Teoria ja käytäntö

-Työkaluina ovat oikeastaan vain kuntouttava työtoiminta, palkkatuki ja oppisopimus. Palkkatukeen suunnattuja määrärahoja on usein hyvin rajallisesti saatavilla ja usein on oltu tilanteessa, että ne ovat loppuneet jo kesään mennessä. Palkkatukea käytetään usein myös työttömän työnhakijan oppisopimukseen.  Jäljelle jää kuntouttava työtoiminta, joka on ns. erityspalvelua erityistä tukea ja kuntoutusta tarvitseville eli se ei ole missään tapauksessa kaikille pitkään työmarkkinoilta poissaolleille soveltuva palvelu. Työvoimahallinnon vuosi vuodelta pienenevät resurssit ja määrärahat eivät riitä siihen, että pidempään työmarkkinoilta poissaolleet työnhakijat saavat tarvitsemaansa henkilökohtaista tukea ja neuvontaa.

Näin sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg sanomalehti Karjalaisen kuntien työmarkkinatuen maksuosuuksia käsittelevässä jutussa.

Lindberg osuu ongelman ytimeen. Valtio on siirtänyt omaa työllistämisvastuutaan kunnille lisäämällä työmarkkinatuen maksuosuutta eli ns. sakkomaksua. Samalla kunnilta on viety ainoa järkevä ongelman hoitamisen työkalu eli palkkatuki. Jäljelle on jäänyt vain kuntouttavan työtoiminnan väärinkäyttö eli terveet ja työkykyiset pakotetaan karenssin uhalla tekemään palkatonta työtä. Se työ voi olla mitä tahansa sanaristikoiden täyttämisestä raskaisiin ulkotöihin tai työskentelyyn jonkin kuntoutuspalveluja kunnille myyvän säätiön tuotantolaitoksen liukuhihnalla.

Kuntien ainoa motiivi järjestää kuntouttavaa työtoimintaa on raha. Jokainen kuntouttavassa työtoiminnassa oleva vapauttaa kunnan sakkomaksusta ja tuo lisäksi kunnan kassaan 10,09 euroa päivässä valtion työllistämiskorvausta. Siksi ei ole ihme, että kuntien virkamiehet ja päättäjät usein ihan avoimesti puhuvat vain kuntataloudesta silloin, kun pitäisi puhua tästä sosiaalitoimen erityispalvelusta palkkatyöhön tai muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin kykenemättömille.

Olen kirjoittanut tästä aiheesta vuosia enkä edes muista kuinka monta kertaa. Jos kiinnostaa, niin varatkaa eväiden lisäksi muutama tunti aikaa ja avatkaa tästä linkistä kooste. Lukekaa kuitenkin sitä ennen tämä STM:n jo 31.12.2014 kunnille lähettämä paimenkirje, jotta tiedätte mitä kuntouttavan työtoiminnan pitäisi olla. Tulette näkemään ammottavan kuilun teorian ja käytännön välillä.

Se kuilu ei ainakaan näillä näkymin tule kapenemaan. Lindberg ottaa työllisyyden hyvän hoidon esimerkkikunnaksi Vantaan. Minä olen käyttänyt Vantaata esimerkkinä lakia rikkovasta kunnasta, joka pyörittää suurpesulaa kuntouttavana työtoimintana.

Härskiä säästämistä 2

Tässä nähdään taas teorian ja käytännön ero. Kuntaliitossa tiedostetaan ongelma teoreettisella tasolla, mutta käytännössä lakeja rikkovaa kuntaa pidetään työllisyyden hoidon malliesimerkkinä. Näin saatiin taas teoreettista huolestumista henkivää puhetta, jolla ei ole yhtymäkohtaa todellisuuteen.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Jos päättäjillä olisi yhtään järkeä, niin kuntien maksuosuuksia työmarkkinatuesta pitäisi laskea ja palkkatukirahoja lisätä. Ei se sen vaikeampaa ole. Nykyisellä menolla kunnat rikkovat lakia mennen tulleen vain säästääkseen ja valtiovalta hyväksyy kaiken nyökytellen.

