Kerjäämiskielto ja palveluspakko

Laki on aina väline halutunlaisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Yhteiskunnasta tulee juuri sellainen, millaiseksi vallanpitäjät sen luovat, sekä hyvässä että pahassa. Meillä luokkayhteiskunta on kehittynyt jo niin pitkälle, että varakkaampi väestönosa ei enää siedä silmissään kaikkein köyhimpiä.

Taas kerran halutaan kieltää kerjääminen. Kerjäämiskieltoa on vaadittu vuosikausia ja se on hylätty eduskunnassa vuosina 2010 ja 2013. Aiemmin sitä ovat vaatineet lähinnä kokoomuksen kansanedustajat, mutta nyt kerjäläisiä eivät siedä silmissään köyhien puolustajaksi julistautuneen puolueen edustajat. Häiritsevä kerjääminen on ollut jo kauan kiellettyä järjestyslaissa, mutta nyt aloitteen tekijät sanovat halauavansa kieltää kaiken kerjäämisen.

Kuitenkin he tunnustavat haluavansa antaa Bulgariaan ja Romaniaan sellaista viestiä, että tänne ei kannata tulla. Jo tästä nähdään, että aloite on suunniteltu kohdistuvaksi vain ulkomaalaisiin kerjäläisiin. Perustuslain mukaan kaikki ihmiset ovat kuitenkin lain edessä yhdenvertaisia ja jos kerjääminen kielletään, niin kielto koskee ihan kaikkia kotimaisesta euronpummaajasta romanialaiseen kadulla istujaan. Tiukasti tulkiten jopa leipäjonot voitaisiin tulkita kerjäämiseksi.

Mutta ei se mitään, teeskennellään uskovamme aloitteentekijöitä ja poistetaan tämäkin ongelma kieltämällä se lailla. Niinhän meillä aina lakaistaan ongelmat näkymättömiin. Koska asioiden korjaaminen on näin helppoa, voidaan seuraavaksi kieltää vaikkapa työttömyys ja köyhyys.

Näille kriminalisoinneille meillä onkin jo historiallista pohjaa, joten vanhojen lakien päivittäminen voidaan aloittaa vaikka heti. Aikana 1664-1883 maassamme oli kiellettyä niin köyhyys, kerjääminen kuin työttömyyskin. Järjestelmän nimi oli palveluspakko.

Sen sisältö oli lyhyesti sanoen sellainen, että jokaisen vähänkin työkykyisen oli pestauduttava jonkun toisen palvelukseen. Mikäli jossain tavattiin vailla palveluspaikkaa oleva työkykyinen irtolainen, köyhä tai kerjäläinen, hänelle seurasi ankara rangaistus. Miehet passitettiin alkuaikoina sotaväkeen ja myöhemmin pakkotyölaitoksiin, naiset kehruuhuoneisiin. Palveluspakon luonnollisia seurauksia olivat myös palkkasääntely kustannusten hillitsemiseksi ja rajoitettu työpaikan vaihto-oikeus työvoiman pysyvyyden varmistamiseksi. Viimeisenä varmistuksena oli isännänvalta, joka piti sisällään myös oikeuden ruumiilliseen kuritukseen.

Vanhan lainsäädännön palauttaminen on jo hyvässä vauhdissa. Meillä on 350 000 työtöntä, mutta heitä patistetaan taloudellisilla sanktioilla uhaten olemattomiin palkkatyöpaikkoihin ja erityisesti palkattomiin töihin. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjataan työttömiä jatkuvalla syötöllä ja palkaton työkokeilu on otettava vastaan karenssin uhalla. Työpaikkailmoituksissa haetaan jakuvasti palkattomia harjoittelijoita vakavaraisiin yrityksiin niin paljon, että palkkatyötä tarjoavan työpaikkailmoituksen voi harvinaisuutensa takia kohta laittaa raameihin ja ripustaa seinälle. Hallitus aikoo velvoittaa työttömän vastaanottamaan mitä tahansa työtä työttömyysturvaa pienemmällä palkalla ja työehtosopimusten yleissitovuutta vastaan lyödään rumpua jatkuvasti.

