Tähän mennessä tapahtunutta

Kun jotain tapausta on tullut sivuttua useamman kerran, niin sitä pitää sitten seurata koko ajan. Tammikuussa siteerasin tutkinnanjohtajan lehdelle antamaa lausuntoa, jonka mukaan Vihdissä ei tapahtunut alaikäisten ahdistelua. Tutkinnanjohtajan lausunnosta tehtiin kantelu, joka johti kirjalliseen huomautukseen.

Netin roskajulkaisu MV näkyy mehustelevan tapauksella ja totuttuun tapaan vaatii päitä vadille. Taas on poliisi pimittänyt rikoksia ja Uuninpankkopoika uhkaillut alaikäisiä.

MV:n lukijat eivät opi lukemaan. Tutkinnanjohtaja ei saanut huomautusta siksi, että esitutkinnassa olisi tehty virheitä tai että hän olisi peitellyt tapahtunutta rikosta. Häntä huomautettiin siitä, että hän arvioi esitutkinnassa saatua näyttöä, vaikka juttu oli jo siirretty syyteharkintaan. Kun juttu siirtyy syyteharkintaan, niin myös lausunnot antaa syyttäjä.

Kuten helmikuussa kerroin, niin asian siirtyminen syyteharkintaan ei ole näyttö siitä, että rikos on tapahtunut tai että sitä ei ole tapahtunut. Nyt syyttäjä on päättänyt nostaa syytteen kahta epäiltyä vastaan ja heidän syyllisyytensä tai syyttömyytensä päättää aikanaan tuomioistuin. Tämä hallinnollinen kantelu on vain sivujuonne ja koskee ainoastaan poliisin tiedottamista. Nyt siinä on todettu tapahtuneen virhe.

Kuten aiemmin tässä kuussa kerroin, niin minä en vaatinut tytöille rangaistusta, vaan siteerasin rikoslakia varoittaakseni yleisellä tasolla perättömien ilmiantojen vaaroista. Tytöt itse tai heidän omaisensa eivät ole ottaneet minuun yhteyttä, mutta siitä huolimatta pyydän anteeksi heille aiheuttamaani mielipahaa. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun juridiikkaa tuntematon lukija käsittää jonkin juttuni väärin.

MV:ltä ja sen lukijoilta en pyydä anteeksi mitään enkä hyppää heidän juoksupoikanaan. Sen sijaan ihmettelen Imagen bloggaajakollega Vesa Linja-ahon tavoin, että miksi viranomaiset eivät mahda tai halua mahtaa MV:lle mitään. Julkaisu rikkoo jatkuvasti lakia monin eri tavoin ja päälle päätteeksi pilkkaa rikostensa uhreja.

Parin viime päivän aikana MV on julkaissut useita juttuja Kangasalan päiväkodeissa vierailleista turvapaikanhakijoista. MV syyttää heitä kaikkia pedofiileiksi ja on julkaissut useita kuvia turvapaikanhakijoiden kanssa poseeraavista pikkulapsista. Edes lasten vanhempien pyynnöstä MV ei ole poistanut kuvia, vaan ivaa niiden poistamista vaativia.

13083102_10154945554782195_8821448260678757796_n

Kysynkin nyt ihan MV:n tavoin:

Milloin Ilja Janitskin saadaan vastuuseen näistä yhteiskuntarauhaa rikkovista ja alaikäisiä loukkaavista kirjoituksistaan?

Avoimen laitonta

Eilinen Murdochin murhamysteerit -sarjan jakso sijoittui kunnalliseen köyhäintaloon. Sinne hakeutuneiden miesten piti tehdä työtä kunnalle majoitusta ja ruokaa vastaan, mutta paikallinen sahayrittäjä käytti heitä omana työvoimanaan. Toiminta oli laitonta, mutta korruptoitunut poliisimies katsoi sitä läpi sormien korvausta vastaan. Hän murhasi ilmiantoa suunnitelleen kollegansa.

