Oikeaan suuntaan

Eilen aamulla jaoin Facebookissa Juuan kunnan työllistämistoimia käsittelevän Helsingin Sanomien jutun, jonka otsikko oli epäonnistuneesti Juuan kunta pisti työttömät kesätöihin. Ilkeän vahingoniloisesta palautteesta päätellen monet eivät olleet lukeneet juttua otsikkoa pitemmälle. Että mitäs nyt sanot, pankkopoika? Vuosia olet messunnut orjatyötä vastaan ja nyt on paska omissa housuissa, kun et ole saanut edes oman kuntasi osalta asioita kohdalleen. Avatkaa nyt tuo linkki ja lukekaa koko juttu.

No niin, nyt se on luettu, onhan? Nyt kerron miksi sanoin suunnan olevan selkeästi parempaan päin.

Selkeä parannus on, että palkkatuella on palkattu 25 työtöntä kunnan metsänparannus-, puisto- ja kiinteistönhoitotöihin. Aiemmin nämä kaikki työt teetettiin kuntouttavana työtoimintana ja niitä tekivät sellaiset työttömät, joita lain mukaan ei saa ohjata kuntouttavaan työtoimintaan. Niitä tekivät täysin työkykyisten lisäksi käytännössä täysin työkyvyttömät vointinsa mukaan. Kumpiakaan ei laki kuntouttavasta työtoiminnasta koske, kuten olen sataan kertaan selittänyt.

Kuntouttavassa työtoiminnassa on edelleen noin 90 työtöntä. En tunne heidän kaikkien henkilökohtaista elämäntilannettaan, mutta tiedän joukossa yhä olevan työkyvyttömien lisäksi täysin työkykyisiä, joiden ainoa ongelma on palkkatyön puute.

Työkykyisille etsitään koko ajan palkkatyötä, mutta se ei ole yksin kunnan päätettävissä. Tekemätöntä työtä kunnallakin riittää, mutta palkkaukseen ei ole määrärahoja. Kunta on siis riippuvainen palkkatuesta, jota liian usein ollaan myöntämättä. Sen myöntäjälläkään ei ole rahaa, koska maan hallitus on päättänyt leikata sieltäkin.

Työkyvyttömät pyritään saamaan eläkkeelle, kuten HS:n jutussa selkeästi sanotaan. Sekään ei ole kunnan päätettävissä, mutta siihen kunta voi vaikuttaa ohjaamalla ihmisiä terveydenhuollon tutkittavaksi. Tätä tarkoittaa jutun lause ”Syksyllä on tarkoitus tehostaa toimintaa ja tarkastaa, että kaikki ovat oikeassa paikassa, eikä esimerkiksi työttömänä työntekijänä ole henkilöitä, jotka voisivat olla eläkkeellä.”

Ei kuntouttavassa työtoiminnassa olevien ja palkkatuella palkattujen suhde vielä ole läheskään kohdallaan. Minun mielestäni sitten vasta on, kun luvut ovat toisin päin eli palkkatuettuja on 90 ja kuntouttavassa työtoiminnassa 25. Silloin kuntouttava työtoiminta on lain tarkoittamalla tavalla kohdennettu niihin, jotka eivät ole täysin työkykyisiä, mutta joista sellaisia saadaan tarkoituksenmukaisella kuntoutuksella ja ohjauksella.

Suurin ongelma työllistämisessä ihan valtakunnallisesti on yhä edelleen oikean tiedon puute. Sitä puuttuu kuntien päättäjiltä, valtaosalta kansalaisia ja jopa työttömiltä itseltään. Useimmat elävät yhä sellaisessa maailmassa, jossa sana työllistäminen tuo mieleen vain palkkatyön. He eivät ole tulleet ajatelleeksi, että työllistäminen tarkoittaa nykysin perinteisen palkkatyöllistämisen lisäksi myös palkatonta työtä. Oikeastaan virallisessa työvoimapoliittisessa keskustelussa se tarkoittaakin vain sitä. Maahan on kasvamassa uusi sukupolvi, joka luulee työn tarkoittavan työmarkkinatuella ja yhdeksän euron päivittäisellä kulukorvauksella tehtävää työtä.

