Sinulle ja minulle

– Kaikki ne isot projektit, joita tulin kaupungille tekemään, on nyt saatu valmiiksi tai sellaiseen vaiheeseen, että ne on helppo viedä eteenpäin.

Näin sanoi Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty ilmoittaessaan siirtyvänsä yksityisiä terveyspalveluja Helsingin kaupungille myyvän Suomen Terveystalo Oy:n palvelukseen johtamaan palvelujen myyntiä mm. Helsingin kaupungille. Sitä ennen Räty oli sote-uudistuksen vastuuministerinä edellisessä hallituksessa. Hänen johtoajatuksensa sekä ministerinä että apulaiskaupunginjohtajana on koko ajan ollut raha seuraa potilasta.

Jos tämä olisi takavuosien suosikkisarja Kupla, niin tämäkin uusi jakso alkaisi menneen kertauksella.

Vuonnna 2011 Laura Räty valittiin Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavaksi apulaiskaupunginjohtajaksi. Vuonna 2013 Räty nousi eläkeyhtiö Kevan hallituksen johtoon. Kevan toiminnanjohtaja Merja Ailus erosi etuuksistaan nousseen metelin takia ja ensimmmäisenä häntä oli savustamassa ulos Kevan hallituksen puheenjohtaja Räty. Keväällä 2014 Lasse Männistön isä Jukka Männistö nousi Kevan toimitusjohtajaksi Merja Ailuksen eron jälkeen. Häntä varten pätevyysvaatimuksia väljennettiin.

Vuonna 2013 Lasse Männistö nousi Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmän johtoon. Kesällä 2014 Laura Räty nimitettiin eduskunnan ulkopuolelta sosiaali- ja terveysministeriksi kokoomuksen puoluekokouksessa. Elokuussa 2014 Helsingin kaupunginvaltuusto ennätti valita Lasse Männistön Rädyn sijaiseksi apulaiskaupunginjohtajan virkaan, jolloin Räty olisi noussut kansanedustajaksi Männistön tilalle. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman ja jopa kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubbin esittämän kritiikin takia Männistö ei ottanut viransijaisuutta vastaan.

Lasse Männistö valittiin verovarojen hamuamisesta ja verosuunnittelusta tunnetun Mehiläinen-konsernin terveydenhuollon ulkoistusten johtajaksi eli käytännössä lobbaamaan kuntien terveydenhuollon yksityistämistä. Samaan aikaan hän jatkaa Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmän johdossa. Laura Räty palasi eduskuntavaalien jälkeen takaisin Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavaksi apulaiskaupunginjohtajaksi. Räty on tunnettu yksityistämisen puolestapuhuja, joka jaksaa väsymättä toistaa asiakkaan valinnanvapauden oikeutta. Se tarkoittaa sitä, että asiakas saa mennä hoidattamaan vaivansa yksityiselle lääkäriasemalle ja lasku lähtee kunnalle. Se tarkoittaa käytännössä verovarojen siirtämistä suurille Terveystalo Oy:n ja Mehiläisen kaltaisille firmoille.

Confused? You won’t be after this episode.

Keskustalaisen Juha Sipilän johtama hallitus on tehnyt valtiovarainministeri Alexander Stubbin mukaan historian kokoomuslaisinta politiikkaa. Se runnoi läpi esityksen sote-uudistuksesta, jonka tärkein ajatus on raha seuraa potilasta. Räty on Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajana vastannut omalta osaltaan tämä periaatteen toteuttamisesta. Nyt työ on tehty ja on aika siirtyä pöydän toiselle puolle nauttimaan sen hedelmistä. On helppo myydä sellaista, minkä ostamisesta on aiemmin ollut vastuussa.

Aiemmin samanlaisen tempun teki Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen. Hän vastasi kriisimajoituspalvelujen ostamisesta lähinnä Barona Oy:ltä, kunnes siirtyikin yllättäen Baronan palvelukseen myymään kaupungille niitä samaisia palveluja. Virkamieslainsäädäntöön ei aikeista huolimatta saatu minkäänlaista karenssiaikaa hidastamaan johtavien virkamiesten kulkua julkisen ja yksityisen sektorin välisestä pyöröovesta.

