Vaihtoehto tarjolla

Valtiovaraiministeriö julkaisee tänään budjettiehdotuksensa ja mielien muokkaus aloitettiin hyvissä ajoin. Ensin valtiosihteeri Martti Hetemäki kertoi naama peruslukemilla, että Suomen työllisyysaste on vain 68,5 prosenttia tavoitteena olevan 72 prosentin sijaan. Tosiasiassa työllisyysaste on jo nyt 72 prosenttia, kertoo toimittaja ja kirjailija Putte Wilhelmsson blogissaan.

Hetemäki tekee virkamiehenä ihan selkeää hallituspolitiikkaa kertoessan kansalle vaihtoehdottomana tosiasiana, että kasvavat tuloerot on vain hyväksyttävä ja saa vahvaa tukea Sammon konsernijohtaja Kari Stadighilta. Siinäs kuulitte, kansalaiset. Tehkää enemmän työtä pienemmällä palkalla, jotta rikkaat saavat enemmän rahaa.

Vielä tänään hallitus ei julkaise työllistämispoliittisia toimenpiteitään, vaan ne kerrotaan joskus myöhemmin. Hallituksen linja on kuitenkin selkeä. Suurin ongelma nähdään kohtaannossa eli työttömät ja työpaikat eivät kohtaa. Tämä on yksiselitteisesti työttömien vika, sillä he kaikki yli 366 000 eivät millään suostu mahtumaan tällä hetkellä avoinna oleviin 15 026 työpaikkaan. Siksi heille tullaan antamaan keppiä vaikeuttamalla työttömyysetuuden saantia, velvoittamalla heitä palkattomiin töihin ja antamalla karenssia.

Voisihan asiat tehdä toisinkin, mutta tämä hallitus pysyy keppilinjalla. Sen sijaan SDP:llä olisi tarjolla vaihtoehto, joka julkaistiin jo eilen. Lukekaapa se ensin täältä, niin katsotaan muutamia kohtia sitten tarkemmin.

Ensimmäisenä ehdotuksena on työmarkkinatuen muuttaminen aktiiviseksi työllistämisrahaksi. Se tarkoittaa sitä, että mahdollistettaisiin työttömyysturvan käyttäminen palkkatukena. Työttömän palkkaava työnantaja saisi tukena työttömyysetuutta vastaavan summan ja maksaisi ite loput niin, että palkka olisi TES:n mukainen. Kuulostaa järkevämmältä kuin nykyinen käytäntö maksaa työttömälle työttömyysturva käteen ja pakottaa hänet sitä vastaan siihen samaan yritykseen palkattomaksi työkokeilijaksi.

Kunnat osaavat käyttää palkatonta työvoimaa hyväkseen, mutta ne osaavat myös palkkatukityöllistää, jos niille annetaan siihen mahdollisuudet. Jos kuntien maksuosuus työmarkkinatuesta eli ns. sakkomaksu puolitettaisiin ja kunnat velvoitettaisiin käyttämän säästyvä raha palkkatyöllistämiseen, niin työtä löytyisi varmasti. Löytyy sitä nytkin palkatonta työtä vastoin lakia tekeville kuntouttavassa työtoiminnassa oleville terveille ja työkykyisille. Ruvetaan maksamaan heille palkkaa niistä rahoista, jotka nyt menevät suoraan Kelan pohjattomaan kukkaroon.

Välityömarkkinoita ja kolmannen sektorin töitä on haukuttu tuottamattomaksi puuhasteluksi. On totta, että ei niillä mitään konkreettisia kulutustavaroita tai suuhunpantavaa tuoteta, mutta niissä tuotetaan paljon erilaisia tukipalveluja ja kulttuuria. Se on sitä henkistä pääomaa, jonka tuottamisesta myös voitaisiin ruveta maksamaan palkkaa palkkatuen muodossa.

Ikääntyneitä pitkäaikaistyöttömiä ja jopa tosiasiallisesti työkyvyttömiä kiusataan ihan turhaan työvoimapoliittisilla pilipalikursseilla, työkokeiluilla ja kuntouttavalla työtoiminnalla. He eivät enää koskaan tule työllistymään ja heidät voidaan päästää eläkkeelle. Jos joku eläkkeelle päässyt sitten jostain kumman syystä saisi itselleen sopivan työtarjouksen, niin eläkeläisen työssäkäynti on jo nyt mahdollista. Tärkeintä on, että turhaan hirressä roikotettu saisi olla huolehtimatta jokapäiväisestä leivästään ja voisi suunnitella loppuelämäänsä vapaammin.

