Sosiaalipalvelua pakolla

– Käyn yhtenä päivänä viikossa töissä ja ansaitsen sen, minkä työtön saa ansaita sen vaikuttamatta työmarkkinatukeen. Sain kutsun sosiaalitoimistoon aktivointisuunnitelman tekoon. Kerroin käyväni töissä, mutta minut velvoitettiin osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan yhtenä päivänä viikossa neljän tunnin ajan. Kun kysyin tulinko työpaikalta tänne kävellessäni työhön tai muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin kykenemättömäksi, niin minulle sanottiin suoraan, että kyse on kunnan halusta välttää Kelan sakkomaksu.  

Tämä oli yhden saamani pitkän sähköpostin sisältö tiivistettynä ja tässä nähdään miten väärin kuntouttavaa työtoimintaa kunnissa käytetään. Kunnat ajattelevat vain taloutta. Kunnissa seurataan Kelan ns. sakkolistaa niistä, joiden työmarkkinatuesta kunta joutuu maksamaan puolet tai 70 %. Kunnat pakottavat työkykyiset ja jopa osa-aikatyössä olevat puuhastelemaan jotain ja nimeävät sen kuntouttavaksi työtoiminnaksi. Näin ne välttyvät työmarkkinatuen maksuosuudelta eli tältä “sakkomaksulta” ja saavat työllistämiskorvausta valtiolta 10,09 euroa/päivä.

Onko tämä sitten laillista?

Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 2 luvun 6 §:n mukaan kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää kuntouttavaa työtoimintaa silloin, kun henkilö on osa-aikatyössä yli kahdeksan tuntia viikossa. Ei siis ole velvollisuutta, mutta sitä ei kielletäkään. Osuutensa kunta joutuu maksamaan myös osa-aikatyötä tekevien työmarkkinatuesta – paitsi silloin, kun heidät laitetaan puuhastelemaan jotain neljäksi tunniksi viikossa kuntouttavaan työtoimintaan.

Lain 1 luvun 3 §:n mukaan kuntouttava työtoiminta koskee jokaista, joka on saanut työmarkkinatukea 500 päivää tai ansiosidonnaisen päivärahan päättymisen jälkeen 180 päivää tai jonka pääasiallinen toimeentulo on viimeisen 12 kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen.

Sakkomaksua kunta joutuu maksamaan jo 300 päivän työmarkkinatuen jälkeen. Kela toimittaa kunnille listan työmarkkinatukea saavista henkilöistä ja listaa seuraten työttömiä kutsutaan laatimaan aktivointisuunnitelmaa. Suunnitelmassa päädytään lähes automaattisesti kuntouttavaan työtoimintaan.

Laki ei siis ihan suoraan kiellä tätä menettelyä, mutta nykyinen käytäntö kunnissa on valovuoden päässä lain tarkoituksesta. Lain 1 §:n mukaan kuntouttavalla työtoiminnalla pyritään parantamaan edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla sekä edistämään mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja työ- ja elinkeinoviranomaisen tarjoamaan julkiseen työvoimapalveluun.

Sosiaali- ja terveysministeriö on 31.12. 2014 antanut kunnille ohjeen, jossa ei sanallakaan puhuta kuntouttavan työtoiminnan käyttämisestä kunnan säästötoimenpiteenä. Ohjeessa korostetaan, että kyse on  on sosiaalihuoltolain mukaisesta sosiaalipalvelusta, johon sovelletaan sosiaalihuoltolain lisäksi mm. lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Sen mukaan sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa. Laadultaan hyvä sosiaalihuolto tarkoittaa mm. sitä, että palvelun tarjoama tuki ja ohjaus tapahtuu sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön toimesta.

Lisäksi ohje painottaa, että kuntouttava työtoiminta ei ole tarkoitettu niille työttömille, jotka kykenisivät osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Heidän kohdallaan aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä laissa ensisijaisiksi määriteltyjä julkisia työvoimapalveluita kuten esimerkiksi työkokeilua ja palkkatuettua työtä, ellei suora työllistyminen avoimille työmarkkinoille ole mahdollista.

Kun lakia kunnissa soveltaa joku sosiaalityöntekijän pätevyyttä vailla oleva, joka kutsuu työttömiä puheilleen ja määrää heidät rutiininomaisesti kuntouttavaan työtoimintaan omilta esimiehiltään saamansa ohjeen mukaan, niin ollaan kaukana lain tarkoituksesta ja hengestä.