Siteeraan lopuksi Helsingin laupunginvaltuutettu Dan Koivulaaksoa:

Sipilän hallitus pyrkii sote-ratkaisullaan avaamaan kymmenien miljardien bisneksen, joka alistaa peruspalvelumme voitontavoittelulle. Kun talous ei muuten kasva, haetaan kasvua veronmaksajien rahoilla yksityistämällä yhteistä ja jakamalla hyöty harvojen taskuun. Tämän politiikan ongelmallisuutta lisää maan tapa, jossa poliittinen ja taloudellinen eliitti sekoittuu ilman, että siinä nähtäisiin mitään ongelmaa.

Markkinat ovat nyt kerralla aukeamassa rytinällä. Luulisi, että myös kilpailevat yritykset pitäisivät tällaista politiikan ja talouden sekoittumista ongelmana, ellei odotettavissa olisi, että ne menevät jakoon sulle-mulle-periaatteella, esimerkiksi Laura Rädyn ystävän, kokoomuksen Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtajan Lasse Männistön työpaikan Mehiläisen ja Terveystalon välillä.

13062309_10153619843688310_942944673224795133_n

Kuva: Fb/Veikka Lahtinen

Lue myös tämä: http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216817-sotetati-loysi-kultamunan-taivaalta-sataa-mannaa

 

Kommentit
  1. 1

    Raiko Karvonen sanoo

    On tämä kumma maa.

    Aina löytyy poliittiselle eliitille suojatyöpaikka yksityisistä yrityksistä tai julkiselta sektorilta, mutta tavalliselle kansalaiselle tulee heti potkut, kun yrityksellä menee huonosti ja työpaikasta ei ole tämän jälkeen mitään tietoa.

    Itsellennikin on käynyt juuri näin. Tästä on tasa-arvo todella kaukana. Sopisi minullekin, että järjestettäisiin työpaikka heti, kun irtisanominen astuu voimaan.

  2. 2

    Mika Etelä sanoo

    ”Se tarkoittaa sitä, että asiakas saa mennä hoidattamaan vaivansa yksityiselle lääkäriasemalle ja lasku lähtee kunnalle. Se tarkoittaa käytännössä verovarojen siirtämistä suurille Terveystalo Oy:n ja Mehiläisen kaltaisille firmoille.”

    Itse HUS:ssa tylskentelevänä tästä pari pointtia:

    Lähtökohtaisesti valtio maksaa jokaisesta toimenpiteestä tietyn määrän euroja. Julkisella puolella tämä euromäärä tarkoittaa käytännössä toimenpiteistä aiheutuvia kuluja enkilöstö- ja tarvikekulujen myötä. h

    Oletetaan että hypoteettinen toimenpide maksaa 1000 euroa julkisella puolella. Kunta (tulevaisuudessa valtio) menettää tässä siis sen verran rahaa.

    Jos sen sijaan ihminen menee ykstyiselle, hoitaa vaivansa siellä, firma laskuttaa 2000 euroa, ja valtio maksaa heille oman hinnastonsa mukaan 1000 ja firma laskuttaa loput potilaalta/tämän vakuutusyhtiöltä niin en näe tilanteessa suoraa ongelmaa.

    Ts. valtion kannalta keskeistä on:
    a) ihmisten pitäminen terveenä ja hengissä sekä
    b) terveydenhoitokustannusten pitäminen kurissa

    Tässä mielessä raha seuraa potilasta -malli on ongelma silloin, jos se alkaa aiheuttamaan valtiolle merkittäviä lisäkustannuksia. Sen sijaan JOS mallia säädetään niin, että valtio ei saa maksaa yksityisille hoidosta enempää kuin mitä hoidon kustannukset olisivat julkisella puolella niin suurimmilta ongelmilta on vältytty, joskin en tiedä tuleeko tämä toteutumaan kun puuhamiehenä häärii kokoomus.

    En siis ole tästä mallista niin kovin innoissani, mutta tarkoituksena on alleviivata että sen ei olsi pakko olla katastrofaalista valtion kulujen kannalta.

    • 2.1

      Mi Kälie sanoo

      Ongelma on mielestäni siinä että julkisen puolen yksityiselle puolelle lupaamia kertakorvauksia tietyistä toimenpiteistä käytetään häikäilemättä hyväksi teettämällä kaikenlaisia kokeita/mittauksia ja erikoislääkärin vastaanottoja ilman kriittistä tarveharkintaa —>yhteiskunnan piikki auki lisäkuluille. Loput maksuista, siis se osa, mitä yhteiskunta ei maksa, menee sitten potilaan/vakuutusyhtiön piikkiin. Mutta peräänkuulutan nimenomaan yhteiskunnan osuutta, kun yksityisellä potilaalla on enemmän valtaa päättää toimenpiteistä ja terveystalo tai muu taho kiltisti vaan tekee

      • 2.1.1

        Mika Etelä sanoo

        Samaa mieltä kanssasi että täsä on useampi sudenkuoppa vältettäväksi juurikin mitä tulee mm. tarveharkintaan.

