaikeuttavat palkansaajien asemaa. Palkansaajia jää jopa työttömäksi tämän takia.

    • 11.4

      liisa hirvonen sanoo

      No, SoTe aloilla on ollut jo YT-neuvotteluja, lisää on varmaan luvassa kun Soteuudistus karsii ”turhat” työpaikat. Voi olla, että monen niillä aloilla työskentelevän työsuhde päättyy. Viimeistään silloin muuttuu käsitys ”rahasta jonka saa kotona olemisesta” tai palkattoman työn ihmeitä tekevästä voimasta.

  10. 12

    Anneli Kanto sanoo

    Ilmaistyön teettäminen leviää niin että hirvittää. Taiteilijoille ja kirjailijoille tarjotaan työstä (esiintyminen, opettaminen) palkan sijaan ”näkyvyyttä”. Tieteen tekijöiltä odotetaan ilmaisia esiintymisiä symposiumeissa ja seminaareissa – palkaksi tarjotaan ”meriittejä”. Tieteellisten tapahtumien järjestäjiltä edellytetään talkootyötä.
    ”Harjoittelijoilta” tai ”assistenteilta” odotetaan ammattilaisen työpanosta ja vaaditaan osaamista, palkaksi tarjotaan ”työkokemusta”.
    Työstä pitää maksaa palkkaa. Kun siitä periaatteesta aletaan lipsua, ei loppua tule.

    • 12.1

      sanoo

      No niin juuri!
      Joskus naurattaa (samalla ahdistaa) kun näkee ilmoituksia joissa ei palkasta puhettakaan, taikka se on sellainen jolla ei edes elä ilman muita tukia, joissa hehkutetaan sitä kuinka palkitsevaa on tiimin hyvä yhteishenki, meriitit ym.
      Tai no.. ”meriitit”.
      ”Palkkaa emme voi maksaa, jos ollenkaan mutta nauti hyvästä yheteishengestämme, mukavasta työympäristöstä sekä ilmaisesta aamukaffista!”
      Ja kohta kaikki seuraavat perässä (niin mikä seuraa johtajaa – yhteiskunta?).
      Huoh.
      Nytkin sitä tehdään jo aivan liikaa.
      Juuri se mitä sanoit, kun periaattesta aletaan lipsumaan…
      ”No kyllä nyt vähän tästä voi joustaa (lue lipsua), ei se mitään meinaa.”
      Säästetään, säästetään mutta mistä?
      Valtio jolla ei ole palkallisia duunareita, ei saa myöskään verotuloja.
      Siinä säästämistä kerrakseen, jossa vajotaan vain syvemmälle suohon.

    • 12.2

      liisa hirvonen sanoo

      Työstä pitäisi maksaa palkka. Aivan totta. Mutta kun työelämässä on jo ollut, vuosia – ellei vuosikausia – mahdollista saada täysin tai miltei täysin palkatonta työvoimaa, niin palkasta voi tinkiä aivan jokaisen kohdalla. Työelämän uudet säännöt.

      Ne koskevat jokaista. Eivätkä ainoastaan ”niitä toisia”. Ammattiin, koulutukseen, asemaan, työkokemukseen katsomatta. Eduskunta on säätänyt lakeja joiden perusteella palkatonta työtä voi teetättää jo melko helposti ihan laillisesti, tai tulkiten näitä lakeja oman mielen mukaisesti.

  11. 14

    Irene Huhtilainen sanoo

    Tällä menolla näyttää siltä, että meillä on tulevaisuudessa iso joukko ihmisiä jotka ovat tehneet työtä vuosi- tai vuosikymmenet, mutta eläkettä heille ei ole juurikaan karttunut. Nuorena sitä ei ajatella ja vanhempana on jo myöhäistä. Nimittäin kelan maksamasta peruspäivärahasta ja työmarkkinatuesta ei eläkettä kerry. Työttömälle tämä on kohtuutonta entisten kohtuuttomuuksien päälle.

