Salaperäinen konklaavi

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan NN:n ei voida katsoa olleen työsuhteessa osuuskuntaan, vaan kyseessä on ollut omassa työssä työllistyminen.

Näin perusteli työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta merkittävää päätöstään, jolla työosuuskunnan kautta tehty työ katsotaan yrittäjyydeksi. Perustelut ovat sitä luokkaa, että laitetaan vielä kuva alkuperäisestä tekstistä.

outi a-k

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan ei voida katsoa

Perustelut kuuluvat kansankielellä, että asia nyt on näin, koska me sanomme sen olevan näin ja menepäs nyt pois siitä häiritsemästä, kun täällä vedetään koko valtakunnan työvoimapolitiikan suuria linjauksia.

Päätös vie maton monien jalkojen alta. Varsinkin luovilla aloilla työskentelevät ovat voineet kuulua työosuuskuntaan ja kerryttää sitä kautta työttömyysturvan työssäoloehtoa. Lisäksi monet työttömyyskassat ovat mainostaneet jäsenilleen työosuuskuntaa keinona säilyttää oikeus työttömyysturvaan. Nyt asia on muuttunut.

Kuka sen sitten muutti? Mikä on tämä työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta, joka jarruttaa työllistämistä ja ennen kaikkea vaikeuttaa työttömyysturvan saamista näin tehokkaasti?

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnasta säädetään Työttömyysturvalain 12a luvussa ja se toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena työttömyysturvaa koskevissa asioissa. Sinne valitetaan silloin, kun vaikkapa Kela on hylännyt työttömyysetuuden TE-toimiston lausunnon perusteella. Tehtävistä kerrotaan tarkemmin lautakunnan nettisivuilla.

Lautakunta on tuomioistuin ja se toimii sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Lautakunnassa on puheenjohtaja, joka voi olla päätoiminen, sekä tarpeellinen määrä varapuheenjohtajia, lakimiesjäseniä, lääkärijäseniä sekä työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevia jäseniä, jotka toimivat tuomarin vastuulla. Valtioneuvosto määrää puheenjohtajan, varapuheenjohtajat, muut jäsenet ja heidän varajäsenensä viideksi vuodeksi kerrallaan.

Tähän asti kaikki on selvää, mutta keitä he ovat? Ketkä päättävät työttömyysturvasta tehdyistä valituksista? Se ei selviä ihan helposti. Itse asiassa se ei selviä tavalliselle netinkäyttäjälle ollenkaan. Missään ei kerrota jäsenten nimiä ja nettisivut on päivitetty joskus ennen edellisen toimikauden päättymistä 31.12.2015.

mhltk

Varmaankin valtioneuvosto on päättänyt asettaa lautakunnan myös tämän vuoden alusta alkaneelle toimikaudelle, koskapa päätöksiäkin tehdään. Tosin sivujen viimeiset oikeustapaukset ovat vuodelta 2012.

Muutoksenhakulautakunnan toimistossa työskentelee runsaat 30 työntekijää. Toimistopäällikön lisäksi henkilökuntaan kuuluu 18 esittelijää, 8 notaaria ja 6 toimistohenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä, mutta nähtävästi kenenkään tehtäviin ei kuulu pitää nettisivuja ajan tasalla. Jos kuuluukin, niin näiden tuomarinvastuulla toimivien päättäjien nimiä ja yhteystietoja ei ole katsottu tarpeelliseksi kertoa.

Näyttää siltä, että työvoimapolitiikan suuria linjauksia tekee salaperäinen konklaavi, jonka jäsenet eivät ole tiedossa ja joka ei halua esitellä itseään ja toimintaansa julkisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimii tuomioistuin, joka noudattaa tsaarinajan käytäntöjä. Jossain tärkeässä virastossa istuu tärkeitä virkamiehiä tekemässä tärkeitä päätöksiä, mutta rahvaan ei tarvitse tietää keitä he ovat. Maan hallitus on johtavinaan työllisyyspolitiikkaa, mutta tämä salaperäinen tuomioistuin voi milloin tahansa mitätöidä minkä tahansa edistysaskeleen.

Koska asiassa esitetyn selvityksen mukaan ei voida katsoa…

Seuraava vaihe on sitten vakuutusoikeus, joka on yhtä salaperäinen tuomioistuin. Olen kerran nähnyt muutoksenhakulautakunnan päätöksen, joka oli kopio TE-toimiston kielteisestä työvoimapoliittisesta lausunnosta kirjoitusvirheineen.  Samasta asiasta aikanaan tulleessa vakuutusoikeuden päätöksessä kirjoitusviheet oli sentään korjattu.

Kommentit
  1. 1

    seppo mahkonen sanoo

    Sairasta touhua. Olisiko aika saattaa lainsäädäntö ja sen tulkinta demokratian piiriin. Tämä nimenomainen päätös on suoraan suolesta.

  2. 2

    Jari Suominen sanoo

    Nimet pitää saada julki. Tällainen sikailu ei kuulu demokraattiseen yhteiskuntaan.

  3. 3

    Rauno Jääskeläinen sanoo

    Myös Kelan lääkärit ovat nimettömiä, kuin pussipäiset pyövelit.

  4. 4

    Petri Sakkinen sanoo

    Edes Kafka ei olisi saanut julkaistua tarinaa, jossa Oikeudenkäynti olisi käyty tällä tavalla.

  5. 5

    Ari Rotonen sanoo

    Tämä päätös on varsinainen matopurkki, jonka vaikutuksiin ja sanamuotoihin kannattaakin perehtyä huolellisesti.

    Kuvaavaa on, ettei päätöksen lausetta ”Asiassa esitetyn selvityksen perusteella osuuskunta ei kuitenkaan ole sellainen työnantaja, jonka johdon ja valvonnan alaisena (nimi poistettu) olisi todellisuudessa työskennellyt” perustella sen kummemmin.

