Selkänahka paikkaustarpeiksi

Maan hallitus on viime syksynä sovitulla tavalla esitellyt työttömyysturvaan ensi vuoden alusta tehtävät lakimuutokset.  Muutosten on arvioitu lisäävän työllisyyttä noin 9 000 henkilötyövuodella ja niillä tavoitellaan 200 miljoonan euron vuotuista säästöä työttömyysturvamenoihin.

Hallitus voisi ihan suoraan sanoa, että yksikään lakimuutos ei millään tavalla vähennä työttömyyttä, mutta tekee kyllä työttömän elämän vielä pikkuisen nykyistä kurjemmaksi. Hallituksen virallinen linjahan on, että työttömät ovat laiskoja lurjuksia ja ovat työttömiä vain saadakseen työttömyysturvaa. Siksi heille pitää antaa lisää keppiä.

Katsotaanpa vielä noita lakimuutoksia. Jos joku keksii, miten niillä työttömyys vähenee, niin sanokoon hep. Minun mielipiteeni on kursiivilla jokaisen kohdan alla.

1. Työttömyysturvan kesto lyhenee pääsääntöisesti 500 päivästä 400 päivään.

Ei lisää työllisyyttä, koska palkkatöitä ei ole tarjolla.

2. Jos työhistoriaa on enintään kolme vuotta, työttömyyspäivärahaa saisi vain 300 päivää.

Ei lisää työllisyyttä, koska palkkatöitä ei ole tarjolla.

3. Yli 58-vuotiailla työttömillä, joilla työssäoloehto täyttyy, päivärahan enimmäiskesto säilyisi 500 päivässä.

Hyvä, että edes tämä säilyi leikkauksilta.

4. Omavastuuaika on pitenemässä viidestä päivästä seitsemään päivään.

Ei lisää työllisyyttä, koska palkkatöitä ei ole tarjolla.

5. Pitkän työuran jälkeen 90 päivältä maksettava korotusosa ja korotettu ansio-osa poistuisivat kokonaan.

Ei lisää työllisyyttä, koska palkkatöitä ei ole tarjolla.

6. Työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta maksettava korotettu ansio-osa alenisi.

Ei lisää työllisyyttä, koska palkkatöitä ei ole tarjolla. Sen sijaan palkattomia töitä kyllä riittää.

Totuus on, että yksikään työttömyysturvan heikennys ei saa ketään töihin, koska työpaikkoja ei kerta kaikiaan ole. On vain palkattomia töitä ja juuri niihin tässä hankitaan lisää väkeä. Kaikki toimenpiteet tähtäävät siihen, että kun ihmiseltä vähennetään käytössä olevaa rahaa, niin hän tekee henkensä pitimiksi ihan mitä tahansa ihan millä tahansa palkalla.

Tai jopa ilman palkkaa, kun työttömyysetuutta on ruvettu pitämään palkkana ja sen eteen on tehtävä työtä. Olemme menossa yhteiskuntaan, jossa töitä tehdään vellikupillista vastaan.

Hallitus on rehellinen ainoastaan siinä, että työttömyysturvamenoissa säästetään luvatut 200 miljoonaa. Valtio paikkaa kukkaroaan työttömien selkänahasta leikatuilla paloilla ja jokainen säästetty euro on pois lähikaupan kassasta. Se kassakin joutuu kohta työttömäksi, jonka jälkeen hänenkin selkänahkansa joutuu paikkaustarpeiksi.

Milloin on sinun vuorosi? Jaa, että ei milloinkaan, niinkö sanot? Mielestäsi olet korvaamaton, mutta et sinä pysty kilpailemaan palkatta töitä tekemään pakotetun kanssa. Kukaan ei pysty.

 

Kommentit
  1. 1

    seppo mahkonen sanoo

    Nyt asioista päättä ihmiset, joiden verokirja ei ole ollut päivääkään kapitalistin kassakaapissa, paitsi ulalla olevan työministerin.

  2. 2

    Raili sanoo

    Mitä enenmmän teetetään palkattomia töitä työttömillä tukitoimenpiteinä, sitä vähemmän tarvitsee palkata palkallisia työntekijöitä. Työnsaanti heikkenee.

