Uskoa vai järkeä?

– Tilanne on huono. Pitää tehdä työtä, jotta tämä tilanne saadaan paranemaan. Onneksi hallituksella on kaikki lainsäädäntöhankkeet putkessa, ja sieltä saadaan lisää työkaluja.

Näin työministeri Jari Lindström julistaa uskoaan hallituksen työllisyyttä parantaviin toimiin, mutta hän ei esitä mitään konkreettisia toimepiteitä. Jonkin vihjeen tulevasta hän kuitenkin antaa:

– Työmarkkina-asema heikkenee, kun on vuoden, kaksi tai pidempäänkin työttömänä. Sen takia työttömyyteen pitää pystyä puuttumaan heti, kun työttömyys alkaa.

En tiedä miten työministeri aikoo pystyä puuttumaan työttömyyteen heti, mutta epäilen vahvasti työllistämistoimenpiteiden lisäämistä. Käytännössä se tarkoittaa kuntouttavan työtoiminnan eli palkatta tehtävän työn lisäämistä. Nykyisen ongelman kehittyminen näkyy hyvin tästä kuvasta:

kuty

Kuva: MTV

Tätähän minä olen yrittänyt sanoa jo monta vuotta. Palkkatuettu työ vähenee ja kuntouttavan työtoiminnan nimellä tehtävä palkaton työ lisääntyy. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelulain mukaista sosiaalipalvelua eikä siihen saa ohjata työkykyisiä. Se on tarkoitettu niille, jotka eivät kykene palkkatyöhön tai mihinkään muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja sen on aina oltava tilapäistä, palkkatyöhön tähtäävää toimintaa.

Käyrän mukaan yhä suurempi osa työttömistä olisi kyvyttömiä palkkatyöhön. Tämä on pötypuhetta. Eivät työttömät ole sen kelvottomampia työhön kuin ennenkään. Syynä kuntouttavan työtoiminnan lisääntymiseen on raha eli kuntien pyrkimys säästää.

Edellinen hallitus teki jättimunauksen säätäessään jo muutenkin talousvaikeuksissa painiskeleville kunnille velvollisuuden maksaa työmarkkinatuesta puolet jo 300 päivän työttömyyden jälkeen, jos kunta laiminlyö työllistämisvelvoitteensa. Työllistämisvelvoite ei tarkoita velvollisuutta tarjota palkkatyötä, vaan kuntouttavaa työtoimintaa.

Ohjatessaan työttömät kuntouttavaan työtoimintaan kunta vapautuu tästä ns. sakkomaksusta ja saa lisäksi valtiolta työllistämiskorvausta 10,09 euroa/päivä/työtoiminnassa oleva. Kunnan kannattaa laittaa työttömät tekemään ihan mitä tahansa kuntouttavan työtoiminnan nimellä. Kaikkein suurin hyöty saadaan käyttämällä heitä lainvastaisesti palkkatyötä korvaavaan työhön, mutta toisaalta ketään ei kiinnosta vaikka he pelaisivat korttia neljä tuntia päivässä. Kaikki on säästöä ja jopa tuloa kunnalle.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Järkevin pitkiin aikoihin näkemäni ehdotus tulee Kotkan kaupunginjohtaja Henry Lindelöfiltä. Hän ehdottaa, että tästä kuntien sakkomaksusta luovuttaisiin ja vastapainoksi kunnat sitoutuisivat käyttämään sakkomaksuihin menevän rahan oikeaan työllistämiseen eli ihmisten palkkaamiseen.

On ihan selvää, että useimmat kuntouttavassa työtoiminnassa olevat tarvitsevat vain palkkatyötä. On ihan selvää, että kunnan verotulot kasvavat, jos se voi käyttää valtiolle menevät sakkorahat palkkoihin. On ihan selvää, että palkkatyö on parasta sosiaalityötä. On ihan selvää, että valtiokin säästäisi sen 10,09 euron suuruisen päivittäisen työllistämiskorvauksen/kuntouttavassa työtoiminnassa oleva.