        Yksi tapa estää asia olisi esimerkiksi, että korvauksen saamisen edellytyksenä olisi erikoislääkärin lausunto julkiselta puolelta. Eli että asiakas menee yksityiselle, jossa todetaan tarve vaikkapa vaativamalle magneettikuvalle –> lähete meikkuun jossa tämä tarve varmistetaan ja potilas saa sen jälkeen päättää, jatketaanko hoitoa ykstyisellä vai julkisella puolella.

        Valtiolla pitää myös olla mahdollisuus olla korvaamatta aiheettomiksi katsottuja kokeita. Ts. krovausprosessi ei saisi olla missään nimessä täysin automaattinen väärinkäytösten estämiseksi.

        Jos valtio toimii maksumiehenä niin valtiolla täytyy olla valmiudet myös varmentaa, mitä se on ostamassa.

        • 2.1.1.1

          Petri Sakkinen sanoo

          Muuten hyvä, mutta ainakaan HUSin erikoislääkäreihin (ns. kaiken maailman dosentteihin) ei kokemukseni mukaan ole luottamista ja väärän diagnoosin tekemistäkin tai selvän vaivan diagnosoimattomuutta saa jonottaa kuukausikaupalla.

        • 2.1.1.2

          Minna Purovesi sanoo

          no… meillä lapsella on tapaturmaisesti hajonnut polvi, se operoitiin pari vuotta sitten valtion piikkiin. Nyt se vielä oireilee samasta vahingosta, kävimme leikanneella kirurgilla yksityisellä puolella (yliopistosairaalana kirurgille ei pääse muuta kautta suoraan). Diagnoosi… tarvitaan magneettikuva ja katsotaan, onko polvessa lisävikaa/ korjattavaa vielä. Lähete vakuutusyhtiöön maksusitoumukselle. Jos menisimme sitten ”tarkastamaan” asian valtion virkamiehen/asiantuntijan puolelle, siellä olisi vastassa ilmeisen sama alansa huippukirurgi, joka siis vahvistaisi oman yksityispuolen diagnoosinsa, tai vaihtoehtoisesti saman sairaalan virkavelikirurgi, joka ei välttämättä lähde kommentoimaan virkaveljen jo operoimaa jälkeä tarkemmin. Varsinkin kun tämä leikannut kirurgi on alansa kansainvälistä huipputasoa. Kuka valvoo ketä?

      • 2.1.2

        Marko sanoo

        Käytännössähän tämä toimisi/toimii juuri näin.

        Omalla työnantajallani on työterveyspalvelut yksityisellä lääkärifirmalla. Muutamia vuosia sitten tämä kattoi esim. laboratoriokokeet.
        Käytännössä kaava meni: flunssa -> lääkäri -> verikokeet -> lääkäri -> sairasloma.
        Sopimusta päivitettiin pari vuotta takaperin eivätkä laboratoriokokeet enää sisältyneet sopimukseen. Jostain syystä verikokeiden tarve loppui samalla kertaa ja lääkäri määrää saman määrän sairaslomaa flunssa kuin ennenkin, ilman laboratoriokäyntiä.

    • 2.2

      Niko Mikkanen sanoo

      Systeemiä on kokeiltu mm. Ruotsissa ja Englannissa. Ei toimi. Kustannukset lähtevät kiipeämään, laatu laskee ja jonot kasvavat. Ruotsissa terveydenhuollon yksityistettyjen osien kustannukset ovat kohonneet 50-100%.
      Mutta tottakai Suomessa homma menee paremmin.

      • 2.2.1

        Erkki Weurlander sanoo

        Tottakai menee paremmin. Prosentit ovat suurempia.
        Kaikenkaikkiaan viimeisessä vaatteessa ei ökyrikkaallakaan ole taskuja.

    • 2.3

      Pekka de Groot sanoo

      Ei ole pakko teoriassa olla katastrofaalista valtion kulujen suhteen, mutta käytännössä on. En kyllä näe, mikä tuossa sinun periaatteessasi saisi pitämään kulurakenteen kurissa.