  3. 3

    Kari Rissanen sanoo

    Taitaa olla igan oma matematiikka. Työttömiä ovat vain ne, jotka saavat korvausta ja kun korvauksen saantiaika lyhenee, osa poistuu kortistosta, ja katso! Työttömien määrä on lakenut!

  4. 4

    Pauli Räsänen sanoo

    Työllisyys on oikeastaan meidän omissa käsissämme,elämäntapamme tulisi muuttua palveluhakuisemmaksi,tee se itse mentaliteetti, jonka kultuuripiirissä nyt elämme,ei ole olenkaan resurssitehokas.
    Esimerkiksi pesuloita, ulkona syömistä ja vaikkapa autoilun vuokraus järjestelmiä,jos saataisiin ja viellä oppimisimme niitä käyttämään , moni ihminen saisi yrittämisen mahdollisuuden.

    Turha meidän on politikoiltamme mitään odotaa, sati toivoa.

    • 4.1

      Merja Nurmi sanoo

      Ei hyödytä mitään, jos paikat täytetään pakkotyöntekijöillä. Olen ennenkin sanonut ja sanon taas, että jos joudun tilanteeseen, jossa minut painostetaan tekemään töitä työttömyyskorvausta vastaan, en osaa mitään. Saatan vaikka laittaa kaikki tärkeät paperit vahingossa silppuriin tai käyttää taikinaan suolaa sokerin asemasta, mitä se työ sitten onkaan, mitä joutuisin ”harjoittelemaan”. Muuta keinoa ei taida olla saada tuollainen hyväksikäyttö loppumaan.

    • 4.2

      Pekka Pehkonen sanoo

      Pauli, ymmärsinkö oikein, että rahattoman työttömän pitäisi perustaa pesuloita, ravintoloita ja vaikkapa autovuokraamoita? Epäilen, että luetun ymmärtämiseni on lamaantunut. Jos oikeasti tarkoitit sitä, että työtön selviää yrittäjäksi ryhtymällä, sinulla itselläsi ei voi olla kokemusta yrittämisestä. Minulla on.

      • 4.2.1

        keke sanoo

        No melkoinen temppuhan tuo olisi jos sieltä toimeentulotuelta vetästään 0€ pääomalla yrittäjäksi. Toinenhan vaihtoehto on että Pauli tuossa kehotti meitä pitkäaikaistyöttömiä käyttämään enemmän pesula-, ravintola sekä autovuokrauspalveluita niin kyseiset palvelut menestyisivät. Veikkaisin että ongelmaksi tässä ehdotuksessa tulee sitten täsmälleen ne samat syyt kuin siihen yrittäjäksi ryhtymisessä.

    • 4.3

      Kaija Laine sanoo

      Kun hallitus koko ajan leikkaa kansalaisten ostovoimaa, niin saa tulla vaikka miten paljon pesuloita ja ravintoloita; miten niiden palveluja hyödyntää kun kahta työtä tekemällä saa juuri ja juuri ostettua pyykinpesuainetta ja näkkileipää.

    • 4.4

      Kyllästynyt... sanoo

      Ei ole pitkä aika kun minut passitettiin paikasta toiseen kun olin töitä kyselemässä.
      -Ai tulisit tänne työharjoittelijaksi?
      -Eikun sellattella, työnantaja maksaa 25% palkasta sopparilla.
      -Ei mulla sellatteita oo vara palkata.
      ”Hetkeä myöhemmin henkilö osti uutta kalustoja ja isomman kiinteistön”

      Suomessa yrityksiä kannustetaan orjatyövoimaan, laillista orjuuttamista, työpaikalle kulkeminenkaan ei ole ilmasta jos työpaikka sijaitsee pikkusenkin kauempana, ja kun ei asu helsingissä, tampereella, hämeenlinnassa, turussa, oulussa tai muuallakaan isommassa kaupungissa niin julkisia ei yksinkertasesti ole samalla lailla.

      Kaikki sanoo että työttömät on pullamössöö, laiskoja ja saamattomia.
      Olisko kuitenkin parempi katsoo sitä tilanne katsausta uudelleen näiden työpaikkojen suhteen et mikä se maallinen tilanne nyt sattuu olemaan todellisuudessa.