Saa nähdä miten työministeri noteeraa Lindelöfin esityksen. Pahoin pelkään, että mieluummin jatketaan uskon kuin järjen voimalla.

 

Kommentit
  1. 1

    Tomi Virtanen sanoo

    Ei tässä yritetäkään toimia järkevästi koska tavoitteena on lyödä työttömiltä luu kurkkuun.

  2. 2

    Angie sanoo

    Hyvä blogi taas Saku. Henry Lindelöfin ehdotus on hyvä. Toivoisin, että se saa antaitsemansa huomion työministeriössä. Raha toki ohjaa kuntia tällä hetkellä osoittamaan työttömiä palkattomaan pakkotyöhön, mutta luulen, että Suomessa on menossa myös sellainen vaihe, jossa työttömiltä aiotaankin viedä ihmisarvo. Syyllistetään työttömiä omasta työttömyydestään ja jotenkin aggressiivisesti suhtaudutaan työttömiin ja muihin vähäosaisiin. Tätä ilmapiiriä kuvastaa ehkä sekin, että tännekin blogiin kohta tulee ihmisiä kommentoimaan ja kertomaan, kuinka hyvä tämä palkaton pakkotyö on. Mielestäni ei ole normaalia ajatella, että ihmisellä voidaan teettää työtä ilman palkkaa.

  3. 3

    Heikki Sormunen sanoo

    Nykyisen menettelyn taustalta taitaa löytyä ajattelu, jonka mukaan työtön työllistyy, kun hänen elämänsä tehdään mahdollisimman ikäväksi ja hankalaksi. Niinpä työttömiä ”kannustetaan” nöyryyttämällä heitä. Sellainen ”kannustaminen” tosin nujertaa vahvimmankin ihmisen itsetunnon ja -luottamuksen, joka johtaa valitettavan monen kohdalla täydelliseen syrjäytymiseen.

    • 3.1

      Teija sanoo

      Ja työkyvyttömiä (=sairaita ihmisiä) työttömiä ”kuntoutetaan” samalla logiikalla: Ihminen parantuu, kun hänen elämänsä tehdään mahdollisimman hankalaksi. Nöyryyttäminen parantaa esim. syövän, sydänvian, halvaantumisen, psykoosin jne. Tämä näkyy hyvin vaikkapa kuntoutustuen jatkohakemusten käsittelyssä. Erikoislääkäri on lausunnon kirjoittanut, mutta Kela vatuloi asian kanssa niin kauan, että sairaan ihmisen on ryhdyttävä etsimään apua sossusta ja leipäjonoista.

      Ihmeparantumista ei silti tapahdu. Monet kuolevat siinä odotellessa: asunnottomiksi joutuneina johonkin kadulle, lääkkeittä jääneinä sairauteensa, tai kaikkeen väsyneinä päättämällä itse päivänsä. Suomi tappaa heikoimmat.

      • 3.1.1

        Saku Timonen sanoo

        Jatkossa edellytän kommentointia omalla nimellä. Se on ollut moderoinnin linja jo tammikuun alusta lähtien.

  4. 4

    Timo Vepsäläinen sanoo

    Pienistä kohtuukustannuksillisista asunnoista on huutava pula. Kasvukeskukset ovat täynnä tyhjiä asuntoja, asukkaat ovat hoitolaitoksissa tai etelässä. Jos pääratojen varsien kunnat kaavoittaisivat asemien välittömään läheisyyteen pienpientaloja, kustannusarviolta huomattavasti alle 150 000… olisi kysyntä valtava. Asunto, joka on 20-30 minuutin junamatkan päässä kasvukeskustasta on keskustassa. Tälläiseen pienpientaloon on ikääntyvällä keskituloisella varaa ja lisäksi saa talviasunnon Espanjasta ja jää varaa elämiseenkin, sen keskusta-asunnon hinnalla.