Toinen vaihtoehto on tietenkin sitten se, että myönnetään nykytilanne reilusti, kumotaan kuntouttavasta työtoiminnasta annettu laki ja säädetään laki työttömien pakkotyövelvollisuudesta.

 

 

 

Kommentit
  1. 1

    Marko Manninen sanoo

    Onkohan koskaan laskettu, montako työpaikkaa saataisiin lakkauttamalla tämä ”kuntouttava työtoiminta” työkokeiluineen ja työvoimatoimiston harjoittelupaikkoineen? Jokaista kuntoutettavaa kohti tuskin palkattaisiin yhtä työntekijää, mutta jos esim. jossain keskisuuressa alle kymmenen vakityöntekijän kaupassa on viisikin harjoittelijaa tekemässä kokopäiväisesti töitä, olisi kaiken järjen mukaan kyseisen kaupan pakko palkata väkeä lisää jos nämä harjoittelijat eivät töissä olisi? Tai jos alle viiden hengen kiinteistönhuoltoliike ottaa kolme harjoittelijaa lakaisemaan pihaa/ajamaan nurmikkoa jne. voidakseen laajentaa toimialueitaan, sama homma. Ja kun harjoitteluaika tulee täyteen, uudet tilalle.
    Jonkun ne työt pitäisi kuitenkin tehdä, joita näille ”kuntoutettaville” annetaan. Enkä nyt itse tiedä, mitä laki sanoo tällaisesta jatkuvasta ilmaisen työvoiman (kutsutaan heitä sitten millä nimellä tahansa) kierrättämisestä, mutta sitä tapahtuu ainakin omassa lähipiirissäni.

  2. 2

    Mark Andersson sanoo

    Tuo työttömien pakkotyövelvoite tarkoittaa työpaikkaa julkisella alalla minimaalisella palkalla.

  3. 3

    Tupu sanoo

    Monia vuosia sitten eräs lehti selvitti palkattomien työntekijöiden määrän, mutta en löytänyt linkkiä. Sen jälkeen on lisätty melkoisesti palkatonta työtä, joten melkoisella varmuudella syntyisi satoja tuhansia työpaikkoja, mikäli välittömästi lopetettaisiin kaikki palkaton työ. Ellei syntysi, niin ainakin yritysten toiminta siirtyisi terveelle pohjalle, jolloin yritysten ei tarvitsisi kilpailla palkatonta työvoimaa hyödyntävien sosiaalisten yritysten kanssa.

    Palkattomien työntekijöiden määrää voinee päätellä seuraavista linkeistä löytyvien tietojen perusteella:

    http://www.stat.fi/til/tyti/2016/03/tyti_2016_03_2016-04-26_tie_001_fi.html
    http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyonv/009_tyonv_tau_009_fi.px/?rxid=103d3555-31d8-4bf8-8d9f-c2b20c9c6760
    http://tilastokeskus.fi/tup/vl2010/vaelak_findi_vaik.html

    Työllistetyt 21 000 eli myös osa-aikaiset, joiden kuukausipalkka on työttömyyskorvausten luokkaa.
    Työvoimakoulutuksessa/valmennuksessa 24 000
    Työ-koulutuskokeilussa 14 000
    Vuorotteluvapaasijaisena, kuntouttavassa työtoiminnassa, omaehtoisessa opiskelussa työttömyysetuudella 65 000

    … veronmaksajat maksavat edellisten henkilöiden palkan/elämisen ja sen lisäksi kaikki korvaukset välikäsille. Nuokin yhteiskunnan varat pitäisi maksaa vain palkkoina, koska tekemätöntä työtä kyllä riittää ja työpanoksen taloudellinen hyöty kerääntyy aivan väärien ihmisten kukkaroon.

    Löytyykö tilastoja eri oppilaitosten palkattomasta työharjoittelusta?

