Jolla on, sille annetaan

Myös poliittiset paketoinnit virkanimityksissä syövät politiikan uskottavuutta. Sulle-mulle -politiikan aika on yksinkertaisesti ohi. Poliittinen kanta ei saa missään tapauksessa olla nimityksen este, mutta ei myöskään peruste. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että politiikka epäpätevöittäisi tehtäviin, mutta jäsenkirja ei voi olla enää jatkossa peruste huipputehtäviin pätevintä valittaessa.

Nimityspolitiikan lisäksi tarvitaan parempaa tarkkuutta yhteisten varojen käyttöön. Niistä pitää pystyä huolehtimaan paremmin kuin omista varoistaan. Myös kohtuuden viestin täytyy yleistyä niiden taholta, joiden tulevaisuus on turvattu. Edessämme on ennennäkemättömät talkoot, jotka tulevat koskettamaan jokaista suomalaista.

Näin kirjoitti oppositiopuolueen puheenjohtaja Juha Sipilä blogiinsa 29.11.2013. Silloin Sipilää pidettiin yleisesti politiikassa pilaantumattomana, mutta nopeasti hän on pääministerinä oppinut talo tavoille. Nyt hän päätti järjestää vuoden 2015 vaaleissa eduskunnasta pudonneelle ja lohdutukseksi Sipilän valtiosihteeriksi nostetulle Paula Lehtomäelle  mukavan tuottoisan sivutoimen valtion sijoitusyhtiö Solidiumin hallituksen jäsenenä.

Poliittinen kanta ei saa olla nimityksen este pätevän nimittämiselle, mutta miten on sen pätevyyden laita? Vuonna 2010 kirjoitin useammankin jutun, joissa ihmettelin Lehtomäen toimintaa ympäristöministerinä. Niistä käy ilmi myös hänen osaamisensa yhteisten ja omien varojen käytössä, jota Sipilä piti erittäin tärkeänä kriteerinä nimityspolitiikassa. Jutut löytyvät kootusti täältä.

Näyttää siltä, että ainakin Lehtomäen omat ja perheen sijoitukset Talvivaaran kaivokseen epäonnistuivat täydellisesti. Pahemmin ei oikeastaan voi epäonnistua, joten ehkä Sipilä luottaa nyt siihen, että yhteisten varojen käytön on pakko onnistua paremmin. Luultavasti ainakin valtion sijoitukset Talvivaaraan eli nykyiseen Terrafameen jatkuvat ja valtion rahaa pumpataan jatkossakin pelkkää jätevettä tuottavaan kaivokseen . Ei sitä tulla ajamaan alas, vaikka niin on luvattukin. Sinne on syydetty jo niin paljon rahaa, että kukaan ei uskalla myöntää hirveää virhettä.

Oppositojohtaja Sipilä myös ennakoi ennennäkemättömiä talkoita, jotka tulevat koskettamaan jokaista suomalaista. Niistähän on jo saatu selkänahka kipeäksi ja lisää on tulossa. Sipilä jätti marraskuussa 2013 kertomatta miten itse kukin talkoisiin osallistuu. Siinä kävi kuten käy kaikissa talkoissa eli jotkut tekevät työt ja jotkut päällysmiehiksi itsensä katsovat syövät eväät ja juovat kaljat.

Tästä meillä on kaksi ääriesimerkkiä. Sipilän luottohenkilölle annetaan helppo homma, joka tuottaa mukavan 40 000 euron lisäansion ja paikkaa entisten sijoitusten tuottamaa aukkoa varallisuudessa. Samaan aikaan köyhä vanhus kuolee leipäjonoon.

Tarkatkaa siis, miten kuulette. Jolla on, sille annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mitä hän luulee itsellään olevan. (Luuk. 8:18)

Tai ehkä pitäisi vain todeta takavuosien brittisarjan Kyllä, herra ministeri tapaan: Kaikilla kärsä kaukalossa ja osalla sorkatkin.

