Me petkutettiin teitä

Ei kajota opintotukeen, lupasivat kaikki nykyiset hallituspuolueet ennen vaaleja. Muistatte varmaan ne koulutuslupausta esittävät kuvat, joissa poliitikot poseerasivat kyltit kädessä opiskelijoiden kanssa.

Kajottiin kuitenkin. Selvitysmies ehdottaa korkeakouluopiskelijoiden opintorahan leikkaamista lähes sadalla eurolla kuukaudessa 250 euroon. Lisäksi tukea saisi vain neljä ja puoli vuotta. Näin opiskelijat pakotetaan joko tekemään enemmän töitä opiskelun ohella tai ottamaan opintolainaa.

Näin varmistetaan korkeamman koulutuksen periytyminen. Vain hyvätuloisten jälkikasvulla on varaa opiskella, joten tulevaisuudessa myös hyvätuloisten heikompilahjainen jälkikasvu pääsee yliopistoon. Nykyisin on se vaara, että lahjakkaat vähävaraiset ohittavat heidät kilpailussa opiskelupaikoista. Kun vielä saadaan lukukausimaksut, niin rahalla opiskelemaan pääseminen varmistuu.

12809765_10156689842360601_8848347336967602741_n

Kuva: Vihreät/De Gröna

Jos yhteiskuntasopimus syntyy, niin hallitus lupasi keventää tuloverotusta. Järjestöt saivat eilen sopimuksen aikaan ja jo tänään pääministeri Juha Sipilä kiirehti perumaan veronalennukset.

– Mutta eihän tämä kokonaisuus riitä siihen, että myös veronalennukset voitaisiin toteuttaa. Tämä paketti on vielä vajaa.

Työmarkkinajärjestöt siis sopivat huomattavista palkanalennuksista eli käytännössä rahansiirrosta työntekijöiltä työnantajille siinä toivossa, että hallitus pitää omat lupauksensa. Ei pitänyt.

veikka lahtinen

Kuva: Veikka Lahtinen

Hallituksen ministerit puolestaan keskittyvät oman osakesalkkunsa hoitamiseen.

Tämä hallitus on eriarvoistamassa maata mustavalkoisen Suomi-Filmin fiktiiviseen aikaan, jolloin työväki oli köyhää, työteliästä, nöyrää ja vähään tyytyvää ja jolloin kesälomalla oleva maisteriksi kutsuttu herrasväen opiskelijapoika vokotteli piikatyttöjä heinäpellolla ylioppilaslakki päässä. Tätä erioikeutta lukuunottamatta ihmiset naivat ihmisiä ja piiat ja rengit toisiaan. Rikkaat ja poliitikot olivat sitten niin oma ihmislajinsa, että ei heitä oikein tavallinen kansa saanut nähdäkään. Jos näki, niin siirtyi kiireellä raviojan puolelle kumartelemaan ja niiailemaan.

Siihenhän tässä ollaan menossa, mutta siitä petkuttamisesta vielä videon verran. Hallitus on kuin tämän Lapinlahden Lintujen sketsin asuntokauppias, joka reilusti myöntää petkuttaneensa. Ja kansa on petetty ostaja, joka hyväksyy tilanteen itsestään selvänä tosiasiana.

Kommentit
  1. 1

    Merja Nurmi sanoo

    Niinpä niin. Yliopistoon pääsee nyt jo rahalla. Valmennuskurssi saattaa maksaa tuhansia euroja. Järjestetään takuukursseja: jos ei ensimmäisen kurssin jälkeen pääse, saa uusia kurssin ilmaiseksi, ja jos ei vielä sittenkään ole sisäistänyt pääsykoekirjoja, saa käydä kurssin kolmannen kerran halvemmalla. En tykkää siitä tiedosta, että minua hoitava lääkäri ei olekaan se lahjakas, vaan hän on se, joka isin lompakosta maksetun tukiopetuksen avulla pääsi rimaa hipoen läpi pääsykokeesta.

    • 1.1

      sanoo

      Meillähän on edellinen pätkäpääministeri eli nykyinen valtiovarainministerimme käynyt rahalla korkeakoulutuksensa Jenkkisessä.

      Eli olisi se kiva että meidän asioista päättävät olisivat lahjakkaita ja osaavia, eikä niitä jotka isin lompakosta maksetun tukiopetuksen avulla ovat saaneet diplomit ja hatut.

      Tai että pankinjohtajana olisi joku lahjakas ja osaava, eikä joku isin lompakolla maksetun… No, pointti tuli selväksi. Päättäjissä ja huipputason johtajissa on aivan liikaa etuoikeutettuja kultalusikkapoikia ja -tyttöjä ja kaikki niistä tuntee toisensa jotakin kautta edes välillisesti.

      Ehkäpä yhteisten kesäleirien/leirikoulujen/opintomatkojen/virkistysleirien/poliittisen järjestön nuorisohaaran toiminnan/hurmosjuhlien/uhrimessujen kautta.