  5. 5

    sanoo

    Kun vienti on yskähdellyt niin puhutaan kotimaisen kysynnän elvyttämisestä työpaikkojen säilyttämiseksi. Pienituloisille, kuten useimmille työnhakijoille, annetut tulonsiirrot (kuten työttömyysturva) menevät pääosin suoraan kulutukseen. Kulutuksesta menee n. 24% valtion kassaan. Kun työttömyysturva lisäksi on verollista tuloa, menisi osa siitäkin verottajan kassaan. Sitten vielä tuo Sakunkin mainitsema kerrannaisvaikutus. Kulutus luo ja ylläpitää ”oikeita” työpaikkoja. Olisi kiva nähdä jonkun asiantuntijan laatima arvio paljonko työttömyysturvasta leikkaaminen oikeasti säästää.

    • 6.1

      J-P sanoo

      > mahdollisuus päästä kokeilemaan HR -elämää näköalapaikalta

      Jotenkin luin tuon ensin ”nälkäpalkalla” (mikä toki olisi kuvaavampi termi tähän yhteyteen)

      > Mutta nämähän ovat jokaisen toimistoduunin edellytykset

      ”Minkä tahansa” duunin perusedellytys (palkka) ei kuitenkaan tainnut tässä yhteydessä täyttyä?

      • 6.1.1

        stunned sanoo

        Huvittavinta tuossa on ”avustaa työsuhteissa huolehtimisessa” olematta itse työsuhteessa.

        ”Tulossa useita isoja projekteja”, joihin ei palkata ketään — sen sijaan otetaan ilmaistyöntekijä.

  6. 7

    Turo Mustakallio sanoo

    Lain muutokset ovat ajoitettu kerta kaikkiaan väärään ajankohtaan. Kun Brexit pamahtaa täydellä teholla päälle ja työttömien turvaa vähennetään ja, kun työssäkäyvät (osin syystä) rupeavat säästämään, on tulossa ennennäkemätön lama.

    Nyt tarvittaisiin kulutusta elvyttäviä toimia, jotta orastava talouskasvu saisi tukea.

    Ehkä tämä hallitus onkin sitoutunut 0-kasvuun? Aika vihreetä.

    • 7.1

      Virve Valoheimo sanoo

      Voihan tulevaisuuden visiona olla sellainenkin, että hallitus päättää, että kaikista yli viisi vuotta työttöminä olleista maksetaan Kelan tapporaha. Mitenkähän se muotoiltaisiin…

      • 7.1.1

        Juha Näppä sanoo

        ”Työttömyys lopetettu” ( vrt. ”työllistetty”). Ytimekästä ja ”selkeää” virkakieltä.

      • 7.1.2

        Vielä elossa sanoo

        Virve heität raakaa asiaa mutta epiläilemättä tämä ”jostain syystä” tulee ”joskus” mieleen. Lisään siis samaa ironiaa.

        Miten olisi jos köyhä kansa kutsuttaisi lähimpään valtion ”huoltoasemaan”. Tervetuloa säästötalkoisiin. Ota Kelakorttisi mukaan, niin ja pankkikorttisi. Kassalla saat vaihtaa ne punaiseen polettiin. Sitten vaan takapihalle (se laite on siellä häveliäisyyssyistä) ja siten laitteen luo ja poletti koneeseen ja luukusta sisään ja savupiipusta ylös. Siellä on mukava innostunt henkilökunta auttamassa sekä rullatuoliliuska liikuntaesteellisille.

        Valtio saisi omaisuutesi ja säästötavoitteisiin päästäisiin jo lähikvarttaalin suunnitelmien mukaan.

        Tätä on menestyksellä jo kokeiltu. Portin yllä luki ”Arbeit macht frei”!

  7. 8

    Viljo Saarinen sanoo

    Ei tule säästöä edes työttömyysturvamenoihin, koska ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston jälkeen työtön siirtyy valtion kokonaan kustantamalle työmarkkinatuelle (peruspäiväraha). Näin valtion kulut säilyvät ennallaan.