      Esimerkki maailmalta on USA, jossa terveydenhuoltomenot ovat räjähtäneet käsiin yksityisen sektorin päästessä jylläämään, ja kun vakuutusyhtiöiden bisnesmalli alkoi kärsiä, saatiin valtion määräämänä kaikki ostamaan vakuutukset.

      Minä näen ongelmallisena tuossa tilanteessa sen, että yritysten tavoite on tehdä voittoa. Silloin potilaan/asiakkaan terveys jää sivuasemaan. Potilaalle/asiakkaalle teetetään turhia testeja ja kokeita, ja jaotellaan eri kategorioihin – vähän lentoyhtiöiden tapaan – premium hoidolla, jne. Samalla – poliitikkojen suosiollisella avustuksella – karsitaan kermat päältä eli jätetään valtion ja kuntien niskoille ne kalliit ja hankalat tapaukset ja otetaan itse vastuulle nuoret ja terveet.

      Huono – tai pääosin voittoa tavoitteleva hoito – on myös kansantalouden kannalta kallista, kun kulut siirtyvät eri momentille tai tulevaisuuteen.

      Mutta ihmiset on silti hoidettava, niin pitkään kuin meillä on peruslähtökohtana, että terveydenhuolto on ihmisoikeus.

      • 2.3.1

        Tero Paananen sanoo

        Ei ACA nyt aivan noin toiminut.

        ACA tosiaan vaatii kaikkien ostamaan terveysvakuutusta, ja vaikka saattaa kyllakin kayneen niin, etta vakuutusyhtioiden liikevaihto on kasvanut, tulos on ollut entista huonompi, koska vakuutuksia ovat ostaneet pitkaan vakuutuksia ilman olleet. He ovat sitten kayttaneet terveyspalveluja vuosia niita kayttamatta olleina varsin runsaasti eli ovat olleet vakuutusyhtioille kannattamattomia asiakkaita.

        Minua USA:n vakuutusyhtioiden ”tuska” naurattaa oikein makeasti. Toivottavasti tulosten lasku vaikuttaa johtajiensa bonusten suuruuteen oikein kunnolla.

        Todennakoisesti kuitenkin kay niin, etta bonukset pysyvat samoina, ja lobbarit ryhtyvat tositoimiin, kun Hillary Clintonista tulee presidentti. Ja uudistukset myydaan kansalle samanlaisilla argumenteilla, joista Saku juuri tassa kirjoitti.

      • 2.3.2

        liisa hirvonen sanoo

        SoTe -uudistuksen piti alunperin karsia vain turhaa hallintoa. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että näin ei tule tapahtumaan vaan rakenteilla on uusi hallintokerros: maakuntahallinto. Kulut kasvavat.

        On kyse myös sosiaalipalveluiden järjestämisestä eikä ainoastaan terveyspalveluista. Päivähoitoa on jo yksityistetty vauhdikkaasti hyvin monissa kunnissa ja kaupungeissa. Seurasin Turun kunnanvaltuuston kokousta, jossa puhuttiin lisäleikkauksista. Kokouksessa todettiin, että yritysten tuottamat yksityiset päivähoitopalvelut olivat ylittäneet toimintamäärärahansa 3 miljoonalla eurolla. Siihen puututa ollenkaan, mutta samalla ollaan valmiita leikkaamaan kaupungin tuottamista palveluista, vaikka ne eivät ole ylittäneet toimintamenojaan.

    • 2.4

      liisa hirvonen sanoo

      Mika Etelä,
      miksi lähtökohtaisi on valtio? Eikö lähtökohtainen periaate enää ole ihminen, ihmisyys? Ihminen, joka tarvitsee apua terveysongelmiinsa. Tosiasia on,että kaikkein eniten sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitaan elämän alku- ja loppupäässä.

      Vähän vaikuttaa siltä,että niitä rakennetaan nyt tässä sote-uudistuksessa perusterveiden aikuisten (ja varakkaiden terveyshysteerikkojen) ehdoilla. Tosiasiat unohtuvat. Se,että meillä on vanhenevaa väestöä enemmän kuin nuoria ihmisiä. Se, että lasten ja nuorten perusterveydenhuoltoon (kouluterveyspalveluista on leikattu jo aivan hirveästi) kannattaa satsata. Ylipäätään perusterveyshoitoon kannattaa satsata.