Kommentit
  1. 1

    Hannu Järvinen sanoo

    Eiköhän iso, jopa isoin, motiivi hakeutua politiikkaan ole juurikin halu päästä käsiksi isännättömään yhteiseen rahaan. Vaalien välissä tämän rahan käyttämisestä ei tarvitse tehdä tiliä kenellekään, kunhan ei riko lakia. Jos arvioi joka tapauksessa häviävänsä seuraavat vaalit, ei todellakaan kannata kursailla niin kauan kuin valtion kassa on käytettävissä. Samaa ne muuten tekevät demarit ja kaikki muutkin puolueet. Oppositiossa se vain on aika paljon vaikeampaa kuin hallituksessa.

    • 1.1

      Ville T sanoo

      En usko ahneuden olevan suurin motiivi hakeutua. Jokaisella henkkoht tuntemallani poliitikolla on hakeutumusvaiheessa ollessa ollut halu paremmasta yhteiskunnasta ja myös jonkinlainen arvostuksen kaipuu. Valta turmelee, mutta ei kaikkia.

      Sakun kirjoittama on kyllä totta. Kepulaisuuden kulttuuria voi olla mahdoton vastustaa.

  2. 2

    Jarkko sanoo

    Noilla talvivaaraan pumpatuilla verovaroilla olisi voinut kustantaa 50 000 – 100 000 ehkä enemmällekin pitkäaikaistyöttömälle (riippuen palvelun tasosta) inhimilliset kouluttautumismahdollisuudet uuteen ammattiin tai palkkatuettua työtä TES-mukaisella palkalla. Nyt ne sadat veronmaksajien miljoonat upposivat muutaman tuhannen ihmisen eduksi.

    Jotenkin tuntuu, että pitkäaikaistyöttömiin investoidessa rahat olisivat menneet parempaan käyttöön. Aina voi elää toivossa jos pistetään vielä miljardi euroa talvivaaraan, että se alkaa vielä joskus tuottaa voittoa yksityisille omistajilleen.

    • 2.1

      Niceman53 sanoo

      Hieno kommentti,olen itse samaa mieltä ja ihmettelin kun hallitusherrat löivät sinne satojamiljoonia veronmaksajien rahoja vaikka lopputuloksen näki jopa jokainen tavallinen kaduntallaajakin ilman akateemista tai korkeakoulutusta.

  3. 3

    Teppo Virtanen sanoo

    ”Noilla talvivaaraan pumpatuilla verovaroilla olisi voinut kustantaa 50 000 – 100 000 ehkä enemmällekin pitkäaikaistyöttömälle (riippuen palvelun tasosta) inhimilliset kouluttautumismahdollisuudet uuteen ammattiin tai palkkatuettua työtä TES-mukaisella palkalla. Nyt ne sadat veronmaksajien miljoonat upposivat muutaman tuhannen ihmisen eduksi.”
    —-
    Sinullla on varmaankin esittää laskelmia tämän väittämän perusteeksi. Muistithan laskelmissa ottaa huomioon myös verotulot joita talvivaara varsinkin kaivoksen perustamisen yhteydessä Suomelle maksoi. Samoin laskelmissa on hyvä huomioida kaivokseen käytettyjen työtuntien määrä.

    Persnettoa on varmasti jo tässä kohtaa tullut kokonaisuuskin huomioiden mutta ei niin paljon kuin yleisesti nettipalstoilla huudellaan.

    Mitähän nämä inhimilliset kouluttautumismahdollisuudet muuten tarkoittaa? Käsittääkseni koulun penkille (opintotuella) on melko helppoa päästä. Joka vuosi oppilaitokset huutelevat opiskeljoita vielä elokuussakin.

    • 3.1

      Jarkko sanoo

      ”Mitähän nämä inhimilliset kouluttautumismahdollisuudet muuten tarkoittaa? Käsittääkseni koulun penkille (opintotuella) on melko helppoa päästä. Joka vuosi oppilaitokset huutelevat opiskeljoita vielä elokuussakin.”

