Uskoa vai järkeä?

– Tilanne on huono. Pitää tehdä työtä, jotta tämä tilanne saadaan paranemaan. Onneksi hallituksella on kaikki lainsäädäntöhankkeet putkessa, ja sieltä saadaan lisää työkaluja.

Näin työministeri Jari Lindström julistaa uskoaan hallituksen työllisyyttä parantaviin toimiin, mutta hän ei esitä mitään konkreettisia toimepiteitä. Jonkin vihjeen tulevasta hän kuitenkin antaa:

– Työmarkkina-asema heikkenee, kun on vuoden, kaksi tai pidempäänkin työttömänä. Sen takia työttömyyteen pitää pystyä puuttumaan heti, kun työttömyys alkaa.

En tiedä miten työministeri aikoo pystyä puuttumaan työttömyyteen heti, mutta epäilen vahvasti työllistämistoimenpiteiden lisäämistä. Käytännössä se tarkoittaa kuntouttavan työtoiminnan eli palkatta tehtävän työn lisäämistä. Nykyisen ongelman kehittyminen näkyy hyvin tästä kuvasta:

kuty

Kuva: MTV

Tätähän minä olen yrittänyt sanoa jo monta vuotta. Palkkatuettu työ vähenee ja kuntouttavan työtoiminnan nimellä tehtävä palkaton työ lisääntyy. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelulain mukaista sosiaalipalvelua eikä siihen saa ohjata työkykyisiä. Se on tarkoitettu niille, jotka eivät kykene palkkatyöhön tai mihinkään muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja sen on aina oltava tilapäistä, palkkatyöhön tähtäävää toimintaa.

Käyrän mukaan yhä suurempi osa työttömistä olisi kyvyttömiä palkkatyöhön. Tämä on pötypuhetta. Eivät työttömät ole sen kelvottomampia työhön kuin ennenkään. Syynä kuntouttavan työtoiminnan lisääntymiseen on raha eli kuntien pyrkimys säästää.

Edellinen hallitus teki jättimunauksen säätäessään jo muutenkin talousvaikeuksissa painiskeleville kunnille velvollisuuden maksaa työmarkkinatuesta puolet jo 300 päivän työttömyyden jälkeen, jos kunta laiminlyö työllistämisvelvoitteensa. Työllistämisvelvoite ei tarkoita velvollisuutta tarjota palkkatyötä, vaan kuntouttavaa työtoimintaa.

Ohjatessaan työttömät kuntouttavaan työtoimintaan kunta vapautuu tästä ns. sakkomaksusta ja saa lisäksi valtiolta työllistämiskorvausta 10,09 euroa/päivä/työtoiminnassa oleva. Kunnan kannattaa laittaa työttömät tekemään ihan mitä tahansa kuntouttavan työtoiminnan nimellä. Kaikkein suurin hyöty saadaan käyttämällä heitä lainvastaisesti palkkatyötä korvaavaan työhön, mutta toisaalta ketään ei kiinnosta vaikka he pelaisivat korttia neljä tuntia päivässä. Kaikki on säästöä ja jopa tuloa kunnalle.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Järkevin pitkiin aikoihin näkemäni ehdotus tulee Kotkan kaupunginjohtaja Henry Lindelöfiltä. Hän ehdottaa, että tästä kuntien sakkomaksusta luovuttaisiin ja vastapainoksi kunnat sitoutuisivat käyttämään sakkomaksuihin menevän rahan oikeaan työllistämiseen eli ihmisten palkkaamiseen.

On ihan selvää, että useimmat kuntouttavassa työtoiminnassa olevat tarvitsevat vain palkkatyötä. On ihan selvää, että kunnan verotulot kasvavat, jos se voi käyttää valtiolle menevät sakkorahat palkkoihin. On ihan selvää, että palkkatyö on parasta sosiaalityötä. On ihan selvää, että valtiokin säästäisi sen 10,09 euron suuruisen päivittäisen työllistämiskorvauksen/kuntouttavassa työtoiminnassa oleva.

Saa nähdä miten työministeri noteeraa Lindelöfin esityksen. Pahoin pelkään, että mieluummin jatketaan uskon kuin järjen voimalla.

 

Kommentit (36)
  1. Tomi Virtanen
    28.1.2016, 10:23

    Ei tässä yritetäkään toimia järkevästi koska tavoitteena on lyödä työttömiltä luu kurkkuun.

  2. Hyvä blogi taas Saku. Henry Lindelöfin ehdotus on hyvä. Toivoisin, että se saa antaitsemansa huomion työministeriössä. Raha toki ohjaa kuntia tällä hetkellä osoittamaan työttömiä palkattomaan pakkotyöhön, mutta luulen, että Suomessa on menossa myös sellainen vaihe, jossa työttömiltä aiotaankin viedä ihmisarvo. Syyllistetään työttömiä omasta työttömyydestään ja jotenkin aggressiivisesti suhtaudutaan työttömiin ja muihin vähäosaisiin. Tätä ilmapiiriä kuvastaa ehkä sekin, että tännekin blogiin kohta tulee ihmisiä kommentoimaan ja kertomaan, kuinka hyvä tämä palkaton pakkotyö on. Mielestäni ei ole normaalia ajatella, että ihmisellä voidaan teettää työtä ilman palkkaa.

Kommentointi suljettu.