  2. 2

    Kennett Ylitalo sanoo

    Vai viidestä kuuteen pisteeseen kuussa.. Jos on korvaavia opintoja tai muuta kuten vaikka työkokemus, se viis pistettäkin on monasti työn takana, paperisotaa ja venkoilua.. Eli käytännössä ei oteta korvaavia kerralla pois vaan tiputellaan niitä sitten sinne tänne, mennään jaksolle päiväks ja pyydetään vapautusta etc roskaa joka lisää iha PIRUSTI opettajien työtaakkaa (yleensä joutu osottaan jollain harjotustyöllä ettei oo sitä pummimassa muuten vaan…opettaja joutuu sen erikseen tehdä ja arvioida). Sen takia vain että pisteet tulee oikeille kuukausille, niitä ei tarvi montaa tulla putkeen kun tulee jo kyselyä.. Jos ovareita tulee yhdessä kuukaudessa 20, se on vähän vaikia saada se loppuvuosi täytettyä…

    Näin kävi itelle, onneks nyt pääs niin pitkälle että sais pätevyyden käydä suorittamassa jos olis se 1500€.. kun ei koulu sitä pystyny sitä tarjoamaan ajan puitteissa 🙂 Ai niin, -20% perusturva lätkästiin tietty päälle kun sitä pätevyyttä ei tullutkaan, lätkästii ikuiskarenssi päälle about kaks viikkoa ennenkuin lakia muutettiin, oon just niitä joilla ei ole mitään mahiksia enää ikinä päästä edes kokonaiseen perusturvaan kiinni, nyt eletään 280 euroa kuussa käteen vuokran jälkeen 🙂 Vuokra joka on noussu 420 – 650€ viiden vuoden aikana, ainut vuosi kun niitä ei nostettu oli tämä vuosi kun indeksit ei noussu.. Ja mulla menee kuitenkin hyvin, tulevaisuuden näkymät on hyvät.

    • 2.1

      Martti Orre sanoo

      Kennet Ylitalo:

      Totta turiset opintopisteistä. Ne ovat tälläkin hetkellä aika kovan työn takana, riippuen toki mitä aineita luetaan. Jokin oppikirjakokonaisuus esim.sosiologiasta voidaan tenttiä tällä hetkellä 5 op tenttinä. Sitten taas esim. kulttuurialoilla, omakohtaisesti tuttu oli tilanne jossa eräästäkin kurssista sai kokonaista 1 op:n. Suoritustapana oli luentokokonaisuus, ja oheismateriaalina noin 20 elokuvaa ja 30 kirjaa, joista olisi hyvä olla perillä jotta saisi hyvän kokonaiskuvan opetettavasta asiasta.

      Aika helppoa päätellä, että tällainen pakkopistetys ohjaa ihmisiä mahdollisimman helppoihin suorituksiin ja sellaisenaan supistaa opiskeltavien aineiden määrää ja laatua. Kun on pakko tehdä pisteitä, jää varsinaiselle oppimiselle vähemmän aikaa.

  3. 3

    Mikko Kesonen sanoo

    Älkää nyt unohtako että opintotukea saa edelleen myös vaikka ammattioppilaitoksessa opiskelijat. Ei opiskelijat ole pelkästään korkeasti koulutettuja yliopiston penkkejä kuluttavia. Opiskelua se on ammattioppilaitoksetkin. Tai sairaanhoito-oppilaitokset. Jne.

    • 3.1

      Tomi Peltonen sanoo

      Uusitalon muutokset koskevat juuri mainittuja korkeakouluopiskelijoita, kuten myös aiemmat korkeakoulujen rahoituksen leikkaukset.

      Suomen korkeakoulujärjestelmä on ns. duaalimalli, jossa on tutkivan tieteen korkeakouluja sekä soveltavan tieteen korkeakouluja, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Jo tästä syystä korkeakouluopiskelijat eivät ole ”yliopiston penkkejä kuluttavia” opiskelijoita.

      Ja mitä oppilaitoksiin (tai opistoihin) tulee niin niitähän ei enää ole olemassa. Ammatillisista toisen asteen kouluista käytetään nimitystä ammatillinen oppilaitos ja sairaanhoitajat valmistuvat korkeakouluista, tarkemmin ammattikorkeakouluista.

  4. 4

    töytön sanoo

    Tällä viikolla juurikin tuli joku vanha mustavalkonen raina missä kaks tyyppiä ylioppilaslakki päässä keikaroi ja palvelusväkeä nauratteli. Vähä itekki siinä naureskelin että pitäsköhä ottaa päivittäiseen käyttöön tuo lakki 24/7.

    On siinä kyllä monella opiskeluja aloittelevalla unettomia öitä tiedossa, tiettyä joukkoa ei kosketa mitenkään tämäkään.

