Työttömän sanakirja

Vappuna pitäisi puhua työstä, mutta liian monella sitä ei ole. Siksi puhun työttömyydestä ja siihen liittyvästä sanastosta. Työllistämisestä käytävä keskustelu on melkoisen rasittavaa jo muutenkin, mutta erityisen rasittavaksi sen tekee monien hatara tietämys alan termeistä. Keskustelussa menevät sekaisin kunnan työllistämisvelvoite, velvoitetyöllistäminen, työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta. Liian usein luullaan puhuttavan Kelan kuntoutustuesta silloin, kun puhutaan kuntouttavasta työtoiminnasta. Työkokeilu sekoitetaan koululaisten TET-jaksoon ja työharjoittelu opiskelijoiden tutkintovaatimuksiin kuuluvaan harjoitteluun. Uutena tähän soppaan on tulossa hallituksen kaavailema työnäyte.

Sitten tulee joku yleensä palkattoman työn teettämisestä oman palkkansa saava työvalmentaja tai työnsuunnittelija, jonka mielestä on ihan samantekevää mistä puhutaan, kunhan kaikesta puhutaan työnä. Pitäaikaistyöttömän itsetunnolle kuulemma on tärkeää, että hän saa tuntea olevansa töissä ja voi näin myös sanoa.

En tietenkään kiistä kenenkään omia kokemuksia, mutta en tiedä miten pitkälle itselleen valehtelemiselle perustuva itsetunto kannattelee. Palkattomassa työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminassa oleva tekee kyllä töitä, mutta ei ole työsuhteessa. Hän ei saa palkkaa eikä hänelle kerry vuosilomia ja eläkettä. Hänelle eivät kuulu mitkään muutkaan työsuhteen edut. Hän on virallisesti asiakas, jolla on velvollisuus osallistua tähän palveluun taloudellisen sanktion uhalla.

Oma lajinsa keskustelijoita ovat sitten ne vakituisessa palkkatyössä vielä toistaiseksi olevat, jotka luulevat itseään korvaamattomiksi ja kokevat olonsa turvatuksi. He pitävät omassa työssään tapaamiaan palkattoman työn tekijöitä laiskureina, joille työ ei maistu. Työttömät yleensäkin ovat heille vain kotisohvilla makaavia kaljankittaajia.

Kertauksen vuoksi selitän muutamia keskusteluissa käytettyjä tavallisimpia termejä:

Työ voidaan määritellä työsopimuslain 1 §:n perusteella. Sen mukaan työ on sellaista toimintaa, jota tehdään työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Ratkaisevan tärkeää on palkka tai muu vastike. Jos sitä ei ole, niin kyse ei ole työstä.

Kunnan työllistämisvelvoite ei tarkoita velvoitetta tarjota palkkatyötä tai edes palkkatuettua työtä. Se tarkoittaa palkatonta työtä työkokeiluna tai kuntouttavana työtoimintana. Vuoden 2015 alusta voimaan tullut muutos kunnan osuudesta työmarkkintukeen on lisännyt tätä palkatonta työtä.

Sakkomaksu on juuri tämä kunnan osuus työmarkkinatuesta. Se ei ole virallinen termi, mutta sitä käytetään yleisesti sen dramaattisuuden takia. Kunta saadaan kuulostamaan rikolliselta, jos se ei täytä työllistämisvelvoitettaan eli ei käytä palkatonta työvoimaa. Kun kunta täyttää työllistämisvelvoitteensa, niin se vapautuu tästä maksusta.

Kunnan työllistämisvelvoite sekoitetaan liian usein velvoitetyöllistämiseen. Velvoitetyöllistäminen on tarkoitettu 57 vuotta täyttäneille, joiden oikeus työttömyyspäivärahaan päättyy sen enimmäisajan kulumisen johdosta. Mikään automaatti tämäkään työpaikka ei ole, vaan 57-60 -vuotiaat ohjataan ensin työllistymistä edistävään kuntoutukseen tai työvoimakoulutukseen. 60 vuotta täyttänyt ohjataan työllistymistä edistävään palveluun tai palkkatuettuun työhön muun kuin kunnan palveluksessa.

