Paimenpoika ja susi
Muistatte varmaan sen vanhan tarinan paimenpojasta ja sudesta. Poika pitkästyi paimenessa ja halusi huomiota. Niinpä hän rupesi huutamaan, että täällä on susi. Kyläläiset kiiruhtivat tietenkin avuksi ja poika sai vakavat nuhteet turhasta hälytyksestä. Kuitenkin hän teki saman tempun uudelleen samalla lopputuloksella. Kerran sitten susi hyökkäsi oikeasti lauman kimppuun, mutta kyläläiset eivät enää piitanneet hätähuudoista. Ajattelivat vain, että taas se siellä ikävissään ja huomionkipeyttään huutelee valheita.
Syyskuussa joensuulainen nainen kertoi tulleensa kolmen tummaihoisen miehen pahoinpitelemäksi. Naisen mukaan miehet olivat kaataneet hänet maahan Joensuussa Torikadun ja Yläsatamakadun risteyksen lähettyvillä ja häntä oli lyöty nyrkillä kasvoihin. Poliisi tutki tekoa pahoinpitelynä. Nainen ei käynyt lääkärissä hoitamassa vammojaan.
Kontiolahtelainen nainen ilmoitti joutuneensa raiskatuksi samana yönä 11.–12. syyskuuta Joensuussa Rauhankadun hautausmaan lähettyvillä. Nainen kertoi poliisille, että tekijä oli 20–40-vuotias, tummaihoinen ja rastatukkainen. Terveydenhuollon tekemät tutkimukset eivät vahvistaneet naisen joutumista raiskatuksi.
Syyskuun 21. päivä juukalainen nainen kertoi poliisille, että kaksi ulkomaalaisen näköistä miestä raahasi hänet pusikkoon Joensuussa Sirkkalan junaradan viereiseltä hiekkatieltä. Naisen mukaan miehet olivat säikähtäneet lähellä ajaneita pyöräilijöitä ja poistuneet paikalta. Juukalainen osasi kertoa tekijöiden tuntomerkeistä ainoastaan sen, että he olivat tummaihoisia ja pukeutuneet tummiin vaatteisiin. Nainen ei käynyt hoitamassa vammojaan terveydenhuollossa. Poliisi tutki tapausta raiskauksen yrityksenä.
Nyt poliisi on keskeyttänyt kaikkien tapausten tutkinnan.
Näin uutisoi Yle. Facebook-kaveriani Martin Glantzia siteeraten jokainen voi nyt valita eri vaihtoehtojen välillä eli onko kyseessä Joensuun kukkahattupoliisin salailu, Joensuun poliisin ammattitaidottomuus, rikollisten ylivoimainen osaaminen todisteiden salaamisessa ja DNA-jälkien häivyttämisessä, Ylen valehtelu vai
keksityt rikokset.
Ylen uutinen tarkoittaa selkokielellä sitä, että poliisilla näissä kolmessa tapauksessa on hyvin vähän tai ei ollenkaan näyttöä rikosten tapahtumisesta. Poliisi ei sano, että rikoksia ei ole tapahtunut, mutta sanoo suoraan, että mikään näyttö ei tue niiden tapahtumistakaan. Koirat eivät löytäneet jälkiä, tapahtumapaikkojen teknisessä tutkinnassa ei löytynyt mitään eivätkä terveydenhuollonkaan tutkimukset edistäneet asiaa. On vain uhrien kertomukset.
En minäkään sano, että tapaukset olivat keksittyjä, mutta tekisi mieli sanoa. Näitä kummallisia raiskauksia ja niiden yrityksiä tuntuu tapahtuvan jatkuvasti vähän kaikkialla ilman että niistä löytyy näyttöä. Tulee väkisin mieleen paimenpoika ja susi. Se susi on tietenkin aina ulkomaalaisen näköinen.
On erittäin vaarallista, jos tarinoita keksitään. Ennen kaikkea se on vaarallista raiskauksen uhriksi oikeasti joutuville. Heitä ikävä kyllä riittää ilman että mielikuvituksensa valloilleen päästävät saavat heidänkin kertomuksensa tuntumaan epäilyttäviltä.
Se on vaarallista myös yhteiskuntarauhan kannalta. Jos maahanmuuttajan näköisiä tai ketä tahansa syyllistetään tapahtumattomista rikoksista, niin se johtaa katupartiointiin ja omankädenoikeuteen. Väärä ilmianto voi saada aikaan uskomattoman ketjureaktion, joka työllistää poliisia enemmän kuin alkuperäinen ilmoitus.