    Sitä ennen kyllä mainitaan kaikki asiat, joita ei ainakaan huomioida päätettäessä, onko työ työsuhteessa tehtyä työtä (freet.fi-saitin perusteella käy lisäksi ilmi, että osuuskunta omisti kyseisen työntekijän työntekovälineet). Nyt jää avoimeksi, mitä osuuskunnan / päätöksen kohteena olevan olisi pitänyt tehdä, jotta olisi tullut tulkituksi työsuhteessa työtä tekeväksi.

    Päätös on tietenkin tarkoitushakuinen, koska maalitolppia on tässä tapauksesa helppo siirrellä. Tämä saattaa jopa olla jonkinlainen vastaisku Journalistiliiton perustamaa työosuuskuntaa vastaan.

    Tässä päätöksessä hyppää esiin salakavala käsite ”oma työ”, jota esimerkiksi työikeus ei tunne. Käsite pitäisi määrittää lainsäädännössä, nyt se on niin lavea, että sillä voidaan perustella mitä tahansa. Asiasta on kirjoitettu gradukin nimeltä ”Omassa työssä työllistyvän oikeus työttömyysturvaan”: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38991

    ”Toimeentuloturvassa epäkohtana on, että oma työ ei kerrytä työssäoloehtoa eikä sen perusteella voi liittyä työttömyyskassaan. Perusoikeusnäkökulmasta olisi perusteltua, että oman työn käsitteestä säädettäisiin lainsäädännössä siten, että sen olennainen sisältö ilmenisi laista”.

    Itse olen sitä mieltä, että koko oman työn käsite on turha. Työ on työtä.

    Tästä asiasta saattaa sukeutua paljonkin keskustelua. Sitä seuratessa kannattaa seurata tarkasti, puhutaanko työosuuskunnista vai laskutusosuuskunnista (jotka eivät ole tämän jupakan aiheena lainkaan), vai peräti OP-pankin ja S-ryhmän menettelytavoista (nekään eivät ole työosuuskuntia).

    Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että jos tämä päätös jää voimaaan, sen vaikutukset leviävät ensin vuokratyöhön ja sitten kaikkeen palkkatyöhön yhtiömuodosta riippumatta. Jos sattuu esimerkiksi olemaan töissä osakeyhtiössä jossain epämääräisen liberaalissa ammatissa, kuten koodarina, graafikkona, muusikkona, tuottajana, kouluttajana, sijoitusneuvojana tai muuna fillarikommunistina, saa kärsiä juuri tällaiset seuraukset.

  6. 8

    Teemu Laitinen sanoo

    Tämä päätös on suoraa jatkumoa hallituksen yrittäjäystävälliselle politiikalle. Kaikki yrittämään vaikka väkisin ja hämärien päätösten saattelemana. Samalla heidät saadaan ja pois työttömyysturvan piiristä ja valtion menot pienenee.
    Ei ole enää kyse vallan käytöstä, vaan mielivallan käytöstä.

    • 8.1

      Jussi jokinen sanoo

      Päätös tosin On annettu edellisen hallituksen aikana jossa vaikuttivat mm. Demarit Ja vasemmistoliittokin mutta Ei anneta pikkuasioiden häiritä.

      • 8.1.1

        liisa hirvonen sanoo

        Yksikään poliittinen puolue Suomessa ei voi puhdistaa itseään työttömyysturvalakeihin liittyen, koska niin monta täysin turhaa ja työttömän elämää kurjistavaa lakia on mennyt jo vuosien saatossa läpi eduskunnassa. Jokainen, joka yrittää osoitella sormella vain jotain puoluetta, ei puhu totta. Jokaisen valta-asemassa olevan puolueen on tarkistettava ensisijaisesti omaa toimintaansa.

    • 8.2

      Virve Valoheimo sanoo

      En usko, että tämä lisää yrittäjyyttä. Lisää heikentyvää toimeentuloa/hyvinvointia jo ennestään epävarmoilla työmarkkinoilla tasapainoileville ihmisille.

      Kaikki mitä epävarmuuden oloissa elävät keksivät helpottaakseen elämäänsä ja osallistuakseen yhteiskuntaan, torpataan tylysti. Toisaalta EU-rahoitusta myönnetään juurikin työelämävalmiuksien parantamiseksi ja osallisuuden lisäämiseksi.

      Erityisen huolestuttavaa ja kummallista politiikkaa tämä on siksikin, että vuosien työn ansioista on saatu hyvin toimivia osuuskuntia kukoistamaan, ja nyt tämäkin systeemi halutaan tuhota.

      Esimerkiksi nuorille ollaan perustamassa osuuskuntia, että he saisivat työkokemusta ja pääsisivät osuuskuntien kautta lopulta mukaan työelämään kokopäiväisiksi työntekijöiksi. Ja yhdenvertaisiksi kansalaisiksi ja työntekijöiksi.

      Miten näin ristiriitaista politiikkaa ajetaan. Mikä osuus tässä on ay-liikeellä ja EK:lla?

  7. 9

    Anitta Helminen sanoo

    Valtioneuvoston yleisistunto 17.12.2015, asettamispäätös nimineen vuosille 2016-20.
    Mikä merkitys on muuten tuomareiden nimillä keskeneräisessä oikeusprosessissa?
    Muutoksenhakulautakunta ei anna ennakkopäätöksiä.

    • 9.1

      Saku Timonen sanoo

      Avoimessa yhteiskunnassa myös tuomioistuinten kokoonpanon on oltava avointa ja nettisivujen ajan tasalla.

  8. 10

    Anssi Lähde sanoo

    Tässä on tärkeä asia nostettu esiin. Kyseessä on yhden palstan uutinen, joka todellakin vaatii taustoittamista. Hallituspuolueet kannattajineen saisivat tällaisten purkamisesta vääntää todellisen kärkihankkeen kaiken joutavuuden sijasta. Mutta läpi menee että humisee eikä kukaan huomaa.