Erityisen iloinen olen esityksestä suunnata kuntouttava työtoiminta oikein. Tästä olen jankuttanut vuosikausia. Kuntouttava työtoiminta on jo aikoja sitten muuttunut palkkatuetuksi työksi, mutta se tuki menee kokonaan työnantajan ja kunnan hyväksi. Työntekijä saa vain työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen ylläpitokorvauksen, työpanos menee työnantajalle ja valtion työllistämisraha 10,09 euroa/päivä kunnalle.

Kuntouttava työtoiminta on hyvä asia oikein toteutettuna, mutta sitä on toteutettu väärin koko sen olemassaolon ajan. Siitä on tullut kuntatalouden tasapainottamisen väline ja työttömien hyväksikäyttöautomaatti. En nyt viitsi taas edes aloittaa puhumista siitä, millä kaikilla tavoilla lakia rikotaan joka ikisessä maamme kunnassa.

Ihan oikein, nyt puhuin työllisyyspolitiikan lisäksi myös puoluepolitiikkaa. Se johtuu siitä, että olen demari ja tämä demareiden esitys vastaa myös minun ajatteluani. Miettikää itse tätä SDP:n ehdotusta viimeistään silloin, kun työministeri seuraavan kerran tulee kertomaan, että työttömyysetuuksien saamista on vaikeutettava, karensseja on annettava enemmän ja palkatonta työtä on lisättävä, jotta työttömät saadaan patistettua töihin.

Työ on parasta sosiaaliturvaa vain silloin, kun siitä maksetaan palkkaa.

 

Kommentit
  1. 2

    Katriina Wilska sanoo

    Ohjelman 6. kohta olisi napannut tilanteeseen, mutta onneksi Tampereella oli mahdollisuus aikuisten sosiaalityön kautta päästä eläkearviointiin, ja pääsin sairaseläkkeelle noin vuoden kuluttua siitä kun terveystutkimukset aloitettiin. Helpompi tiekin olisi siis olemassa, ja eläkkeen ansaitsevia pitkäaikaistyöttömiä on vain noin 5000. Muutkin ehdotukset toki ovat todella tärkeitä, mutta kun oppi tulee oppositiosta niin sitä EI voi edes HARKITA, pelkään ma.

  2. 3

    sanoo

    Vaikka en demari olekaan, niin samaa mieltä. Kun on noin 350 000 työpaikkaa vähemmän kuin työtä hakevia, on outoa logiikkaa syyllistää ja kepittää työnhakijoita. Taitaa olla ideologiaa takana noilla hallituksen ”työväen puolueilla”.

    Toinen perusongelma on logiikassa kun valtio velkaantuu ja samalla veroja lasketaan. On utopistisia ajatuksia, että yritykset kiittävät veronalennuksista ja alkavat työllistää…

  3. 4

    Ilona Asp sanoo

    Surkeista surkeinta asiassa on, että hallitus ei kuuntele yhtäkään asiantuntijaa (saati tavallista kansalaista tai terävää analyysiä kirjoittavaa blogistia) vaan jyystää eteenpäin omaa, täysin sokeaa, tuhoisaa ohjelmaansa.

  4. 5

    Isinööri sanoo

    Erilaiset työkokeilut eivät kauheasti kannusta yli viiskymppistä pitkäaikaistyötöntä, jolla reilut kolmekymmentä vuotta työkokemusta takana.

  5. 6

    Erkki Kelloniemi sanoo

    Työttömyys maksaa yhteiskunnalle sivumenoineen vuositasolla noin 8 miljardia. Tottakai työttömät syyllistetään siitä, että näin syntyy ”miljardien passiivinen raha”.
    Työttömiin ”tuhlaamisesta” ollaan kohta enemmän huolissaan, kuin itse työttömistä ja varsinkaan kestävistä keinoista työttömyyden vähentämiseksi.

    Milloin oppositio pistää hallituksen seinäävasten niistä 11 miljardista, jotka ovat myös passiivista rahaa kuleksimassa jonnekin veroparatiiseihin lötköttämään. Sitäpaitsi nämä 11 miljardia ovat piiskattu työläisten selkänahasta, vieläpä niin, että osingot omineet makaavat passiivisina.