Huomionkipeiden ja pitkästyneiden kannattaa muistaa rikoslain 15 luvun 6 §:
Joka antaa esitutkinta- tai muulle viranomaiselle taikka tuomioistuimelle väärän tiedon ja siten aiheuttaa vaaran, että ilmiannettu pidätetään, vangitaan tai joutuu muun pakkokeinon kohteeksi tai joutuu syytteeseen tai tuomitaan rangaistukseen tai muuhun rikosoikeudelliseen seuraamukseen virheellisin perustein, on tuomittava väärästä ilmiannosta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.
***
Kommentointi sallittu vai omalla etu- ja sukunimellä, jos kanssani ei ole muusta sovittu. Nimikään ei takaa kommentin julkaisemista. Moderoinnista ei ole valitusoikeutta.
Minkä sille voi, jos fantasia muuttuu omassa mielessä(kin) todeksi. Ei siinä pykälät pelota jos sairas mieli uskoo tai ehkä toivoo… Poliisilla tosiaankin on tärkeämpääkin tekemistä kuin avohoitopotilaiden tarinoiden tarkistelu.
“Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan.”
Fantasiatarinoille on hallituspuolueen siunaus.
Olen samaa mieltä, mutta lisäisin, että siunaus ei tule vain “hallituspuolueelta” – joskin siltä yhdeltä tietysti vahvimmin – vaan “kaikilta hallituspuolueilta”. On vastenmielistä, että hallituksen taholta kuullaan kaksisuuntaista signaalia ja hyssyttelyä rasismista ja muukalaisvihasta. Onhan hallitukselle toisaalta erinomainen ase se, että tomppeli kanssa suuntaa raivonsa turvapaikanhakijoihin (ja maahanmuuttajiin yleensä), eikä huomaa todellista suurta kuvaa. Sitä, miten heitä narutetaan.
Juuri niin. Turvapaikanhakijat ovat hallitukselle kuin taivaan lahja l. mainio katseen kääntäjä leikkauksista ja kusetuksista, niin kuin sanoit.
En puolusta raiskaajia, en koskaan, mutta edellytän silloin teon todella tapahtuneen. Valehtelijoita en siedä. Heille kuuluu tuomio. Epäilylläkin on oikeutensa.
(Vuonna 1980 läheiseni pakoitettiin autoon, raiskattiin, pahoinpideltiin, ja jätettiin heitteille -22 asteen pakkasessa, keskelle ei mitään. Ihmeen kaupalla hän selvisi, kun sivullinen poimi hänet autoonsa ja vei poliisilaitokselle. Poliisit suhtautuivat tapaukseen kaikkea muuta kuin asiallisesti. Heistä tapaus oli lähinnä huvittava. Kolme tekijää jäivät kiinni, uhrin nähtyä heistä kaksi liikenteessä autolla, ja otettuaan rekisteritunnuksen muistiin.)
Ehkä nykyisin pitäisi ryhtyä hanakammin tutkimaan myös ilmoituksen todenperäisyyttä, sekä langettaa tuomioita perättömistä ilmoituksista? Ellei mikään näyttö, missään vaiheessa tue rikoksen tapahtuneen. Pitäisikö poliisin jo, ilmoitusta tekevälle ilmoittaa että, ellei sanan lisäksi löydy todisteita, ryhdytään ilmoituksen todenperäisyyttä tutkimaan?
Näissäkin kolmessa Joensuun tapauksessa tuntuu olevan liki jotain joukkopsykoosin piirteitä; “Hää raiskattii, miut raiskattii myös…:. ”
Herättää alun alkaenkin epäilyksiä todenperäisyydestä, kun joensuulainen ilmoittaa “rastatukkaisen” tekijäksi. Somalialaisten vainoaminenhan taitaa siellä olla kansanperinne. Nyt kuitenkin suurinosa turvapaikanhakijoista on muualta.
Valitettavasti ei olla vieläkään päästy eroon tuosta 1980 luvun poliisien hällä väliä suhtautumisesta raiskauksiin. Siis siltä osin, että edelleenkin syyllistetään itse uhria, miksi lähdit vieraan matkaan esimerkiksi ravintolasta. Sillä ei ole mitään merkitystä oletko selvänä tai humalassa, raiskaus on aina raiskaus lain mukaan.
Myöskin naisiin on osaksi juurtunut käsitys, ettei niitä kuitenkaan tutkita täydellä tarmolla. Sekä lienee? suurimpana syynä tämä raiskatuksi tulleen häpeä…
Tähän ei tosiaakaan tarvita mitään “valeraiskauksia”, mitä ei ole ikinä tapahtunutkaan. Näihin on tartuttava oikeuslaitoksen kovalla kädellä. Kaikki tapaukset on vietävä raastupaan, jossa sitten katsotaan mikä tuomio on. Kun tästä uutisoidaan, niin se voi vähentää omalta osilta näitä tuulesta temmattuja juttuja. Vielä koventavana tuomiossa voi huomioida syrjintä kansanryhmää vastaan.