    Siis läpi menee se, että miten monin tavoin estetään työllistymistä ja jarrutetaan työelämän muutosta vuosikymmenten takaisilla rakenteilla. Tuo nimetön porukka on pelottava kouluesimerkki siitä miten pahuus banalisoidaan byrokratiassa. Kasvoton porukka riistää joltain toimeentulon edellytykset ja siihen on tyytyminen. Kyseessä on julkinen toimija, jonka vastuuihmiset on suorastaan piilotettu. Taisi nettipäivitykseen tarvittavat resurssit ohjautua STM:n hankkeeseen, jossa digitalisoidaan syrjäytymisen vastaiset hankkeet ja sijoitetaan ne avaruuteen laukaistavalle kapselille.

  9. 11

    Olli Ylönen sanoo

    Sosiaali- ja terveysministeriön muistio 9.12.2015 liite 1
    lienee käsitelty valtioneuvostossa 17.12.2015 lautakunnan asettamiseksi 1.1.2016-31.12.2020

    Hyvään hallintotapaan tietysti kuuluu pitää nettisivut ajan tasalla…

  10. 12

    meman sanoo

    Käytännössä tämä omalla kohdalla tarkoittaa sitä että keikat menee tästälähin sinne harmaan talouden puolelle. Liian riskialtista tehdä töitä laillisesti kun työkkäri voi yhtäkkiä päättää että hiljaisina aikoina menee koti ja leipä alta. Keikkatöistä rahat käteisenä taskuun, virallisesti pitkäaikaistyötön papereissa. Voin kuvitella että jos monet muutkin freelancerit päätyvät samaan ratkaisuun vain selvitäkseen hengissä niin harmaan talouden hillitön paisuminen nakertaa valtion tuloja vain entisestään.

    Ironista vielä että tässä oltiin kavereiden kanssa osuuskuntaa suunniteltu, tarkoituksena auttaa toinen toistamme työllistymään ja löytämään töitä. Mutta joutipas sekin idea romukoppaan, turvaverkko lähtee alta pois jos yrittää kömpiä sieltä ylös.

    • 12.1

      Rintsu sanoo

      Jos asiasta ihan kunnolla hakee ironiaa…
      … niin esim. elävän musiikin soittaminen on käytännössä aina ”työsuhdetyötä”. Ainakin verottajan mielestä. Siitä huolimatta, että työ tehdään aina omilla työvälineillä, ohjelmatoimiston edustaja ei koskaan ole valvomassa työtä, paikalle tahdotaan yleensä nimenomaan bändi X, ja
      jos bändi tänään soittaa häät penkin alle, niin ”työnantaja” ei pysty paikkaamaan tilannetta toimittamalla uuden pändin ensi viikonlopuksi. Kaiken lisäksi, jos bändissä haitaria soittaa NN, joka on paha suustaan ja sairastaa pahanlaatuista ryyppyputken tulehdusta niin ohjelmatoimisto ei päätä sitä soittaako NN bändissä X vai eikö soita. Bändi tai sen liideri päättää sen asian eikä ”työnantaja”- ohjelmatoimistolla ole asiaan nokan koputtamista. Voivat toki olla myymättä keikkoja.

      Sen sijaan jos tilaan keittiöremontin ”timpurien osuuskunnalta”, niin en ole palkkaamassa ketään tiettyä timpuria. Vaikka timpurit käyttävät omia työkalujaan, niin työn luonne on hieman erilaista.
      Jos se keittiöremontti ei ota sujuakseen (koska NN on nyt timpurina ja hän on yhä paha suustaan ja ryyppyputken tulehdus jatkuu) niin soitan osuuskuntaan ja sanon, että olen teiltä tilannut keittiöremontin ja odotan, että se tehdään kunnolla loppuun asti. Näin toimii osuuskauppaväki.

      Niinpä haitaristi NN on käytännössä enemmän ”yrittäjä” kuin timpuri NN, mutta ainakin verottajan mielestä haitaristi NN on aina soittaessaan palkansaaja, koska ”Yhtiö ei esiinny”. Vaikka työnantajakseen merkityllä ohjelmatoimistolla ei ole mitään sanaa siihen soittaako hän bändeissään vai ei.
      Timpuri NN taas on tuolla päätöksellä ”yrittäjä” vaikka tosiasiassa osuuskunta vastaisi siitä, että keittiöremppani tulee tehdyksi ilman häntäkin.

      Ruskeat kirjekuoret alkavat tulla takaisin muotiin. Nykysysteemein töitä verokirjalla tekee enää korkeintaan valtion virkamiehet.

  11. 13

    Anitta Helminen sanoo

    No hyvä, että julkistit edes facessa tuon paikan, mistä kokoonpano löytyy.
    Voisi sen tännekin laittaa.
    Pahoittelen, jos kysymykseni olivat liian prvosoivia julkaistavaksi.

  12. 14

    Tapani Virkkunen sanoo

    Jäsenet löytyvät tästä osoitteesta:

    valtioneuvosto.fi/delegate/file/8564

  13. 15

    Juha Halmu sanoo

    Päätös on sen verran ilmava, että voisi tehdä myös ilmavia oletuksia siitä, että onko tehty työ kenties ollut vääränlaista, ei esimerkiksi tarpeeksi Suomem Kansalllista.

  14. 16

    Frans Aro sanoo

    Nykyisen lautakunnan nimitti valtioneuvosto 17.12.2015 ja sen kokoonpano selviää hakemalla sivulta http://valtioneuvosto.fi/paatokset.