Yhtäläisyydet meillä käytössä olevaan kuntouttavaan työtoimintaan ja työkokeiluun ovat ilmeiset. Kuntouttavaa työtoimintaa ei lain mukaan saa järjestää yrityksissä, mutta silti sitä järjestetään niissä avoimesti. Työkokeilijoita annetaan auliisti palkattomaksi työvoimaksi yrityksiin, mutta kenenkään ei tarvitse pelätä virkavaltaa. Työkokeilu on laillista palkattoman työn teettämistä ja kuntouttavan työtoiminnan suhteen kaikki viranomaiset sulkevat silmänsä. Työttömien hyväksikäyttäjiä kehutaan ja kiitetään onnistuneesta työllistämisestä, vaikka yhteiskunta lahjoittaa heille työvoiman ja vieläpä maksaa siitä.

Otetaanpa taas kerran esimerkiksi Mölkky-pihapelien valmistaja, joka on vaihtanut nimensä ja muuttanut omistuspohjaansa. Tämä entinen Tuoterengas ja nykyinen Lahden Työn Paikka Oy tuottaa pihapelien lisäksi teollisuuden alinhankitapalveluja, erilaisia korjaus- ja kunnostuspalveluja ja työpajoissa valmistettuja kuluttajatuotteita. Työntekijöitä on 430 ja liikevaihto kuusi miljoonaa. Työntekijät eivät saa palkkaa, vaan tuon lehtiuutisen mukaan he ”käyttävät palveluita” eli ovat kuntouttavassa työtoiminnassa tai työkokeilussa. Yritys kehuu osallistuvansa työllisyyden hoitoon 4,2 miljoonalla eurolla vuosittain.

Ei osallistu, vaan se osallistuu työttömien hyväksikäyttöön ja sille vieläpä maksetaan siitä. Se ansaitsee jokaisesta sinne ”palveluun” ohjatusta 10,09 euroa päivässä. Yrityksen omistavat kunnat nimittäin siirtävät tämän valtiolta saamansa työllistämiskorvauksen suoraan yritykselle. Yritys siis saa palkattomat työntekijät ja jokaisen mukana 10,09 euroa päivässä rahaa. Työntekijät saavat työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen.

Yrityksen kelpaa kehua saavansa 60 % toiminnan rahoituksesta palkattomien työntekijöiden työn ja tuotteiden myynnistä. Loput 40 % tulevatkin sitten työllistämiskorvauksina valtiolta kuntien kautta.

Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 6 §:n 2 momentin mukaan kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. Ei sittenkään, vaikka yritys on kokonaan kuntien omistama ja toimii sosiaalisena yrityksenä. Laki kieltää selvin sanoin toiminnan hankkimisen yrityksiltä ja STM on painottanut tätä kieltoa 31.12.2014 antamassaan ohjekirjeessä. Laitetaan vielä kuva kirjeen tästä kohdasta:

kuty stm

Ei siellä saisi olla työkokeilijoitakaan.  Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 7 §:n 2 momentin 2-kohta kieltää sen selkeästi:

Henkilöasiakasta ei ohjata työkokeiluun, jos: 2) työkokeilusta aiheutuisi sen järjestäjälle sellaista etua, joka vääristäisi yritysten tai yksityisten elinkeinonharjoittajien välistä kilpailua.

Lahden Työn Paikka Oy on selkeästi markkinoilla toimiva yritys, joka saa kilpailuetua käyttämällä palkattomia työntekijöitä.

– Oletteko kuullut sanottavan, että kala aloittaa mätänemisen päästä?

Näin kysyi Murdochin esimies korruptoituneen poliisimiehen päälliköltä, jonka epäili olleen tietoinen väärinkäytöksistä. Sitä sopii kysyä meidänkin lakia valvovilta viranomaisiltamme.