  8. 9

    Jari Kähkönen sanoo

    Perusturvan päreiksivetelyä seuraa elinkelvottomien nälkäpalkkatöiden työmarkkinat. On kaikkialla ja aina tähän astikin seurannut, sopii uskoa huvikseen, ettei Suomi ole mikään poikkeus tästä. Kehityskulun esivaiheet näkee ”työttömyyden hoitamisessa”, ”pakko tehdä jotain” ja mitä näitä muita synkänturhauneista byrokraattinaamoista maailmaan yhdeksän euron pakkotyöjutuissa singonneita äläyksiä sitten olikaan. Ai niin, sitten oli se työnkelpaamattomuus ja maahanmuuttajilla vouhottaminen vielä. Älköön hiljainen kehityksenkulku ketään petä, minkä tänään työttömyysetuudesta säästää, sen huomenna yleisessä asumistuessa ja toimeentulotuessa maksaa, mutta suurempi suunta ei vaihdu miksikään. Vai vaihtuuko sittenkin? Aika on nimittäin nyt olennaisesti toinen kuin oli ennen.

    Olisi tietysti huomattavasti enemmän eurooppalainen ratkaisu luoda yhteiskunta, jossa puolet kansasta on työtaloissa tai leireillä aktivoitavina pitkäaikaistyöttöminä, ja toinen puoli sitten siellä heitä ”aktivoimassa” tai muuten vaan relevantteja tukipalveluita tuottamassa. Nälkäpalkkatyö on ehkä hiukan liian entrepenöörinen, jotten sanoisi amerikkalaishenkinen ratkaisu, minkä ennustaminen perustuu silkkaa kurjuutta jakavan uusliberalismin voittokulkuun. Kuka sen sanoo, että näin käy? Aivan yhtälailla voi käydä niin, että Eurooppa saa jäädä oman onnensa nojaan, kun kansallisvaltiota tärvelevä epävakauden ja sodan aika pääsee kunnolla vauhtiin täälläkin, kun laulun tahti on exit-exit. Tätä pointtia ei vain ole tullut ajatelleeksi tänä postsovjettilaisena tai kylmän sodan jälkeisenä aikana, tähän mennessä.

  9. 10

    virtanen sanoo

    Työpaikat lisääntyy kuluttajien päätöksiilä:
    – tankkaa aina kuin mahdollista asemalla jossa on tankkaus palvelu
    – jos ei ole tankkauspalvelua niin käy ainakin maksamassa kassalle
    – älä vie kahvilassa / ravintolassa lautasia kärryyn vaan jätä ne pöytään
    – soita taksi, älä käytä valopilkkua tai muita sovelluksia
    – älä käytä itsepalvelu kassoja
    – tilaa pizzat kotiin kuljetuksella (on paikkoja jotka toimittaa ilmaiseksi)
    – tee valitus huonosta palveluta aina kun vähänkin syytä. Muotoile valitus malliin ”tyttö kyllä teki parhaansa mutta ei ehtinyt…”

    Pankit ovat omalukunsa. Niissä palvelut maksavat törkyisästi… mutta jos ei ole pikku rahan puutetta niin sitäkin voi suosia.

  10. 11

    Tapio Peltonen sanoo

    Ansiosidonnainen on kyllä etuoikeutettujen sosiaaliturvaa ja siitä sietääkin leikata. Se on varsin avokätinen etuus erityisesti kovempaa palkkaa saaville, joiden työmarkkina-asema on hyvä.

    Perusturvaa pitäisi korottaa ja jäädyttää samalla ansioturva. Järjestelmään on AY-liike vain onnistunut leipomaan sellaisen automaatin, että kun perusturva nousee hiukan, niin ansioturva nousee paljon.

    Työllistävyysvaikutus ansioturvan leikkaamisella on kyllä aika vähäinen, että sikäli Sakun pointti kyllä pätee.