    Mainitussa päätöksessä keskeinen kriteeri oli se, ettei osuuskunta ollut sellainen työnantaja, jonka johdon ja valvonnan alaisena NN olisi työskennellyt. Eivätkö tällä logiikalla kaikki vuokratyötä tekevät ole omalla työllään työllistyviä, sillä ”Vuokrayritys siirtää työntekijän toisen yrityksen (käyttäjäyritys) käyttöön. Käyttäjäyritykselle siirtyy työn johto ja valvonta (direktio-oikeus). Vuokratyöntekijä tekee työtään käyttäjäyrityksessä.” (http://www.vuokratyoopas.fi/fi/maaritelmia.html)?

  15. 17

    ilari lehtinen sanoo

    Vallankäyttöä ei saisi hämärtää. Tässä ilmeisesti sovelletaan lasten perus kasvatusta muka lapsellisiin aikuisiin: kiristys, uhkailu ja lahjonta. Kiristetään rahavirtoja ja häivytetään oman piirin sisäiset kytkennät (lahjukset)? Koska natsit kuolivat jo ja Neuvostoliitto kaatui niin nyky-yhteiskunta on täydellinen, jos valitat olet kateellinen tai sinulla ei ole käsitystä faktoista. Kehitys on vääjäämätöntä ja vapaa markkinatalous korjaa kaikki yhteiskunnan ongelmat, iankaikkisesti, aamen. Sitä ennen saatetaan pelailla kaikkia mahdollisia hauskoja valtapelejä ja ilmastonmuutos saattaa sotkea kotitalon pihan mutta sentään fillarikommunistit ja yhteiskunnan häviäjätkin kärsivät siinä samalla.

    • 17.1

      Jarkko sanoo

      Se on muuten aika jännä miten paljon ns. yhteiskunnan köyhimpiä ja häviäjiä syyllistetään tietyissä piireissä kaikista asioista. Itselläni oli lukion laaja matematiikka kymppi ja olen aika hyvä laskemaan. Kun kaikki Suomalaisten saamat tulonsiirrot, palkat, osingot ja muut tulot lasketaan yhteen niin tästä summasta, joka on vuodessa noin 200 miljardia euroa alle 5% menee miljoonalle kaikkein köyhimmälle suomalaiselle. Loput 95% menee varakkaammalle neljällemiljoonalle suomalaiselle.

      Lisää matemaattisia faktoja. Jos kaikki Suomalaiset tulisivat yhtä vähällä toimeen kuin miljoona köyhintä Suomalaista edes yhden vuoden ajan kaikki Suomen valtion velat voisi maksaa vuodessa pois säästyneillä rahoilla.

      ”Tässä ilmeisesti sovelletaan lasten perus kasvatusta muka lapsellisiin aikuisiin: kiristys, uhkailu ja lahjonta. ”

      Sellaista se on yhteiskunnan tehtävä on hallita ihmisiä ja kerätä kunnia kaikista heidän tekemistään hyvistä jutuista yhteiskunnassa vahvoilla olevien tekemiksi jutuiksi ja syyllistää negatiiviset asiat vain yksilön omaksi virheiksi. Vaikka taustalla olisi kuinka paljon tahansa yhteiskunnan aiheuttamia juttuja negatiiviset asiat ovat aina yksilön vikoja.

      • 17.1.1

        Rintsu sanoo

        Matemaattinen fakta on se, että ihmisillä, mukaanlukien valtakunnan johtavat poliitikot on suuria vaikeuksia ymmärtää suurempia summia kuin lompakossa oleva kakskymppinen. Jos sillä ostaa maitoa ja makkaraa niin se poistuu omasta lompakosta ja on käytetty.

        Niinpä kuvitteellisen oikeistopoliitikon pahin painajainen on ”ryyppy- Rape” jonka vuokran maksaa sosiaalitoimisto ja sama toimisto maksaa Rapelle toimeentulotukea. Kun Rape saa toimeentulotuen hän käy ostamassa kossua ja tupakkaa. Ja vähän makkaraa. Jolloin Rapelle annettu raha palaa välittömästi jokseenkin lyhentämättömänä takaisin sinne maksajan kirstuun. Oikeastihan se Rapen kossu on vesijohtoveden hintaista.

        Sen sijaan Rapen vuokraemäntä on kuvitteellisen oikeistopoliitikon märkä päiväuni. Hänhän ei elä yhteiskunnan tuilla sitten mitenkään vaikka jokainen tienaamansa lantti tuleekin sosiaalitoimiston kassalta. Mutta Rapen kautta. Siten, että 60- luvulla perinnöksi saamansa kämppä on eri Rapejen ja yhteiskunnan tukien kautta pääomitettu jo vähintään kymmenen kertaa.

        Niinpä hän, eläkeasunnossaan jossain päin Espanjaa käy vuokrarahoilla hakemassa pullon viiniä ja sitä lipittäessään ihmettelee kuinka Rape vetää kossua yhteiskunnan rahoilla eikä edes häpeä.

  16. 18

    Rintsu sanoo

    Että asia olisi vielä sekavampi niin takavuosilta löytyy useitakin tapauksia joissa itseään yrittäjäksi luullut onkin verottajan mielestä ollut palkansaaja.

    Nykyään asiasta on uunituoreet ohjeetkin:

    ”Työsuhteen käsitettä ei määritellä ennakkoperintälaissa. Ennakkoperintälain esitöissä (HE 126/1994 vp) on todettu, että ennakkoperintälain työsuhteen käsite on itsenäinen vero-oikeudellinen käsite. Edelleen hallituksen esityksessä on todettu, että palkan käsitettä ei ole perusteltua suoraan perustaa työoikeudelliseen työsuhteen käsitteeseen ja sen tulkintoihin. Työsuhteen syntymistä arvioidaan kokonaisarvosteluna, jossa otetaan huomioon jäljempänä luvussa 5 tarkemmin käsiteltyjä tunnusmerkkejä. Verotuksessa ratkaisua ei siten tehdä pelkästään työoikeudellisen työsuhteen yksittäisten tunnusmerkkien perusteella.”
    https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Elinkeinoverotus/Palkka_ja_tyokorvaus_verotuksessa

    Mikä on henkilön ”status” milloin hän on työttömyysturvalautakunnan mielestä yrittäjä mutta verottajan mielestä palkansaaja?