    Ikääntyvä ei 1.1.2019 alkaen tuo kunnalle SOTE-kuluja, mutta hän tuo kuntaan verotulonsa ja käyttää kunnassa olevia palveluita runsaasti. Sellainen pienpientalo OK-kaavalla lasketaan verotuksessa melkein aina vakituiseksi asunnoksi eli kotikunnaksi.

    Maa on täynnä pienperheitä, on sinkkuja, nuoria pareja, senioripareja, citysinkkuja, eronneita, karanneita, yksinhuoltajia ja he eivät saa pankkilainaa kuin kohtuullisen määrän, tämmöinen pienpientalo käy kyllä katteeksi.

    Jos talon rakennuttaa itse, ei maksa varainsiirtoveroa, ei välittäjjän palkkiota, vaikka rakennuttaminen kävisikin kauppakirjan allekirjoituksella.

    Eli kysyntää on, töitä olisi, asenteet estävät.

    • 4.1

      Petri Sakkinen sanoo

      Ei siitä, että kunta kaavoittaa suoranaisesti seuraa, että kukaan pääsee rakentamaan: muodostettujen tonttien täytyy myös tulla markkinoille. Suomessa on, jopa pääkaupunkiseudulla, vaikka kuinka paljon asunnoille kaavoitettua maata, joka ei ole tehnyt tätä.

      Yhdyskuntarakenteiden hajauttaminen uusilla pientalomatoilla ei myöskään ole kovin edullista millään kriteereillä ja spekulatiivinen arvonnousu (lainan vakuusarvo) voi jäädä toteutumatta eikä pankki ei välttämättä hankevaiheessa usko siihen.

      Rakennuttaminen ei myöskään ole ihan joka miehen tai naisen hommaa.

  5. 5

    Leipää ja sirkushuveja sanoo

    Tää on kyllä järjetöntä. Ihan niinkuin poliitikot eivät osaisi yksinkertaisinta yhteenlaskua: yrityksissä on X määrä työtä ja Y määrä varaa maksaa palkkaa. Onko siinä nyt mitään järkeä, että osan työstä tekee työtön palkattomassa harjoittelussa (huonolla motivaatiolla) ja työn hedelmät korjaa muut työntekijät ja yritys?

    • 5.1

      Leipää ja sirkushuveja sanoo

      Nyt ollaan ihmeellisessä kaksinaamaisessa tilanteessa: toisaalta TES sanoo, ettei tietyn hinnan alle saa palkata, mutta samaan aikaan voi työhön ottaa ihmisen kokonaan ilman palkkaa! Täysin järjetön tilanne. Reilumpaahan se olisi jakaa 10 ihmisen palkka 10 ihmisen kesken, eikä 9:lle ihmiselle. Kukaan ei vielä kuitenkaan ole keksinyt mitään lakia, jolla yrityksille maagisesti saataisin kyky maksaa enemmän palkkoja tuollaisessa tilanteessa.

      Kun yritykseltä otetaan pois mahdollisuus orjatyöhön ja toisaalta annetaan mahdollisuus yhdessä työntekijöiden kanssa sopia palkoista ja muista, niin yrityksellä ei enää ole sitten muuta mahdollisuutta kuin ostaa työtä kaikkien mielestä reiluin ehdoin. Tuskin mikään työpaikka, jos työntekijöiltä kysyttäisiin haluaa mitään palkattomia töihin. Toisaalta yrityksessä voitaisiin olla valmiita laskemaan kaikkien palkkoja tasaisesti tilapäisesti jos sillä saadaan vältettyä irtisanomisia.

      • 5.1.1

        Saku Timonen sanoo

        Sallin kommentoinnin poikkeuksellisesti nimimerkillä, mutta jatkossa edellytän oman nimen käyttöä.