    Muuten, toisaalla esillä olleet ajatukset pitkäaikaistyöttömien siivoamisesta näkymättömiin mm tekemällä heistä näkymättömien vanhusten avustajia on kaksinketaisesti ällöttävä.
    Ensinnäkin tällä viestitään hoitoalan ammattilaisille, että teidän työnne on sisällöltään sellaista, että siihen voidaan komentaa kuka tahansa työkyvytön putkiasentaja, levyseppä. Toisekseen tällainen ajatus viestii esittäjänsä vanhustyöhön perehtyneisyyden tasosta. Vanhustyökin on koulutettuja ammattilaisia vaativaa hoitoa ja hoivaa.

  6. 7

    Olavi Hillgren sanoo

    Työpaikkoja on kyllä huomattavasti enemmän avoinna, kun mitä TE-Keskuksen sivuilta ilmenevät. Eli kaikki työnantajat eivät ilmoita avoinna olevia paikkoja TE-Keskuksen sivuille.
    Tosin se ei muuta tosiasiaa, että työpaikkoja on vähän. Uskoisin myös Sakun olevan SDP:n poliitikkona Juukassa kanssakäymisissä sosiaalisessa elämässä. Uskoisin, että Sakukin on silloin kuullut useasti ilmaisut: p**ka homma; ei kannata ottaa vastaan; ei vastaa ammattiani, koulutustani jne.. Itselleni kuitenkin sanonnat ovat varsin tuttuja.
    Nykyisessä työllisyystilanteessa kaikki eivät löydä työpaikkaa, mutta täytetään nyt olemassa olevatkin, vaikka ovatkin osin p**ka hommia!

    • 7.1

      Erkki Kelloniemi sanoo

      Politikot ja viranomaiset tekevät itse omilla toimillaan mistä tahansa työstä ns ”paskaduunia” aliarvostamalla ammattitaitoa ja osaamista. Sitä on mm ammattisuojan heikentäminen. Jos jonkin alan työtä työkykyisille ja ammattitatoiselle ei ole, oikea ratkaisu ei voi olla se, että heidät heitetään jollekin ilmaistyövoimaksi. Isekin teen työtä kuin työtä, mutta jokin etiikka siinäkin pitää olla, millaista ja millaisin ehdoin tarjotaan. Oma periaatteeni on, etten tee mitään lisäarvoa tuottavaa yhdellekään perseaukiselle tai v….maiselle resu-pekkayrittäjälle. Työmies on palkkansa ansainnut.

  7. 8

    Jorma Lehikoinen sanoo

    Jo termikin työttömyyskorvaus on ihmistä halventava. Työttömyyskassa vaikuttaa varastolta ja toiminta on sen mukaista.
    Mielestäni olisi harkittava toimintatavan muutosta. Saatavat korvaukset ja etuudet tulisi muuttaa työllistämiskorvauksiksi. Korvaus tulisi omalta kassalta ja työsuhteen lopettaneelta työnantajalta.
    Termi työnantaja viittaa alisteiseen suhteeseen kahden osapuolen välillä. Ainoa, joka antaa jotain on se ihminen, joka menee auttamaan yritystä.
    Vanha terminologia estää meidän ajatuksiamme ja yhteiskuntaa kehittymästä empaattiseksi.

    • 8.1

      Heikki sanoo

      Sanojen käytöllä on todellakin väliä. Työttömät ovat todellisuudessa työnhakijoita. Sanoilla luodaan mieljkuvia. Työnhakija ei ole sohvalla kaljaa kittaava luuseri, vaan työtä itselleen estsivä henkilö, jota porvaripoliitikkojen ei ole tarvis kannustaa typerillä konsteilla, jotka eivät johda ainakaan työllistymiseen.

      Muitakin sanoja ja termejä olen joskus ihmetellyt. YT-neuvottelut. YT on lyhenne yhteistoiminnasta. Kun yrityksen johto ilmoittaa käynnistävänsä YT-neuvottelut, se yleensa ilmoittaa myös sen, miten monta työntekijää se aikoo irtisanoa. Sen jälkeen alkavat neuvottelut, jossa muka yhteistoiminnassa tehdään joukkoirtisanomiset. YT-neuvottelut kuitenkin kuulostavat mukavammalta, kuin joukkoirtisanomiset.