  5. 5

    Esa Kauppila sanoo

    No siis, kyllähän tämän nykyisen hallituksen matikkakirja on muutenkin ihan suoraan sieltä Alakerran Herran kirjapainosta. Tai voinhan minä tietysti olla väärässäkin ja olenkin jos herroilta kysytään. Mutta jos nyt ajatellaan että Yritys saa jatkossa teettää työntekijöillään pidempää päivää pienemmällä liksalla niin jotenkin tuntuisi ettei se yritys suin surminkaan palkkaa lisää duunareita vaan siirtää lisätulonsa osinkoihin ja teettää samalla määrällä tai todennäköisesti vähemmällä duunareilla entistä enemmän töitä. Ja minun ymmärrykseni mukaan Suomen talous saadaan kuntoon jos kotimaan kulutus saadaan nousuun kun nyt kuitenkin enemmistö suomalaisista yrityksistä toimii kotimaan markkinoilla. No nyt jos suomalainen duunari joutuu tekemään pidempää päivää, saa vähemmän lomapäiviä ja vapaapäiviä ja pienempää liksaa niin lisääntyykö kotimainen kulutus ? Ei jumalauta että meitä yritetään pissiä okulaariin ja kaikkein surullisinta on että aika iso osa kansasta tuntuu joku nielleen tämän sumutuksen ainakin jos netin keskustelupalstoja lukee.

  6. 6

    sanoo

    Laitetaanpas naamat vielä esiin: http://nyt.fi/a1305959039814

    Ja sitten ihan pieni pointti: puolustusmenoja nostettiin nyt 10 prosentilla noin 3 miljardiin. Pelkällä puolustusmenojen jäädytyksellä 2015 tasolle olisi opintorahaleikkaus katettu vuosikausiksi.

  7. 7

    AMK sanoo

    – Mutta eihän tämä kokonaisuus riitä siihen, että myös veronalennukset voitaisiin toteuttaa. Tämä paketti on vielä vajaa.
    Melkeinpä arvasin tämän,hallituskun ei ole mitään muuta tehneetkään kuin valehdelleet kansalle silmät ja suut täyteen.Heidän lupauksensa on täyttä sontaa.

    • 7.1

      AMK sanoo

      Jatkoa edelliseen:
      Kohta nousee alv:t, ja missäs oli lupaus työntekijöiden verotus ei nouse??Paskaa puhuvat ja sen he kyllä osaavat.

  8. 8

    Patrik Sandberg sanoo

    Hetkinen, avaapa vähän tuota asiaa lainahyvityksestä. Äskenhän (niille, jotka aloittivat syksyllä 2014) se nostettiin 40 prosenttiin ja samalla muutettiin opintolainahyvitykseksi, joka on mielestäni todella paljon huonompi vaihtoehto kuin vanha opintolainavähennys, koska opintolainavähennys ei kannusta työntekoon samalla tavalla, vaan vastavalmistunut saa puhtaana rahaa käteen, vaikkei töihin menisikään.

  9. 9

    Patrik Sandberg sanoo

    Olen oikeastaan ihan tyytyväinen, että tiukennetaan tiettyjä kohtia. Yliopisto on täynnä dokaavia, juuri ja juuri 40-45 op lukuvuodessa suorittavia lapsellisia pellejä. Itse suoritin 300 op neljässä vuodessa (ja kävin perheellisenä ihmisenä myös töissä iltaisin opiskelun ohessa), enkä ymmärrä alkuunkaan, että esim. opintolainahyvitys (tai -vähennys) annetaan niille, jotka saavat opintonsa suoritettua seitsemässä (!) vuodessa. Nostin koko ajalta lainaa, ja nyt maksan sen takaisin. Voi voi, sellaista se elämä on.

    Kysykääpä vanhemmilta ihmisiltä, mitä mieltä ovat olleet tästä pelleilystä, että opiskelijat vaativat aikoinaan tukien lisäksi omaa taskurahaa.

    Yliopistossa on muutenkin aivan liikaa tyhjänpäivisiä ”tutkijoita” (kuten esim. sukupuolitutkimussa), jotka onkin hyvä potkaista pihalle. Tehkööt jotain hyödyllistä, jos osaavat.

    • 9.1

      Ilmari Tapola sanoo

      Justiinsa juu. Voisitko opetella katsomaan pikkusen edes nenääsi pidemmälle? Alkaa pikkuhiljaa jo ärsyttämään tällaiset ”koska minä pystyin tekemään näin niin kaikkien muidenkin pitäisi pystyä” tyyliset kommentit.
      Yliopistossa eri oppiaineiden välillä on todella suuria eroja siinä, miten kurssit voi suorittaa ja tarvitseeko esimerkiksi luennoilla olla paikalla. Tervetuloa opiskelemaan meille kieliaineisiin, joissa jokainen kurssi on joko harjoituskurssi tai sitten muuten vaan luentopakollinen. Niin ja nää kurssit kestää puoli vuotta, nykyään niistä saa sentään kaikista sen 5op. Voin kertoa, että meillä 300op suorittaminen neljässä vuodessa on jo sellaisen järjestelyn takana (koska pääaineen ja sivuaineitten kurssit menevät suurelta osin päällekkäin) ettei se ole juurikaan edes mahdollista.
      Opintolainahyvityksestä menet jopa valehtelemaan. Sen saavat ne, jotka tutkintonsa onnistuvat suorittamaan tavoiteajassa, eli 5 vuodessa. 7 vuoden tutkintoja tuskin on olemassa.
      Minä en ainakaan halua kysyä vanhemmilta ihmisiltä, mitä he ovat ”tästä pelleilystä” mieltä, sillä useimmat heistä luulevat yhteiskunnan toimivan yhä samalla tavalla, kuin 1960-70 luvulla. Jos se on jonkun mielestä kumma ajatus, että opiskelijat vaativat, että heidän perustoimeentulonsa turvattaisiin opintotuella ilman lainaa, niin kannattaisi mennä vähän itseensä.