  6. 6

    Lauri Miikkulainen sanoo

    On mietityttänyt, näetkö Saku oikeastaan mitään sijaa kuntouttavalle työtoiminnalle mielekkään työllistämisen paletissa?
    Tuntuu, että se välimaasto, jossa kuntouttava työtoiminta ei kilpailisi palkkatyön kanssa, mutta ei olisi pelkkää kortinpeluuta jää kovin kapeaksi.

    Olen samaa mieltä siitä, että palkkatuettu toiminta olisi huomattavasti parempi vaihtoehto. Mutta silti: näetkö kuntouttavassa työtoiminnassa mitään hyvää, vai onko se mielestäsi väistämättä loukku, joka johtaa palkattoman työn markkinoihin?

    • 6.1

      Saku Timonen sanoo

      Kuntouttava työtoiminta on hyvä keino sosiaaliseen kuntoutukseen, jos sitä käytetään lain edellyttämällä tavalla. Lain tarkoitus on aina pääsy takaisin palkkatyömarkkinoille. Jos henkilöllä on sosiaallisen kuntoutuksen tarvetta siinä määrin, että hän ei pysty muihin työvoimapoliittiiin toimenpiteisiin, kuten esim. koulutukseen, niin silloin kuty on paikallaan. Kun työkyky nousee, niin siirrytään koulutukseen ja sieltä työmarkkinoille. Näin sen lain mukaan pitäisi toimia, mutta ikävä kyllä ei toimi. Monelle kuntouttava työtoiminta on pysyvä olotila.

      • 6.1.1

        keke sanoo

        ”Jos henkilöllä on sosiaallisen kuntoutuksen tarvetta siinä määrin, että hän ei pysty muihin työvoimapoliittiiin toimenpiteisiin, kuten esim. koulutukseen, niin silloin kuty on paikallaan.”

        Byt on pakko olla blogistin kanssa täysin eri mieltä. Mikäli jollakin henkilöllä on sosiaalisia ongelmia niitä todellakaan ei paranneta siten että henkilö heitetään työpaikalle pienemmällä palkalla sekä heikommilla työehdoilla sekä terveydenhuollolla. Mielestäni asian pitäisi nimenomaan päinvastainen eli kuntoutettavalle tarjottaisiin parempia palveluita sekä paremmat työehdot kuin terveelle työntekijälle puhumattakaan siitä oikeusturvasta huolehtimisesta ettei sosiaalisesti ongelmaista käytetä hyväksi. Siis mikäli se huoli siitä potilaasta on aito.

  7. 7

    Erkki Posti sanoo

    Kuntien pyrkimys ”säästää” tarkoittaa vain kustannusten siirtämistä valtiolle. Veronmaksajan taakkaa tämä ei helpota yhtään – päin vastoin: ”Pasianssikerhot” tuovat lisäkuluja koska kulukorvausta menee 9€/päivä, ohjaajien palkat pitää maksaa, tilat pitää maksaa, byrokraattien pitää valvoa toimintaa ja tehdä lausuntoja,…

    Kaikki tyhjän takia, turhaan. No saahan joku nilkki mahdollisesti hyvän olon kun saa tuntea ylemmyyttä työttömiä pompotellessaan – onko tämä riittävä oikeutus aiheutuville kustannuksille?

  8. 8

    liisa hirvonen sanoo

    Hyvin on tyhmien miesten aivoitukset tehonneet. Viime vuonna syntyvyys laski ennätyksellisen pieneksi. Jos on 2-3 vuotta kotona lapsen kanssa kotona, niin onkohan se oikeasti kuten Jari tai Jukka sanoo? Tai jos on vuoden tai kaksi työttömänä, niin kaikki tiedot ja taidot ja koulutus muuttuu siinä ajassa täysin arvottomaksi tai hyödyttömäksi? Höpöpuhetta!