Näin muokataan mieliä tuleville päätöksille, joilla kuka tahansa työtön voidaan velvoittaa mihin tahansa työhön millä tahansa palkalla. Isännänvaltaa vastaan ei kannata edes nyt pullikoida, sillä työstä eroaminen tai kieltäytyminen aiheuttavat työttömyysturvan menetyksen määräajaksi.

Ajattelu alkaa olla jo kuin ennen vanhaan, jolloin lähtökohtaisesti kelvoton ja laiska palvelusväki ei ilman jatkuvaa käskytystä, valvontaa ja kuritusta tehnyt mitään.

 

Kommentit
  1. 1

    Pentti Untinen sanoo

    Kerjääminen on ihmiselle viimeinen keino hankkia elantoa, jos sekin kielletään, ei jäljelle jää mitään.

        • 1.1.1.1

          Kennett Ylitalo sanoo

          Se se vasta olis karmeeta, mitä valinnanvapautta se semmonen olis. Rajat kiinni vaan niin kaikilla on heti töitä seuraavana päivänä.

    • 1.2

      Jyrki sanoo

      Kyllä jää. Se on rikollisuus eri muotoina. Tilanteeseen valittava rikoksen muoto luonnollisesti löytyy pienimmän kiinnijäämis riskin kautta. Joten rikos nimeltä kerjääminen ei ole tulevaisuudessa rikosmuotolistalla korkeimmalla, kun valitaan hengissä sinnittelystrategian mukaisia toimintakeinoja tulevaisuudessa rahan saamiseksi ja jokapäiväiseen elämästä selviytymiseen.

      Myöskään työstä saatava asianmukainen palkka, jolla elää on jo silloin tai jo nyt mahdollisuus jota ei enää ole heikompiosaisten ulottuvilla. Joten ei tilanne hyvältä näytä.

      Mutta toisaalta tätähän haetaan me saamme vastakkainasettelua, mellakoita, eriarvoisuutta, rikollisuutta jne. Vain fantsua fantsua ukot ja akat näkee tässä mahdollisuuden. Ja toki tämä on merkittävä mahdollisuus rikastua myös monille se vaatii vain alhaista moraalia, jota kyllä löytyy olen tästä varma…

  2. 2

    Mats Nyman sanoo

    Viime päivinä olen aiemmasta poiketen useasti tullut ajatelleeksi, että OK, tässä vaiheessa voi siis sitten yhtä hyvin ryhtyä kunnon rikolliseksi eikä se edes tuntuisi moraalittomalta, kun toisaalla tehdään ja päätetään näin. Tässä on taas yksi sellainen kuitenkin selkärangassa ikävästi vihlova hetki. Mistähän tällainen toistuvan ajatuksen ilmiö kertoo, ehkä muustakin kuin lurjusmaisuudestani.

    • 2.1

      Veli-Pekka Saarinen sanoo

      Et ole ainoa. Kumma juttu että päättäjien moraalittomuus heijastuu myös kansan moraaliin. Jossain vaiheessa, kun itseä kohdellaan vain resurssina, jolla ei ole elämää tai perhettä, alkaa itsekin ajatella, että mitäs minä sitten tästä yhteiskunnasta ja sen tulevaisuudesta huolta kannan, kun se ei selkeästikään piittaa minusta (puhun korkeakpoulutettuna asiantuntijana, joka joutui juuri työttömäksi yrityksestä jonka 1. kvartaalin voitto oli laskenut 1,5% (voittoa ensimmäisinä 4 kuukautena oli kuitenkin tullut useita miljoonia ja töitä oli niin paljon kuin ehti tekemään), joten sen varjolla potkittiin 9 henkilöä ulos tulosta rasittamasta.

      Mutta hallituksen mielestä tärkeäähän on vain kasvattaa tuloeroja, sillä sillähän työttömyys lähtee laskuun ja talous lentoon. Toisaalla kaikenmaailman dosentit horisevat omiaan: http://www.taloussanomat.fi/porssi/2016/08/24/tuloerojen-kasvu-on-ongelma-eika-ratkaisu/20168776/170

      Onneksi Juha ja Hetemäki ja Vartiainen ja kumppanit kaverit tietävät paremmin. Hyvä tästä tulee.