      Työnantajat ovat työn antajia. Autuaampaa on antaa, kuin saada. Palkansaajat sen sijaan ovat ikään kuin saamassa jotakin antajalta. Saajan tulisi olla kiitollinen antajan avokätisyydestä, mutta yrittäjää ei ymmärretä, vaan pohjattoman ahneet palkansaajat haluavat aina vain lisää perusteettomia etuja ja lisää palkkaa.

      Sanoilla on väliä. Ahne ay-liike ajaa omaa etuaan, mutta EK on huolissaan maamme kilpailukyvystä ja työllisyydestä. VVO on maamme ainoa yhtiö, jonka voitonjako on tuomittavaa. Muiden yhtiöiden tekemät voitonjaot ovat positiivinen merkki talouden elpymisestä.

      Kuulostaako tutulta? Tuollaisia esimerkkejä sanojen käytöstä voisi jatkaa loputtomiin, mutta se on tarpeetonta tässä, koska media toistelee noita sanoja joka päivä. Jokainen on kuullut ne moneen kertaan. Sanoilla tuotetaan mielikuvia ja niillä muokataan mieliä.

  8. 9

    keke sanoo

    ”Kuntouttava työtoiminta on hyvä asia oikein toteutettuna, mutta sitä on toteutettu väärin koko sen olemassaolon ajan”

    Voisitko Timonen avata tätä hieman. Meinaan vaan että olenko minä nyt ainut joka pitää täysin asiattomana sitä että kaikista heikoimmassa asemassa olevalle maksetaan täysin ala-arvoista palkkaa vailla edunvalvontaa työpaikalla joka ei millään tavalla paranna hänen taloudellista asemaansa joka ylläpitää yksilön köyhyyttä sekä aktiivisesti vielä estää omaisuuden hallinnan (toimeentulotuki). Niin jos vaikka kenossa tulee massia tilille niin ei se kuntoutettavaa lämmitä kun se erotetaan pois toimeentulotuesta.

    Yleensä tähän vastataan sitten että ”kuntoutettavaa työtoimintaa ei toteuteta oikein” tähän heittäisin että mitenkä tämä ”oikein toteuttaminen” käytännössä tehdään sekä millaisia tuloksia nykyisellä lansäädännöllä on odotettavissa kuntoutettavalle. Esimerkiksi kuntoutettavan taloudellisen sekä terveydellisen kehityksen saralla.

    Oikeastaan voisin vähän vinkata että tässä saattaisi olla oiva blogikirjoituksen paikka siitä miten kuntoutettava työtoiminta toteutetaan oikein sekä mitä konkreettista parannusta se antaa kuntoutettavalle verrattuna esimerkiksi oikeaan työpaikkaan josta maksettaisiin TES:n mukainen palkka.

      • 9.1.1

        keke sanoo

        Kiitoksia. Tuon kirjoituksen punainenlanka taisi olla että kuntoutettavan työtoiminnan kautta seulattaisiin eläkkeelle menevät ja sitten työkykyiset palkkatyöhön. Toivoisin kuitenkin miettimään sitä että miksi tällainen seula pitää toteutta vailla edunvalvontaa(AY-liike)* sekä ilman oikeaa TES:n mukaista palkkaa jolloin se konkreettinen köyhyys ei parane

        Mielestäni nämä olisivat tarkemman perustelemisen arvoisia asioita

        *Joo tokihan täällä on järjestäytymisenvapaus mutta aikamoinen tehtävä varmaan polkaista tyhjästä ammattiliittoa pystyyn varsinkin kun palkasta ei voi oikein lohkaista jäsenet mitään järjestölle. Ei se toki mahdotonta ole ja jos joku järjestäytyy yksittäisillä työpaikoilla kuntouttavassa/työharjoittelussa ja aloittaa työtaistelun olojen parantamiseksi niin saa kyllä keken rajattoman kannustuksen sekä ihailun osakseen