    • 8.1

      Teemu Karvonen sanoo

      Itse jouduin aikoinaan irtisanotuksi eikä uutta työtä löytynyt pitkään aikaan. Viimein sain palkkatyötä ja se ensimmäinen aamu toki jännitti mennä töihin. Toisena aamuna ei jännittänyt enää yhtään ja työ meni jo rutiinilla. En olisi hyötynyt mitenkään jostain kuntouttavasta työtoiminnasta, päin vastoin.

  9. 9

    Tero Salonen sanoo

    Ihmisiä luultavasti harmittaa jos yliopistossa lukee 10 vuotta lääkäriksi ja sen jälkeen toimii kukkakauppiaana 2 vuotta niin sitten onkin kykenemätön lääkäri.

  10. 10

    Jari Kähkönen sanoo

    Palkkojen alennus irtisanomisten vaihtoehtona ei käy. Ei käy siksi, että kyseessä on parhaimmillaankin vain yhden itse asianosaisena olevan väite, jota tämä ei useimmiten yritäkään osoittaa todeksi, työpaikanmenetyksen uhkalla jyräyttämistä se on ja siksi jääkin. Erityisesti tämä on huono asia, koska jos rehellisiä ollaan niin työnantajalla ei ole kykyä taata yhtään mitään, sillä näin tehdessään tämä vannoisi markkinaolosuhteiden nimiin mitkä taas voivat mennä aivan miten tahansa. Ja koska tämä ei tule sitoutumaan korvausklausuuliin tappiotilanteessa, joka kuuluu asiaan silloin mikäli rahan antaja ei ole tietoisen riskin tarkoituksella ottava sijoittaja. Niin ja millähän senkään konkurssitilanteessa vastaisi? Yleisesti palkanalennusmahdollisuus irtisanomisen vaihtoehtona on huono asia, koska se on pois työehtosopimusten sitovuudesta.

    Kaupunginjohtaja Lindelöfille kiitos aloitteesta, joka on harva poikkeus työttömien dehumanisoinnista ja kaltoinkohtelusta, mikä on yhteiskuntamme arkiruokaa näinä päivinä. Ihmiskuvan teilaaminen ennen ihmisen itsensä teilaamista ei ole kummallista, koska suurin piirtein sellainen se ihmisluonto vain on. Näitä aina yhtä pöljiä risusavotta- ja elättämisjuttuja on kuultu kaikkena aikana laman syövereistä hyvinvoinnin huipulle asti. Hyvinvointivaltiota ei koskaan seurannut sivistysvaltio, joka olisi tehnyt lopun saalistamisesta tai inhmillisestä alhaisuudesta. Siitä meillä on nytkin todistamassa palkkoja alentavat ja ihmistä itseään kaikesta vastuuttavat/syyttävät ihmisarvorajoitteiset keskustelijat, sekä heidän makunsa mukaan tehtäviiinsä valikoituneet poliitikotkin.

    No, ainakin nyt siitä ihmisarvopaosta on tullut poliittinen painopiste…ahaahaa…kärkihanke ja julkisen debatin pointti, joskin sinällään kai sosialidemokraattisen työpakon sekä perussuomalaisen elämäntapaintianismin vastustuksen välinen ero lienee ollut aina aika pieni. Työpakko on tunnustuksellista yksipuoluesosialismia ja elämäntaintianismin vastustus populistista peetä eli maksimaalisen kaukana toisistaan, mutta molemmat ovat tarkoituksenmukaisuussyistä löytäneet uudelleenmuotoilun ”työllistämisestä”, jota ei nyttemmin enää ole pokkaa kirjoittaa ilman lainausmerkkejä. Ei ainakaan minulla. No, siihenhän se menneiden polvien lapiolinjakin loppui, kun työstä piti alkaa maksamaan käypä palkka eikä se mitä ilettiin. Ja aina vain se tulee uudestaan uudella nimellä.