  10. 10

    Rauni Kaskinen sanoo

    Ei niin pahaa, ettei jotain hyvää.
    Maamme opiskeleva nuoriso alkaa toivottavasti mietiskelemään, kuinka fiksua olikaan äänestää kokoomusta ja keskustaa eduskuntavaaleissa.
    Sitä saa, mitä tilaa. Kantsis ens kerralla tutustua puolueitten ideologioihin, ennen kuin vaaliuurnille astelee.

  11. 11

    Muia sanoo

    Mihin me oikeasti korkeakoulutettuja tarvitaan? Nytkin jo 50 000 akateemista makoilee työttömänä. Ammattikoulujen 3v kestoa reilusti lyhemmäksi, puolet ajasta sielläkin ihan nippailudippailua. Reippaasti vaan perseet ylös penkistä.
    Itsehän olen pätkätöissä ja elinikäisen oppimisen velvoite suoritettuna, taskussa 5 tutkintoa. Eihän tässä ole mitään järkeä…

  12. 12

    Ruubeni sanoo

    Siis voe nyt hertsileijaa tätä vasemmiston parkua. Opiskelijat ovat tulevia hyväosaisia, jotka saavat tällä hetkellä valtiolta ILMAISEKSI (eli siis kaikkien veronmaksajien piikkiin) kymmenien tuhansien arvoisen koulutuksen ja sijoituksen arvoa voidaan mahdollisesti mitata miljoonissa pitkällä aikavälillä. Ja sitten itketään, kun joudutaan itse sijoittamaan itseensä ja ottamaan vastuu omasta valmistumisesta jollekin järkevälle alalle, jolla on oikeasti jopa tarve työntekijöille. Toisin sanoen lainapainotteisuudella on myös positiivinen vaikutus opintojen ohjautumiseen tuottaville aloille. Ei ole järkeä ylläpitää verorahoin Suomen kokoisessa maassa viittä eri kirjallisuuden laitosta (ja tätähän hallitus yrittää leikkauksillaan yliopistoille kertoa).

    Tuo epätasarvon huutaminen on ihan silkkaa valehtelua. Tilastot toki kertovat, että koulutettujen lapset kouluttautuvat enemmän, mutta tämähän ei kerro yhtään mitään mahdollisuuksien tasa-arvosta, joka on Suomessa tämän mahdollisen uudistuksenkin jälkeen aivan erinomaisella tasolla. Köyhän lapsella on Suomessa aivan samat mahdollisuudet opiskella maisteriksi, kuin kellä tahansa muullakin.

    ”Hetkinen. Miten tämä nyt menikään. Ainakin yliopisto-opiskelijat ovat maan kaikkien hyväosaisin väestöryhmä. Yliopistoon päässeen elinikäiset tulot kasvavat (verojen jälkeen) keskimäärin puolella miljoonalla eurolla sillä siunatulla hetkellä, kun tieto opiskelupaikasta tulee verrattuna niihin huonompiosaisiin tovereihin, joiden osaksi jää siirtyminen työelämään. Parhaiten palkatuilla, kuten juristeilla, opiskelupaikka tietää keskimäärin yli miljoonan euron lisätuloja. Ilmainen opetus kustantaa keskimäärin 40 000 euroa tutkintoa kohden erilaisten tulonsiirtojen (opinto- ja asumistuki, ateriatuki, opintolainojen subventiot ja erilaiset alennukset) tehdessä saman verran. Ne jotka jäävät opiskelupaikkaa paitsi, eivät saa mitään – saavathan he tosin maksaa korkeasti koulutettujen ilmaisen opiskelun ja tuet. Rahaa köyhiltä rikkaille. Siinä on reilu meininki suomalaiseen tyyliin.”
    – Matti Viren

    http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212879-reilu-meininki-suomalaiseen-tyyliin

    • 12.1

      timo harju sanoo

      Olipa vuodatus. Täynnä väitteitä, joista yhtäkään et perustele. Opintotukien raju karsiminen heikentää ilman muuta ja aivan suoraan köyhien opiskelumahdollisuuksia. Jo lukion kirjat ovat kalliita ja suuri investointi monelle köyhälle perheelle. Sinulla ei taida olla paria lukiolaista huollettavana eikä oikein mitään muutakaan käsitystä asiasta.

      Osuvaa, että kiskot selkänojaksesi professori Matti Virénin. Viimeiset 10 vuotta hän on erikoistunut hyökkäämään työttömiä ja kurjistettuja vastaan ja nyt sitten ovat vuorossa opiskelijat ja nimen omaan köyhemmät heistä. Miehen päätoimi on taloustiede, mutta en ole lukenut häneltä yhden ainoaa artikkelia, jossa hän olisi sanallakaan kritisoinut esim. finanssikapilismin aiheuttamia tuhoja. Sillä miehelle ei ole silmässä näkevää pilkkua tavallisen ihmisen arkeen ja elämään.