    • 18.1

      Jarkko sanoo

      ”Että asia olisi vielä sekavampi niin takavuosilta löytyy useitakin tapauksia joissa itseään yrittäjäksi luullut onkin verottajan mielestä ollut palkansaaja.”

      Löytyisiköhän yhtään tapausta missä TE-toimisto lautakunta on tulkinnut saman henkilön yrittäjäksi jotta työttömyysturvaa ei tarvitse maksaa, mutta verottaja palkansaajaksi, jotta kaikki tulot voidaan verottaa ansituloverotuksella? En kyllä yhtään ihmettelisi, että tuollaisiakin tapauksia olisi.

      • 18.1.1

        Rintsu sanoo

        Niitä löytyy lukemattomia missä verottaja on sivuuttanut yrityksen.

        Mutta niiden yhdistäminen työttömyysturvapäätöksiin on jokseenkin mahdotonta.

        Kas kun verottajan päätöksistä viimeistään hallinto- oikeuden ratkaisut ovat julkisia. Sen sijaan yksittäisen henkilön työttömyys- tai sosiaaliturvaratkaisut sitä eivät ole. Ihan ymmärrettävistä syistä.

        • 18.1.1.1

          Jarkko sanoo

          Olen lähinnä sen takia kiinnostunut asiasta, että tuollainen ristiin tulkitseminen samasta asemasta on hyvän hallintolainvaistaista. Ihminen ei voi olla yrittäjä toisella hallintoluukulla ja palkansaaja toisella. Varsinkin jos päätökset on tehty ihan samojen tietojen perusteella molemmissa tapauksissa.

          Hallintolain rikkomisista viranomaisen voi vielä saada edes pieneen vastuuseen, mutta perustuslain rikkomisista ei, koska perustuslain rikkomisesta ei ole säädetty rikoslaissa koskaan mitään rangaistusta.

          • 18.1.1.1.1

            Rintsu sanoo

            Nykyinen hallintolaki, vanha hallintomenettelylaki kertoo sen, että virkamiehen on työssään noudatettava lakia ja ohjeistuksia jokseenkin viivyttelemättä. Siis oman alansa lakia.

            Muissa tapauksissa ainoa aina toinen noudatettava laki on rikoslaki, joka on voimassa 24/7/365 kaikkialla rajojen sisäpuolella.

            Tosta syystä et voi ajaa kännissä edes kämppäsi seinien sisäpuolella, koska rikoslaki on voimassa sielläkin. Jos kännissä ajaminen olis kielletty vain tieliikennelaissa, niin mikään ei estäis ajelemasta ympäripäissään alueella jota tieliikennelaki ei koske.

            Jos lait ovat keskenään ristiriidassa, niin sille pieni ihminen ei voi yhtikäs mitään.

            Pankkopoika juristina korjatkoon, mutta ainoat lait jotka ovat voimassa koko ajan ja kaikkialla Suomen lainsäädäntövallan alueella ovat perustuslaki ja rikoslaki.

            Jos muut lait ovat keskenään ristissä, niin yksittäinen ihminen on kusessa.

          • 18.1.1.1.2

            Jarkko sanoo

            ”Pankkopoika juristina korjatkoon, mutta ainoat lait jotka ovat voimassa koko ajan ja kaikkialla Suomen lainsäädäntövallan alueella ovat perustuslaki ja rikoslaki.”

            Miten laki jonka noudattamatta jättämisestä ei seuraa mitään voi olla voimassa? Kuten asia on perustuslain kohdalla.

            Esimerkiksi Suomen perustuslaissa taataan kaikille Suomen kansalaisille oikeus valita elinkeinonsa millä elättävät itsensä, mutta siitä huolimatta esim. TE-toimistot kaikkialla suomessa pakottavat ihmisiä elinkeinoihin joita he eivät ole itse valinneet. Aina nämä elinkeinot eivät edes ole lain mukaan työtä, koska ne eivät täytä työsuhteen määritelmää mm. palkanmaksun, työterveyshuollon, eläke- tai lomakertymän osalta. Jos työtä tehdään pakotettuna ja ilman työsuhteesta normaalisti tulevia oikeuksia on se silloin pakkotyötä joka on perustuslaissa kielletty, mutta koska siitä ei ole säädetty mitään rangaistuksia on se yhtä tyhjän kanssa.

            Samoin perustuslaissa taataan kaikille suomen kansalaisille minimitoimeentulo, mutta silti suomessa on joidenkin tilastojen mukaan jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä jolla ei ole mitään tuloja esim. karenssien takia. Ei siis yksittäisiä, ei tuhansia vaan kymmeniä tuhansia suomenkansalaisia joilla ei ole riittäviä tuloja asunnon ja ruuan hankintaan.

            Jos perustuslain rikkomisista rangaistaisiin jotenkin niin puolet suomen poliitikoista ja koko sosiaalisektorin ja te-toimistojen virkamiehet istuisivat vankilassa ihmisoikeusloukkauksista ja riittävän toimeentulon laiminlyömisestä kymmeniltätuhansilta ihmisiltä.

  17. 19

    Mauri Pulkkinen sanoo

    ”Huvittavaa” on, että toisaalla taistellaan siitä, voiko joku yritystoiminnan tai itsenäisen ammatinharjoittajan nimissä myydä esim. asiantuntijapalveluja. Jos asiakkaita on vähän ja palveluja myydään pääasiassa yhdelle taholle, herkästi tulkitaan, että kyse on työsopimussuhteesta.

    Verottaja ja muut viranomaiset saisivat istua saman pöydän ääreen miettimään, miksi erilaisista intresseistä johtuen syntyy päinvastaisia tarpeita määrittää, milloin on kyse työsuhteesta ja milloin sopimussuhteesta. Oikeusobjektin kannalta pitäisi asetelman olla yksikäsitteisen selvää.