      Ei pitkäaikaistyöttömillä, jotka on jätetty Suomessa äärimmäiseen köyhyyteen ole mahdollisuutta opiskella pelkällä opintotuella. He ovat usein jo vuosia sitten tippuneet sille kaikkein pienimmälle sosiaaliturvalle, josta on muodostunut pysyvä tapa elää. Jos jotain säästöjä on ne on usein jo syöty, koska Suomessa ei saa sossusta senttiäkään apua ennenkuin säästöt on kulutettu vaikka saatu sosiaaliturva ei ilman toimeentulotukea riittäisi Suomen hinnoilla edes halvimman mahdollisen yksiön vuokraan ja vaatimattomiin ruokamenoihin.

      Näille asioille olisi voinut tehdä jotain jo ennenkuin pitkäaikaistyöttömyys räjähti 90-luvun laman pahimpiakin vuosia pahemmalle tasolle, mutta ei tehty. Siinä mielessä on tullut kehitystä, että eräät keskeisimmätkin politiikot ovat alkaneet myöntää, että kuntouttava työtoiminta on vain säästötoimenpide, jolla vähennetään valtion menoja eikä se ratkaise pitkäaikaistyöttömyyttä. Eikä missään ole edes tilastoja tai todisteita, että se vähentäisi pitkäaikaistyöttömyyttä.

      Itse tiedän pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat joutuneet keskeyttämään kuormauton kuljettajan tai linja-auton kuljettajan opinnot, koska ei ole ollut varaa maksaa kaikkia Trafin 500€ maksuja kun säästöjä ei ole ja rahat riittävät juuri ja juuri ruokaan ja vuokraan. He eivät vain pidä mitään meteliä kohtalostaan, koska eivät halua joutua kiusatuiksi tilanteensa takia.

      • 3.1.2

        Teppo Virtanen sanoo

        Minimi toimeentuki on täsmälleen sama pitkäaikaistyöttömälle ja opiskelija. Opiskelijalla toki opintolaina lasketaan tuloksi. Nimenomaan näille toimeentulotuen varassa eläville ihmisille opiskelu on kannattavaa – tuet eivät tipu.

        Työttömyyskorvauksella oleville asia onkin sitten jo aivan eri. Opintotuki on merkittävästi pienempi kuin työttömyyskorvaus. Tämä korostuu erityisesti jos asuu omistusasunnossa ja lainan lyhennykset juoksee. Yllättävän vähän on muuten tullut allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen, jolla mahdollistettaisiin opiskelu työyttömyyskorvauksella.

        • 3.1.2.1

          Jarkko sanoo

          ”Nimenomaan näille toimeentulotuen varassa eläville ihmisille opiskelu on kannattavaa – tuet eivät tipu.”

          Toimeentulotuen saaminen edellyttää, että kulutat kaikki säästösi pois ja alat elämään kädestä suuhun muuten rahaa ei tipu. Sitä tukea ei edes ole tarkoitettu pitempiaikaiseen elämiseen vaan viimeiseksi tueksi sen jälkeen kun kaikki muu on jo sitä ennen epäonnistunut. Tosin Suomen politiikalla kokoajan isommalle joukolle toimeentulotuesta on muodostunut pääasiallinen tapa elää.

          Tiedän henkilöitä joille on tullut mielenterveyden ongelmia siitä kun he ovat kokeneet sen nöyryyttämiseksi, että mitään apua ei tipu ennenkuin hassaa viimeisetkin sääntönsä pois. Ja luottaa siihen, että ikinä ei tapahdu mitään minkä takia pitäisi olla rahaa säästössä enemmän kun toimeentulotukea saa. Puhumattakaan nöyryyttämisestä joka seuraa siitä, että toimeentulotukea saadakseen joutuu käymään virkamiesten kanssa läpi pankkisalaisuuden piiriin kuuluvia yksityisiä tiliote tietojaan rahan käytöstään. Eihän työssäkäyvienkään tiliotteita ja rahankäyttöä tutkita, jotta palkan saa?

          Osa sitten alkaa huijata järjestelmää ja säilyttää säätöjään käteisenä patjan sisällä. Tässäkään ei ole mitään järkeä, koska ne altistavat säästöt varkauksille, tulipalolle ja muille riskeille.