        • 9.1.1.1

          liisa hirvonen sanoo

          Hyvä kysymys keke.
          Minua häiritsee ikuisuusasenne, että työttömyysongelma yhteiskunnassa pyritään ratkaisemaan kohdistamalla toimenpiteitä työttömiin, ikäänkuin syy olisi työttömät. Työttömät ovat seuraus, kuten Saku omassa kirjoituksessaan mainitsikin: työpaikkoja on liian vähän. Työtä toki on, mutta ei palkkatyötä. Ne jotka ovat olleet työikäisiä 198o- luvulla muistavat, että silloin työttömyys oli 3-4% työvoimasta, käytännössä meillä oli täystyöllisyys. Hyvä sosiaaliturva ei houkutellut jäämään kotisohvalle, vaikka silloin etuudet olivat parempia kuin nykyään.
          Luin demareiden ehdotuksen. Hyvää oli se, että työkyvyttömät todella päästettäisiin työkyvyttömyyseläkkeelle. Mutta huonoa, erittäin huonoa, asenne työttömiä kohtaan. Höpsöä keksiä uusiosanoja prekiariaatille (välityömarkkinat). Sillä tarkoitetaan määräaikas-silppu-osapäivätöitä tekeviä, jotka vaihtavat työpaikkaa mm määräaikaisuuden vuoksi ja ovat töiden välissä työttöminä. On väitetty, että jopa yli puolet työssäkäyvistä kuuluvat näihin työsuhteisiin.

          Työttömyys kuuluu kansantalouteemme. Se ei katoa piilottamalla työttömiä tilastoista tai keksimällä uusiosanoja. Työ ei paranna, työ ei tee ihmisestä parempaa, mutta normaali palkkatyö antaa turvaa elämään.

  9. 10

    Markku Perttula sanoo

    Miten tulla kuulluksi, kun hallitus ei kuuntele. 🙁 🙁

  10. 11

    Työtön, 44v sanoo

    Henkilökohtaisesti – pitkäaikaistyöttömänä / pätkätyöläisenä – olen sitä mieltä, että nämä erilaiset palkkatukityöt kuuluvat ihan samaan kategoriaan kuin +9e orjana työskentely. Kunnat toki työllistävät niiden avulla 6-12 kk pituiseksi ajaksi henkilön, jonka tilalle otetaan joku toinen työtön kun aika tulee täyteen. Tarkoitus ei ole työllistää ihmistä pysyvästi, vaan hyötyä järjestelmästä. Se on vähän hölmöä kun palkkatukirahat ovat joka tapauksessa julkista rahaa, vaikka maksajana on alunperin eri taho (valtio).

    Siksi mielestäni demarien lista näyttää siltä, että se tarjoaa paljon töitä erilaisille pullakahvipalavereissa istuville viranomaisille, jotka on valittu kuntansa virkaelimiin puoluekirjan värin perusteella. Siellä voidaan yhdessä palkan juostessa voivotella tilannetta ja pohtia aktivointitoimenpiteitä, joiden todellinen vaikutus on nolla.

    Olen aikaisemmin tarjonnut parille puolitutulle poliitikolle yksinkertaista mallia:
    1) Työttömyyspäivistä saa työttömyyskorvausta
    2) Työpäivistä saa palkkaa. Mikäli palkka on pienempi kuin työttömyyskorvaus (1-2h työt), maksetaan päivältä päiväraha – 50 % palkasta.

    Vasta jos päivien 2 lukumäärä > päivien 1 , aletaan tarkistelemaan päivärahan suuruutta ja/tai asumistukea tms. vastaavia tukimuotoja. Tämä mahdollistaisi sen, että työn vastaanottaminen olisi päivittäin kannattavampaa kuin työttömänä olo jos palkka päivästä olisi suurempi kuin päiväraha ja pienikin keikka toisi vähän rahaa käteen.

    Kun päiväraha työttömyyspäivistä tulisi säännöllisesti tilille työttömyyskauden (4 vkoa / kk) päätteeksi ilman päivien, viikkojen tai jopa kuukausien tarveharkintaa, ihmisillä olisi edes teoreettinen mahdollisuus hyötyä pätkätöistä ilman nälkäkuolemaa ja/tai laskujen viivästymisestä tulevia ylimääräisiä kuluja, jotka tekevät lyhytaikaisen työnteon täysin hyödyttömäksi henkilön itsensä kannalta.

    Ihan reaalielämästä esimerkki nykyjärjestelmästä. Teen 1 päivän työkeikan osuuskunnan kautta laskuttaen. Osuuskunta antaa asiakasyritykselle maksuaikaa 14-30 vrk. Asiakasyritys maksaa laskunsa 7-14 päivää myöhässä – koska voi näin tehdä ilman sanktioita. Jos uhkailen viivästyskoroilla tms, en saa töitä jatkossa. Saan palkkatodistuksen 21-44 päivää tehdyn työn jälkeen. Jos käy tuuri.