      • 12.1.1

        ruubeni sanoo

        Vuodatukseksi kieltämättä helposti menee, kun ottaa pannuun tämä koulutusleikkausten epä-älyllinen kritisointi. Ja kehtaavat syyttää persuja populismista. Helppohan se on vastustaa jokaista leikkausta, koska kyllähän rahan jakamisesta kaikki tykkäävät.

        Kuulisin toki mieluusti kritiikkiä niistä väitteistä, joita en perustele. Itse et nimittäin sano tässä kommentissa oikeastaan mitään asiaan liittyvää. Käsittääkseni näissä opintotukileikkauksissa on kuitenkin kyse lähinnä yliopisto-opiskelijoista, joten lukiokirjojen kalleus ei taida tähän asiaan liittyä oikein mitenkään. Muistan toki itsekin tuskailleeni asian kanssa ja onhan lukiokirjojen ympärillä pyörivä bisnes joiltain osin melko irvokasta, kun joka vuosi pitää painaa uusi painos melko marginaalisilla muutoksilla. Yliopistossa pärjää käytännössä kirjastopalveluiden avulla. Ehkä jokunen perusteos voi olla tarpeen hankkia, mutta itse en esimerkiksi ostanut yliopistourallani yhtään kirjaa.

        Matti Vireninkin suhteen kritisoit lähinnä kirjoittajaa, mutta olisiko sinulla mitään sanottavaa hänen argumentteihinsa? Olen itse kohta valmistumassa. Tunnen opiskelijaelämän melko hyvin ja voin kertoa, ettei opiskelijoilla pitäisi olla mitään hätää vaikka kotoa ei tulisi koko opiskeluaikana lanttiakaan. Itse olen saanut apua lähinnä muutamassa autooni liittyvissä korjauksissa (,jonka ylläpidon olen muuten maksanut itse). Turha sitä on kieltää, että mikäli on rahaa takana, niin tokihan se helpottaa asioita, kun ei tarvitse ottaa lainaa tai käydä töissä opiskeluaikana. Itse valitsin (tai sain mahdollisuuden) käydä töissä. Jos olisin ollut viksu, olisin ottanut täydet opintolainat ihan vain boonukseksi ja sijoittanut rahat, kuten muutama kaverini teki. En kertakaikkiaan näe mitään estettä järjestelmässä köyhän lapselle opiskella. Kyvyistä ja tahdosta se vain on kiinni.

  13. 13

    sanoo

    Tuosta vihreiden listasta: Lienee niin, että varsin harvassa opinahjossa työskennellään niin, että opintotukioikeus on vuoden jokaiselle kuukaudelle. Ja noin kokemuksesta voin sanoa, että opiskelu onnistuu myös työn ohessa! Uutisoitu selvittäjän esitys ei näkemykseni mukaan heikennä ”köyhien perheiden” jälkikasvun opiskelumahdollisuuksia. Suomessa on meneillään kummallinen arvojen ”rakennemuutos”; kaikki oleminen ja tekeminen pitäisi jonkun muun kustantaa. Omassa nuoruudessani lähdettiin siitä, että teen ja toimin itse. Sanoo 15-vuotiaana rakennukselle lautapojaksi lähtenyt!

    • 13.1

      töytön sanoo

      Maailma ja työelämähän toki ei ole muuttunut yhtään lautapoika-ajoista 🙂 Hirvittää ajatella, kun työpaikat vähenee koko ajan ja automatisaatio lisääntyy. Miten nämäkin opiskelijat maksavat opintolainojaan, saatikka mitä on monen tulevaisuus.

      • 13.1.1

        töytön sanoo

        Ite painuin metsätöihin 10-vuotiaana ja olen syntynyt 1980, nyttemmin paljon myöhemmin työtön kattoon syljeskelijä tällä hetkellä, ku kenkää tuli taas yt-neuvotteluiden jälkeen.

  14. 14

    Marko sanoo

    Palkanalennukset ovat sekä tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille, _mutta myös_ välillisesti tulonsiirtoa nousevien talouksien vielä köyhimmille.

  15. 15

    Erkki Posti sanoo

    Lubenterin tollot tarvitsevat opiskelupaikan ja köyhien laudaturin ylioppilaat ovat tiellä. Vanhempien säästyvät rahat pistetään punaisiin housuihin ja Rolexeihin. Paarian huippukyvyistä saadaan hyviä plokkareita trendiravintoloihin – nollapalkalla, tottakai.