Nyrkkisääntönä sanoisin, että kun puhutaan työttömien aktivoinnin kautta tapahtuvasta työllistämisestä, niin silloin puhutaan palkattomasta työstä joko työkokeiluna tai kuntouttavana työtoimintana. Aktivointi on siitä metka sana, että sillä leimataan epäsuorasti jokainen 500 päivää työttömänä ollut passiiviseksi kotona möllöttäjäksi, joka on kepillä hätisteltävä pois sohvalta lojumasta.

Epäselvyyttä tuntuu monilla olevan myös 300 ja 500 päivän työttömyyden välinen ero. Kunnan maksuosuus työmarkkinatuesta – eli se virheellisesti sakkomaksuksi sanottu – alkaa jo 300 työttömyyspäivän jälkeen. Aktvointitoimiin on velvollisuus osallistua vasta 500 päivän jälkeen, Vapaaehtoisesti niihin voi osallistua aiemminkin, mutta kukaan ei pysty niihin sanktioilla uhaten pakottamaan. Tätä eivät viranomaiset läheskään aina muista työttömälle kertoa.

Tämä olkoon vastineeni eilen alkaneeseen ja tänään jatkuvaan palautteeseen. Jos ei kelpaa, niin sille en mahda mitään. Ihmeitä en ole koskaan yrittänytkään tehdä eikä Juuan kunnassa olisi yksistään minun metelöintini ansiosta mitään tapahtunut. Kyllä siihen tarvitaan kaikkien luottamushenkilöiden ja virkamiesten yhteistyötä ja se rupeaa jo tuottamaan tulosta.

Tästä uudesta tavasta ajatella kerroin jo viime syksynä jutussani Seinätön työpaja.

 

 

 

 

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Minun käsittääkseni työvoimatoimistot voivat alkaa patistaa työttömiä työnhakijoita työnhakuun heti ensimmäisestä päivästä lähtien, eli mikään osa ansiosidonnaisen päivärahan 500 päivästä ei olisi mitään palkallista lomaa. Tosiasiallisena poikkeuksena tähän ovat olleet työttömyyseläkeputket, jolloin työnhakuun ei ole enää hätistelty, mutta nämä ovatkin koskeneet vasta noin 60-vuotiaita työntekijöitä, joilla työllistyminen tiedettiin hyvin epätodennäköiseksi.

  2. 2

    jore puusa sanoo

    En puutu Juukaan ( Juuaan)??. Enkä työttömyyden hoitoon ja rahoitukseen tms kun en siitä mitään ymmärrä. Mutta yhden asian sanon.
    Olen ollut nyt 5 vuotta työtön ja tehnyt jo lähes 200 hakemusta ja omaan maamme tason nähden suvereenin osaamisen alallani. Turhaan.
    Yksinäinen työtön kotonaan seiniä katsoessaan on tulla hulluksi.
    Kun ennen duunissa – voit mennä kavereiden kanssa kaffeelle tai työn jalkeen oluelle ja lähelläsi oli koko ajan ihmisiä, niin työttömänä olet totaalin yksin, olet nolla, nada. Ihmisetön yksinäinen. ystävät kaikkoavat sillä hetkellä kun kävelet ulos.
    Se joka keksii tuohon jotain…mitä tahansa vaikka jonkainlaista yhteisöllistä perkele puskanraivausta ja soppatykin sinne oli rahoitus mikä tahansa estää kymmeniä itsemurhia vuodessa.