    Aivan yhtä hyvin tietty osuuskunta saattaa maksaa palkat kerran kuukaudessa – jälleen koska voi näin tehdä. Hyvällä tuurilla palkkapäivä meni juuri, joten saan palkan 29 päivää myöhemmin. Teoriassa siis 73 päivän päästä tekemästäni päivän työkeikasta. Nykyjärjestelmässä jokainen päivärahan maksu tuon ajan välillä tyssää siihen, että järjestelmässä on merkintä palkkatodistuksen puuttumisesta. Saan soitella palvelunumeroihin toistuvasti ja lopulta päiväraha maksetaan ”ennakkomaksuna” koska päivän työkeikka ei ylitä 279e/300e marginaalista rajaa. Tämä tieto ei tietenkään seuraavassa kuussa riitä, vaan päivärahat eivät taaskaan tule ajallaan, vaan on soiteltava perään.

    Viivästyneiden laskujen viivästyskorko ja perintäkulut ylittävät päivätyöstä saadun palkan. Arvaatteko mitä sanon kun seuraavan kerran tarjotaan päivän työkeikkaa?

  11. 12

    Juha-Matti Pirnes sanoo

    Melko tehottomia esityksiä, eurosta eroon ja omalla rahalla rahoitettaisiin valtionyhtiöitä ja osuuskuntia jotka palkkaisivat kohtuullisella palkalla työttömät

  12. 14

    Tero Salonen sanoo

    Kohta 11. Kannustussovellus. Toivottavasti siihen otetaan mukaan yksinelävien toimeentulotuki, jota hän tarvii asumistuen jatkeena. Kuntouttava näyttäisi olevan menossa oikeaan suuntaan edes kohderyhmän osalta.

  13. 15

    Sakari Lahti sanoo

    Kunnollinen vastikkeeton ja universaali perustulo olisi silti kaikkein elegantein ja inhimillisin vastaus tähänkin. Harmi, että SDP ei voi hyväksyä sitä ay-kytköksen takia.

    • 15.1

      Kirsti Kuusisto sanoo

      Samaa mieltä. Toteutetaan niin, että perustulon päälle saa vapaasti tienata ja jyrkästi nousevalla verotuksella valtio ottaa omansa takaisin. Jos näin tehdään luovun kyllä mielelläni ansiosidonnaisestani koska ensinnäkin työskentelen alalla, jossa on helppo saada lyhyitä työkeikkoja. Nykyisellä systeemillä ne ovat pois laskuista tässäkin keskustelussa kuvatun byrokratian vuoksi.
      Toisekseen työntekijän asema parantuisi kun ei putoaisi aivan tyhjän päälle jos lähtisi lätkimään kelvottomalta työnantajalta. Joutuisivat satsaamaan kelvollisiin työoloihin ja kohteluun.
      Kolmanneksi näillä kympeillä on sen verran jo työtunteja takana, että mielellään vähän haluaisi itsekin vaikuttaa työmääräänsä. Nyt se on joko kokoaikainen tai ei ollenkaan.

      • 15.1.1

        liisa hirvonen sanoo

        Tuo toimii niinkauan kun niitä keikkaluonteisia töitä on riittävästi tarjolla ja niin kauan kun ”kelpaat” työnantajalle. Kelpoisuus on vaikeasti määriteltävä asia, koska esim. korkeakoulutus tai ammattikokemuskin voi olla este työn saannille. Iästä tulee este yli 40-vuotiailla. Sukupuoli, etninen tausta tai muu näihin verrattava ominaisuus voi myös olla este. Sitten kun esteitä kasautuu riittävästi ja töitä ei niin vaan saakaan, onkin pärjättävä kehnon perustulon varassa. Perustulon paras ominaisuus on, että se poistaa hankalan ja työlään hallinnon esteet, mutta muita esteitä se ei poista. Se ei siis ole ihmelääke kaikkeen.

  14. 16

    liisa hirvonen sanoo

    Eivät kaikki tarvitse sosiaaliturvaa. Ne tarvitsevat, jotka eivät selviä tai tarvitsevat sitä sairauden tai muun syyn vuoksi. Sen takaa, toistaiseksi ainakin, mm perustuslakimme. Jos edellä kommentoineet ukkelit ajattelisivat vähän omaa napaansa pidemmälle tai isommassa kuvassa, ymmärtäisitte että työttömien, köyhien ja pienituloisten kimppuun käyminen ei tuota teillekään mitään hyvää, vaan päinvastoin.
    Mutta tasan ei käy, edes ymmärryksen lahjat.