Jos nämä toimenpiteet eivät onnistu, niin vasta sitten työttömän kotikunnan on järjestettävä hänelle työntekomahdollisuus kuuden kuukauden ajaksi. Velvoitetyöllistämisen perusteella järjestettävä työ on melkoinen lottovoitto, koska se on palkallista kokoaikatyötä. Lottovoitto se on siinäkin mielessä, että yleensä kaikille löytyy jokin sopivaksi katsottu työvoimakoulutus tai muu työllistymistä edistävä palvelu, kuten vaikkapa kuntouttava työtoiminta.

Kuntouttava työtoiminta on palkatonta työtä, johon määrätään pelkästään työttömyyden keston perusteella. Nimestään huolimatta sillä ei ole mitään tekemistä varsinaisen kuntouttamisen kanssa, koska laista puuttuvat kaikki kuntoutukseen liittyvät määräykset. Palkattoman työn teettämisen katsotaan riittävän syrjäytymisen ehkäisemiseen ja parantamiseen. Näin siitä huolimatta, että kyseessä on sosiaalipalvelu. Kuntouttava työtoiminta on viimesijainen palvelu eikä siihen koskaan saisi ohjata työhön tai muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin kykenevää.

Työharjoittelua ja työelämävalmennusta ei ole ollut olemassakaan 1.1.2013 lähtien. Ne yhdistyivät silloin työkokeiluksi, joka on samalla tavalla velvoittavaa sosiaalipalvelua kuin kuntouttava työtoimintakin. Palkkaa ei makseta.

Palkkatuettu työ on ihan oikeaa työtä. Siinä tehdään työsopimus ja maksetaan TES:n mukaista palkkaa. Se on työnantajalle edullista, koska valtio maksaa osan palkkauskustannuksista.

Kuntoutustuki ei liity työllistämiskeskusteluun millään tavalla. Se on Kelan maksama määräaikainen työkyvyttömyyseläke, jonka aikana henkilö saa terveydenhoidollista kuntoutusta.

Työelämään tutustuminen eli TET on peruskoulun oppimäärään sisältyvä lyhyt työharjoittelu ja monien alojen koulutukseen sisältyy pakollisena työharjoittelua. Nämä oppimisjaksot eivät liity työllistämiskeskusteluun.

Melkoinen viidakko tämä sanasto siis on ja liian moni puhuu näistä asioista tietämättä itsekään mistä puhuu ja luottaa siihen, että eivät kuulijatkaan tiedä.

 

Kommentit
  1. 1

    Akka sanoo

    Tuohon voi sitten lisätä myös työssäoppimisen ja näytöt, jotka kuuluvat ainakin toisen asteen opiskelijoiden opinto-ohjelmaan.

    • 1.1

      Akka sanoo

      Sellaisen vinkin antaisin, että oppisopimuskoulutus olisi hieno vaihtoehto monelle. Työntekijä on ihan oikeasti työsuhteessa ja saa palkkaa, työnantaja puolestaan voi saada palkkatukea. Kannattaa kysellä hakerasti, tätäkin vaihtoehtoa ollaan vissiin kiristämässä vuodenvaihteen jälkeen.

  2. 2

    V. Laulajainen sanoo

    Tjaa, saas nähdä, milloin iskee kohdalleni. Viime vuoden aprillipäivänä oli viimeinen työpäivä ja viimeisin yhteydenotto TE-toimistolta oli… oli… ei ollutkaan, kerran kävin ja ilmotauduin työttömäksi ja kerran soitin ja kysyin, milloin minusta maksetaan taas palkkatukea. Vastaus oli ”Neljän vuoden kuluttua ja silloin olet työttömyyseläkeputkessa”.
    Onneksi on noita pätkätyötehtäviä, kuten talvella lumitöitä ja kesäisin muuta askarteltavaa.