  12. 16

    Joni Jurmu sanoo

    Miten meillä voi olla näin totaalisen umpiersurkeat päättäjät vuodesta ja hallituksesta toiseen? Nykyinen hallitus ”nostaa rimaa” surkeudessa oikein roimasti lisää. Mitä hallitus aikoo tehdä kitkeäkseen karenssin uhalla teetettävän palkattoman orjatyön? Niinpä, ei mitään, ainoaa aikomus on pahentaa tilannetta esntisestäänkin. Sivistysvaltiossa työstä maksetaan palkkaa. Myötähäpeä on suuri hallituksen tumpulointia katsellessa.

    • 16.1

      Jore Puusa sanoo

      Kysyt, miten meillä voi olla umpisurkeat päättäjät vuodesta toiseen?

      KOSKA ME OLEMME ÄÄNESTÄNEET HEIDÄT VALTAAN. Tulipa huudettua asia.
      Olen katsonut poliitiikkaa Suomessa lehtikuvaajana vuodesta 1976. Oli se millaista tahansa, niin sen saavat aina aikaan tavalliset pöljät suomalaiset, jotka demokratian perustein äänestävät edustajansa valtaan ja keskimäärin kuukauden kuluttua äänensä antamisesta alkavat itkeä, miten huonoja päättäjät ovat.
      J…lauta, kansa vaihtoon, maa on hyvä sinänsä.

      • 16.1.1

        Tero Salonen sanoo

        Puolueet eivät ole helppo lukuisia. Saku on tietääkseeni sdp puoluetta, jonka kanssa olen hyvin pitkälle asioista samaa mieltä. Mutta täälläpäin olevat sdp henkilöt ajavat täysin vastakkaista ajattelu maailmaa. Nämä kaksi sdp henkilöä ovat toistensa vastakohdat mutta samaa puoluetta. Tuo asia puolueissa tekee äänestämisessä toisille vaikeaa. Ihmiset seuraavat mitä puolue henkilöstö tekee, eikä pelkästään vaalilupauksia.

  13. 17

    Leila El Shafei sanoo

    Olen itse töissä Helsingin kaupungilla ja kaupungilla on kuntouttavassa työssä Tukiryhmissä töissä ihmisiä jotka toimivat kotihoidon apuna lähinnä erilaisissa saattotehtävissä esim. sairaalaan, tk:seen, käyvät kaupassa, palauttavat apuväneitä jne. Olisi kiinnostavaa tietää kuinka moni näistä ihmisistä työllistyy ihan palkkatöihin näiden ilmaisten töiden jälkeen. Joskus harvoin tulee joku näistä tukiryhmän työllistyneistä kertomaan että ovat saaneet edes jonkun määräaikaisen työn. Joukossa on maahanmuuttajia, jonkun pitkäaikaisen sairauden takia pois työelämästä joutuneita jotka tulevat kokeilemaan työntekoa, sekä alkoholismista toipuvia. Naapurini n. 50v nainen joka on ollut työttömänä 2 vuotta sai juuri tietää pääsevänsä tällaiseen työkokeiluun ja tuntui olevan siitä tyytyväinen. Itse olen kovasti miettinyt hyöty/haitta näkökohtia tästä toiminnasta yksilölle/yhteiskunnalle, olisi kiinnostavaa lukea tutkimusta/tilastoa tämän toiminnan hyödyistä ja haitoista.

    • 17.1

      Saku Timonen sanoo

      Tutkimuksen (Karjalainen & Karjalainen) mukaan näistä palkattomista töistä siirtyy palkkatöihin 1-2 %. Ei enempää.

    • 17.2

      Ilona Asp sanoo

      Oma epäilykseni on, että kun terveen ja ”normaalin” näköinen ihminen joutuu kuntouttavaan, hänen epäillään olevan esim. mielenterveysongelmainen. Koska eihän terve ihminen voi joutua mihinkään ”kuntoutukseen”. Siis kuntouttavaan joutuminen ns. pilaa ihmisen maineen; ei suinkaan auta työllistymään.