    • 19.1

      Rintsu sanoo

      Tossa oli aikanaan ihan tolkkukin.

      Siis se, että ihan selkeää työsuhdetta ei ulkoistettu ”yrittäjyydeksi” eikä palkkaa kikkailemalla muutettu ”työkorvaukseksi, kilometrikorvaukseksi tai yrittäjän omien koneiden käyttömaksuiksi”.

      Semmoisista kun ei kerry eläkkeitä eikä työsuhdeturvaa ja yrittäjän riskikin on ulkoistettu työntekijälle.

      Mutta ton päätöksen myötä työntekijä kantaa yrittäjäriskin, menettää työttömyysturvan ja eläkkeet, mutta maksaa kiltisti palkansaajan sosiaaliturvamaksut ja verot.

  18. 20

    Jari Kähkönen sanoo

    Melko erikoista, että te-palvelut…hahhaa…saa katsoa työmarkkinoiden käytössä olemista tai että toimitaanko lukuun ja laskuun vai pelkästään laskuun, sekä työttömyyskassa työsuhteen tunnusmerkkejä mistä painotettiin tällä kertaa näemmä sitten tosiasiallista johtoa ja valvontaa. Mutta minkäänlaista riittävän huolellisuuden, vilpittömän mielen tai riskin hallitsemisen periaatetta ei ole olemassa, joka voisi rajata toimituskirjan saajan vastuuta. Tässäkin tapauksessa on vielä jälkeenpäin muutettu kantaa, sekä alettu takaisinperiä jo maksettuja rahoja. Oikeutta tämä ratkaisu ei ole nähnytkään, mutta vallankäyttö on niin mielivaltaisen paksua, että se haisee pitkän matkan päähän. Siitä sitten mitään puhumattakaan, että mokomakin s/charlata(a)ninoikeus ei edes suvaitse allekirjoittaa nimillään/nimetä käsittelyyn osallistuneita.

    Ja mikähän on oikeudettoman tai osattomuuteen ja ulkopuolisuuteen työnnetyn ainoa oikea reaktio? Kapinoida tai tehdä vallankumous. Valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen kumoaminen tai väkivaltainen muuttaminen on tosin lähimenneestä asti ollut hyvin tuhmasti tehty. On eletty todeksi kuvitelmaa, että näin ei ole tarpeellista tehdä koska ”asianmukainen virkatie” tai etujärjestö auttaa. Myös oikeudettomuus, osattomuus ja ulkopuolisuus on ollut tähän asti kovin harvaa, niin harvaa että mahdollisuuksiinsa nyt eivät oikeasti uskoneet mainitut itsekään ja siten pysyneet elämässä&teoissa mitkä eivät suuremmin ole Virallista Totuutta koetelleet. Koppia/kehäaitaa/kuoppaa on siten ollut edellisen 70 vuoden aikana tarvis antaa vain huomattavan pienelle poikkeusyksilöiden joukolle, jonka minäkin olen lytätä heissä olettamallani vaan en tietämälläni Henkilökohtaisella Ongelmalla.

    Asia on kuitenkin tavattoman vakava. Jos sosiaaliturva on ansaintaperusteinen, on ansaintaa syytä löytyä ja löytynyt sellainen laillistaa tavalla, joka ei kohtuuttomasti häiritse enintä osaa etuudennauttijoista. Kukapa ei maksaisi mitä kuuluu ja kääntyisi sen puoleen kuin täytyy, kuin on koko ikänsä oppinut toimimaan. Sekä vaikkei itse tuntoja tunnistakaan tai osaa niitä käsitteellistää, tuntee kuitenkin yhteenkuuluvuudentunnetta ja solidaarisuutta kanssaihmisiinsä. Jos nimittäin on naama vakavana tarkoitus ylläpitää tälläistä yhteiskunta-juttua. Isku ja vastoinkäyminen kerrallaan nuo tunnot nimittäin hapertuvat pois, sekä tästä vähän matkan päässä häämöttää jo luottamus ja turvallisuudentunne. Ne kun menevät niin ei ole enää pakko sanoa Ruanda kun tarkoittaa kansanmurhaa.

    Yhteenkuuluvuus vai orjuus? Väitän, että kuuliaisuus ilman huolenpitoa on ihan silkkaa orjuutta, sanokoot konventiot tahi statuutit mitä hyvänsä. Suomalainen hyvinvointivaltio meni ollessaan raskaasti vinoon, kun omi ensimmäisen tasavallan lahtareilta kuuliaisuuden ja sisäisen vakauden vaatimisen ilman auttavaa suurempaa huolenpitoa. Siksi se kuolikin eikä sivistyvaltiota tullut koskaan. Se yhteiskuntajuttukin on ensisijassa sopimus, mutta pahaa pelkään, että jo vuosikymmeniä sitten pääomavaltaisen talouden rynnistyksen huumassa tapahtunut irtisanominen on maan parhaiten pidetty salaisuus. Salaisuus, joka ei pysy ellei kansalle jatkuvasti syötetä normaliteettiä, hallittavissa oltavuutta ja kuvitelmaa kunkin vastoinkäymisen olevan vain tämän itsen oma moka/häpeä. Keskiluokan arvoja! Olipa koko luokkaa enää (kohta) olemassakaan.