      Tässä yksityistämäisinnossa halutaan turvata vain isojen terveyspalvelufirmojen valta-asemiin ja lisäksi tehdä siitä – ihmisten perustarpeista- suurta bisnestä.

  3. 3

    Jermu Aalto sanoo

    Aika hävytöntä. Muistanko oikein että Paavo Voutilainen olisi ollut demari? Jos niin oli, niin ei se pieni korruptio puoluetta katso.

    • 3.1

      Hilkka Vepsä sanoo

      Paavo Voutilaisella ei ollut muistaakseni tehtävään vadittavaa pätevyyttä, ehkä poliittinen. Oli varmaan SDP.
      Ensitöikseen hän kalusti työhuoneensa jumalattoman kalliilla kalusteilla, jonka vuoksi hänen hankintojaan tutkittiin. Mutta eihän niissä mitään ”laitonta” havaittu.
      Räty on poliittisesti pätevöitynyt kokoomuksen kainalossa tekemään maan kokoomuslaisimpia tekoja maan terveyspalvelujen yksityistämiseksi, ja veronmaksajien rahojen viemiseksi yksityisen kapitalismin voitontavoitteluun ja veroparatiiseihin. Kohta kansan terveyden- sairaanhoito on samalla tasolla kuin USA:ssa. Vain rikkaat saavat avun.

    • 3.2

      kati peltola sanoo

      Frans Aro, muistat aivan väärin. Voutilaisella tuskin lienee puoleen jäsenkirjaa, mutta hänen toimintansa on vankan oikeistolaista. Vasemmistopuolueet eivät kannattaneet hänen valintaansa.

  4. 4

    jp heikkilä sanoo

    Yrityksen kuuluu tehdä voittoa – Carunan pääjohtaja.

  5. 5

    sanoo

    WIkipedia: ”Korruptio (latinan sanasta corrumpere ’turmelus, pahaan vietteleminen’) on toimivallan väärinkäyttöä yksityisen edun tavoitteluun. Korruptiossa vastuullisessa asemassa oleva henkilö, esimerkiksi virkamies, lahjotaan antamaan lahjojalle etua säännösten vastaisesti.[1]
    Lahjontaa ja korruptiota tarkkaileva Transparency International (TI) jakaa korruption edelleen kahteen ryhmään, jotka ovat ”toimivallan mukainen” (according to rule) ja ”toimivallan vastainen” (against the rule) korruptio. Toimivallan mukaisella korruptiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa lahjuksen saaja hoitaa hänelle kuuluvaa työtehtävää ja ottaa lahjuksen vastaan esimerkiksi siinä tarkoituksessa, että hän sen saatuaan järjestää asian käsittelyn helpommaksi tai nopeammaksi. Toimivallan vastaisella korruptiolla taas tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö lahjusta vastaan harjoittaa sellaista toimintaa mihin hänellä ei ole toimivaltuuksia.[2]
    Korruption vakavuus vaihtelee pienistä vastapalveluksista järjestelmälliseen lahjontaan. Korruptiota voi esiintyä yhteiskunnan kaikilla alueilla; esimerkiksi virkamiesten, poliitikkojen tai liike-elämän piirissä. Henkilö voi väärinkäyttää saamaansa valtaa myös yhteisöissä ja yrityksissä, esimerkiksi yrityksen työntekijä voi ostaa yritykselle tuotteita ylihintaan hänet lahjoneelta yritykseltä. Korruptio liittyy usein ammattimaiseen rikollisuuteen, mutta se voi olla myös satunnaista ja kertaluontoista.
    Korruptio on maailmanlaajuista, joskin sen rangaistavuus ja lainopillinen määritelmä vaihtelevat maasta ja oikeusjärjestelmästä toiseen.”

  6. 6

    Hieno homma sanoo

    Yleensä poliitikot yrittävät peitellä motiivinsa ja olla ikään kuin pyrkimättä mihinkään. Männistö ja Räty ovat siinä mielessä virkistäviä poikkeuksia, että he eivät ole mitenkään peitelleet pyrkimyksiään. Kokoomus on ollut molemmille tehokas väline muotoilla ympäristö itselle sopivaksi.
    Kokoomus on joutunut kärsimään aika tavalla tämän parivaljakon tekemisistä. Härskiys on jättänyt jälkensä puolueen kylkeen. Männistö pilasi omat mahdollisuutensa ennen viime eduskuntavaaleja ja tästä ilmeisen tietoisena ilmoitti, ettei asetu ehdolle. Rädyn olisi pitänyt tässä saumassa mennä varmasti läpi. Rädyn tekemiset ja aikaansaannokset olivat liian tuoreina valitsijoiden mielessä ja metsään meni. Harmi.