    • 11.1

      Arnold Kallio sanoo

      Jos et nyt viitsisi Peltonen. Itse saan jokseenkin hyvästä entisestä(3400€) liksasta nykyisin työttömänä 1200€ käteen. En tulisi toimeen perusturvalla, kun ei edes kunnolla tälläkään. Tuntuuko kohtuulliselta 40 vuoden työnteon jälkeen? Timosen artikkeli oli kyllä asiaa. Tällä kertaa…

  11. 12

    Jyrki sanoo

    Nyt kannattaa eduskunnan leikata maltillisesti tästä kakusta. Nimittäin tällä menolla kakku loppuu hyvin äkkiä kun leikataan 20% siivuja ansiosidonnaisesta. Mikä on muuten hauskana yhtymäkohtana työttömän veroprosentti orjatöissäkin ollessa KELA-rahalla. Mistä sitten muuten leikataan, kun 400 päivää on muuttunut nollaksi päiväksi? Nollasta kun ei voi enää leikata. Se päivä voi olla ennemmin todellisuutta kuin tajutaankaan.

    Niin ja työttömyys on ehkä varoivaisen arvioni mukaan vaikka 1,789 kertainen nykyiseen verrattuna. Ja siinä luvussa on vasta ne, jotka ei ole missään niin sanotussa orjatyösuhteessa ilman palkkaa. Siitä palkattomasta orjatyöluvusta vaijetaan varmasti tulevaisuudessakin.

    Entisessä meidän rakkaassa naapurissa Neuvostoliitossahan oli tuollainen vastaava kokeilu myös aikoinaan, mikä nyt suomessa menossa ja laajenee koko ajan. Missä kokeiltiin ideaa, että kyllä valtio huolen omistaan pitää, mitään palkkaa ei tarvitse maksella. Ja nykyään Neuvostoliiton nimi onkin sitten Venäjä ja tietkin siellä taitaa kohta paremmassa kunnossa kuin suomessa.

    Mitä muuten laitetaan Suomen nimeksi sitten aikanaan?

  12. 13

    Kaisa sanoo

    Ai että tätä blogia on aina niin riipaisevan antoisaa lukea. Olet varmaan, Saku, tämän maan viisaimpia kavereita. Tekstisi on aina napakkaa, suoraa sanottavaa asioista niiden oikeilla nimillä. Tätä haluaisin kaikkien tiedotusvälineiden harrastavan. Tätä tekevät vallan vahtikoirat.

  13. 14

    Arnold Kallio sanoo

    Nimeksi Suomelle? Voiko sellaista olla luetteloissa eri maista kuin ”Pilattumaa”

  14. 15

    K sanoo

    Tiedätkö, koskevatko ensi vuonna voimaan tulevan lain muutokset nyt jo ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavia tai mistä tämä tieto selviäisi? Lukeeko esityksessä vai onko edelleen auki tai tulkintakysymys? Erityisesti kohdat 1 ja 6 kiinnostaa.

  15. 16

    Tuomas Venhola sanoo

    Luonnollisesti suurilta ikäluokilta ei uskalleta leikata samaan tapaan kuin nuoremmilta. Alan uskoa väitteeseen ahneesta ikäluokasta.

  16. 17

    Jenna Kivioja sanoo

    Eikö hallitus voisi yrittää etsiä muita keinoja työllisyyden parantamiseksi? Esimerkiksi rahankeruulain uudistamisen siten, että kickstarter ja patreon tyyliset palvelut toimisivat suomessa.

    Monella työttömällä on varmasti ongelmana se, että töitä ei vain yksinkertaisesti ole. Luovuus olisi voimavara jota voisi käyttää ja voisipa se tuoda hiukan enemmänkin työpaikkoja riippuen mitä ihmiset keksisivät, mutta nykylain nojalla se ei ole kannattavaa ellei ole luonnonlahja heti syntyjään.

  17. 18

    Servitus sanoo

    Työpaikkoja ei ole ja hallitus hoitaa ongelmaa vain nopeuttamalla siirtymistä ilmaistöihin. Jos vain saataisiin kaikki Suomen työttömät ajettua johonkin työllistämistoimenpiteeseen, sittenhän työttömyysongelma olisi ratkaistu, eikös?

    Tässäkö tulevaisuuteni, pelkkiä palkattomia töitä ja elämänmittaista köyhyyttä? Noh, onneksi minulla ei ole lapsia, joille tämän kurjuuden periyttäisin.