    • 3.2

      Pekka Mad-Scientist Issakainen sanoo

      Teppo Virtanen: Suomen kaivostoiminta tuotti veroina meille n. 580miljoonaa euroa vuonna 2011. Kaivostoimintaa taas tuettiin yhteisistä varoista n. 600miljoonalla eurolla 2011. Joten se on tappiollista toimintaa kansantaloudellemme ja tulisi lopettaa kokonaan. Puhumattakaan siitä typeryydestä ettemme verota maasta viedystä malmista penniäkään. Eli siis, sen lisäksi että Talvivaaraa on pidetty muutamia vuosia pystyssä veronmaksajien varoin, myöskin ulkomaiset maassamme toimivat kaivosyritykset saavat ilmaista koulutusta, verohelpotuksia ja kaikkea muuta mukavaa. Me taas saamme osaksemme ympäristötuhot ja syytää verovaroja ympäristömme pilaamiseen.

      • 3.2.1

        Teppo Virtanen sanoo

        Kuten sanoin nyt jo varmaan ollaan persneton puolella vaikka noista sinunkin luvuista puuttui vielä työtuntien vaikutus (= säästyneet työttömyyskorvaukset + palkoista maksetut verot).

        Vastustitko muuten Turun telakan tukemista kun sillä meni huonosti? Sekin oli monta vuotta veronmaksajille tappiollista – ei ole enää.

  4. 4

    Angie sanoo

    Tämä kaveri aina palkitaan -politiikka on vahingollista myös siksi, että se osaltaan rapauttaa ihmisten uskoa yhteiskuntajärjestelmään ja tasa-arvoon. Se näkyy esimerkiksi jo siinä, että monet täysin avoimesti kannattavat sellaisia ajatuksia, että ihmisiä ei tarvitsekaan lähtökohtaisesti kohdella tasavertaisesti ja on ihan ok, jos kaikilla ei ole samoja perusoikeuksia.

    Surkein yksityiskohta leipäjonoon kuolleen vanhuksen kohdalla on se, että ne muut jonottajat eivät edes väistäneet ja antaneet tilaa ensihoitajille.

    • 4.1

      Jarkko sanoo

      ”Surkein yksityiskohta leipäjonoon kuolleen vanhuksen kohdalla on se, että ne muut jonottajat eivät edes väistäneet ja antaneet tilaa ensihoitajille.”

      Se on tätä nykyistä hyvinvointisuomea, missä kaikkein köyhimmät joutuvat tappelemaan jonotus paikasta ruokajonossa. Jos luopuu paikastaan niin helposti voi käydä niin, että ei saakaan mitään ruokaa kun se loppuu kesken ja etuilijat veivät kaikki jaossa olleet ruuat. Se on aika ikävä tilanne jos rahaakaan ei ole ja jääkaappi on tyhjä.

      Jos sinulle on kerran käynyt niin, että luovuit paikastasi jonossa ja jäit ilman ruokaa on se sellainen opetus, että seuraavan kerran puolustaa paikkaa vaikka nyrkit pystyssä ja toisten hengen ja terveyden kustannuksella. Jos kerran olet paastonnut viikon kun olit ”kiltti” ja annoit tilaa niin seuraavalla kerralla tuskin olet enää yhtä kiltti.

      Tätähän tämä nykyään on:
      http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/il-porsche-kuski-raivostui-marjastajalle-etela-savossa-sinulle-tulee-raju-lahto/6013076

  5. 5

    Mari sanoo

    Huh, huh, nyt oli aika paksua… Tietysti omistajaohjauksesta vastaava ministeri laittaa luottoihmisensä hallitukseen, jotta saa luotettavat tiedot yhtiön toiminnasta ja voi käyttää sitä hänelle annettua omistajan ääntä. Aivan turhaa poliitikkoja on valtaan äänestää, jos he eivät saa valtaa kuitenkaan käyttää, vaan asiat hoidettaisiin näennäisen ”epäpoliittisesti” virkamiesten toimesta. Sipilä on kertonut haluavansa muutoksen valtion omistajaohjaukseen ja Lehtomäki on työrukkanen muutoksen toteuttamisessa. Käy järkeen, eikö? Ja mitä palkkioihin tulee, niin ne ovat ihan samaa tasoa kuin muissakin vastaavan kokoluokan yhtiöissä. Työstä ja vastuusta kuuluukin maksaa kohtuullinen korvaus.