    • 2.1

      En kaipaa aktivointia sanoo

      Minä taas olen sellainen kummajainen, että nautin yksin olosta. Enempi tulen hulluksi jossain ihmisjoukossa. Sellainen vie vaan energiat.
      Hassua, että kaikki työttömät yritetään sitten väkisin pakottaa jonnekin ihmisten ilmoille ja erinäisiin porukoihin, vaikka kaikille se ei edes sovi. Meitä työttömiä on siis moneksi.
      Ja sekin tässä vielä, että en ole edes kokoaikatyötön, vaan teen osa-aikatyötä (työ on itsenäistä iltatyötä ja olen siis työpaikalla ypöyksin, mikä sopii minulle mainiosti). Kotona näpertelen sitten lisäksi kaikenlaista myyntiin, mutta sitä ei katsota minkäänlaiseksi työksi, vaikka työtunteja tulisi viikossa se vähintään 18 ja myyntejäkin olisi. Myynti kuitenkin sen verran pientä, että ihan toiminimeä ei kannata perustaa, eikä osuuskuntaan kuuluminenkaan kannata taloudellisesti. Olen saanut työkkäristä ohjeeksi ilmoittaa myynnit ja kulut veroilmoituksessa muut työt-kohdassa, sekä Kelaan, josta saan soviteltua työmarkkinatukea. Kela ei tosin ole tähän asti huomioinut kaikkia myyntituloja. Jos olen myynyt satunnaisesti vanhaa varastoa, eli joskus vuosia sitten tekemiäni töitä, joista ei voi esittää työtunteja, saaden niistä esim. vain jonkun muutaman kympin, niin niitä tuloja ei ole otettu ensinkään huomioon. Eivät kuulemma ole ollenkaan kiinnostuneita näistä tuloista. Ne on rinnastettu kait sitten johonkin satunnaiseen kirpputorimyyntiin.
      Tämän osa-aikatyöni (jossa kausittain myös lisähommia, kun joutuu lomittamaan) lisäksi kotona olisi siis tällaista kaikenlaista hommaa ihan yllin kyllin ja josta silloin tällöin saisi myös muutaman lisäsentin, mutta…
      tästä huolimatta olen joutunut kuntouttavaan työtoimintaan, koska osa-aikatyön vakituisia viikkotunteja on alle 18 ja minun katsotaan tarvitsevan aktivointia.
      Kuntouttava työtoiminta (jossa olen joutunut olemaan viime syksystä asti) vie taas nykyään niin paljon aikaa, että en ole enää ehtinyt tehdä myyntituotteita kotona entiseen malliin, eli nekin ylimääräiset sentit ovat sitten näin ollen pois kukkarosta.
      Kuntouttavasta maksettavat ylimääräiset roposet tahtovat upota kokonaisuudessaan matka- yms. kustannuksiin, koska oman auton käyttö välttämätöntä, kun julkisia ei kulje ja matkat pitkiä, että hieman turhauttavaa.
      Palkkatukityötä en taas voi ollenkaan saada, koska työtunteja yli 4 viikossa.

  3. 3

    Pauli Räsänen sanoo

    Keskustelussa usein sekotetaan kansalaispalkka ja perustulo käsiteet keskenään, tuo Juuan malli edustaa juuri mielestäni oikeaa velvollisuusksiin perustuvaa kansalaispalkka ajattelua.
    Perustulo puolestaan kovinkin herkästi johtaa yksilöt itseleen haitalliseen loisimis menttaliteetiin.
    Toimiakseen yhteiskunnat vaativat myös velvollisuksien tunnustamista välttämättömyyksiksi, liberalistinen ihmiskäsitys ei sitä tee.
    Myöskin varakaat ja muuttenkin hyväosaiset tulisi saada hyväksymään myös heitä koskevat välttämättömyydet, ne olkoon vaikka alistuminen yhteisen hyvän nimissä demokratiaa tarkoittavan ja Wahlroosin kammoaman enemmistön tyranniaksi haukkuman demokrattisen päätöksen teon tuottaman ja määrittämän resurssitehokuuden.

    • 3.1

      Rintsu sanoo

      Loisimismentaliteetti on yhdyssana.
      Se kirjoitetaan käyttäen neljää t- kirjainta.