  3. 3

    Jukka Laine sanoo

    Olin maksamassa Kevassa kuntoutusrahan nimellä maksettavaa tukea 80-90-luvun vaihteessa. Onko tämä siirretty Kelalle tai johonkin? Ainakin asioita Kevassa hoitaneet on saneerattu,

  4. 4

    Petri Sakkinen sanoo

    Pieni korjaus, Saku. Kuntoutustuella oleva ei suinkaan välttämättä saa terveydenhoidollista kuntoutusta.

  5. 5

    Lento sanoo

    On se olemassa.

    ”Voit saada kuntoutusrahaa, jos olet 16–67-vuotias ja osallistumasi kuntoutuksen tavoitteena on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai työelämään pääsy. Lisäksi sinulla tulee olla hyväksyttävä kuntoutuspäätös esim. Kelasta tai työterveyshuollosta.” (Ei pidä sekoittaa 9 € ylläpitokorvaukseen.)

    Näistä rahoista, osatuista ja tuista tarviisi ihan oman sanakirjansa.

    Itse olen työkyvytön työnhakija 0% työnvastaanottovelvoitteella. Ainakin nyt toistaiseksi, ennen kuin keksivät laillisen syyn muuttaa mut ruuatta sillan alle.

  6. 7

    Anna Nummi sanoo

    Itse olen ollut niin pitkään työtön että olen oppinut kutsumaan tehtäviäni työksi vaikka kukaan ei niistä minulle maksakaan.
    Arkisin teen töitä, apurahahakemuksia, kuvan käsittelyä, konkreettista taiteen tekemistä, on palavereita ja kurssitarjonnan suunnittelua, messenger-palaveria, todo-listoja, aikatauluttamista ja budjetointia.
    Kutsun sitä työksi vaikka palkkaa maksetaan ainoastaan pidetyistä opetustunneista. Apurahan saaminen on yhtä todennäköistä kuin vastaavan summan voittaminen lotossa. Joskus toki saattaa joku teos mennä halvalla kaupaksikin.
    Mutta pikkuraha auttaa sekin, jos sitä ei vähennetä kaikista tuista.

    Kutsun sitä työksi, sillä muuten on vaikeaa selittää ihmisille miksi minulla on kiire ja stressi, mitä oikein teen ajallani. Ja työtä se on, vaikka palkatonta.

  7. 8

    Pasi Koivula sanoo

    Ikävä juttu, että myös vanhukset pistetään nyt propagoimaan palkattoman työn puolesta.
    http://www.studio55.fi/vapaalla/article/aulis-84-kuuluttaa-suomeen-tekemisen-meininkia-olen-aina-tarttunut-kaikenlaiseen-tyohon/5859724

    Tuokin pappa elää sellaisessa harhakäsityksessä, että työllä (tai tuotannolla) tehdään tai luodaan rahaa ja harhaisesti olettaa Suomen talouskasvun paranevan työllä tai tuottavuudella.

    Tämä harhakäsitys on täysin absurdi eikä sillä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

    Nykyisessä järjestelmässä työ tai tuotanto ei luo talouteen (työn tai) tuotannon arvoa vastaavaa tuloa. Pankista lainattu raha luo tuotannon arvoa vastaavan tulon.

    Työllä ei ole mahdollista tehdä tai luoda rahaa. Työllä tai tuotannolla ansaitaan rahaa, jonka pankki loi laillisella kirjanpitokikkailulla ”tyhjästä”.

    TÄLLAISESSA JÄRJESTELMÄSSÄ ON TÄYSIN MERKITYKSETÖNTÄ KUINKA PALJON, VÄHÄN TAI KAUAN TYÖTÄ TEKEE; -KIERROSSA OLEVA RAHAMÄÄRÄ EI KASVA SENTTIÄKÄÄN.

