Keinoja kaihtamatta
Suomen Sisun kevätsuurkäräjät ja Kalevalan päivän juhla järjestettiin 27.2.Tampereella. Iltajuhlassa puheen piti kirjailija Timo Hännikäinen, joka on fasismiin mieltymisen lisäksi tullut tunnuetuksi lähinnä törkeiden viestien lähettelemisestä humalapäissään.
Nyt oli toinen ääni kellossa, kun kansallismieliset kokoontuivat pohtimaan maahanmuuton pysäyttämistä:
Niinpä muuttajavirran tyrehdyttäminen on ajan mittaan riittämätön tavoite sille, joka haluaa elää verraten turvallisessa ja toimivassa yhteiskunnassa. Sen ohella olisi pyrittävä laajamittaiseen sopeutumattomien siirtolaisten maastamuuttoon, siis palauttamiseen väkisin. Keinoja tähän on toki olemassa, sosiaalipoliittisista ratkaisuista ja rahallisista muuttokannustimista aina kansanmurhaan. Mutta tehokkaat toimenpiteet olisivat niin kalliita, kipeitä tai moraalisesti paheksuttuja, että harva puolue rohkenisi ryhtyä ajamaan moisia. Yksi poliittisen kulttuurimme paradokseista sisältyykin siihen, että ne puolueet, joita lehdistö nimittää ”ääripuolueiksi” tai ”äärioikeistoksi” eivät todellisuudessa ole riittävän äärimmäisiä.
Puolueet eivät siis ole riittävän rohkeita äärimmäsiin tekoihin, mutta Suomen Sisu paneekin toivonsa kansanliikkeeseen:
En tarkoita, että äänestäminen ja toiminta poliittisissa puolueissa olisivat menettäneet merkityksensä. Mutta on selvää, että olemme siirtyneet vaiheeseen jossa perinteiset parlamentaariset keinot eivät enää yksin riitä. Taistelu identiteettimme jatkuvuudesta käydään sekä kabineteissa että kaduilla. On syntynyt haaste, johon kansallismielisten järjestöjen on tartuttava.
Koko puheen voitte halutessanne lukea täältä.
Nyt on siis tultu jo niin pitkälle, että Suomen Sisu pitää kansanmurhaa ihan varteenotettavana mahdollisuutena estää maahanmuuttoa ja sen mukanaan tuomaa oletettua suomalaisen kulttuurin rappeutumista.
Järjestön puheenjohtaja, kansanedustaja Olli Immonen on hieman maltillisempi omassa puheessaan, mutta hänkin pitää ulkoparlamentaarista valtion asioihin vaikuttamista eli katupartiointia suositeltavana asiana:
Suomen Sisu suhtautuu lähtökohtaisesti myötämielisesti kaikkea asianmukaisesti järjestettyä katupartiointia kohtaan. Monet Suomen Sisun jäsenet ovatkin joko itse organisoineet onnistuneesti partiointia maamme kaduilla tai ottaneet osaa muiden tahojen järjestämään vastaavaan toimintaan.
Immosen tarkoittamista muista tahoista tiedetään jo Suomen Sisun ja kansallissosialistisen Suomen Vastarintaliikkeen yhteistyö. Sehän paljastui viime kesänä, kun Immonen ihan sattumalta päätyi samaan kuvaan SVL:n jäsenten kanssa oltuaan sitä ennen järjestämässä tapahtumaa aktiivisesti. Nyt joku voisi selvittää hänen ja Suomen Sisun yhteistyön vaikkapa natsihenkisen Soldiers of Odinin kanssa, niin puolue pääsisi taas harjaamaan kansanedustajaansa puhtaaksi.
Vasta vähän yli neljä vuotta sitten Suojelupoliisi luokitteli Suomen Sisun ääriyhmäksi. Nyt sitä pidetään suunnilleen suomalaisen kulttuurin perinneyhdistyksenä, vaikka tosiasiassa se on suoraa jatkumoa 1930-luvulla vaikuttaneelle fasistiliike Sinimustille.