  11. 11

    Tero Salonen sanoo

    Sdp tarkoitus oli alunperin hyvä. Mutta tuon toteutus on aivan järkyttävä. Sdp varmasti kärsii tästä. Myös mielestäni osa aikaiset ja satunnaiset työt on tullut jäädäkseen. Suomessa on niin hirveä määrä irtisanottu, että sdp kaunis haave täys työllisyydestä ei ole realistinen. Heidän pitäisi mielestäni tukea näitä ihmisiä, jotka koittavat työllistää itseään.

    • 11.1

      Tero Salonen sanoo

      En usko että laki joka valmisteltiin arkanianmäellä olisi ristiriidassa perustuslain ja ihmisoikeussopimusten kanssa. Sen toteutus on tässä vienyt ihmisten oikeudet. Juurikin laiton toteutus. Vika on lähempänä tavallista kansalaista. Kunnallispolitiikassa yms.

  12. 12

    Pekka Rintamäki sanoo

    Tuo määritelmän mukainen ”kuntouttava” on itse asiassa semmoinen juttu, että se pitäisi osaavan lääkärin kanssa pystyä pohtimaan jollain tapaa toimivaksi kuntoutussuunnitelmaksi.

    Kaksi hyvin yleistä lääketieteellistä työnteon estävää ongelmaa ovat masennus ja alkoholismi. Joista kumpikaan ei taatusti parane sillä, että henkilö karenssin uhalla komennetaan toiselle puolelle kaupunkia täyttämään sanaristikoita.

    Masentunut ei karenssista piittaa tippaakaan. Kotona makaamalla tauti ei myöskään parane. Sairaus on asia jossa te- toimistolla tai työhönpotkimisella ei tee mitään.

    Alkoholisti taas saattaa olla hyvinkin kykenevä työhön. Ongelma on työpaikan saaminen tai sen pitäminen. Ei alkoholistia välttämättä tarvitse kuntouttaa työntekoon vaan pysymään erossa viinasta. Kenelle olisi aikanaan juolahtanut mieleenkään kuntouttaa Pekka Herliniä paremmaksi yritysjohtajaksi tai Pentti Saarikoskea paremmaksi kirjailijaksi? Kukaan vaan ei ollut heille antamassa potkija viinan vuoksi.
    Pentti Putkimies taas vaikka olisi kuinka hyvä putkimies, niin riittävä määrä rokulipäiviä tietää potkuja. Ja jos niitä rokulipäiviä on ollut palkkatyössä, niin vielä enemmän niitä kertyy ”kuntouttavassa työtoiminnassa”, koska Pentti Putkimiestä ei leikkityö kiinnosta tipan vertaa. Jolloin hän syyllistyy työvoimapoliittisesti moitittavaan menettelyyn, saa karenssia ja leikatun toimeentulotuen. Se ihan varmasti parantaa hänen alkoholiongelmansa?

    Nuo ”kuntouttavat” olisivat lääkärihommia, mutta asia on niin absurdi, että jos henkilö menee lääkäriin niin lääkäri ei voi muuta kuin kirjoittaa lääkkeitä ja sairaslomaa. Ja kun henkilö on sairaslomalla niin hän on ”järjestelmän” ja kaikenlaisen kuntoutuksen ulkopuolella. Te- toimisto ei tee sairaslomalaisen kanssa mitään ja KELAn kuntoutuksiin pääsee vasta kun on todettu terveeksi.

    Jos taas ”tautina” on vain ja ainoastaan työttömyys niin siihen ainoa toimiva lääke on oikea työ.

    • 12.1

      liisa hirvonen sanoo

      Kuinka paljon työelämässä on eriasteisista päihde- tai mielenterveyden ongelmista tai muista vaikeista sairauksista kärsivää? Miten kalliiksi meille tulee nykyisen työelämän tuottama pahoinvointi? Anteeksi nyt vaan, minusta sinä sotket seuraukset ja todelliset syyt, ongelmat joita ei ratkaista.