    Velkoja ei voida maksaa työnteolla, tuotannolla, leikkauksilla ja yksityistämisellä, koska työnteko, tuotanto, leikkaukset ja yksityistäminen eivät mitenkään lisää liikkeellä olevan rahan määrää. Raha on velkaa ja syntyy vain velkana. Rahajärjestelmä pakottaa jatkuvaan lisävelkaantumiseen, tehtiinpä yhteiskunnassa mitä hyvänsä. Rahaa luodaan vain velan nimellisarvon verran pankista lainaa otettaessa, eikä korkoon luoda erikseen rahaa.

    Tämä pakottaa (kokonaisuutena katsoen) jatkuvaan lisälainaamiseen ja automaattiseen velkakierteeseen, että talouden kierrossa olisi ylipäätään rahaa, eikä velkaantumista ole siten mahdollista mitenkään estää.

    Tuotanto (työnteko) ei mitenkään vaikuta velan (rahan) määrään yhteiskunnassa, ja menoleikkauksilla (vyön kiristämisellä) velkaantumista voidaan vain hiven hidastaa (lisävelkaantuminenhan johtuu rahajärjestelmän pakottavasta pyramidihuijausluonteesta itsestään omaan tahtiinsa, ei niinkään ”tuhlaamisestamme”- täytyyhän yhteiskunnan pyöriä, ja ilman rahaa [velkaa] yhteiskunta pysähtyy).

    Velkojen takia meillä on jo nyt, lähes kaikki kiinteä omaisuus lainojen pantteina, samoin tehdyn työn tulokset ja jopa tulevaisuudessa tehdyn työn tulokset ovat lainojen vakuutena.

    Rahanlainaaja ikäänkuin lassoaa taloudesta kaiken hyödyn itselleen, ”lainaamalla” hetkeksi kiertoon omistamaansa rahaa, jonka vakuutena on kohta kaikki maallinen omaisuus mitä omistamme. Tämä antaa jo sinällään suunnattoman maallisen vallan näille rahan väärentäjille, korkojen nousemisen uhan lisäksi.

    Lisäksi rahanlainaaja käyttää tätä rahanluontioikeuttaan myös hintakeinotteluun, esim. pörssissä ( tämä on kuvattu sanalla ”elvytys”) ja vääristää täten rahan ostovoimaa miten haluaa ja milloin haluaa.

    Kaikki tähän mennessä tehdyt ”elvytystoimet” ovat olleet täydellistä teatteria jota valtamediat ovat pääoman toimesta pitäneet yllä. On ”elvytetty” vain pankkeja ja finanssimarkkinoita, kun olisi pitänyt elvyttää kulutuskysyntää ja kansalaisten ostovoimaa. Tähän pankkien ”mustaan aukkoon” valutettu uusi veronmaksajien kädenojennus ei kuitenkaan takaa yritystoiminnalle ja pienyrittäjille helpompia päiviä.

    Yhteiskunnallisen rahanpuuteongelman poistaa vain irtisanoutuminen nykyisestä raha- ja pankkijärjestelmästä (EU ja Euro) ja oman terveen rahajärjestelmän luominen, ja siihen tulisi keskittyä. Valtion pitää itse luoda raha oman keskuspankkinsa kautta ja tarvittaessa velkaantua sisäisesti itselleen. Liikkeellä olevan rahan määrää pitää säännellä rahapolitiikalla ja verotuksella. Ulkomaalaisille rahanlainaaja laitoksille (= päämarkkinatakaajat ) voi antaa piut-paut.

    • 8.1

      Liisa sanoo

      Hyvin sanottu! Jalat takaisin maahan ja terve järki käyttöön.