      Jos työnkuvaasi sisältyy kirjoittaminen niin voin tältä istumalta nimetä parikymmentä työtöntä joilla kirjoittaminen ja kielioppi on hanskassa.

      Yksittäiset krojuitus- Vihreet sikseen, niihin ei hyvä teksti koskaan kaadu.
      Mutta jos tekstissäsi oli joku pointtikin niin tällä vajavaisella ymmärrykselläni se meni ohi.

      • 3.1.1

        jore puusa sanoo

        Internetin typerin käytösmoka on kirjoittaa nimimerkillä toisten kirjoitusvirheistä, se on moukkamaista ja siis suomalaista.

        • 3.1.1.1

          Rintsu sanoo

          Nimeni on pankkopojan tiedossa.
          Käytän nimimerkkiä vain ja ainoastaan täyskaimojeni vuoksi ja pankkopojan luvalla.

          Jos panit merkille, niin en takertunut yksittäiseen kirjoitusvirheeseen, mikä tosiaankin olisi moukkamaista.

  4. 4

    Rintsu sanoo

    Kun olin töissä…
    – en koskaan tarvinnut TE- toimistoa
    – itse asiassa en ole saanut ainuttakaan työpaikkaani TE- toimistosta

    – nyt työttömänä ainoa kokemukseni TE- toimistosta on se, että minun pitää sinne ilmoittautua
    – tai piti

    Jos jokainen joka kokee saaneensa hyötyä TE- toimistosta nostaa käden ylös ja sanoo hep! niin veikkaan, että käsiä nousee vähemmän kuin TE- toimistoissa on työntekijöitä.

    Töitä sieltä ei ole tällä vuosituhannella saanut kukaan. Vai onko?
    Ne hommat joihin tekijää etsitään hoitaa ammattimainen headhunter – eikä tosiaankaan TE- toimisto.

    Koittakaas keksiä yksikin asia mihin TE- toimistoa tarvitaan. Minä en keksi.

    • 4.1

      stunned sanoo

      Työkkärin toimenkuva on hoitaa suhteita sidosryhmiin, valvoa työttömyyslukuja ja lähettää passituksia. Työtön ei ole asiakas (työtön on toimenpiteiden eli aktioiden kohde), mutta sidosryhmät eli kuntouttavan työtoiminnan järjestäjät ja työttömyysteollisuuden asiamiehet ovat.

    • 4.2

      Pekka Rantamäki sanoo

      Kun viimeksi kävin työvoimatoimistossa (= TE-toimisto), koin järkyttävän yllätyksen. Neuvontatiski oli lopetetettu! Tarkemmin sanoen neuvontatiskin ympärille oli vedetty puinen sermi (itse neuvontapiste pöytineen ja laitteineen oli edelleen paikallaan sermin takana). Kysyin ohi kulkevalta virkailijalta, miksi neuvontatiskiä ei enää ole. Vastaus: ministeriöstä on tullut ohje, että tiskit lopetetaan. Jatkokysymys: siis onko tullut ohje vai käsky, kai nyt neuvontatiskillä aina käyttäjiä ja tarvetta on? (minun lisäkseni paikalla oli kaksi muuta henkilöä, jotka olisivat halunneet tiskipalvelua, vaikka näytti olevan muuten hiljainen päivä). Vastaus: nyt mennään näin, suuri osa TE-toimiston palveluista on siirtynyt verkkoon.

      Siis WTF?? Selittäkää joku minulle.

      • 4.2.1

        Jarkko sanoo

        Noin se nykyään menee joissakin kaupungeissa TE-toimistoon ei enää saa mennä paikan päälle ollenkaan vaan asiointi hoidetaan verkossa ja puhelimella. Omassa kaupungissani TE-toimistoon mennään paikalle vain varattuna aikana ja virkailija noutaa odotustilasta tai sitten yhteydenpito tapahtuu puhelimella.