    • 17.3

      liisa hirvonen sanoo

      Te-toimistoilla on tarjota vain kolme vaihtoehtoa, näin on ollut jo monta vuotta: 1. Työvoimapoliittinen koulutus (kursseja jotka rahoitetaan työllistämismäärärahoilla) 2. Työkokeilu tai työharjoittelu (palkatonta työntekoa) 3. Kuntouttava työtoiminta (palkatonta työntekoa). Kuntien työllistämisyksiköt voivat tehdä palkkatukipäätöksiä, jolloin työttömälle maksetaan TES:n mukainen palkka (usein -25% työaika). Jos siihen annetaan määrärahoja. Hallitus kuitenkin leikkasi aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoista 30% – aktiivinen tarkoittaa tässä yhteydessä valtion palkkatukea.

      Työpaikkoja ei ole riittävästi. Eikä niitä synny heikentämällä entisestään työttömien tilannetta. Palkatonta työtä tullaan teettämään entistä enemmän, koska työttömien määrä kasvaa. Tässä nyt jo yli puolen miljoonan joukossa on hyvin monille aloille koulutettua, ammattitaitoista ja osaavaa väkeä.

      Uskokaa nyt se, mitä Saku kirjoitti: Työstä ei tarvitse maksaa palkkaa. Se on edessä jokaisella, jonka työ voidaan korvata palkattomalla työntekijällä. Teettää ilmaiseksi. Kaikki eivät voi kieltäytyä tekemästä palkatonta työtä. Ne, jotka voivat, niiden kannattaa sanoa: ei kiitos! Ja tuntea solidaarisuutta toisia kohtaan, yli kaikkien ammattirajojen.

  14. 18

    Pekka Rintamäki sanoo

    Olisi aika jo päättäjienkin herätä siihen, että työttömyyttä ei tarvitse hoitaa. Se paranee ihan itsestään jos hoidetaan työllisyyttä.

    Jos kunnanjohtaja iloitsee siitä, että kuntouttavaan työtoimintaan komennettujen määrä kasvaa niin paljon, että joudutaan palkkaamaan lisää ohjaajia, niin kai hän samalla sitten iloitsee siitä jos tänä vuonna murtaa lonkkansa useampi kuin viime vuonna?

  15. 19

    Carolus Linden sanoo

    Palkattoman työkokeilun suurimmat epäkohdat ovat niissä rajoituksissa, jotka koskevat sen tarjoamisen mahdollisuuksia ja siinä, että siihen voidaan ”kiristyksellä pakottaa” tukien menettämisen uhan kautta.
    Kansalaisten toimeentulonsta huolehtimiseksi olisi mielestäni paras keino harkinnanvarainen kansalaispalkka tai perustulo (miksi sitä sitten kutsuttaisiinkaan). Nykyisen järjestelmän edellyttämä taistelu eri tukimuotojen ja niiden ehtojen kanssa on kohtuuton rasite tukien saajille. Lisäksi vaatii tukiviidakon aiheuttama byrokraattisuus aivan turhan paljon kuluja.
    Miten tahansa ”perustulo” määritelläänkin, tulisi sen perustua lakisääteiseen oikeuteen, joka takaa toimeentulon yhdeltä viranomaiselta tarvittaessa saatavan tuen kautta. Tämä tuki ja toimeentulo pitäisi määrittää siten, että se riittää kattamaan ”pakolliset menot” sekä antaa mahdollisuuden ”kohtuulliseen elintasoon”.

  16. 20

    Samppa sanoo

    Sain eilen tarjouksen jälleen työkkäristä kuntouttavaan työtoimintaan. Olen ollut siinä aiemminkin ja koin sen hyödyllisenä, mutta sanoin, että vastedes haluan myös työstäni palkkaa. Virkailija sanoi aika suoraan vastauksessaan ”No onhan nyt jotain tehtävä tukiensa eteen!”