    Tilastoidaanko työllisyyskoulutuksessa tai kuntouttavassa työtoiminnassa oleva työttömäksi työnhakijaksi vai pelkästään työnhakijaksi? Näin ei ehkä voida laskea palkattomien työntekijöiden määrää, koska joukossa on töissä olevia työnhakijoita ja joukosta puuttuu melkoinen joukko eri oppilaitosten työharjoittelijoita, mutta karkeasti ottaen suuntaa antava: työnhakijoita 652 759 – työttömät työnhakijat 377 926, joiden erotuksena saadaan luku 274 833

    Suomessa on 5 494 654 asukasta, joista työllisiä on vain 2 420 000 asukasta. Eli noin puolet suomen asukkaista maksaa yhteiskunnan ylläpidon ja noin kolmen miljoonan asukkaan elämisen – luultavasti yrittäjät lasketaan työllisiksi, jos he nostavat kuukausipalkkaa . Mikäli oikein muistan, niin eläkkeitä ei makseta työntekijöiltä aikoinaan kerätyillä ”säästöpossussa” olevilla varoilla vaan kulloinkin työelämässä olevien työntekijöiden palkasta otettavilla maksuilla.

    Mielestäni, mistä tahansa työharjoittelusta pitäisi aina maksaa vähintään 85 %:ia työtehtävien mukaisesta palkasta, koska silloin työnatajalla on motivaatiota perehdyttää työharjoitteliaa tehtäviinsä.

    • 3.1

      Jarkko sanoo

      ”Monia vuosia sitten eräs lehti selvitti palkattomien työntekijöiden määrän, mutta en löytänyt linkkiä.!”

      Muistan lukeneeni aiheesta uutisen. Palkattomia työntekijöitä suomessa oli kokoajan satojatuhansia kun TE-toimiston järjestämät jutut ja eri oppilaitosten harjoittelijat lasketaan. Lukuihin ei ollut laskettu mukaan varusmiehiä.

      ”Mikäli oikein muistan, niin eläkkeitä ei makseta työntekijöiltä aikoinaan kerätyillä ”säästöpossussa” olevilla varoilla vaan kulloinkin työelämässä olevien työntekijöiden palkasta otettavilla maksuilla.”

      Eläkekassasta riippuen eläkkeistä 70%-80% tulee työelämässä olevilta kerätyistä maksuista. Vain se 20%-30% on rahastoitu. Oma lukunsa sitten on se, että julkisella sektorilla tai ev. lut kirkossa työskentelevien eläkkeet maksetaan verovaroilla tai valtion tai kuntien nostamalla velalla kokonaisuudessaan (koska suomen valtion budjetti on alijäämäinen ollut vuodesta 2008 saakka).

    • 3.2

      Pekka Rantamäki sanoo

      Aina särähtää korvaan (tai tässä tapauksessa silmään), kun puhutaan työssäkäyvistä ”meinä veronmaksajina” ja työttömistä ”heinä yhteiskunnan elätteinä”. Myös työttömät maksavat työttömyysetuudestaan veroa (vieläpä törkyisen korkeaa sellaista), ja yhteiskunta kustantaa myös koko aikuisikänsä palkkatöissä olleelle lukuisia hyödykkeitä – otetaanpa esimerkiksi nyt vaikka koulutus, joka ymmärtääkseni on vähän helkkarin kallis paukku. Siksi en pidä sananparresta, jossa jotkut yhteiskunnassa kustantavat toisten elämisen. Muuten kyllä kirjoitat asiaa.

      • 3.2.1

        Erkki Posti sanoo

        Ennen työttömäksi joutumistani ehdin tehdä töitä 38 vuotta (osan luonnollisesti opiskelun ohessa). Pelkästään tuloveroja olen maksanut 7-numeroisen summan. Tie yhteiskunnan kantavasta voimasta luuseriloiseksi on hyvin lyhyt ja voi iskeä lähes kehen tahansa – varsinkin nyt, kun maan johto on tehnyt orjatyöllistämisen helpottamisesta oikein kärkihankkeen.

        Itse en usko orjatyön olevan kestävä yhteiskunnan rakennuspohja ainakaan ilman mittavia panostuksia maan sisäiseen ”turvallisuuteen”.