      • 2.1.1

        Veli-Pekka Saarinen sanoo

        Heitänpä tähän vielä villin veikkauksen, että jos taloustilanteen edelleen heikentyessä esim. kaupoista varastelu tai yrityksiin kohdistuvat petokset lisääntyisivät siihen tartuttaisiin kovalla kädellä, mutta vihanlietsontaa maahanmuuttajia kohtaan ja heihin kohdistuvaa väkivaltaa katsottaisiin edelleen läpi sormien, koska se oudolla tavalla hyödyttää hallitustamme.

        Yhdyn Angien kommenttiin: Mitä v…ua täällä oikein tapahtuu?

    • 2.2

      Kiki sanoo

      Sama juttu. Olen peruskunnollinen ihminen, kirjastotäti ja kaikkea, eikä minulla ole edes parkkisakkoja syntilistallani. En toimi kunnollisesti sen takia, että pelkään lain antamia rangaistuksia, vaan koska tiedän yhteiskunnan toimivan paremmin ja ihmisten välisiä kahnauksia tulevan vähemmän, jos toimitaan yhteisillä säännöillä. Näen lait ja uskontojen moraalikoodit juuri pyrkimyksenä siihen, että tyhmemmät tai välinpitämättömät tai itsekkäämmät tajuavat edes pakotteiden pohjalta käyttäytyä niin, etteivät tuhoa itseään tai muita.

      Viime aikoina kuitenkin minullekin on tullut aika katkeria ajatuksia. Asun erittäin rikkaiden ihmisten keskellä, Suomen varakkaimpien sukujen kesäparatiisissa, joten kesäisin näen, miten paljon tässä maassa on rahaa. Sitä vaan ei riitä julkisten palveluiden kunnolliseen ylläpitoon – koulutukseen, vanhusten ja sairaiden huoltoon jne. – eikä ihmisten palkkaamiseen tekemään tarpeellisia töitä. Purjeveneiden kansilta samppanjalasit käsissä ruikutetaan, miten mikään ei kannata ja valtio rankaisee veroilla ja julkisen sektorin työntekijät ja työttömät ja muut laiskurit ovat taskulla – ja samalla valitetaan, että miksi tämä kesäkaupunki (johon en maksa veroja) ei järjestä meille parempia palveluja ja enemmän tekemistä mutta häiritsee meitä sataman tai rekkojen tai tuon kapakan melulla, vaikka me tulemme tänne viettämään kesää muutamaksi viikoksi.

      Kun Stadigh taannoin muiden mukana vaati palkkojen leikkaamista ja hyvin tiedän, millaisia asuntoja hänellä täällä on, niin teki mieli kirjoittaa seinään ”aloita itsestäsi!” En kumminkaan tehnyt niin. Odottelen vallankumousta. Nämä herrat eivät ole näköjään historiasta oppineet, että jos tuloerot ovat liian suuria ja liian suurella osalla kansaa ei ole varaa välttämättömiin, mutta pienellä osalla on varaa ylettömyyksiin, ongelma pyritään ennen pitkää ratkaisemaan vallankumouksella.

      • 2.2.1

        Jarkko sanoo

        Suomalaiset yritykset ovat tehneet 2000-luvulla keskimäärin 20% liikevaihdostaan voittoa eli noin 30 miljardia euroa vuodessa. 80-luvulla keskimääräinen voittoprosentti yrityksillä oli 10%. Eli pääoma on tuottanut suhteellisesti tuplasti enemmän 2000-luvulla kuin sitä aikaisemmin. Pääoman tuotot ovat vain paisuneet.

        Jos yritykset tiputtaisivat keskimääräisen voittonsa 80-luvun tasolle ja rahat kulutettaisiin työttömien palkkaamiseen niin kaikki Suomalaiset työttömät voitaisiin palkata töihin 3000€ kuukausipalkalla. Silti yritykset tekisivät 15 miljardia euroa edelleen voittoa.

        Tämä laskelma esitettiin rikkaalle kokoomuksen kannattajalle jossain YLEN ohjelmassa ja hän ei edes kiistänyt laskelman oikeellisuutta hänen ainoa kommenttinsa asiaan oli ”mutta kun ne ovat jonkun toisen rahoja”. Eiköhän se kerro kaiken.

        Se onkin ironista, että se kaikki raha millä kaikki työttömät voitaisiin palkata töihin on olemassa, mutta heitä ei vain haluta palkata, koska se edellyttäisi voittojen laskemista.