    Saa nähdä saanko karenssia. Olisi tietyssä mielessä jopa hauskaa, vaikka se tietäisi varmaan velkaantumista ja taloudellisesti vaikeita aikoja. Pyytäisin lisäämään ”ei oikeutta työmarkkinatukeen” lausuntoon omat kommenttini, että ”On työmarkkinoiden käytettävissä, muttei suostu ilmaisiin töihin”

    Oon tähän mennessä aina saanu työkkäristä hyviä kokemuksia, mutta eilinen virkailija oli pohjanoteeraus. Kuulemma meillä nuorilla on niin helppoa maata vain kotona tuilla. Samalla kuitenkin CV:täni katsoessaan tokaisi, että täällä on sen verran paljon aukkoja, että tuskin sua kukaan töihin ottaa ja kannattaa mennä kuntouttavaan työtoimintaan, jotta ovet työelämään aukeaa. Ei viimeksi auennut, vaikka koko talo piti työpanoksestani, sain hyvät suositukset ja muuta. Ei kunnat palkkaa lisää työvoimaa, koska kuristava talouspolitiikka ja varoja ei ole. Ilmainen työvoima tottakai kelpaa.

    Kirjoitan tähän poikkeuksellisesti nimimerkillä, koska aika henkilökohtaisia asioita. Toivottavasti menee läpi, koska johonkin mun asia piti purkaa ja tää sopi aiheeseen kuin nappi silmään.

    • 20.1

      Ilona Asp sanoo

      Asia on juuri näin! Miksi palkata, kun väkeä saa ilmaiseksikin. Eikä kuntouttava totisesti ole mikään ovi työelämään. Tai – voisi olla, ehkä, mahdollisesti; jos siihen liittyy sopivia suhteita. Ja suhteilla töitä saa ilman kuntouttavaakin.

  17. 21

    Jari Jyrkänkoski sanoo

    Olen samaa mieltä asiasta mutta oikein toteutettuna siitä on apuakin. Itse tosin sain Kevan maksamaa kuntoutustukea työkokeilun ajalta ja nyt aloitin nuoriso-ohjaajan opinnot oppisopimuksella melkein täydellä palkalla josta Keva maksaa osan. Työkokeilu on hyvä oikein käytettynä.

  18. 22

    sanoo

    Palkaton työ on ihmisyyttä halventava kauhistus, joka ei menesty ilman puolustelua ja normaalistamista. Keinot ovat niin monet, jotten niitä jaksa nyt käydä luettelemaan, mutta johan niitä näyttää mainitun tässä kommenttilaatikossa ilman minuakin. Missä tarve, siellä selitys, niin töppäilylle käytöksessään yksilöiden kesken kuin väärinkäytökselle julkisessa elämässäkin. Sellainen se ihmisluonto vain on. Mutta fuulaa palkaton työ on silti, lainausmerkit joutaisi ympärilleen saada. Rahaa ei ole, sitä ei kerry minne palkansaajan valuutta yleensä virtaa, ei ole antaa työsuhde- eikä palkkatietoja minne niitä saa yhä tässä maassa jaella, aina annetaan turhaa toivoa mikä romahtaa ja sitten on se melko totaalinen ihmisarvokato. Vaikea sanoa, että mikä on kaikkein katalinta, mutta varmaa on ettei yksikään ainakaan hyväksi ole. Ihan turha selitellä, että koetun epäoikeudenmukaisuuden karuudella mitattuna aika on yhtään parempi, vaikka vankila ja huoltola -niminen sosiaalivankila eivät enää olekaan työvoimapoliittinen toimenpide tai sosiaalityön keino. Siksi syrjintäkiellot, ihmisoikeusvelvoitteet, perusoikeudet ja mitä niitä kaikkia nyt onkaan. Juuri siksi, että ihminen ei toistaisi samoja hirvityksenkauhistuksia, jotka on jo kerran tuomittu, kielletty ja lopetettu. No, edes nyt sukupolven tai parin ajaksi, kunnes ne ovat taas lähes muotia.