  7. 7

    Markku T Koivisto sanoo

    Itse olen aina kuvitellut, että terveydenhoitoalalla varsinkin johtopaikoilla toimivilla on korkea moraali. No, en kuvittele enää.

  8. 8

    Erkki Weurlander sanoo

    Eihän se tosin isompikaan korruptio puoluetta katso.
    Vaan kyllä Kari (Suomalainen) kuvaisi Voutilaisen kypäräpäisenä pappina, eikä haalarimiehenä.

  9. 9

    Kiki sanoo

    Ehkä 10-20 vuoden päästä viimein katsotaan ihmetellen, että tämä oli joskus laillista ja ihmiset saivat seilata asemasta toiseen petaamassa itselleen parempia virkoja ja osinkoja… Tämä on niin avointa, että he eivät edes hoksaa, miten väärin se on yhteisen talouden ja hyvinvoinnin kannalta.

    Erikoiskiitos Kupla-viittauksista. Yksi maailmanhistorian hauskimmista sarjoista. 😀

  10. 10

    Niilo N sanoo

    Jatkossa rikkaat saavat laadukasta hoitoa kalliiseen hintaan yksityisklinikoilla ilman jonotusaikoja ja veronmaksaja (lue duunarit, rikkaitten masset on ”verosuunniteltu” turvaan) maksaa laskusta ison siivun. Jos duunari sairastuu, niin tervetuloa jonottamaan sekundaluokan hoitoa… mahtavaa.
    Ei SSS-hallitus jätä näköjään mitään keinoa käyttämättä millä rikkaat saadaan rikkaammiksi ja köyhät köyhemmiksi. Ainoa mikä puuttuu jenkkimallista on joku perustuslain lisäys että saa kantaa asetta kadulla ja ampua hengiltä kotiintunkeutujat ja sekin varmaan kohta tulee kun vähän ajan päästä alkaa epätoivoisen köyhälistön määrä kasvaa niin että rikollisuus ja huumeongelmat räjähtää käsiin….

  11. 11

    Rintsu sanoo

    Kun mä aikanaan vein esikoityttären terveyskeskukseen niin hommiinsa leipääntynyt lääkäri sanoi ”peskää saippualla”. Vastaanottohoitaja sanoi, että jos kyseessä olisi minun lapseni niin kävisin hakemassa toisen mielipiteen.
    Se löytyi lähimmältä yksityiseltä lääkäriasemalta.
    Mut yksityinen puoli päättyi siihen. Seuraavat viikot oltiinkin sit sydän syrjällään lastenklinikan kymppiosastolla. Mut joissain saduissa on onnellinen loppu, tyttö parani ja täyttää viikonloppuna 21

    Pitkään mä vihasin tuota terkkarilääkäriä. Että kuinka ei osaakaan tunnistaa perhanan harvinaista veritautia. En vihaa enää vaan olen aikapäiviä sitten antanut anteeksi. Ihminen saa tehdä virheitä, lääkärin tapauksessa ne vaan joskus ovat pahoja.

    Vaan mikä teki yksityisestä lääkäriasemasta paremman? Tuuri. Ei sielläkään jatkuvasti päivystä veri- ja syöpätautien erikoislääkäri vaan oli tuurista kiinni, että sattui olemaan.
    Juttu jatkuu siten, että sama lääkäri oli sit hommissa siellä julkisella puolellakin. Tekikö se hänestä jotenkin huonomman? Kiitos vaan Kim Vettenranta, kenties paras lääkäri jonka olen koskaan tavannut.