Neuvoni on, että menkää keskustelemaan ja laatimaan aktivointisuunnitelmaa, mutta ottakaa tuo linkittämäni STM:n ohjekirje mukaan. Jos olette osa-aikatyössä, niin kysykää oletteko muina kuin työpäivinä työkyvytön ja jos olette, niin lääkärin varmaan pitäisi tukia asia. Ohjekirjeen mukaan terveydenhuollon palveluiden järjestäminen niiden tarpeessa oleville työttömille on erityisen tärkeää, koska työttömillä ovat tutkimusten mukaan työssä olevia enemmän työ- ja toimintakykyä alentavia sairauksia. Terveystarkastuksen toteuttamisesta tulisi sopia aktivointisuunnitelmaa tehtäessä silloin, kun epäillään asiakkaan terveydentilan alentuneen, mutta asiaa ei ole selvitetty.

Kuntouttava työtoiminta on takuulla ainoa sosiaalipalvelun muoto, johon ihminen velvoitetaan taloudellisten sanktioiden uhalla. Siitä kieltäytyjä menettää työmarkkinatukensa ja joutuu hakemaan toimeentulotukea. Sitä alennetaan samaisen kieltäytymisen takia 20 % ja toistuvasta kieltäytymisestä alennus on 40 %.

Jos tätä pakollista sosiaalipalvelua teille järjestetään, niin muistakaa vaatia, että sitä järjestetään lain mukaan ja sen järjestäjät ovat sosiaalityön ja terveydenhoidon ammattilasia.

***

Tätä juttua voi poikkeuksellisesti kommentoida myös nimimerkillä, kunhan pysyy asiassa.

 

 

Kommentit (82)
  1. “Sakkomaksua kunta joutuu maksamaan jo 300 päivän työmarkkinatuen jälkeen.”

    Jos on ensin saanut 500 päivää ansiosidonnaista niin tuleeko kunnalle sakkomaksu
    vasta siinä vaiheessa kun työttömyyspäiviä on yhteensä 500+300?

    1. Saku Timonen
      7.4.2016, 12:48

      Enpä osaa varmaksi sanoa. Kuntouttava työtoiminta tulee mukaan silloin, kun ansiosidonnaisen jälkeen on saanut työmarkkinatukea 180 päivää. Olettaisin, että myös sakkomaksu alkaa juosta silloin.

      1. Ville-Veikko Hirsi
        7.4.2016, 13:23

        Sakkomaksu alkaa siinä vaiheessa kun TYÖMARKKINATUKEA on saanut 300 päivää. Eli ansiosidonnaista työttömyyskassan päivärahaa tai peruspäivärahaa ei siihen lasketa.

        Tässä nyt kuitenkin hautautuu se epäreiluus, että kunnat joutuvat maksamaan miljoonia valtiolle näinä sakkomaksuina, joka on suoraan kuntalaisten palveluista pois. Kunta ei kuitenkaan oikein työllisyystilanteelle mitään voi, joten sakkomaksun välttääkseen ei ole kertakaikkiaan muuta vaihtoehtoa kuin käyttää kuntouttavaa työtoimintaa väärään tarkoitukseen.

        Yhtä kaikki, työmarkkinatuen sakkomaksu rankaise kuntia väärällä tavalla, etenkään kun kunnollisia työllistämiskeinoja, jotka kunnan vallassa olisivat, ei juurikaan ole.

        1. Tero Salonen
          7.4.2016, 15:58

          Sakko maksu systeemiä ei varmaan kukaan puolusta, mutta surullista huomata että kunnan talouden mennessä tiukalle, kunnan kansalaisen oikeuksilla ei enää ole väliä. Kuntien työllistämis asiat eivät ole kunnossa, jos työllistettävän pääasiassa pitää heti kannella aluehallintovirastoon tai oikeusasiamiehelle saadakseen itselleen kuuluvaa oikeutta.

          1. Tero Salonen
            7.4.2016, 16:21

            Asiat eivät pitäisi olla siten että polkemalla heikossa asemassa olevien oikeuksia saadaan osittain rahoitettua hyvä osaisten kunnallispalveluja. En kuitenkaan lähde tässä ketään solvaamaan.

            1. Ville-Veikko Hirsi
              7.4.2016, 19:59

              Kunnallisia palveluja käyttävät kaikki, myös heikommassa asemassa olevat. Tai oikeastaab juuri he: monet saavat kunnan puoliksi maksamaa toimeentulotukea, jöyttävät terveyspalveluita, asuvat mahdollisesti kaupungin asuntoyhtiön omistamassa asunnossa jne. Työasäköyvillä on monessa kohdin mahdollisuus käyttää yksityisiä palveluita.