  16. 16

    Heluna sanoo

    Heluna opiskelee sairaanhoitajaksi, siis siinä määrin kuin terveys sallii. Vaikka Heluna suoriutusikin opinnoista koulun laatiman aikataulun mukaan opintopisteitä kertyisi maksimissaan 5/kk. Koulu järjestää kurssit niin että tämä vaatimus juuri täyttyy, mahdollisuuksia ottaa lisää kursseja tämän lisäksi ei käytännössä ole. Kurssit ovat keskimäärin 5/10 pisteen kokonaisuuksia ja toteutuvat kerran vuodessa. Tämäkin on jo raskasta Helunan terveille opiskelukavereille, Helunasta itsestään puhumattakaan. Miten Helunan käymä koulu järjestää opiskelijoille mahdollisuuden yltää uusiin vaatimuksiin, ja miten Helunan opiskelukaverit suoriutuvat näistä vaatimuksista kun samalla työnteosta opiskelun ohessa tulee vielä enemmän ”pakko”?
    Tämän lisäksi opiskelijoiden odotetaan nyt ottavan entistä enemmän opintolainaa. Heluna ei saa opintolainaa. Syynä tähän on luottotietojen menetys sairaudesta johtuvien maksuvaikeuksien takia. Tullakseen toimeen Heluna hakee, ja saa toimeentulotukea. Lopputulos on se että tälläkin hetkellä yhteiskunta maksaa Helunan opiskelun ja elämän kokonaan, sen sijaan että Heluna saisi opintolainaa ja aikanaan maksaisi edes osan saamistaan rahoistaan takaisin. Heluna rahoittaisi mielellään osan opinnoistaan lainalla, varsinkin kun Helunan valitsemalla alalla melko varmasti löytyy töitä.
    Itseasiassa töitä on mielin määrin tarjolla jo ennen valmistumista. Heluna ei kuitenkaan halua opintojen venyvän työnteon takia. Helunalle saattaa kuitenkin tulla eteen tilanne jossa työn tekeminen opintojen kustannuksella tulee edullisemmaksi. Varsinkin jos vaatimukset opintojen etenemisestä alkavat olla epärealistisia. Ehkä tilanne menee jopa niinkin pitkälle että Heluna käytännössä luopuu opiskelusta kokonaan ja keskittyy työntekoon.
    Siinä sitten epäpätevä sairaanhoitaja-Heluna hoitaa mm. päätöksiä tekeviä poliitikkoja, tai heidän lapsiaan, hätätilanteessa tai ”perus”asioissa, ilman täyttä ammattitaitoa…

    Heluna itse valitsisi opintolainan, stressittömämmän ja sitä kautta myös lyhyemmän opintoajan sekä työnteon pätevänä, ammattitaitoisena hoitajana, siitäkin huolimatta että kyseinen ammatti on sekä raskas, henkisesti ja fyysisesti, että alipalkattu.

  17. 17

    Anna Paajanen sanoo

    Tuossa opintolainanhyvityksessä/ vanhassa opintolainanvähennyksessä on myös sellainen ”hauska” jippo, että opintojen suorittaminen lasketaan alkavaksi, kun ensimmäistä kertaa (ikinä) otat vastaan korkeakoulupaikan. Jos (tyhmyyksissäsi) otat heti lukion jälkeen yliopistopaikan vastaan alalta, joka saattaa olla ihan jees, kelan laskuri lähtee saman tien rullaamaan. Jos ala ei vastannutkaan odotuksiasi, ja päätät vaihtaa sitä, siinä onkin sitten jo paljon suurempi vaara, ettet enää tavoiteaikaan pääse, vaikka mitä tekisit. Toisaalta korkeakoulujen ensikertalaiskiintiöt varmaan muutenkin vähentävät alan vaihtajia.

    Itselläni on takana yksi ”virheliike” (yliopistopaikan vastaanottaminen heti lukion jälkeen alalta, joka ei sitten osoittautunut oikeaksi) ja yksi ammattikorkeakoulututkinto jota en sitten yrityksistä huolimatta saanut yllä mainitusta syystä valmiiksi määräajassa. Muutaman vuoden työelämän jälkeen haluja olisi vielä vaihtaa vanhaan unelma-ammattiin, mutta uskallus on rahan suhteen kortilla. Jos esitys menee tuollaisena läpi, valmistuessani minulla voi hyvinkin olla hervoton kasa lainaa, jota jo edellisestä tutkinnosta kertyi, eikä mitään hyvityksiä, vaan kaikki maksellaan sitten pois (jos saadaan töitä)

    Opintopisteissä on taas se ongelma, että ainakin AMK:ssa vaikutti siltä, että ensimmäisenä vuonna perusopinnoista tulee ”noppia” reilusti yli vaatimuksen, opiskeltiin pitkää päivää ja kursseja kertyi paljon. Opintojen jatkuessa myös kurssien ja näin ollen myös pisteiden määrä kääntyi laskuun. Kela kuitenkin tarkastelee opintosuorituksia vuosi kerrallaan, eli edellisen vuoden ”ylijäämää” ei pysty hyödyntämään myöhemmin.

  18. 18

    Nina Lilja sanoo

    Leikkaussummia enemmän minua häiritsee yleinen keppiä, keppiä, keppiä -asenne. Pitää valmistua nopeasti, edellytetään että käydään töissä samaan aikaan kun opiskelee (jokaisellehan on tarjolla töitä) ja pitää valita tulevaisuuden hyväpalkkainen ammatti – johon työllistyy heti valmistuttuaan – kerralla oikein. Hallitus tuntuu uskovan että elämässä ei ole mustan ja valkoisen välillä mitään muita sävyjä.