        • 2.2.1.1

          Angie sanoo

          Tää on niin jäätävä totuus Jarkko. Oksettaa…

          • 2.2.1.1.1

            Jarkko sanoo

            Nykyään kun tuotanto automatisoituu ja muutamat henkilöt omistavat koneet ja logistiikan heidän on paljon helpompaa vain väittää, että minun työni arvo on miljoona kuussa ja läheisimpien alaisten työnarvo viisitonnia kuussa ja muiden työn arvo on nolla.

            Aikaisemmin valtava työvoimantarve, että työt tulivat tehtyä tasasivat tulonjakoa tehokkaammin. Nykyään tätä tarvetta ei enää ole ja missään ei ole löytynyt mitään järkevää ratkaisua sille miten nykymuotoinen kapitalismi voi edes selvitä tälläisestä muutoksesta. Pelkkä palkkojen mekaaninen alentaminen ei poista järjestelmän rakenteista johtuvia ongelmia se pikemminkin pitemmän päällä vain pahentaa ongelmia.

            Ironista on se, että jos ihmiset osaisivat toimia järkevästi ja arvottaa oikein muidenkin ihmisten arvon ei mitään sosiaaliturvaa tarvittaisi ollenkaan. Maailmassa ei olisi rikollisjärjestöjä eikä montaa muutakaan asiaa. Mutta kun ihminen ei lajina sellaiseen kykene.

            Oma lukunsa on se, että vain osa väestöstä kärsii tästä rakenteiden muuttumisesta täysin kohtuuttomasti ja osa ei kärsi siitä ollenkaan ja jopa hyötyy siitä kun ostovoima katoaa kun jatkuva näivettyminen alentaa hintoja, mutta omat edut pysyvät ennallaan tai paranevat.

  3. 4

    Erkki Posti sanoo

    Orjuuden palauttaminen on keskustalle luonnollinen tavoite. Kokoomukselle haave sopii hienosti – Meillähän on jo työväen presidenttikin. PS:n orjuuden puolesta taistelua on hankalampi ymmärtää. Ehkä he luottavat äänestäjien tyhmyyteen. Propagandataktiikkanahan on ollut työttömien kohtelu työväestä erillisenä ryhmänä. Idiootit eivät huomaa, että kyse on samoista henkilöistä.

  4. 5

    Angie sanoo

    Kunka kauan menee, että tänne tulee ”perustuslakiasiantuntijat” jäkättämään Sakulle, että perustuslaki sitä ja perustuslaki tätä ja saa syrjiä…??

    ” Meillä luokkayhteiskunta on kehittynyt jo niin pitkälle, että varakkaampi väestönosa ei enää siedä silmissään kaikkein köyhimpiä. ”
    Mitä vi**ua tässä maassa oikeen tapahtuu?

    Kiitos Saku, loistat majakkana tän järjettömyyden keskellä!

  5. 6

    Harri Vauhkala sanoo

    Mikä on muuten kerjäämistä? Nythän puhutaan ilmeisesti julkisella paikalla tapahtuvasta kerjäämisestä – vai puhutaanko? Onko esimerkiksi nykyisen muotoinen ei otodoksiperinteeseen liittyvä virpominen kerjäämistä? Onko kaikenlaisille yhdistyksille erilaisilla verukkeilla tehtävä rahastus kerjäämistä. Onko kerjääminen rahan tai tavaran pyytämistä ilman sitoumusta takaisinmaksusta tai vastapalveluksesta?
    Jos niin on, niin silloinhan kerjäämisen voi lopettaa ilman lainsäädäntöä, kunhan kukaan ei anna rahaa tai tavaraa kenellekään ilman velkakirjaa tai muuta vastaavaa.
    Itse koen, että jos annan jollekin rahaa tai tavaraa vastikkeetta, olen itse lahjan antaja ja vastaanottaja on lahjan saaja. Tässä kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen, sikäli jos tilanteen järjestämiseen ei liity esim ihmiskauppaa. On käsittämätöntä, että vapaaehtoinen lahjan antaminen jollekin voitaisiin kieltää lailla.

    • 6.1

      Maana Backman sanoo

      Ei tarvitse mennä kovin paljon pidemmälle tuossa skenaariossa, kun lasten kirje Joulupukille kriminalisoidaan.