            2. Tero Salonen
              7.4.2016, 20:55

              Vastaan hieman erikoiseen paikkaan. Nuo ovat mitä palveluja heikko osaiset mahdollisesti käyttävät. Asun yksityisellä vuokralla. Asun yksin eli saan toimeentulotuen perusosaa, mutta osa aikaisilla työllä josta kannustinloukkujen takia peritään noin 90% kaupungin kassaan. On vuoden aikana osuuteni toimeentulotuki menoista kovin pieni. Olen ihminen joka käy lääkärissä silloin kun joku vaivaa, 10 vuoteen ei ole mikään vaivannut. Minulla ei myös ole lapsia joten lasten oppivelvoitteeseen ei kulu kunnan Euroja. En oikein muutenkaan käytä kunnan palveluja. Olenko nyt vapautettu kuntouttavasta työtoiminnasta?

          2. Hulivilipoika
            10.4.2016, 03:35

            Samahan tuo tuntuu olevan valtion kanssa. Kun homma pissii, ei kansalaisten – etenkään köyhien – oikeuksista välitetä. Tämä homma alkaa olla kovin villiä ja perustuslakia voisi tulkita niinkin, että kansalaisten yhdenvertaisuus ei toteudu.

        2. Itteeni ei hv vähää kiinnosta jotkut kunnan sakkomaksut. Pitäskö jotenki hattu kourassa nyökytellä, että voi kuntaparkaa. Jos ei palkkatyötä ole, niin pitäkööt puuhastelunsa. Ottaa ja myy vaikka tavaraa, jos meinaa nälkä tulla karenssissa.

        3. “Kunta ei kuitenkaan oikein työllisyystilanteelle mitään voi, joten sakkomaksun välttääkseen ei ole kertakaikkiaan muuta vaihtoehtoa kuin käyttää kuntouttavaa työtoimintaa väärään tarkoitukseen.”

          Huonosti on asiat jos kunnalla ei ole muuta vaihtoehtoa kun rikollinen toiminta.
          Kyseessä on kunnan rikollinen toiminta ja on RL 29:5§ mukainen avustuspetos tai RL 29:7§ mukainen törkeä avustuspetos. Tuo 10,09 €/päivä/”kuntottettava” ja ne “sakkomaksut” pitäisi periä kunnalta takaisin. Tuosta pitäisi saada ennakkopäätös joten rikosilmoitus kunnan touhuista olsi syytä tehdä. Muös asiaaan liittyvät ihmisoikeusrikokset on syytä tutkia. Kun pakkotyö on kielletty ja pakkohoidon kriteerit ei täyty on keksitty pakkopalvelu jota missään ihmisoikeussopimuksissa ei ole älytty kieltää. Näppärää mutta varsin laitonta. Käytännössähän tuossa on kysymys pakkotyöstä. Ei se siitä mihinkään muutu jos jotain asiaaa kutsutaan toisella nimellä.

          PS Kiitokset Sakulle että saa kommentoida nimimerkillä, oikea nimi on sähköpostiosotteessa. Tosin tuo nimikin on sellainen että ainakin pari sataa saman nimistä löytyy Suomesta.

      2. Aktivointisuunnitelma tulee silloin, ei kuntouttava työtoiminta. Suunnitelmassa voidaan taas sitten sopia esim. kuntouttavasta työtoiminnasta. Ensisijaisesti kuitenkin te-toimiston tarjoamista palveluista. Tiedän myös useita työttömiä työnhakijoita jotka ovat halunneet aktivointisuunnitelman laatimiseen ja sitä kautta kuntouttavan työtoimintaan. Työtoiminta ei siinä kohtaa ole juuri tällaisille aktiivisille henkilöille tarkoitettu eikä sinänsä tarkoituksemukaistakaan, mutta haluavat tekemistä ja rytmiä päivään ja ovat jotka saaneet sen “jalan oven välin” ja työllistyneet ko. paikkaan. Käytänteet ovat valitettavasti monenkirjavia lainsäädännöstä huolimatta, mutta itselläni on työn kautta paljon positiivisia kokemuksia kuntouttavasta työtoiminnasta. Parhaimmillaan työtoiminta tukee ihmisen arjen elämää ja kohentaa elämänlaatua monilla eri tavoin.

        1. Tero Salonen
          7.4.2016, 20:29

          Vapaa ehtoisena tuo on hyvä asia. Ihmisellä on paikka mihin mennä esim kehittämään ammattitaitoansa, mutta pakotettuna varsinkin henkilön elämäntilanteeseen sopimattomalla hetkellä eli jos hän on esim osittain työelämässä. Kun tuota te toimistossa ehdotetaan heitä kiinnostaa vain kunnan talous eikä henkilön tilanne.