      • 3.2.2

        liisa hirvonen sanoo

        Juuri niin, Pekka R! Työttömät ja eläkeläiset ovat myös veronmaksajia.

        Viime vuosina on levinnyt aivan älytön tapa puhua nettomaksajuudesta. Aika usein tämä tyytymätön nettomaksajatyyppi on hyvin toimentuleva lapsiperheellinen, joka saanut oman maksuttoman koulutuksensa lisäksi monia hyvinvointivaltion etuja, ja käyttää yhä yhteisiä rahoja (julkisia palveluja, yhteistä omaisuutta sekä yhteiskunnan rakentamaa infraa). Jokainen, joka on syntynyt 1970-luvulla tai sen jälkeen, on hyötynyt hyvinvointivaltiosta. Paljon enemmän kuin he, jotka ovat nyt eläkkeellä tai yli 50-vuotiaita, ja jotka ovat työllään ja veronmaksajina osallistuneet hyvinvointivaltion rakentamiseen. Valmiiksikatetun pöydän ääreen tullut ei kykene aina ymmärtämään tätä.

        • 3.2.2.1

          Marko Manninen sanoo

          Ainakin itse ymmärrän nettomaksajan siten, että on töissä yksityisellä yrityksellä, saa siitä palkkansa ja maksaa veronsa. Eli maksaa enemmän verorahoja kuin saa.

          Henkilö, joka on töissä valtiolla/kunnalla tai saa erilaisia tukia on nettosaaja. Jos kunnan työntekijä saa palkkaa 2000/kk ja maksaa tästä veroja hän on nettosaaja, sillä hänen palkkansa maksetaan verorahoista. Mitä enemmän on verorahoista palkkansa ammentavia, sitä enemmän tarvitaan yksityisen alan työntekijöitä. Sama tukien saamisessa.

          Jos yhtälöstä poistetaan nämä yksityisen alan työntekijät, ”nettomaksajat”, mistä tämä loppuväki saa rahansa? Ymmärtääkseni suuri syy nykyiseen taloustilanteeseen on yksityisten töiden karkaaminen ulkomaille (teollisuus) ja suhteessa ylisuuri julkinen puoli. Kerätyt verorahat eivät kata julkisen puolen menoja, joten eletään velaksi, eikö?

          Ja joku vielä kehtasi väittää, että vastakkainasettelun aika olisi ohi.

          • 3.2.2.1.1

            Marko Manninen sanoo

            Lisään nyt vielä sen, että en todellakaan pidä kunnan työntekijöitä, työttömiä tai muitakaan ”rasitteena”. Tarkoitus oli selventää tätä nettomaksajan käsitettä ja tuoda esiin näkemys, jonka mukaan valtiontalous korjaantuisi parhaiten luomalla edellytyksen yksityisten alojen työpaikkojen syntymiselle, jotta ”nettomaksajien” määrä lisääntyisi.

            Enkä myöskään kannata julkisten palveluiden yksitäistämistä, sillä kuntahan siinä toimii silti maksumiehenä.

          • 3.2.2.1.2

            liisa hirvonen sanoo

            Voisiko tuohon yrittäjien tulopuoleen laskea myös yritystuet ja verotukselliset kikat joita yrittäjällä on mutta palkansaajalla ei ole? Voisiko ottaa huomioon osinko- ja pääomatulot? Ja entäs sitten näiden isojen yritysten lailliset keinot kiertää veroja? Ja ottaa huomioon ilmais- ja halpatyöntekijöiden käytön joka on joillain aloilla hyvinkin yleistä. En pidä yrittäjiä lähtökohtaisesti epärehellisinä ja varsinkin pienyrittäjillä on hyvinkin tiukkaa, mutta eikö yrittäjät käytä yhtälailla julkisia palveluja ja rakennettua infraa ja hyödynnä julkisin varoin kustannettuja tiloja, ihan kuin muutkin kansalaiset?