    Sakarin ylösnosto voi siis kertoa yhtäältä sosiaaliturvajärjestelmän oikeusvajeesta, joka aiheutuu kun sitä o-sanaa ei todellisuudessa ole siellä lainkaan. Ei ole koskaan ollutkaan. Miksi olisi, sillä asiantuntijavirkailijahan selvittää asiaa, joten eihän siihen nyt mitään vastatodistelua tai suorastaan kinaa mahdu? Ja sitäpaitsi asiahan koskee huolenpitoa sekä perusturvaa, joten pyytäjää ei katsota täydeksi ihmiseksi lainkaan, vaikka enää sitä ei ääneen sanotakaan. Lopulta iskee ihan silkkaa Foucault’ia oleva näkymättömän kurin periaate, jossa instanssi lähtökohtaisesti siunaa virkalijan päätöksen ellei tapauksen poikkeuksellisesta räikeydestä&villitsevyydestä välttämättä toisin johdu. Siksi niitä o-sanoja on rumempiakin, jo sanottu orjuus esimerkiksi.

    Tai sitten toisaalta voitaisiin ihan vain selkärankaisina ja fiksuina yksilöinä lakata teeskentelemästä. Yhteiskunta on vakavan haasteen edessä, koska innovoijat, työllistäjät, valmistajat, kaupankäyjät ja muut sensellaiset eivät enää ole olleet pitkään aikaan siinä mukana tosissaan. Vähä vähältä yhteiskuntasopimus kirjoitetaan uusiksi ja muutokset ujutetaan osaksi arkea niin hienovaraisesti, että massat eivät mitään huomaakaan. Mitä ne siitä välittävät, että freelancerilla ei ole leipää pöydässä tai jo olleenkin arvo yritetään ottaa takaisin, tosiasiassa tuhoamalla samalla toisen elämä ihan tykkänään lopullisesti. Nimittelevät toimittelijaksi, ilkkuvat kun pääsevät ”tasaselle” somessa ja vievät nimellisestä kertakorvauksesta luovutetun työn tulokset ilmaiseksi netissä. Tai niistä pitkäaikaistyöttömistä, joiden orjuudesta he ovat vain vahingoniloisesti hyvillään.

    Niin. Mitä sitten kun ne paremmat päivät eivät tulekaan koskaan, hyvän yhteiskunnan illuusio romuttuu ja ryhmä kerrallaan siellä ulkopuolisuudessa on aina vain enemmän porukkaa? Eihän sitä kohta sata vuotta sittenkään uskottu, että meidnä aikamme sanalla sanoen epäonnistuneen valtion kehitys vie jopa yjt:n, kun poliisilaitos yksinkertaisesti syrjäytetään, lakkaa toimimasta ja korvataan toisilla toimijoilla. Mutta loppuvitsinä totean, että piruvie, tämänkertaisessa rähinässä virkaheitot konstut saavat kyllä sitten luvan häipyä kaupungista tykkänään. Etteivät vie kunniallisten yövartijoiden työpaikkoja ja tärvele yövartijayhdistyksen historiaa…nyt jo toistamisiin.

  19. 21

    Tepa sanoo

    Muuten hyvä , mutta kun se lautakunta nimenomaan katsoi , ettei kyseessä ollut työosuuskunta.

  20. 22

    Maarit sanoo

    Nettisivuilta nimiä ei suoraan ole löydettävissä, mutta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksissä ilmoitetaan sekä päätösesityksen tehneen esittelijän nimi että asian ratkaisseiden lautakunnan jäsenten nimet. Siten päätöksen saaja kyllä tietää, ketkä ovat hänen asiaansa olleet ratkaisemassa, vaikka tavallinen netinkäyttäjä saakin tätä tietoa hakea hieman enemmän.

  21. 23

    sanoo

    Omaa työtä tekevä henkilö on henkilö, joka tekee ansiotyötä ilman työ- tai virkasuhdetta. Jos henkilö ei ole työsuhteessa, hän vastaa itse tekemästään työstä. Työsuhteessa olevan henkilön työstä vastaa työnantaja. Jos työsopimukseen ei ole kirjattu vastuunsiirtolausekkeita, niin kyseessä on työsuhde. Onko Kulttuuriosuuskunta Komeetan työsopimuksessa kirjauksia, joissa vastuu työstä on työntekijällä? Tällöin työntekijä voidaan katsoa nykylain mukaan omaa työtä tekeväksi.

  22. 24

    markku sanoo

    Mielestäni asia pitäisi olla aivan selvä. Jos työntekijä saa palkkaa josta on maksettu verot palkansaajana kuin myös sivukulut mukaanluettuna työttömyysvakuutusmaksut, hän on oikeutettu kaikkiin palkansaajan etuuksiin, ”työnantajasta” riippumatta. Jos hän laskuttaa työstä summan bruttona, vastaa sivukuluista itse ja hänellä on yritys, hän on yrittäjä.

    Näinhän Suomessa ei tietenkään ole, koska on konklaaveja jotka tekevät ristiriitaisia päätöksiä hetken mielijohteesta. On myös paljon käytäntöjä, joissa päätöksentekijä tutkii itse omat päätöksensä ja harvoinpa löytää niistä mitään huomautettavaa. Suomi ei siis ole oikeusvaltio sanan varsinaisessa merkityksessä. Päätöksen kohteena olevan henkilön oikeusturva on mitätön, sitä ei ole.

    Tämä on korjattava. Jokainen valitus on tutkittava puolueettoman ”konklaavin” toimesta joka lukee lakia niin kuin se on kirjoitettu. Myös lait on saatava perustuslakia vastaavaan järjestykseen. Nyt näin ei enää ole.

  23. 25

    Anssi Keskiväli sanoo

    Omat kokemukseni ton instanssin toiminnasta on että ihan silkkaa hevonpaskaa.

    Käsittelyajat ovat ihan liian pitkiä ja päätökset mielivaltaisia, ilman valitusoikeutta. Ei tuommoisessa, kuten sanoit niin tsaarinaikaisessa, meiningissä ole mitään järkeä saatika hyötyä nyky-yhteiskunnassa.