        Onneksi sentään se menee niin päin, että virkailija soittaa sinulle ainoa vain, että harvoin soittavat sinä päivänä kun lupaavat vaan voi mennä useampikin viikko ennenkuin otetaan yhteyttä. Eivät sentään langeta karensseja vaikka eivät ottaisikaan yhteyttä. Ikävämpi on että eivät tiedota mitään, että soitto ei tulekaan sinäpäivänä kun on luvattu saa sitten päivystää TE-toimiston ja kelan nettipalvelua varmuuden vuoksi joka päivä ettei vaan työttömyysturva mene katkolle.

        Käsittääkseni ne työttömät joilla ei ole puhelinta tai tietokonetta saavat ajan aina paikan päälle. Info tiskit ovat kadonneet kaikista TE-toimistoista. Monissa paikoissa niitä ei ole ollut enää useampaan vuoteen.

        • 4.2.1.1

          Pekka Rantamäki sanoo

          Taustalla varmaan on toive, että kun homma tehdään tarpeeksi vaikeaksi, niin aina joku onneton prosentti tukeen oikeutetuista jättää tuen hakematta, koska kokee hakemisen liian vaikeaksi (kuten toimeentulotuenkin kohdalla). Ja taas säästettiin!

      • 4.2.2

        167-176 sanoo

        Kun viimeksi kävin TE-toimistossa keväällä 2012 niin heittivät ulos ja yllyttivät metsästysrikokseen käskemällä heittää vesilintua kädessäni olleella ilmottautumiskortilla, kerroin heille ettei ole metsästyslupaa eikä nyt ole metsästysaikakaaan. Sentään soittopyyntö virkailijalle meni perille, soitti jo samana päivänä ja ne tyhjänlätinät juteltiin puhelimessa entisen henkilökohtaisen tapaamisen sijaan.

  5. 5

    Artti Niemelä sanoo

    Samoja ovat omatkin kokemukseni Rintsun kanssa.

    Viimeinen muistoni työvoimatoimistosta on se, kun ”keskenkasvuiset tyttöset” istuivat tiskinsä takan voipuneen näköisenä kynsiään lakkaamassa!

  6. 6

    Jarkko sanoo

    ”Aktivointi on siitä metka sana, että sillä leimataan epäsuorasti jokainen 500 päivää työttömänä ollut passiiviseksi kotona möllöttäjäksi, joka on kepillä hätisteltävä pois sohvalta lojumasta.”

    Aktivointi sanan käyttö on retorista piiloaggressiota vähän saman tyylistä kuin kaikki työttömät pakotettaisiin työttömyyskorvauksen lopettamisen uhalla lopeta vaimosi hakkaaminen kurssille. Jolloin syntyy mielikuva, että kaikki työttömät ovat vaimon hakkaajia. Aktivointiin osallistuminen taas synnyttää mielikuvan, että työtön on joku kaljaa sohvalla kittaava vaikka ihan hyvin hän voi olla huippu uimari tai maratoonari ja paljon paremmassa kunnossa kuin häntä sinne aktivointiin pakottava virkamies.

    Ainoa keino suojautua retoriselta piiloaggressiolta on kieltäytyä osallistumasta tai vastaamasta aggressiiviseen kysymykseen, mutta työttömille tämä ei aina ole mahdollista siitä seuraavien sanktioiden takia. Vain varakkailla ja rikkailla on varaa kieltäytyä toiminnasta joka saa heidät näyttämään lusmuilta. Rikkaita ei pakoteta varojen poisottamisen uhalla aktivoitumaan.

  7. 7

    Pertti I. Ikonen sanoo

    Nyt kun olen kunnan aktivoitavana muistuu mieleen vanhat hyvät työkkärin ajat kun :
    1) ovi avautui ja tuulipukuinen henkilö käveli ohitseni tuulipuku sihisten
    2) ovi avautui ja käytävältä alkoi kuulumaan : kop kop kop
    3) ohitseni kopisten käveli nuorehko nainen kädessään dokumentteja
    4) ovi avautui ja kuului kopiokoneen ääntä
    5) ovi avautui ja taas käytävältä kuului kop kop kop
    jne.