  4. 4

    Sonofhades sanoo

    Muistelen lukeneeni jonkun artikkelin, jonka mukaan 2013 teetätettiin ilmaista työtä yli 100 000 henkilötyövuoden edestä. Kun lähdin asiaa tarkistamaan 6/2015, KELA maksoi ko. kuukauden aikana 59 000 henkilölle päivärahaa aktiivitoimenpiteiden (kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, omaehtoinen opiskelu) perusteella.

    Siihen päälle vielä erilaiset harjoittelijat kouluista ja oppilaitoksista, niin taitaa tuo 100 000 henkilötyövuotta olla alakanttiin…

  5. 5

    J-P sanoo

    Monesti kuntouttavasta toiminnasta jne. puhuttaessa todetaan, että ”ovathan eri oppilaitostenkin työharjoittelut palkattomia!”

    Käsittääkseni tätä ei ole (yläasteen max. muutaman viikon mittaista ”työelämään tutustumista” lukuunottamatta) kirjattu mihinkään, vaan käytännössä moni vaan joutuu tekemään harjoittelun ilmaiseksi, koska vastaavan tasoisia ilmaisia harjoittelijoita on yksinkertaisesti tarjolla liikaa.

    Itse työllistyin kesken opintojen normaaliin palkkatyöhön, ja tämä kelpasi myöhemmin oppilaitokselle harjoitteluksi ongelmitta.

  6. 6

    Mari mattila sanoo

    Aprikoin ”palkatonta” työtä… Mieleen tulevat lapsiaan hoitavat vanhemmat ja isovanhemmat,, omaishoitajat, eri yhdistyksissä tai taloyhtiöiden hallituksissa toimivat, vapaaehtoisesti muita ihmisiä auttavat ja tukevat, mummot, jotka istuttavat taloyhtiön pihaan kukkia kaikkien iloksi, kaverin saunanrakennuksessa auttavat, urheiluseuroissa, seurakunnissa toimivat jne ym kaikenlaista toimittavat ihmiset, joita ilman meidän kaikkien elämä voisi olla paljon ankeampaa. Ja sitten tuo ”ilmaistyö”. Onkohan niin, että se työ ei ole siinä pääasiassa, vaan se suhde? Työsuhde, joka oikeuttaa saamaan sopimuksen mukaista palkkaa. Työsuhde, kuten muutkin suhteet, edellyttävät vastavuoroisuutta, yhteistä tahtoaja tarkoitusta. Koska elinkeinoelämämme käy läpi suurta automaatio- ja digitalisaatiomullistusta, työsuhteiden solmimiseen halukkaita ei ole samalla tavalla kuin ennen. Paitsi työsuhteeseen haluavia. Kuten eliittiklubeissa ja matchcomeissakin, suhdetta toivovien pitäisi osata myydä itsensä, esittäytyä haluttavassa valossa, muuten ei suhdetta synny.

    • 6.1

      Erkki Posti sanoo

      Ilmaistyönä tarjotaan jo esim. B2BKey Account Managerin paikkaa – tuskinpa ketään luuseria etsivät kuitenkaan. Itse pidän luuserina sitä, jonka selkäranka kestää tuollaisen kusetuksen kuin sitä, joka ei kusekaan moisiin ”työnantajiin” päin.

      On varsin optimistista odottaa, että kenenkään kyvyt ja taidot riittäisivät lyömään ilmaisen työntekijän panoshyötysuhteen.§

  7. 7

    Pekka Sorsa sanoo

    Kaikki tukisysteemit pitäisi lopettaa. Itse olen ollut kahdeksassa paikassa ilman jatkotyöllistymistä, vaikka sehän on tukien perimmäinen tarkoitus. Nyt kunnat rikkoo lakia säästöjen nimissä. Ilman tukisysteemiä kunnissakin avautuisi pitkäaikaisia, työehtosopimusten mukaisia OIKEITA työpaikkoja!