    • 16.1

      liisa hirvonen sanoo

      Kommentit hävisivät, hyvä niin. Solvaavia.

  15. 17

    Kaija Laine sanoo

    Se että palkkakehitys on ollut jo vuosia ollut ”maltillinen” ja palkanalennuksiakin on hallitus luvannut, vaikuttaa myös työpaikkoja vähentävästi, ei päin vastoin vaikka niin on väitetty. Valtava määrä matalapalkka-alojen ammattilaisia (ainakin hoitoaloilla) työskentelee vapa-aikansa vuokrafirman kautta sijaistyövoimana. Teen itse niin ja tunnen kymmeniä muita, usein yksinhuoltajia, jotka niin tekevät. Maailmassa jossa palkkojen kehitys edes joten kuten vastaisi elinkustannusten nousua eli ihminen oikeasti eläisi palkallaan, nämäkin työt vapautuisivat työttömille. Puhumattakaan siitä että kyllä kuormittavaa vuorotyötä tekevälläkin olisi mahdollisuus normaaleihin vapaa-aikoihin ja elämään perheensä kanssa. Ihan huomaamatta viime vuosien hallitukset ovat luoneet maailman jossa aika moni työntekijä voi palkallaan elättää vain itsensä. Olemme menneet yhteiskuntakehityksessä harppauksen taaksepäin jos taloudelliset syyt pakottavat parisuhteeseen.

    • 17.1

      Rintsu sanoo

      ”Olemme menneet yhteiskuntakehityksessä harppauksen taaksepäin jos taloudelliset syyt pakottavat parisuhteeseen.”

      Taitaapi useammin taloudelliset syyt estää parisuhteita?
      Milloin tukia saa niin ne eivät ole henkilökohtaisia vaan perhekohtaisia.

      Jolloin mitään tukia saavat joutuvat laskemaan voivatko muuttaa yhteen.

  16. 18

    Veli-Pekka Saarinen sanoo

    Hetemäki on yksi Suomen vaarallisimmista miehistä. Mies, jolla ei ole empatiaa ja joka on täysin oman ideologiansa sokaisema. Kannattaa muuten katsoa Yle Areenasta Ryhmäteatterin Eduskunta III ja mitä siinä sanotaan Hetemäestä.

    • 18.1

      liisa hirvonen sanoo

      Jep. Kun katselin Petteri Orpoa tänään kumartelemassa Hetemäelle, kylmäsi. Talousfasisti. Talousfasismi.

  17. 19

    Joe Majanen sanoo

    Sisällöltään täydellisen viisas kirjoitus, vaikka en olekaan poliittisesti aktiivinen.
    Asiantuntija ainesta. KIITOS!

  18. 20

    Pera sanoo

    Saku ja muutkin varmaan kannattavat palkkatukityötä mutta tuossa on vaan se ongelma, että työntekijä ei edelleenkään hyödy rahallisesti sosiaaliturvaan nähden palkkatukityöstä koska työtunteja ryhdytään rajoittamaan. Näin palkkatukityöpaikasta saatava palkka jää vähäiseksi eli sen entisen työttömyysturvan, asumistuen ja toimeentulotuen suuruiseksi. Sanoisin että 1000 e bruttona ja kun tuosta otetaan verot ja vuokra pois, jää käteen palkkatukityöpaikasta vajaa 500 euroa.

    • 20.1

      Mika Karvonen sanoo

      Työtä kyllä löytyy työtä tekevälle ja motivoituneelle. Rovaniemi-Sodankylä-Kajaani-Lappeenranta-Helsinki. Työn perässä on menty Suomen halki. Eikä päivääkään työttömänä 28 vuoteen. Verot maksettu, vain vähän sairaspäiviä. Unelma-ammatissa, motivaatio työhön hyvä. Kaikkea olen tehnyt lehmän lypsämisestä käsin, metsätöitä, marjanpoimimtaa, kalastusta, ja pitkän akateemisen tutkinnon jälkeisen uran. Elämä on tietoinen valinta, ei mikään valitustarina. Köyhästä maatalosta lähdin taipaleelle..Jos odotat, että työ tulee luoksesi niin nykyään saat odottaa aika pitkään.