  19. 23

    Saku Timonen sanoo

    Lukekaa koko juttu ennen kuin ryntäätte kommentoimaan. Sanoin selvästi, että täällä kommentoidaan vain etu- ja sukunimellä, ellei kanssani ole muuta sovittu. Nimimerkillä tai etunimellä kirjoitetut kommentit poistetaan armotta niiden laadusta riippumatta.

  20. 25

    Jeremias Tampio sanoo

    Viime eduskuntavaalien (2015) alla työttömien vaalikone paljasti kaikessa karuudessaan kylmän ja kovan suhtautumisen työttömiin. Esimerkiksi vaalipiirini (Pirkanmaa) vaalikoneen tavoittamista kansansedustajista 12/13 kannatti riemurinnoin kuntouttavaa työtoimintaa. Kun Pirkanmaalta valitaan 19:ta edustajaa, ei tämä hyvää kuvaa anna siitä maailmasta, joka osattomuuden kurimukseen joutunutta ihmistä odottaa.

    Kuntouttavalla työtoiminnalla, oikeammin sanottuna” palkattomalla orjatyöllä”, on laaja kannatus yli puoluekentän. Sitä pidetään ikään kuin ihmisluontoa jalostavana ja elämän hienosäätöä rakentavana toimenpiteenä, jonka kunta hyvää hyvyyttään tarjoaa onnettomalla lusmuilijalle että hän saisi elämästä kiinni. Mihinkään oikeaan työhön se ei tietenkään johda.

    Suurimmat tätä orjamarkkinameininkiä kannattavat puolueet ovat: KOK, KESK, SDP, VAS ja VIHR. Perussuomalaisten ja vasemmistoliiton ehdokkaiden kesken esiintyi hajontaa, mutta muuten rintama on hyvin yhtenäinen. Vain neljä eduskunnnan ulkopuolista pikku puoluetta: Itsenäisyyspuolue, Kommunistinen työväenpuolue, Suomen kommunistinen puolue ja Piraatit tuomitsivat selkeästi kuntouttavan työtoiminnan. Jokainen voi itse ajatella mitä se tästä ajasta kertoo. Työttömien vaalikone löytyy osoitteesta:
    http://www.tatsi.org/vaalikone/

    Kun asenteet ovat tälläiset, ja kun sosiaaliturvasta, oikeudenmukaisuudesta ja empatiasta on tullut kirosanoja, ei ole vaikea ennustaa mikä tulevaisuus vähäosaisia odottaa. Tiedossa on armottoman raaka taistelu siitä kuka ylipäätänsä saa elää, opiskella, sairastaa ja saada apua työttömäksi jäätyään.

    Sivistysporvarit meiltä on jo kadonneet ja nyt on katoamassa sivistysvasemmistokin; jos sitä on enää pariin vuosikymmeneen edes ollut. Suomen pölvästistä kansasta saa laittaa puolet vaihtoon ja 80 % niistä, jotka meitä nyt johtavat.

  21. 26

    Jesse Heinonen sanoo

    Ja joku vielä ylistää kapitalismia niin erinomaisena asiana. Kuitenkin juuri sen takia maailmassa on enemmän orjuutta kuin koskaan ennen orjuuden kieltämistä, ja juuri sen takia tämänkaltainen orjuus, ”työkokeilu” on laillista ja yhä enenevässä määrin hyväksyttyä. Rikkaan ainut tavoite on rikastua, eikä siinä juuri ketään kiinnosta köyhän olot.