  8. 9

    Satu sanoo

    Yksi yllättävän vaikea sana on ”työntekijä”. Olen kuvitellut sen liittyvän jollainlailla sanoihin työnantaja, työsopimus. Sanoilla on ikäänkuin kolmiyhteys. Jos yksi joukosta puuttuu, toisetkin menettävät merkityksensä.
    Nyt kuitenkin haetaan suurin otsikoin työntekijöitä pajoille, joilla ei ole tarkoituskaan tarjota työsopimusta ja toimia työnantajana. Että tarjolla ”työelämäosallisuutta”?

  9. 10

    AMK sanoo

    Ja mitä nykyään käytetään TYÖLLISTÄMME,mutta unohdetaan se pikkuinen juttu palkka,mitä ei makseta sehän on sivuseikka kun vain on työtä mitä tekee??Vai mitä sss hallitus?????

  10. 11

    Jussi Pelkonen sanoo

    Niin hyvä sanakirja, että jos luvan saan, tulostan sen oman työpaikkani ilmoitustaululle!

  11. 12

    Mari mattila sanoo

    ” palkkaa tai muuta vastiketta”, haluaisin tietää, mikä muu vastike voisi olla? Ennen puhuttiin ”ylöspidosta”, eli annettiin asunto ja ruoka. Voisiko vastike olla mahdollisuus oppia ammattitaitoa, solmia suhteita, joiden kautta saisi työpaikan? Jos yhteiskunta on päättänyt antaa työttömäksi jääneelle tietyn summan rahaa työttömyyden ajaksi, onko se vastikkeetonta? Eli työnantaja työsuhteessa on aina velvollinen maksamaan palkkaa tai vastiketta? Yhteiskunnan rahaa voi saada ilman vastiketta kuitenkin. Kyllä alkaisi olla aika puhua työstä, palkasta tai vastikkeesta, vastavuoroisuudesta, ja määritellä sanat uudella tavalla. Miten robottien työ korvataan? Ja kenelle? Sana työ tuli käyttöön samoihin aikoihin joskus 1700-luvulla, kun teollisuusvallankumous alkoi. Sitä ennen käytettiin sanaa ’vaiva’, kun puhuttiin siitä, mikä meqidän sanastossamme nyt on työtä. Maan viljeleminen, ruuanlaitto, langan kehräys ja kankaiden kutominen vaatteiden ompelemisineen ym oli vaivannäköä. Nyt työ tarkoittaakin enemmän suhdetta kuin kertoo, mitä tehdään.

  12. 13

    Mauri Pulkkinen sanoo

    Blogisi on valaiseva esimerkki, kun vuosien saatossa tehdään jostain näkökulmasta tarkastellen uudistuksia, joilla tavoitellaan työttömän parasta aivan vilpittömin mielin.

    Tuloksena on sillisalaatti, jonka perusteella työtön itse tai edes hänen asioitaan hoitavat henkilöt eivät kunnolla erota, mikä palanen työtön on salaatissa.

    Nyt ei tarvita lisää aineksia salaattiin työnäytteen antajan muodossa eikä lisäsanktioita tilanteessa, missä työtä ei oikeasti ole tarjolla.

    Kokonaistarkastelu voisi olla tarpeen ja siinä Jari Lindström voisi halutessaan tehdä miehen työn sen lisäksi, että olisi myötävaikuttamassa työpaikkojen syntyyn esim. julkisten investointien muodossa.

  13. 14

    Jyrki sanoo

    Pakko kommentoida tähän:

    Sitten tulee joku yleensä palkattoman työn teettämisestä oman palkkansa saava työvalmentaja tai työnsuunnittelija, jonka mielestä on ihan samantekevää mistä puhutaan, kunhan kaikesta puhutaan työnä. Pitäaikaistyöttömän itsetunnolle kuulemma on tärkeää, että hän saa tuntea olevansa töissä ja voi näin myös sanoa.