Vähäisiksi katsottavat tulot

Viime päivinä kansalaisia näkyy puhuttaneen tapaus, jossa muutaman sadan euron lahja toimeentulotuen varassa elävälle meni suoraan kaupungin kassaan. Virkakielellä sanottuna rahalahja otettiin toimeentulotukea myönnettäessä huomioon täysimääräisenä.

Monille tämä tuntuu olevan uusi tieto ja yleinen hämmästys kertoo aika paljon omillaan pärjäävien tietämyksen vähyydestä. Toimeentulotukea saaville tai joskus saaneille sekä yleensä asiaan vähänkään perehtyneille tämä ei kuitenkaan ole mikään uutinen.

Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto ja se tarkoittaa sitä, että ennen sen myöntämistä tutkitaan kaikki muut tulot. Pääsääntöisesti ihan kaikki tulot niiden lähteestä riippumatta otetaan laskelmassa huomioon toimeentulotukea alentavina.

Lakiin on kuitenkin kirjattu harkinnan mahdollisuus. Lain 2 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan tuloina ei oteta huomioon vähäisiksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia. Laki ei kuitenkaan kerro kuinka paljon on vähän, joten se jää tuen myöntävän kunnan harkintaan. Käytännössä huomiotta jätettävä lahja voi olla kunnasta riippuen ihan mitä tahansa. Jossain kunnassa jokainen saatu euro alentaa toimeentulotukea ja jossain toisessa voi ottaa vastaan 150 euroa sen vaikuttamatta tukeen.

Jonkinlaista osviittaa saa saman pykälän 3 momentista. Sen mukaan vähintään 20 prosenttia tulonsaajan ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon tulona. Huomioimatta jätetään kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa.

Tämä koskee kuitenkin vain ansiotuloja ja harkinta on ulotettu siihenkin. Tuen saaja voi ansaita enintään 150 euroa ja saada silti täysimääräisen toimeentulotuen. Monissa kunnissa myös lahjoitusten määrä on ihan järkevästi rajattu samaan 150 euroon.

Kansalaiset ovat siis eriarvoisia asuinkunnasta riippuen, mutta tähän ei ole erityisemmin kiinnitetty huomiota. Lakiin on ihan tarkoituksella kirjattu mahdollisus ottaa harkinnassa huomioon henkilökohtaiset ja paikalliset olosuhteet.

Näin on nyt, mutta mitä tapahtuu sitten, kun toimeentulotuki siirtyy Kelan myönnettäväksi? Jos lain sanamuotoja ei muuteta, niin periaatteessa harkinta säilyy edelleen ja pienet lahjat voidaan jättää huomiotta. Itse en kuitenkaan usko näin tapahtuvan. Kun Kelan kasvoton virkailija tekee päätöksiä jossain etätyönä, niin hän ei tiedä asiakkaasta mitään eikä varmaan paljon piittaakaan. Hän ei voikaan piitata, koska hän ei ole sosiaalityöntekijä. Hän noudattaa laskentakaavaa ja ottaa mukaan jokaisen saadun euron tukea alentavana.

Ihan samoin käy vähäisten ansiotulojen suhteen ja kaikkiin noudatetaan samaa laskentakaavaa. Tukea saavat ovat asuinkunnasta riippumatta yhdenvertaisia, mutta lain edellyttämä harkinta on kadonnut.

En tiedä onko lakia tarkoitus muttaa, mutta kyllä pitäisi. On ihan turha pitää laissa harkinnan mahdollisutta, kun sitä ei kuitenkaan käytännössä voi noudattaa. Samalla lakiin pitäisi säätää tarkka summa, jonka alle jäävät vähäiset lahjat ja ansiotulot eivät vaikuta toimeentulotukeen. Lahjaa koskeva summa olisi pitänyt säätää jo kauan sitten, jotta hyvää tarkoittavat auttajat ja heidän autettavansa eivät kokisi ikävää ylläytystä.

Näitä muutoksia odoteltaessa on edelleenkin viisainta antaa ne muutamat kympit suoraan autettavan käteen.