  13. 13

    Tero Salonen sanoo

    Sinne ohjautuu työkykyistä väkeä luultavasti vieläkin, vaikka ei pitäisi. Itsellä aikoinaan kun tuli tilanne omalle kohdalle, niin tosiaan jouduin miettimään että miten saisin tästä ajasta itselleni jotain hyötyä. Koska kunnan väestöllä ei ollut riittävää osaamista niin hakeuduin ammatilliseen koulutukseen, joka liittyi omaan alaani. Kävin sen kuntouttavan ohessa. Kun olin sen käynyt niin ohjasin omat työtehtäväni juurikin käymääni koulutusta vastaaviksi. Eli Hankin myös vähän kokemusta siitä työtehtävästä. Jos minua kuntoutetaan niin minulle pitäisi siitä olla jotain hyötyä.

    • 13.1

      Tero Salonen sanoo

      Vielä tänäkään päivänä te toimisto ei ole suostunut merkkaamaan niitä työtehtäviä kyseiseen jaksoon heidän rekisteriinsä vaikka olen useaan otteeseen pyytänyt ja lähettänyt samaa työtodistusta moneen kertaan. Työtehtävät olivat hyviä ammattitehtäviä. En tiedä vaivaako että se ei oikein istu kuty juttuun. He itse kuitenkin karenssin uhalla sinne pakottivat.

  14. 14

    Jocke Rantanen sanoo

    Meillä on kymmeniä vuosia toimittu väärin ja se on johtanut yhä suurenevaan pitkäaikaistyöttömien määrään samalla kun työttömyys muutoinkin kasvaa mm. globalisoitumisen takia. Yhä useampi jää pitkäaikaistyöttömäksi.
    Mitkään tällaiset ”kuntouttavat ja tuetut” työt eivät korjaa asiaa.
    Valtiovallan täytyy muuttaa talouspolitiikka pois kokoomuslaisesta ns. kapitalistisesta politiikasta järkevään politiikkaan.
    Ensiksi täytyy tunnistaa se tosiasia että kaikki tässä maailmassa toimii sykleinä. Hyviä aikoja seuraa huonot jne..
    Se tarkoittaa että kun on huonot ajat, valtio elvyttää, alentaa verotusta ym, vaikka sitten velalla ja kun on hyvät ajat, valtio kiristää korottamalla veroja ja maksuja.
    Viimeisten parinkymmenen vuoden ajan meillä on toimittu juuri päinvastoin, hyvinä aikoina on annettu verohelpotuksia ja valtio on ottanut itselleen ja määrännyt kunnille lisärasitteita erilaisten tulonsiirojen ym. muodossa. Kun sitten on huonot ajat, ei ole mahdollisuutta elvyttää juuri veronalennuksilla ja tulonsiirroilla. Nyt me olemme tuossa tilanteessa jo toisessa syklissä. Kun nyt tulee, jos tulee nousu joskus, niin ei voida kiristää verotusta eikä maksuja koska ne ovat jo nyt mahdottomalla tasolla eli valtion tuloja ei voida lisätä jotta päästäisiin velenmaksuun. Sitten seuraava vaihe eikä valtio voi elvyttää alentamalla verotusta tai ottamalla lisää velkaa.
    Olemme siis ns. kylmässä renkaassa.

  15. 15

    Papi sanoo

    Kiitos kirjoituksesta, oli taas täyttä asiaa, kuten aina. Kuva kertoo tässäkin tapauksessa enemmän kuin tuhat sanaa. Toinen käyrä leikannut toisen syksyllä 2015, eli eräänlainen
    ”raja ylitetty” , kertoo kyllä karulla tavalla sen mistä on jo varoiteltu vuosia, palkanmaksu
    tehdystä työstä, sitä ei ole. Huono-osaisuus lisääntyy entistä enemmän syksyn 2015 jälkeen.

  16. 16

    Timo Taipale sanoo

    Onkohan sitä kukaan laskenut,että paljonko tulisi yhteiskunnalle ja kunnille säästöä näistä 9e/päivä hommista luopumisesta?
    Karenssit voisi kanssa jättää pois säästyisi sosiaalihuollon menot koska ei se mieltä ylennä jos älyää kieltäytyä näistä toimenpiteistä ja siitä vielä pitää rankaista vähentämällä -40% sossun perusosasta pois.