  24. 26

    Misse sanoo

    Työttömyysturvasta tämänkaltaisia kummallisuuksia löytyy roppakaupalla, jos vähänkään kaivelee. Suurin osa liittyy kahteen asiaan, joissa lainsäädäntö on jäänyt 70-luvulle tehdastyöläisten maailmaan: työsuhteen määrittely ja työajan seuranta. Työttömyysturvalain nojalla tulkitaan sama työ ihan eri kategoriaan kuin verottaja tai jopa työtuomioistuin. Laskutusosuuskuntiin liittyvät päätökset ovat tästä räikein esimerkki; verottajalle, eläkelaitoksille jne kyseessä on yleensä normaali palkkatyö, mutta työttömyysturvassa se onkin yrittämistä. Käytännössä ainoa työajan seurannaksi hyväksyttävä metodi on kellokortti.

    Vaan jos samoja kriteerejä työsuhteen tunnusmerkeistä oikeasti alettaisiin soveltamaan kaikkeen, ei työsuhdetta olisi myöskään kenelläkään vuokratyöntekijällä. Eikä monella modernia asiantuntijatyötä tekevillä. Juuri tämän kaltaisia päätöksiä voisi olla tuhatkertaisesti enemmän, jos pilkuttaa haluaisi. Täysin järjetöntä.

    Työttömyysturvalaista sentään saatiin melkein kokonaan poistettua tuo aiemmin mainittu oman työn käsite, sehän on vain TTL:n omituisuus, jolla ei ole mitään pohjaa missään muussa lainsäädännössä. Muutoksen myötä lähes kaikki ”oma työ” onkin nykyään yrittäjyyttä, mistä toki seuraa omat ongelmansa, mm. juuri tuo, että samaa palkkaa käsitellään täysin eri säännöillä riippuen siitä, mikä laitos sitä syynää.

  25. 27

    Maija Joki sanoo

    Ammattiliitto Erton työttömyyskassa oli siis maksanut jäsenelleen työttömyyskorvausta, jonka se työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksen perusteella päätti periä takaisin.

    Kuka ja miksi oli vienyt asian muutoksenhakulautakuntaan?

  26. 28

    Vesa Jääskeläinen sanoo

    S-ryhmä ja sen työntekijä/omistajat joutuu vielä tilille kun työttömyys realisoituu. Pahimmillaan teet S-ryhmälle töitä pari tuntia viikko ja kuulut samalla osuuskuntaan. Olet siis yrittäjä!

    Missä me eletään? Fasistinen Saksa ja kommunistinen Venäjäkö on esikuvat, vai kapitalistinen ameriikan yhdysvallat? Missä on hyvinvointi Suomi?

  27. 29

    Jyrki Ahvenainen sanoo

    Valaiskaapa hieman. Miksi konklaavin päätöksistä ei voi valittaa jos päätös on valittajan mielestä väärin. Eikö Oikeusasiamies ole juuri tätä varten?

    T.

    Jyrki

    • 29.1

      Saku Timonen sanoo

      Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksestä voi valittaa Vakuutusoikeuteen, joka on ylin oikeusaste näissä asioissa. Kantelun oikeusasiamiehelle voi tehdä aina, mutta hän ei yleensä puutu oikeudessa kesken oleviin asioihin.

    • 29.2

      Jarkko sanoo

      ”Valaiskaapa hieman. Miksi konklaavin päätöksistä ei voi valittaa jos päätös on valittajan mielestä väärin. Eikö Oikeusasiamies ole juuri tätä varten?”

      Valittaminen ei aina onnistu jos valittajalla ei ole mitään tuloja jolloin ei ole varaa kopioida esim satoja sivuja palkkakuitteja valituksen liitteiksi kirjastossa jossa se maksaa jonkun 50 senttiä per kopio tai enemmän. Tälläinen tilanne voi tulla jos esim työttömyysturva hakemusta ei suostuta käsittelemään ollenkaan sen takia, että pätkätyöstä saadut työtodistukset ja palkkakuitit eivät kelpaa TE-toimistolle tai kelalle.

      Itse olen noista tilanteista tehnyt useammankin kantelun liitteineen oikeusasiamiehelle ja aina voittanut jokaisen kantelun useamman vuoden odottelun jälkeen, mutta ei siitä ole mitään seurannut muuta kuin huomautus, että olisi pitänyt toimia toisin edes liitteiden kopiointikuluja ei ole koskaan korvattu. Ilman liitteitä taas ei juttujaan ikinä voita viranomaisia vastaan koska noi valitus reitit tykkäävät liitteistä ja papereista mitä juttuun liittyy.

  28. 30

    Ismo Liukko sanoo

    Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan jäsenet ovat työmarkkinaosapuolia ja ns. puolueettomia virkamieslakimiehiä. Edustus on myös elinkeinoministeriöllä, jota voidaan pitää omituisena ainakin työvoimapoliittisissa asioissa, jolloin oman ministeriön ”miehet”
    ovat tutkimassa omien alaisten toimia. Näin periaatteellisella tasolla. Epäilemättä he kuitenkin toimivat tuomarinvalansa mukaisesti.

    Tuosta päätöksestä voi olla blogistin kanssa samaa mieltä. Juridisin perustein toisinkin olisi voinut katsoa ja minusta olisikin tullut katsoa. Se olisi ollut selvästi oikeampi ratkaisu. Toivotaan, että asiasta valitaan. Työsuhteen tunnusmerkit huomioiden päätös on onnettomasti perusteltu ja kelvoton. Tässä on vain haluttu estää tämän työsuhteen muodon pääsy ansiosidonnaisen pariin. Työelämän muuttuminen huomioiden tuolla eletään 1980-lukua ja on aivan ilmeistä, että kyseisessä tapauksessa on ollut kyse työsuhteesta. Tälläisellä huonolla juridiikalla ehkä säästetään rahaa lyhyellä tähtäyksellä ja samalla tuhlataan sitä pitemmällä tähtäimellä luomalla esteitä työnteossa muun kuin historiaan jo jääneen teollisuusyhteiskunnan säännöillä.