    • 11.1

      Niilo N sanoo

      Ei se ole pelkästään tuuria kenet saat lääkäriksi, samakin lääkäri on nykyään usein huonompi julkisella. Miksi? Kiitos kokoomuksen ja pitkään jatkuneen julkisen sektorin alasajon, julkinen puoli on nykyään niin alirahoitettu ja kiireinen että hyvänkin lääkärin on pakko hoitaa potilaata pikavauhtia alta pois, ja silti ruuhkat kasvavat. Jokainen ymmärtää että kun ihminen ajetaan älyttömään kiireeseen ja stressiin, alkaa virheitä sattua. Koko ajan kun viedään rahoitusta pois saadaan sitten näytettyä että katsokaa nyt, ei julkinen toimi, ja näin saadaan julkisen alasajoa jatkettua. Tuloksena kelvollinen terveydenhuolto on kohta täysin vähävaraisten ulottumattomissa. Rikkaat hoidattavat itsensä yksityisellä ja maksattavat puolet siitäkin kansalla, ja köyhät voivat hakea laastarin ja buranaa terveyskeskuksesta.

    • 11.2

      Anselmi sanoo

      ”Ihminen saa tehdä virheitä, lääkärin tapauksessa ne vaan joskus ovat pahoja.”
      Kokin virheet peittää kastike, lääkärin virheet hauturi!

  12. 12

    Anssi Keskiväli sanoo

    Varmasti joku muu on jo kerennyt mainita tämän seikan, mutta mainitsen sen itsekin silti:

    ” Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman ja jopa kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubbin esittämän kritiikin takia Männistö ei ottanut viransijaisuutta vastaan.”

    Alex I oli ensimmäisenä (pun not intended) peukuttamassa nuoremman Männistön alanvaihdoksen puolesta, mutta ”kansan mielipiteen kuuntelemisen jälkeen” päätyikin tyrmäämään moisen alanvaihdoksen ja sen johdosta nuorempi Männistö ei sitten vaihtanutkaan alaa.

  13. 13

    Petri Sakkinen sanoo

    Always look on the bright side of life

    Helsinkiläisille Rädyn duuninvaihto on potentiaalisesti hyvä uutinen: jotain kaupungin perinteisesti ja enimmäkseen varsin hyvistä sote-palveluista on ehkä vielä pelastettavissa. Rätyä huonompaa johtajaa tulee olemaan vaikea löytää, vaikka Kokoomus tulee toki tekemään parhaansa.

  14. 14

    markku sanoo

    – Kaikki ne isot projektit, joita tulin kaupungille tekemään, on nyt saatu valmiiksi tai sellaiseen vaiheeseen, että ne on helppo viedä eteenpäin.

    Tuo ensimmäinen lause herättää jo heti enemmän kysymyksiä kuin antaa yhtäkään vastausta. Mitä ovat ne ”isot projektit” joita hän on tehnyt ja mihin ”eteenpäin” niitä on nyt helppo viedä? Mahtaisiko arvon Räty vastata?

  15. 15

    Tiina Peltonen sanoo

    Ja äkisti päänsärkyni paheni. Eikö Suomea ole jo kupattu tyhjäksi? Jossain lehdessä oli pari päivää sitten juttu, jonka mukaan sote-uudistuksen jälkeen kuntien veroäyrit laskevat jonnekin 2-15% hujakoille! En jaksanut lukea artikkelia, jonka joku tyhjäpäinen toimittajan alku oli sinisilmäisyyttään kirjoittanut, kun joku paatunut rikol…eikun poliitikko oli hänelle myynyt. Kunnallisveroa kun tarvitaan muuhunkin kuin sote-menoihin. Kun uudistus ( miksi hyvä malli pitää romuttaa? -Kun siitä ei kukaan pääse kähmimään), on joskus saatu loppuun, niin kunnallisverot taitavat olla minimissään 30% ja suunta ylös.

    • 15.1

      Saku Timonen sanoo

      Onpa toimittaja tosiaan ollut aloittelija. Kunnat joutuvat tulevaisuudessakin kustantamaan sosiaali- ja terveysmenot. Aluksi kunnan maksuosuuksina kuten nyt maksetaan esim. erikoissairaanhoidon kuntaosuudet kuntayhtymille. Tulevaisuus on vielä auki, mutta jos maakuntaveromalli hyväksytään, niin sitten kunnallisvero saattaa pudota vastaavasti. Lopputulos veronmaksajalle joko +- nolla tai sitten enemmän.