  17. 17

    Tero Salonen sanoo

    Jotenkin täytyisi tuonne yläpäähän saada tieto että kunnilla vaan ei ole varaa sakkomaksuihin, jonka vuoksi on yleinen tapa rikkoa kansalaisten oikeuksia. Noista sakkomaksuista tarvisi jotenkin päästä.

    • 17.1

      Pekka Rantamäki sanoo

      Ja varsinkin, kun ne eivät edes ole sakkomaksuja, vaan kuntien osuus työttömyyskorvauksista. Väärä terminologia on näemmä jo hyvin iskenyt itsensä kielenkäyttöön.

  18. 18

    Saku Timonen sanoo

    Jukka Mäkisellä on ilmeisiä ongelmia luetun ymmärtämisen suhteen. Lue seuraava oikein hitaasti:

    Sinä et kommentoi tässä blogissa. Kaikki kommenttisi poistuvat sitä mukaan kuin minä ne huomaan. Tuskin edes sinä voit oikeasti kuvitella pärjääväsi ylläpitäjälle tässä touhussa.

  19. 19

    Tero Salonen sanoo

    Onko sellainen mahdollista että tässä olisi jotain inhimillistä erehdystä. Itselläni oli kuntouttavassa pomona kaupunginhallituksen edustaja sosiaali ja terveyslautakunnasta. He tiesivät hyvin että työskentelin palkkatyössä ja opiskelin ohella kun olin kuntouttavassa. Kuitenkin stm lähetti täysin selvän paimenkirjeen kuntiin. Kun hänen kanssaan keskustelin niin hänellä oli aivan toisenlainen käsitys, että kuntouttava on työkykyisille kuten työkokeilu. Toisaalta tämä toteutuu samanlailla ilmeisesti lähes kaikissa kunnissa, joten erehdystä on vaikea uskoa.

  20. 20

    sami mäkiniemi sanoo

    tuommosta asiaa olisin kysynyt,että jos on kuntouttavassa työtoiminnassa ja sitten lähettää tekstviestillä että ei pääse paikalle sinä päivänä,kun on työhaastattelu.sitten työvalmentaja vastaa että pitäisi saada sieltä todistus.niin pitääkös sitä haastattelun takia hommata.sen kyllä ymmärrän jos on montapäivää poissa sairastelun takia?

    • 20.1

      Saku Timonen sanoo

      Viisainta on hankkia todistus tai ainakin yrittää neuvotella asiasta muuten. TE-viranomaiset katsovat kovin herkästi todistamattoman poissaolon kieltäytymiseksi.

    • 20.2

      Jari Kähkönen sanoo

      Eräs mikä voisi myös toimia on, että pyytää liikkeelläolon tai vastaavan tilanteen vuoksi sähköpostiinsa vahvistuksen haastattelukutsusta aikoineen vaikkapa käymäänne puhelinkeskusteluun viitaten ja printtaa sen. Tuon viitteen kera virallisesta työsähköpostiosoitteesta vakionimmarilla tulevana voisi sekin jo auttaa? Suhteellisen helppo järjestää, jos haastattelun pitää joku iso toimija ja kutsu tulee assistentin tai sihteerin kautta. Voi kyllä joutua antamaan lisäperustelun, joka voisi kuulua vaikka niin ettei kenenkään ole pakko kertoa itsestään erittäin arkaluonteisia henkilökohtaisia tietoja toiselle, eli on toimittu niinkuin asemaansa asetettavalta henkilöltä voidaan kohtuudella vaatia. Ehdotuksen toimivuutta ei ole kokemusperäisesti testattu. Pakko kuitenkin sanoa silti, että on se v-mäistä kun järjestelmä kamppaa.