    On aloja jotka eivät ole isopalkkaisia eivätkä tuottavia. Huovuttajapartisaani harvemmin tuo isoja verotuloja valtion kanssaan, saati nykytanssija, taivaanrannanmaalari taikka usein solvattu naistutkimuskaan. Silti näitä aloja on oikeus opiskella ja harjottaa, vaikkei materiaalinen hyöty todennäköisesti koskaan ole suuri. Kaikki ei voi olla juristeja, kauppatieteilijöitä tai lääkäreitä.

  19. 19

    Jani Karhu sanoo

    Ruubeni syntyy nuorena, mutta hiukan pientä ihmistä olemassa olo ahdistaa. Onneksi neuvolan täti (veronmaksajien varoilla!) saa asiat paremmalle tolalle ja Ruubeni jatkaa tyytyväisenä eloaan. Saapuu aika mennä kouluun, siellä opettaja neuvoo Ruubenille aakkoset ja laskuopin (veronmaksajien rahoilla!), jotta Ruubeni pärjäisi tässä maailmassa. Tätä jatkuu monta vuotta ja Ruubenista tulee koko ajan viisaampi ja fiksumpi kuin ennen, tosin murrosiässä tuli hiukan takapakkia, mutta siitäkin selvittiin. Aikuisuuden kynnyksellä Ruuben meni armeijaan koska maanpuolustus on hyvästä (veronmaksajien rahoilla!). Armeijassa Ruubeni oppi muutakin kuin jäkittämään, muutaman sosiaalisen taidon jopa. Seuraava vaihe oli ammatin hankkiminen, niinpä ruupen kävi vähän lisää koulua voidakseen elättää itsensä, senkin Ruuben teki veronmaksajien rahoilla.
    Nyt Ruuben on keski-ikäinen mies ajaen autoaan liikenneruuhkassa, tiellä joka on tehty veronmaksajien rahoilla. Ruuben on menossa töihin yritykseen jonka alkua siivitti yhteistyö kunnan kanssa, kunta investoi teollisuushalliin (veronmaksajien rahoilla!). Noustessaan autosta Ruuben joutuu ryöstöyrityksen kohteeksi, pystyen kuitenkin juuri ja juuri pakenemaan paikalta. Ruuben soittaa poliisille, joka tulee selvittämään asiaa (veronmaksajien rahoilla!). Järkytyksestä jäykkänä Ruubeni menee lääkäriin hakemaan päivän saikkua, ystävällinen lääkäri joka opiskeli veronmaksajien rahoilla antaa saikkua ja poliisikin soittaa, että ryöstöä yrittäneet nilkit jäivät kiinni. Mahtaa Ruubenia harmittaa.

    Minua taas harmittaa ihmisten yksisilmäinen katsantokanta ja ”jos joku muu saa, se on suoraan minulta pois” ajattelu. Tosiasiassa yhteiskuntamme on rakennettu niin, että hyödytämme koko ajan toinen toisiamme.

    Vakavasti ottaen hallituksen politiikka ja enkin sen tekemisen tapa on alusta asti ollut surkean epäonnistunutta. Tämä ”opintotukiuudistussuunnitelma” on jälleen yksi samassa sarjassa. Tavoitteena ei ole mikään muu kun arvomaailman ohjaamat säästöt, aivan kuten ”yhteiskuntasopimuksessakin” Muusta puhuminen on harhaanjohtamista.

    • 19.1

      ruubeni sanoo

      Oletan, että tämä kommentti oli suunnattu minulle. Suosittelen jatkossa käyttämään ”vastaa”-nappia.

      Kuvailet montaa erilaista verorahojen käyttökohdetta, joista suurin osa on mielestäni hyviä verorahojen käyttökohteita, vaikkakin toki tehostamisen varaa monessa toiminnassa olisi. Ja olisi tosiaan mukava, että jatkossakin valtiolla olisi varaa hoitaa perustehtävänsä. Sen takia muun muassa opintorahan pienentämisen ja lainapainotteisuuden lisäämisen ovat varsin hyviä keinoja valtiolle säästää. On varsin loogista, että opiskelijat joutuvat itse ottamaan vastuuta läheks ilmaiseksi saamastaan arvokkaasta investoinnista.

      Lisäksi mielestäni Suomen yliopistojen toiminnassa on erinomaisen hyvin tilaa leikata. Ihan oikeasti, toistan, tarvitseeko Suomi kuusi kirjallisuustieteiden laitosta? Eikä tässä nyt tarvitse olla mikään kirjallisuuden vihaaja, mitä en missään tapauksessa ole. On vain syytä miettiä, mitä asioita on tarpeen akateemisesti tutkia ja kuinka paljon. Tällä hetkellä yliopistoissa opiskellaan myös etnomusikologiaa (Tampereella) ja folkloristiikkaa (Helsinki) ja minun on aivan hirveän vaikea perustella itselleni, minkä takia näiden aineiden opetukseen käytetään julkisia varoja, joista kilpailee myös esimerkiksi kunnallinen vanhustenhoito. Ihan kivoja aineita varmaan juu, mutta jos joku niitä haluaa opiskella niin tehköön sitä vapaa-ajallaan.