  8. 8

    Sirpa Hartikainen sanoo

    Hyvä Sakari, kun olet demari joka näkee ja kuulee tämän kuntouttavan työtoiminnan väärikäytökset niin miksi tämä ei etene muutoksiin asti valtakunnan politiikassa?
    Kirjoittelusi on ihan ok, mutta tieto lisää tuskaa niille jotka joutuvat tämän myllyn läpi käymään karenssin uhalla. Miksi ei voi vaan hyväksyä sitä, että kaikille ei ole palkkatöitä (provikkatyötä joka perustuu myyntitulokseen en laske tähän ja jota te-palvelut.fi avoimet työpaikat on iso osa) ja työnantaja päättää kenet se palkkaa. Virkoihin on aina tulijoita mikä kertoo, että työnhakija pulaa ei ole. Miksi Ilkka Taipaleen malli ei aktiitiivisesti ole käytössä?

    • 8.1

      Saku Timonen sanoo

      Minä en ole valtakunnanpolitiikassa mukana eivätkä demarit hallituksessa päättämässä näistä asioista. Yksi bloggaaja ei paljoa mahda, mutta näiden asioiden esillä pitäminen toivottavasti herättää yhä useammat ajattelmaan asioita. Siksi minä kirjoitan, vaikka monesti turhauttaa.

      • 8.1.1

        Otso Ollikainen sanoo

        No, jos nyt nämä rikkaat veropakolaiset maksaisivat veronsa ihan niin kuin pitäisi, ei olisi ongelmaa lisätä rahoitusta työllistymiseen…

  9. 9

    Jaanap sanoo

    Tässä istun kuuntelemassa eduskunnankyselytuntia ja kohotan verenpainetta. Jouduin ihan lukemaan useamman kerran Sakarin kirjoituksen. Kuuntelin työ- ja oikeusministerin uutta työllistämisenmalli keskustelua ”työnäytteestä”, johon ei tällä hetkellä ole suunniteltu sanktioita. Tämähän tulee olemaan lottovoitto ravintoloille ja kaupoille ja yleensä niille aloille, jotka ovat työvaltaisia aloja. Niillä voidaan siis ottaa sisään työnäytteen antajia ja sesongin mentyä ohi – työllistää ei tarvitse, koska paikkaa ei ole enää. Tämä varmasti ensisijaisesti koskee eniten nuoria ja siten varmasti heikentää nuorten työllistymistä.
    Työllistämisestä leikataan hurjalla kädellä, TE-toimistojen henkilökunta on siirtynyt 2 päiväksi viikossa tekemään etätyötä ja palvelujen saatavuus on melko mahdotonta, koska ne suurimmalta osalta on siirretty verkkoon ja http://www.mol.fi sivujen käytettävyys on heikko.
    Tämän hallituksen työvoimapolitiikka on minusta tasa-arvoisuuden irvikuva, koska lähtökohtana on syyllistäviä, insertoituva ja leimaava, kuten tämä kuntouttava työtoiminta tai siis toimintakykyä edistävä työtoiminta, joka useimmiten näyttäytyy ihmisarvoa alentavana toimintana. Aikuiset ihmiset tekevät ehkä 600 ceeveen, silittävät hamahelmiä tai jos oikein hurjaksi heittäytyy toiminta tekevät vaaleanpunaisia linnunpönttöjä.
    Yhteiskuntaa osallistumista ja siihen luotavia mahdollisuuksia pitäisi lisätä.
    Pitäisi oikeastaan kysyä, että missä on yhteiskunnan vastuu työllistämisessä?

    • 9.1

      töytön sanoo

      Olihan tuo taas melkoista katseltavaa/kuunneltavaa kyselytunti. Lindström oli punainen ku paloauto viimeisen kysymksen jälkeen. Muutama kansanedustaja koitti turhaan ottaa sanan ”palkka” keskusteluun. Ei ole palkkaa luvassa jatkossa, työ on se palkka.

      Tosiaanki lottovoitto työnantajille. Kesäksi ihan hakemalla haetaan innokkaita työnäytteen antajia. Syksyllä sanotaan ”kesä meni, tuu ens keväänä uudestaan näytettä antamaan”. Hoito-ala tulleepi kans mieleen edellisen kommentoijan listaan. Ja oikeestaan mikä ala vaan :).