    Ihmiskunta on koko historiansa ajan ollut aina jakautunut kahteen leiriin. On rikkaat, eli ns ”eliitti” (inhottava sana muuten) ja köyhät, eli ne pelinappulat. Jokaikinen sota on rikkaiden sota toisiaan vastaan, ja pelinappuloina ovat köyhät, ja jokaikinen tuote on rikkaiden tavoittelema kolikko omaan taskuun, jonka ovat takoneet nämä köyhät pelinappulat.

    Ei muuten ihme, että ollaan tappamassa maapalloa sukupuuttoon. Ollaan kuitenkin loppupeleissä ainut historian tuntema itsetietoinen virus.

  22. 27

    Marttiina Kainulainen sanoo

    Eniten kummastuttaa, että ilmaistyöhön ohjataan ihmisiä, joilla olisi yhteiskunnan varoja säästäviä töitä kotonakin. Eli TE-tston virkailijaa kiinnostaa enemmän kunnan saama työttömyyssakkomaksu kuin se että varhaiskasvatus päiväkodissa maksaa…

  23. 28

    Leena Viitanen sanoo

    Esimerkiksi Lassila & Tikanoja teettää suuren osan jätteidenkeruutöistään tällä työvoimalla. Takovat isoja voittoja.

  24. 29

    sanoo

    Työkokeilu on muuttunut ajallaan liian usein ilmaisen työvoiman käytöksi. Tämä on ollut tiedossa jo pitkään. Lisäksi yksi tärkeä tekijä on työkokeiluissa on useiden projektien työllistävä vaikutus kolmannen sektorin toimijoille. Kuntouttava työtoiminta valitettavasti noudattaa hieman samaa kaavaa.
    Kuitenkin työkokeilu on parhaimmillaan hyvä tapa saada tuntumaa uuteen ammattiin, työelämän pelisääntöihin ja vuorovaikutukseen ihmisten kanssa. Väitän kuitenkin, että maahanmuuttajille tämä voisi olla hyvä ratkaisu osana uuteen yhteiskuntaan sijoittumista. Pelkään kuitenkin toimenpiteiden vahvistavan entisestäänkin työllistämisen filatovilaisuutta eli tavoitetta nostaa kuntatoimijoiden talous parempaan teettämällä tuottavaa työtä mahdollisimman pienin kustannuksin. Te-toimistoille, joiden tekeminen kokonaisuudessaan, ei yleensä kestä edes pintapuolista tarkastelua, annan kiitoksen siitä, että siellä pyritään jossain määrin pitämään huolta siitä, että työkokeilija ei saa työskennellä yksin, ei saa työkokeilupaikkaa tehtävään jonka osaa jo, eikä pääse tekemään töitä, joissa pitää käyttää työkoneita.
    Ikävänä seurauksena olen huomannut, että osa ihmisistä on aivan tyytyväinen verottomaan 9 euron kulukorvaukseen, jonka työkokeilija saa päivärahan lisäksi.
    No joo. Tämä oli lyhyt ja hieman ylimalkainen kommentti, mutta olihan se kuitenkin.

    • 29.1

      liisa hirvonen sanoo

      ”…tavoitetta nostaa kuntatoimijoiden talous parempaan teettämällä tuottavaa työtä mahdollisimman pienin kustannuksin.”

      Tässä olet asian ytimessä. Luin uutisesta (yle), että Te-toimistojen organisaatiot ja hallinto liitetään Sote-uudistuksen maakuntamalliin mukaan. Pitkäaikastyöttömät aiotaan kuitenkin jättää yksinomaan kuntien vastuulle. Toisinsanoen: valtio huolehtii vain osasta työttömiä ja pitkäaikaistyöttömyyden hoito jää yksinomaan kuntien hartioille (tarkoittanee tod.näk. sitä, että kuntien palvelut tuotetaan entistäkin halvemmalla työvoimalla).