Kuten Hännikäinen sanoo puheessaan, niin uusnatsit kouluttavat fanaattisia sotilaita ja Suomen Sisu keskittyy valmentamaan kansaa tuleviin vaaroihin ja vaikeuksiin.
Uusnatsiryhmien kaltaiset ääriliikkeet kaipaavat fanaattisia poliittisia sotilaita, jotka uhraavat elämänsä järjestön puolesta. Meidän tulee puolestamme luoda tavallisille suomalaisille mielekkään elämän puitteet. Se ei onnistu, jos jäämme pelkäksi perinneyhdistykseksi tai keskustelukerhoksi. Siksi toimintastrategian tulee keskittyä kaikkeen sellaiseen aktiviteettiin, joka luo uudenlaista yhteisöllisyyttä ja valmistaa kohtaamaan tulevat vaarat ja vaikeudet.
Kansanmurhan toteuttaminen voi tosiaan olla vaarallista ja vaikeaa, mutta ainakin äärimmäisen vastenmielistä se on ja jo sen pelkkä suunnitteleminenkin on erittäin vakava rikos.
Joka […]
1) sopii toisen kanssa joukkotuhonnasta tai
2) laatii joukkotuhontasuunnitelman,
on tuomittava joukkotuhonnan valmistelusta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. (Rikoslaki 11 luku 2 §)
Miettikääpä itse, että meillä oikeasti on tällainen järjestö ja sitä johtaa hallituspuolueen kansanedustaja, joka on avoimen mieltynyt 30-luvun fasismiin.
***
Kommentointi vain omalla nimellä, jos kanssani ei ole muuta sovittu. Kaikki asiattomuudet poistetaan ja kommentoija estetään pysyvästi.
Vaikka kauan tiesin, että 1930-luvun muistelu mahdottomana tulevaisuutena on harhaa, uskoin, että ehdin hiljaisuuden turvaan ennen seuraavia puhdistustalkoita. Nyt en enää luota siihen. Toivon vain.
Sisulaisten leikki on lapsellista unelmointia, mutta osaavat lapsetkin olla julmia. Oikeastaan he kykenevät siihen helpommin kuin itsekritiikin ja empatiataidon omaavat aikuiset koska eivät täysin ymmärrä tekojensa seurauksia.
Hännikäinen varsinkin vaikuttaa tyypiltä joka ei ole vieläkään täysin ymmärtänyt mikä teko on yhteydessä mihinkin muissa ihmisissä syntyvään reaktioon, siis läpikäynyt prosessia jonka useimmat muut käyvät läpi tuossa kolmen-viiden ikävuoden välillä. Ehkä ongelmana on että hän ei uskaltaudu fyysisiin tekoihin vaan joutuu unelmoimaan niiistä. Mitään fyysistä näiden velttokasvoisten pseudoälyköiden ja paperinaarmusta pyörtyvien pseudomiesten touhuissa ei ole, sillä miehekkäistä uroteoista he kirjaimellisesti vain unelmoivat. Tekijämiesten ei tarvitse unelmoida koska he voivat aivan reilusti kokea. Kaiken kokemiseen ei toki ole aikaa, mutta parempi tehdä jotakin kuin unelmoida kaikesta.
Kokemiseen unelmoinnin sijasta tarvitaan sekä uskallusta että avointa mieltä. Kumpaakaan ei näiltä hyypiöiltä löydy.
Fasismi on siitä hankala laji että sitä toteuttaakseen pitäisi olla oikeasti kova. Mikäs fasisti se sellainen on joka ei pärjää edes hempeämieliselle humanistille – joka toki on pyörtymättä kokenut vähän enemmänkin kuin pelkkiä paperihaavoja – vaan joutuu pelkästään nauretuksi 😀