    • 5.1

      Pekka Rantamäki sanoo

      Niin, enää tarvitsee miettiä, että onko se Lehtomäki tarpeeksi pätevä kyseiseen hommaan (ja millä meriiteillä). Jos kyse on vain luottohenkilöstä – eli henkilön luotettavuudesta – ehkä Sipilän olisi kannattanut nimittää hallitukseen mummonsa?

    • 5.2

      Niceman53 sanoo

      Jos nämä hallitusherrat ja isotpomot tyytyisivät vain yhteen virkaan niin siinäkin saataisiin jo useita työpaikkoja jakoon muillekkin.

  6. 6

    sanoo

    Tuo palkintovirkojen systeemi rapauttaa politiikkaa sikäli, että sinne – eniten ehkä Kokoomukseen ja Kepuun – tulee pyrkyreitä, joille oma ura ja ”verkostoituminen” on tärkeä motiivi. Käsittääkseni kokoomusopiskelijat mainostavatkin ”suhteiden” luomista hankkiessaan jäseniä.
    Toisekseen moinen syö varmasti muiden nuorten opiskelumotiivia etenkin yhteiskuntatieteissä, kun näkee virkojen menevän vähemmän päteville jäsenkirjan kantajille.

    • 6.1

      Raija Kautonen sanoo

      Taustoja tähänkin nimitysasiaan antaa Silvo Kaasalaisen kirja
      Virkanimitysruletti – Miksi sopiva voittaa pätevän?
      Lue vaikkapa sivu 13.
      Mielestäni teos kuuluisi pakollisten luettavien joukkoon koulun yhteiskuntaopissa.

  7. 7

    Rintsu sanoo

    Oleellisempaa kuin pohtia kuka hommaan nimitetään olisi mielestäni se, että mikä on homma johon nimitetään.
    Sinänsä 40.000 vuodessa on hallitusammattilaisen hommasta melko vähän – etenkin kun firmalla on seitsemän miljardin omaisuus veronmaksajien rahoja hoidettavanaan. Vois olettaa, että tommoisen firman hallituspaikka ja omistajaohjausvastuu olis ihan kokopäivähomma, josta sit osaaville vois maksaa ihan reilusti?
    Sen sijaan, että ylin päättävä elin koostuu sivutoimisista suojatyöpaikkalaisista.

    Nyt kun saadaan maakuntahallinto (sotesta ei ole niinkään varmuutta) niin luvassa on läjäpäin vakansseja joita ilman on tähänkin asti tultu toimeen.
    Sipilän ”byrokratian purkutalkoiden” suurimmaksi saavutukseksi taitaa jäädä parkkikiekon ulkoasuun tehtävät lievennykset.

    • 7.1

      Jarkko sanoo

      Tuosta palkitsemisesta

      Harwardin yliopiston, jotka on yksi maailman parhaita yliopistoja tekemän motivaatio tutkimuksen mukaan työteho ei enää kasva palkitsemalla sen jälkeen kun palkkaa tai muita tuloja alkaa saada enemmän kuin 5000€ kuussa. Tuon pisteen jälkeen muut tekijät tulevat motivaatiolle paljon tärkeämmäksi.

      Palkitseminen lisää työtehoa siihen pisteeseen saakka, että se poistaa sen, että työntekijän ei enää tarvitse jatkuvasti urehtia rahojensa riittävyydestä. Jos ihmisiä palkitaan liikaa he lopettavat työnteon usein jo nuorina kokonaan ja siirtyvät eläkkeelle tai työskentelemään vain näennäisesti. Jossain tapauksissa heidän lapsensakaan eivät koskaan tule työelämään, koska perintö on niin iso, että ei kannata.

      Siitä huolimatta pomot, eliitti ja uusliberaalit jaksavat puolustaa väsyksiin asti poskettomia korvauksia vaikka niiden vaikutus talouteen on pitemmänpäälle melkein sama kun polttaisi rahaa uunissa.