          1. Tero Salonen
            8.4.2016, 23:48

            Perustulon tullessa voimaan mahdollistuu puhuminen myös te toimistossa. Jos virkailija kysyy mitä teit eilen. Voi vapaasti sanoa että tein tarjouslaskentaa. Mietin kohteen työmäärää, hintoja yms. Jotta saisin itselleni sellaista työtä, josta saan rahaa. Nyt tuollaisia ei voi sanoa te toimistossa, koska siitä napsahtaa rahattomaksi

            1. Silmänlumehuijaus
              11.4.2016, 05:43

              Ei välttämättä. Risikkohan juuri jokunen päivä sitten kommentoi että perustulokokeiluun tarvitaan nyt “osallistava elementti”; käytännössä kai tämä sitten siirrettäisiin myös vakinaiseen perustuloon, jolloin kyse ei enää ollenkaan olisi vastikkeettomasta (nykyistä sosiaaliturvan tasoa pienemmän suuruisesta) perustulosta. Näköjään siis sosiaaliturvaa koitetaan uudistaa vilunkikeinoin, perusturvan nimikkeellä, joka ei ainakaan Risikkojen sun muiden silmissä enää tule olemaan se “perustulo” jollaisena se on aiemmin esitetty (vastikkeettomana).

            2. Tero Salonen
              11.4.2016, 15:03

              Ilmeisesti Risikon mielestä ei ole riittävän osallistava elementti että työntekijä hyötyy työstään.

        2. ”jalan oven välin” ja työllistyneet “Moniko on työllistynyt???

          1. “Parhaimmillaan työtoiminta tukee ihmisen arjen elämää ja kohentaa elämänlaatua monilla eri tavoin.”
            Rahallisestikko työtöntä vaiko kuntaa?9 euroo ei ole kohentamassa mitään jos matkat työtoimintaan pitää omasta pussista maksaa.

            1. Matkoja ei tarvitse maksaa itse kuntouttavassa työtoiminnassa.

            2. Henkilön itsensä.
              Luonnollisestikin. Vaikka vain yksi työllistyisi esim. kahdestakymmenestä on sekin parempi kuin ei mitään. Epäilen vahvasti, että ennemmin työtoiminnan kautta kuin suoraan kotoa. Kunta maksaa työtoiminnassa käyville matkakorvaukset.

            3. Yhdeksän euroa on kulukorvaus, jolla on suoriuduttava työmaalle. Usein vaaditaan oman auton käyttöä. Savitaipaleen kunnanjohtaja on sitä mieltä, että Lieksaan on työllistetyn ilmaistyöntekijän itse hankkiuduttuva keinolla millä hyvänsä.

              http://yle.fi/uutiset/forssassa_onnistuttiin_saamaan_tyottomia_maatiloille_toihin_ensimmaisena_suomessa/7489689

              Työtön pääsee maatilatöihin, mikäli hän siellä pärjää ja jos ulkotyöt kelpaavat. Työmatkat eivät tosin ilman autoa onnistu.

              http://yle.fi/uutiset/kunnanjohtaja_tyo_ei_kelpaa_suomalaisille__turvapaikanhakijoille_varmasti_kelpaa/8379595

              <em<Jos Savitaipaleella asuvalle osoitetaan työpaikka Lappeenrannasta, hänen on itse ratkaistava, kuinka hän työpaikalle pääsee.

              Saku on tästä kirjoittanut aiemminkin.

              http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2015/10/15/kun-tyo-ei-kelpaa/

  2. Pekka Virtanen
    7.4.2016, 12:36

    “Laadultaan hyvä sosiaalihuolto tarkoittaa mm. sitä, että palvelun tarjoama tuki ja ohjaus tapahtuu sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön toimesta. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön koulutuksesta ja perehtyneisyydestä sosiaalihuollon tehtäviin säädetään laissa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005).”

    Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista:
    3 §
    Sosiaalityöntekijä

    Kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityöntekijän tehtäviin on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä.

    11 §
    Muut sosiaalihuollon ammatilliset tehtävät

    Kelpoisuusvaatimuksena sosiaalihuollon muihin ammatillisiin tehtäviin on tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus.

    ———

    Mitä mahtaa tarkoittaa “sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön toimesta”? Onko se sama asia kuin pykälän 3 sosiaalityöntekijä? Vai sama asia kuin pykälän 11 “Muut sosiaalihuollon ammatilliset tehtävät”?
    Erityisesti tuo pykälän 11 vaatimuksiin voidaan jo lukea käytännössä mitä tähansa + kunnollinen perehdytys tehtävään…

    1. Ville-Veikko Hirsi
      7.4.2016, 13:24

      Esim. sosiaaliohjaajan tehtävään ja moniin muihin vastaaviin tehtäviin vaaditaan vähintään AMK-tasoinen, esim. sosionomin tutkinto.

      Uusi ammattipätevyyslaki selkeyttänee tätä.

Kommentointi suljettu.