  16. 16

    Markku Tahvanainen sanoo

    Loppujen lopuksi markkinoistumisessa ei liene kyse Rädystä tai Voutilaisesta, kyllä kyse on kahden erilaisen maailmakatsomuksenvälisestä erosta, ”markkinatalous maksimiin” ja ”yhteiskunnalla on ensisijainen vastuu väestön hyvinvoinnista”. Nykyhallituksen linja tekee Rädylle vain mahdolliseksi hakea itselleen taloudellista hyötyä tehtävässä, jossa hänellä ei ole yhteiskunnallista vastuuta kansalaisten hyvinvoinnista. Rädyllähän ei ole mitään moraalisia vaikeuksia hakea etuisuuksia itselleen. Samoin oli Voutilaisen moraalin kanssa. Joskus on tullut mieleen, kuinka pitkä on ollut Anne Bernerin ministeriprojekti. Alkoiko se johänen suostuessaan Lastensairaalan varainhankintaprojektin keulakuvaksI hankkimaan kansansuosiota.

  17. 17

    Joksa sanoo

    Helsingin laupunginvaltuutettu Dan Koivulaakso kiteytti asian hyvin yhteen lauseeseen; ”Kun talous ei muuten kasva, haetaan kasvua veronmaksajien rahoilla yksityistämällä yhteistä ja jakamalla hyöty harvojen taskuun.”

    Ja se harvojen taskuun menevä hyöty menee veroparatiiseihin.

    Kyllähän ne tuolla valtapaikoilla olevat ”junailevat” toisilleen hyviä pestejä ja ollessaan poliitikkoina voivat säätää lakeja, jotka ovat heille itselleen eduksi ja mahdollistavat heidän ”liiketoimintansa”.

  18. 18

    AMK sanoo

    heippa hei,Saku laita linkki Pamin lehteen,mieleenkiintoisin ja tärkeä että tyhmätkin jotain tajuaisi kuinka työttömiä hyväksi käytetään vielä palkkaa nauttivien vielä niin koska ja milloin palkka nauttivia on???Ps.oma tietokoneeni sanoikopaut.hereillä olen siltikin.

  19. 19

    T. K. Lehtinen sanoo

    Aikoinaan toimi- tai virkahenkilöllä oli kovastikin allekirjoitettavaa: sivutoimi, siirtyminen uuteen työpaikkaan-karenssi, vaitiolo jne. Aloin miettimään, olisinko voinut siirtyä mihin tahansa työhön esim. Helsingin aluehälytyskeskuksesta (90-luku) En. Koska katsottiin, että tietyissä paikoissa olisin voinut hyödyntää tietojani…. Minä. Olen. Tärkeä.
    Koska palkkani on paritonnia tai alle.

    • 19.1

      AMK sanoo

      itse olin VR:llä töissä,raamattu ja vala piti vannoa,muistan vielä vaikka aika on vierähtänyt,raamatun päälle sormet näköjään ei ole käytäntö enää toiminnassa++a joillakin on oikeus tai jopa etuoikeus puhua luvata jne,.suoraansanoen puhua puppua että jotkut tahot saavatpallonsa maaliin.ps.tietokone läppäri outo

  20. 20

    Pekka Laaksonen sanoo

    Näin kommentoi demari Mikael Jungner Laura Rädyn työpaikan vaihdosta käytävää keskustelua. Ei lisättävää.

    ”Tämä Laura Rädyn tapaus osoittaa, miten pihalla maailman menosta merkittävä osa suomalaisista keskustelijoista on. Tämä kun oli hyvä uutinen 10 eri syystä:

    1) työpaikan vaihto on aina hyvä asia
    2) erityisen hyvä se on, jos vaihtaessaan ylittää julkisen/yksityisen rajan
    3) vaihtoja pitäisi edistää, ei jarruttaa
    4) puheet karensseista tarkoittavat osaamisen jäädyttämistä mikä on typerää
    5) koska kaikki arvokas tapahtuu vuorovaikutuksessa, pitäisi suhdeverkostoja rakentaa, ei paheksua
    6) tämä aika vaatii avoimuutta ja tiedon symmetriaa julkisen ja yksityisen välille, jos siis Lauran mukana siirtyy salaisuuksia, se on systeemivirhe, ei Lauran virhe
    7) empatia on vuorovaikutuksellisen systeemiajattelun tärkein asenne, motiivien kyseenalaistaminen salaliittoteorioilla ei ole kovin empaattista
    8) jokainen uusi naisjohtaja tekee Suomesta tasa-arvoisemman
    9) Lauran palkka nousee, verotus kiristyy ja kaikki hyötyy
    10) Lauralta vapautuva johtajapaikka toteuttaa jälleen jonkun toisen uuden urahaaveen ja hyvä kierre etenee

    Ei mulla muuta ”