  25. 30

    Ulf Sjögren sanoo

    Hyväähän nämä puolueet ovat tarkoittaneet (oletan että RKPn tulisi olla mukana listalla). Mutta esimerkit kyllä valitettavasti antavat todisteita väärinkäytöstä. Kysynkin että pitääkö tätä rajoittaa sellaisella tavalla että sääntöä ei voi ohittaa? Jos ei voi, niin koko poikkeuksesta on luovuttava.

  26. 31

    sanoo

    Karkkirahan suuruista palkkaa nautti myös sisareni ties kuinkakohan monta vuotta. Työnantaja on suomalainen metalliheloja ym pienrautakauppatarvikkeita valmistava Pisla Oy Viitasaarella. Sisareni on kehitysvammainen, samoin sisareni ”kollegat”, jotka niin ikään pussittavat ruuveja ja muttereita ja saranoita ja muita semmoisia killuttimia. Siskoni on hiljattain jäänyt eläkkeelle, mutta muut kehitysvammaiset jatkavat edelleen tuota ”kuntouttavaa työtoimintaa”, joksi halpatyövoimankäyttöä nätimmin kutsutaan.

  27. 32

    K Pakarinen sanoo

    Melko ironista, että blogikirjoituksessa mainitulla Huittisten meijerillä liki sata vuotta sitten sattui tapahtumasarja, joka omalta osaltaan oli johtamassa vuoden 1918 surullisiin tapahtumiin. Tuolloin käydyssä lakkokahakassa työntekijät marssivat meijerille puolustamaan oikeuksiaan mm. 8 tunnin työpäivään, saaden meijerillä vastaansa tulitusta.
    Pitäisiköhän huittislaisten kuntouttavan työtoiminnan työntekijöiden järjestää uusi meijerilakko, kun edellisestä tulee täyteen 100 vuotta? Jos meno ei meijerillä muutu, ensi vuonna olisi uusinnan aika.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Huittisten_meijerikahakka

  28. 33

    Markku Pyttynen sanoo

    Noin 30 vuoden kokemuksella voin todeta, että työkokeilulla, työelämään valmennuksella, suojatyöllä ym tukitoimilla on ollut monelle ihmiselle ratkaisevan tärkeä merkitys elämässä. On vastenmielistä lukea tällaisia blogeja ja kommentteja, joissa selkeästi ei lainkaan arvosteta näissä tuetuissa työmuodoissa olevia ihmisiä vaan surutta mollataan tällaisiin ”töihin” menneitä. Kun elämä on kouluttanut näitä ihmisiä sairauksien ja ongelmien muodossa niin en toivoisi sitä enää, että heitä täälläkin vielä lyödään. Olen nähnyt satoja näihin ”työmuotoihin” tyytyväisiä ihmisiä. Kyllä työelämää on myös normaalin palkkatyön ulkopuolella.

    • 33.1

      Erkki Posti sanoo

      Kuntouttavasta työtoiminnasta on varmasti apua niille, jotka kuntoutusta tarvitsevat. Nykyään tuota järjestelmää käytetään täysin työkykyisten ja -haluisten orjuuttamiseen palkkatyön asemasta. Samalla huononnetaan oikeasti kuntoutusta tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksia päästä kaipaamaansa toimintaan.

      Kunta ”säästää” vaikka kokonaisuudessa veronmaksajan kustannus nousee – kulut vain siirtyvät KELA:lle. Samalla yritykset saavat ilmaista työvoimaa kokoonpanotyöhön, pesuloihin, jne. joten palkalliset saavat lähteä.

      Kaikki tämä on yksiselitteisesti laitonta, mutta maan tapa.

    • 33.2

      Teemu Karvonen sanoo

      Kukahan täällä muka on mollannut näitä toimenpiteissä olevia ihmisiä? Eiköhän kritiikki ole tarkoitettu juurikin tämän systeemin väärinkäyttöä kohtaan. Mitä muuten tarkoitat suojatyöllä?