  20. 20

    Mirjami Virtanen sanoo

    Olen iloinen siitä että lapseni ovat aikuisia nyt. Ilman opintotukia emme olisi pystyneet heille kustantamaan opiskeluja. He tinkivät myös asumisensa laadusta, asumalla soluissa tai yksityisellä kimppakämpissä.

    Mutta järkyttävältä tuntuu ajatus, jos ajaudutaan siihen,, mikä oli tilanne omassa nuoruudessani. Monilapsisen perheen lapsia ei kaukana oppikouluista pystytty laittamaan edes oppikouluun. Ja jo siitä lähti eriarvoistuminen, edelleenkin korkeammissa oppilaitoksissa pääosin opiskelivat vain hyvätuloisten lapset.

    nk. säätykierto loppuu, jos köyhien opiskelutiet tukitaan. Vaikka joku sanooikin, köyhyys on tyhmyyttä, voi silti perheestä löytyä älykäs lapsi. Koulutettujen taso tulee laskemaan.

    • 20.1

      Petri Sakkinen sanoo

      ”He tinkivät myös asumisensa laadusta, asumalla soluissa tai yksityisellä kimppakämpissä.”

      Anteeksi nyt vain, mutta 1970-luvulla opiskelleille nämä olivat ihan normaaleja opiskelija-asumisen muotoja, alivuokralaishuoneen lisäksi. Minä asuin 1. opintovuoteni Teekkarikylän solussa 2 hengen huoneessa, joita solussa oli kuusi. Opinnot rahoitettiin niihin aikoihin kokonaan lainalla.

      • 20.1.1

        mirjami Virtanen sanoo

        70-luvun alivuokralaisasuntoja ei enää taida olla, tottakai opiskelijat nykyisinkin pyrkivät edullisuuteen asumisessa, näkyy vain keskusteluissa, etteivät kaikki halua, eivät osaa sopeutua soluun. Vaikutuksen minuun teki paikallisessa lehdessä yhtenä syksynä haastattelu, ammattikouluun (lähihoitaja) tuleva tyttö vanhempineen kertoivat, että etsivät tytölle kaksiota vuokralle, ei hän kahden kissan kanssa sovi yksiöön eikä koskaan ole jakanut huonetta kenenkään kanssa tai vieraiden ihmisten kanssa samaa kylpyhuonetta. Toki hyvä niin, vanhemmat olivat lupautuneet vuokran maksamaan opiskeluajalta.

        • 20.1.1.1

          Petri Sakkinen sanoo

          Juu, sillä lailla!

          Minun lapsuudessani 1950-60 -luvuilla kaksioissa asui neli- tai viisihenkisiä perheitä eikä yksiössä tai hellahuoneessa asuva perhekään ollut tavaton. Kylpyhuonetta ei välttämättä ollut lainkaan eikä kaikilla ollut edes sisävessaa.

          Asumisratkaisuissa opiskelijan haluamisilla ei ollut mitään painoarvoa enkä ole varma, pitäisikö olla vieläkään.

  21. 21

    Esa Kauppila sanoo

    Jatkakaa vain samaan tyyliin Hallitusherrat, kurjistakaa, kurittakaa, syyllistäkää, halveksikaa. Mutta älkää nyt sitten jumalauta kauheasti hämmästykö kun jossain vaiheessa jonkun sietovieteri räpsähtää poikki ja se joku tulee muutaman kaverinsa kanssa kysymään teiltä että miksi te näin teitte. Aseet mukanaan.

  22. 22

    Heikki Sormunen sanoo

    Miksi tässä nyt jaanataan koulutuksesta, opintotuesta ja niiden tarpeesta? Muistellaan omia opiskeluaikoja ja sankarillisia opintoponnistuksia, joita on suoritettu työssäkäynnin ohella.

    Kyse on siitä, että kaikki nykyisen hallituksen puolueet ilmoittivat ennen vaaleja, etteivät leikkaa koulutuksesta ja opintotuesta. Siis: äänestäjille annetuista lupauksista, jotka nyt on petetty pahemman kerran. Niitä ei kerrottu epämääräisinä tavoitteina, vaan ne annettiin selkainä, konkreettisina lupauksina.

    Nyt SSS-hallitus leikkaa koulutuksesta ja opintotuesta. Kun asiasta kysytään opetus- ja kulttuuriministeriltä, niin hän suoltaa silmät pyöreänä ja kasvot ilmeettömänä hallitusohjelmaan kirjattua idologista mantraa kilpailukyvystä ja taloudesta.

  23. 24

    sanoo

    Tässä koko hommassa eniten pistää vihaksi se #koulutuslupaus, ja kuten kirjoittaja alkuun totesi, niitä kuvia on netissä pilvin pimein, missä Sipilä ja muut sankarit pitävät näkyvillä niitä ”lupauksiaan”. Tosiasiahan on se, että jostain on valtion kuitenkin säästettävä, mutta kun lupaus on lupaus. Ei pitäisi luvata, jos ei lupauksia pidetä.
    Meidän blogissa myös pieni kertomus aiheesta: https://financer.com/fi/koulutuslupaus/