      Paljon tärkeämpää motivaatiolle on työn tärkeä merkitys, kyky kehittyä työssä kokoajan paremmaksi ja mahdollisuudet vaikuttaa työhön ja oman ajankäyttöönsä. Palkitseminen auttaa vain siihen pisteeseen saakka kun se poistaa liian vähästä rahasta johtuvaa murehtimista.

      Katsokaa nyt vaikka jotain Donald Trumppia siinä ei todellakaan ole neljän miljardin euron arvoinen ihminen tai vaikka sitä tyyppiä joka porchestaan raivosi uhkauksia marjanpoimijoille.

      Sääli kyllä, että suomessakaan ei osata tehdä asioita järkevästi. Suomi on niin pieni maa, että täällä ei olisi varaa tehdä asioita päin persettä korostaen kaikkia kapitalismin ja uusliberalismin negatiivisia vaikutuksia niin paljon kuin mahdollista. Isoissa mailla on varaa huonoon politiikkaan pienillä ei.

  8. 8

    Risto Eloranta sanoo

    ”Tästä meillä on kaksi ääriesimerkkiä. Sipilän luottohenkilölle annetaan helppo homma, joka tuottaa mukavan 40 000 euron lisäansion ja paikkaa entisten sijoitusten tuottamaa aukkoa varallisuudessa. Samaan aikaan köyhä vanhus kuolee leipäjonoon.”

    Oikeastaan tuossa yhteydessä ei ehkä pitäisikään keskustella siitä kuka paikkaan nimetään vaan siitä onko palkka tuosta ”helposta” tehtävästä liian suuri, kuten Saku antaa ymmärtää. Mikä sitten olisi sopiva korvaus työskentelystä tuon kokoluokan yhtiön hallituksessa?

    • 8.1

      töytön sanoo

      Eikös se vähä niinku se työ pitäs riittää palkaks nykyään? Näin ainaki rupusakilla jotka hallituksen ”talkoisiin” sentään osallisuvat väkipakolla. Jonkun kahvilipun toki vois heittää päälle.

  9. 9

    Jarmo Ala-Kokkila sanoo

    Kansalaisena minä haluaisin, että valtavaa yhteisesti omistettua Solidiumin omaisuusmassaa hallinnoisi mahdollisimman pätevät henkilöt. Jos sellaisten hankkiminen hommaan edellyttää palkkiotasoa 40.000 € vuodessa hallituksen jäsenille, olkoon niin. En näe leipäjonossa seisovien hyötyvän siitä, että valtion omaisuutta hoidettaisiin ensisijaisesti halvalla ja toissijaisesti pätevyydellä. Kunnon palkkioiden maksaminen työstä voi olla kokonaisuudelle paras ratkaisu, enkä näe Solidiumin hallitusvastuuta helppona hommana. Itselleni jo taloyhtiön hallituksessa istuminen tuntui joskus vaativalta.

    Siitä olen samaa mieltä kolumnistin kanssa, että Lehtomäen näytöt eivät vakuuta. Näyttää ennemminkin siltä, että näyttönä on ennemmin jäsenkirja ja asema puolueessa pääministerin lähipiirissä kuin osaaminen yritysjohdosta. Kiva tietää, että Lehtomäki sentään on saanut kokemusta jonkun startupin hallituksesta. Se jää avoimeksi, miten tuo startup on pärjännyt.

    Isännättömän rahan käyttö ja etujen jakaminen puolueiden lähipiireille on vastenmielinen ilmiö, johon kaiken järjen mukaan ei nykytilanteessa enää pitäisi mitenkään olla varaa. Onkin kiinnostavaa nähdä millä perustein jaetaan seuraava Kelan pääjohtajan paikka, jos ”sulle-mulle” -politiikan aika on Sipilän mielestä yksinkertaisesti ohi. Tai korjaan, se taitaa olla enemmän tuskallista kuin kiinnostavaa. Poliittiset puolueet (ja Kelan läänityksen osalta Kepu) tulevat jälleen kerran osoittamaan, että he ovat kaiken muun yläpuolella. Ajat eivät ole kaikille vaikeat eivätkä edellytä uhrauksia politiikan kermalta. Tahtoisin olla tässä väärässä, mutta tuskin olen.