    Niin sehän ei luonnollisesti käy mitenkään yhdenkään työttömän itsetunnon päälle, että vaikka tekee samoja töitä, kuin joku palkkaa samasta työstä saavakin. Niin ei ole yhtään enempää varaa mihinkään kuin työttömänäkään tekemättä yhtään mitään.

    Koska kuntouttavassa työssä ja vastaavissa puuhissa tai mitään tekemättömänä sohvalla kaljaa lipittäen työtön ei ansaitse valuuttaa yhtään enempää käytännössä, että voisi lipittää edes sitä kaljaa enemmän siellä sohvallaan. Tai puhumattakaan vaikka hyödyntää jotain kuntoiluseteliä jonkun harrastuksen rahoittamiseen, mikä taas onnistuu jos olet palkkatöissä ja työnantaja moista tarjoaa. Kuntoilusetelithän ei kuulu työttömille, vaikka tekevätkin samoja töitä kuin palkkaa saavatkin.

    Niin ja onhan sekin tutkittu, että työstä oikeaa palkkaa saavissahan esiintyy vakavia alkoholiongelmia. Jotka kaiken lisäksi on heikompia työteholtaan kuin vaikka se palkatta työtä tekevä työtön. Joka koettaa myös vähillä työttömyyskorvauksilla kovasti alkoholisoitua siinä samalla sinne sohvansa nurkkaan kilpaa palkkaa saavien kanssa. Mutta hankalaa se on kun rahalliset resurssit siihen on mitä on verrattuna oikeaan palkkaa saaviin vaikka samoja töitä tekeekin.

  14. 15

    vesa hartikainen sanoo

    Hei Saku. Voisitko kommentoida omaa huomiotani. Työllisiä Suomessa on n 2,3 miljoonaa. Eli työpaikkoja on tuo sama määrä. Samaan aikaan avoimia työpaikkoja on ehkä 20000. Siis noin prosentti työpaikoista. Tilanne, jossa avoimia työpaikkoja ei olisi lainkaan, on mahdoton (työttömien mahduttaminen). Lisäksi on huomioitava, että osa (mahdollisesti prosentti) työnantajista on oikeasti sairaita. Paskat työpaikat ovat avoinna ja kierrossa, koska moni on niitä jo kokeillut, ja todellisuuden havainnut. Mikä on työnantajan vastuu. Sokea luottamus yksityisen työnantajan oikeudenmukaisuuteen. Hah. Olen ollut monessa mukana, ja haistatan pienyrittäjille v*tut. Toki varmasti reilujakin työnantajia on. Yst. Terveisin allekirjoittanut.

  15. 16

    Taina Lehtisalo sanoo

    Yksi alunperinkin harhaanjohtava termi on ”työtarjous”, joita työttömät saavat työkkäristä. Kyse on oikeasti huonosti arvotusta, yleisessä haussa olevasta avoimesta työpaikasta, jota on velvoitettu hakemaan ja jota ei tietenkään ole mitään mahdollisuuksia saada. Jos hakijoita on 200 paikkaan, johon katson olevani pätevä, niin miten pääsisin työkkärin lähettämään ”työtarjous-työpaikkaan”, johon en edes ole pätevä. Esim. piti hakea palkka-asiantuntijaksi ja palkanlaskijoiden esimieheksi, vaikka opintoja minulla oli kolmen viikon verran kyseisestä alasta ja olin laskenut opastettuna muutaman palkan. Pakko oli tietenkin hakea tuota työtä vaikka hävetti. Aika loukkaavaa sitten, kun puhutaan, että pitää ottaa tarjottua työtä kauempaa tai pienemmällä palkalla. Ei ole olemassa mitään tarjottua työtä!! Kuntouttava työ on eri asia, mutta normaaleilla työmarkkinoilla en usko että kukaan on saanut työvoimatomistosta tarjottua työtä. Ja miten voisikaan. Eihän ketään työnantajaa voi pakottaa ottamaan muiden valitsemia työntekijöitä.

  16. 17

    Jari Kähkönen sanoo

    Se on se perinteinen yläpuolelle asettuminen. Järjestelmään sisälle toistaiseksi joutumaton kuvittelee voivansa järkensä ja moraalinsa perusteella tietää kumpi on ylös- ja kumpi alaspäin. Ehei. Näin toimiessaan se suojelee omaa turvallisuudentunnettaan, kun suhtautuu sivumennen sanoen aika törkeästi vajaatyöllisiin ja työttömiin. Nauraa, kun kuulee sanan freelancer ja änisee yöpainotteista jaksotyöaikaa tekevälle, että hankkisit itsellesi päivätyön. Se aika, kun ihan täysi turvenuija pääsi kansakoulupohjalta talon amikseen ja sitten jonkun vuoden päästä opistoon, on kaukana takanapäin. Se oli niiden 40 vuoden työsuhteiden aika, kun elettiin sitä puolen vuosisadan jatkuvan kasvun aikaa.

    Ja nyt tämä seuraavaksi seitsenkymppinen työn sankari mölisee suureen ääneen kuntouttavan risusavotan, ruuvinpussituksen, mölkkypelin teon, linnunpöntönnaulauksen ja moppipetteriprikaatin voimasta. Kunnes yrittäjä-pojan firma menee nurin markkinoiden tärvelyn takia eikä tytär jokunomi(amk) löydä ikinä koulutusta vastaavaa tai mitään muutakaan työpaikkaa. Kun ne ei tienaakaan oletusarvoisesti vanhempiaan enemmän eikä pysy jo täysin poissa verstaan lattioilta, siinä missä puolipitkä suojatakki siviilivaatteiden päällä kulkenut isänsäkin vain kävi siellä tarvittaessa kääntymässä. Kumpikin jälkeläinen saavat kisata hiki päähineessä etuoikeudesta pyyhältää tuon verstaan läpi siivousalueenaan siivousliikkeen vakituisena osa-aikaisena työntekijänä.

    Mutta antaa niiden uskotella itselleen, että kaikki työttömät, vajaatyölliset ja prekariaattiin kuuluvat ovat muka jotenkin itse syyllisiä kohtaloonsa. Niin kauan, kun sitä keskiluokkaisen virkamiesmäisen vakaan turvallista elämää itse kullekin piisaa. Sen edestäs löydät, sano. Eihän tämä yhteiskuntasopimuksen tosiasiallista irtisanomista merkitsevä väestön räikeä kahtiajako olisi voinut tapahtua näinkin perusteellisesti, nopeasti ja ääneti, jos huonoon asemaan heitetyt eivät olisi valmiit itsekin teeskentelemään. Muuttamaan sen keljuttavan työtoiminnan hikipajan orjatyön puheissaan lähinnä soveltuvaksi verstastyöksi. Vähän niinkuin suojatyökeskuksen työpaikaksi tai päivähuoltolan kerhoksi silloin aikanaan.

    Kiitos siis Sakulle sanastosta, mutta älköön unohdettako totuuden useimmiten tekevän kipeää ja juuri siksi niitä lievennyssanoja, häivytyksiä, uudelleenmäärittelyjä sekä ihan silkkaa markkinointiviestintääkin kaivataan. Selvittäisiinkö kasvojenmenetystilanteesta ilman viittomakieliseen esitykseen menemistä, se on kriittistä tietoa se? Paras olisi hyvissä ajoin ja vähin äänin heittää teeskentelemästä, 0+0 on vieläkin 0 vaikka laskutoimituksen tekemisen työllisyysvaikutuksella kerskuttaisiin kuinka kovasti. Vähemmälläkin ällillä kuvittelisi oivallettavan yhteiskunnallisen vakauden olevan vaarassa, jos suuren joukon absurdi neuvostoliittoleikki päättyy vertikaalisen yhteentörmäykseen oikean todellisuuden kanssa.

  17. 18

    Tiina Peltonen sanoo

    Turun työvoimatstolla oli viime viikolla alla oleva ”työpaikka” ilmoitus. Hauskinta siinä oli, että työpaikalle pääsyyn vaaditaan pääsylippu. Palkaksi työntekijä saa tuon kyseisen lipun! Odotankin kauhulla lisää työpaikkoja, joiden palkkana on pääsy työpaikalle. Nauruttaisi muuten, mutta kun työvoimatsto on ottanut tällaisen vitsipaikan ihan välitettäväksi vakavissaan. Sivujuonteena mietin miten maksetaan työttömyys-, eläke-, ym maksut?

    Wanted: Social Media-Reportteri
    Oletko aktiivinen somettaja, joka haluaa käydä upeissa tapahtumissa ja verkostoitua ihmisten kanssa? Vai oletko vasta kiinnostunut somesta ja tahdot harjaannuttaa taitojasi tapahtumamarkkinoinnissa? Jos näin on, meillä on hyviä uutisia!
    Etsimme some-reportteria The SHIFT 2016 tapahtumaan, joka järjestetään 31.5-1.6 Turun linnassa! Työtehtävääsi kuuluu sisällöntuotto, raportointi tapahtumasta omissa sosiaalisissa medioissa sekä chillailu hyvässä porukassa.
    Kahden päivän reportterikeikan palkkiona on 349€:n arvoinen lippu tapahtumaan!
    Kiinnostuitko? Oletko meidän etsimämme Some-Shifter? Ota yhteyttä Mari Männistöön osoitteessamari@theshift.fi Laita hakemukseesi myös omat sometunnuksesi sekä lempi somesi!
    Kriteereitä:
    Sujuva kirjallinen ilmaisutaito
    Hyvät vuorovaikutustaidot
    Hyvä englannin kielentaito (puhe sekä kirjallinen)
    Oma-aloitteisuus (itsenäistä työtä)
    Oma kamera/hyvä älypuhelinkamera
    Perus some-tuntemus

  18. 19

    Pekka Rintamäki sanoo

    Huolestuttavaa on se, että tuommoinen ilmoitus on ”työpaikkana” TE- tston sivuilla. Ollen yksi niistä työpaikoista joita laiskat kaljaa kittaavat ja sohvalla makoilevat työttömät eivät siis viitsi hakea.
    Jos järjestäisin festarit joissa esiintyjien palkkio olisi se, että heidän ei tarvitse maksaa pääsylippua, niin esiintyjäkaarti ei olisi kovin nimekästä.
    Jokainen edes kerran keikan soittanut kun tietää sen, että ilmaisilla keikoilla on taipumus poikia lisää ilmaisia keikkoja mutta ei mitään muuta.

    Tarina kertoo Tapio Rautavaarasta, jolle illanvietossa eräs hammaslääkäri sanoi, että ”olisit Tapsa ottanut kitaran mukaan niin voisit laulaa meille jotain”. Johon Tapsa vastasi, että ”Niin – ja jos sinä olisit ottanut poran mukaan niin saatais kaikkien hampaatkin kuntoon tässä samalla”.

  19. 20

    sanoo

    ”Todellisuus” on termi joka viittaa siihen asiaintilaan, että saavuttaakseen haluamansa tehtävän henkilön on usein ensin todistettava osaamisensa joko erittäin huokealla tai jopa ilman korvausta.

    Näin on aina ollut, ja tulee varmasti aina olemaan. Eri aloille sopivat eri mittaiset työnäyteajat. MAhdoton määrät mahtikäskyllä.

    Mutta hiukan tekopyhän oloista julistaa kategorisesti pahistouhuksi.

  20. 21

    töyssä sanoo

    Palkan kohdalla lukenee kohta: ”Noudettavissa leipäjonosta, nopeat syövät hitaat” 🙂