  6. 7

    Mauri Pulkkinen sanoo

    Kuntien järjestyssäännöillä kiellettiin aikanaan kerjääminen. Silloinkin sitä esiintyi, vaikkakin pummaamisen nimikkeellä. Lahdessa opin tunnistamaan pari kaveria, jotka eivät muuta tehneet kuin kiersivät vakiolenkkiä ja pysäytellen ihmisiä rahaa tai tupakkaa pyytäen.

    Pummaaminen oli taitolaji. Rahaa puuttui vähän milloin junalipusta, milloin lounaan hinnasta ja jalostui parhaaseen muotoonsa: pistä pari markkaa, menee varmasti viinaan.

    Minulla raja kulki siinä, että kiinni ei saanut ottaa. Jos joku tarttui hihasta kiinni, tempauduin irti voimallisesti.

    Kerjuu riippuu määritelmästä. Elinkeinoelämä ei kaihda pyytämästä tukia yhteiskunnalta, vaikka todellista tarvetta ei olisikaan. Jokin kynnysarvo täytyy siis olla, missä tuen pyytäminen muuttuu hyväksytyksi.

    Sama lienee muunkin toiminnan hyväksyttävyyden kanssa.

    Vaikka tiedän, että alkuperäinen esittäjä on toinen, siteeraan näissä yhteyksissä mielelläni Brigitte Bardotia: ”Kumpi on suurempi rikos, ryöstää pankki vai perustaa se?”

  7. 9

    Jussi P sanoo

    Ei se tuo varastaminekaan vetele kovin kauan ! Totta kai hallituksemme palauttaa jossain vaiheessa rikoslakiin vanhat pykälät rikoksenuusijoista.

    Vielä 1960-luvulla suljettiin pakkolaitokseen esim. toistuvasti pieniin omaisuusrikoksiin syyllistyneitä.Sulkeminen kesti määräämättömän ajan ja ainostaan parin vuoden välein kokoontunut vankilaoikeus saattoi vapauttaa vangin.

    Vielä 1960-luvulla oli tässä ns. pytyssä istumassa mies jonka viimeisin rikos oli ollut talvipalttoon anastaminen Viipurin markkinoilta 1930-luvulla. Vankilaoikeus ei ollut siis katsonut miestä kelvolliseksi toistuvana rikoksenuusijana vapautumaan ns. kunniallisten kansalaisten joukkoon.

    Pyttylaki kumottiin sitten joskus vuoden 1970 tienoilla. Mielipiteen muokkaajana toimi silloinen Hymy-lehti kohutoimittajansa Veikko Ennalan johdolla paljastaen pyttymiesten ankean kohtalon.

    • 9.1

      Jarkko sanoo

      Jussi P ei Suomen valtiolla ole varaa laittaa vankiloihin suurempaa määrää ihmisiä kuin nykyään on ja säilyttää turvallisuustaso nykyisellä tasolla. Jokaista vankilaan suljettua kohti näet tarvitaan palkattua henkilökuntaa 2-3 ihmistä jos nykyinen turvallisuustaso 24 / 7 vankiloissa halutaan säilyttää. Johtuen vuorokierrosta ja vartijoiden vapaa-ajasta ei henkilökuntaa voi olla suhteessa 1 suhde 1.

      Jos vankiloihin laitetaan 10 000 ihmistä nykyistä enemmän pitää palkata ja kouluttaa 20 000 – 30 000 uutta henkilökuntaa vankiloihin tai tiputtaa turvallisuustasoa merkittävästi jolla on omat vaikutuksensa. Siinä tulee nopeasti valtion budjetti vastaan. Nämä siis ovat faktat.

  8. 10

    Markku Perttula sanoo

    Joo. Veikko Ennalan legendaarinen kirjoitus johti, vankilajärjestelmän muuttamiseen pyttymiesten kohdalla. 🙂

  9. 11

    Antero Pönni sanoo

    Kunhan aikansa näitä säädöksiä ja lakeja kiristetään. Teetetään ilmaista työtä väkisin, tai 9 euron päiväpalkalla. Palkkoja lasketaan pienituloisilla. Leipäjnot pitenevät.
    Enpä yhtään ihmettele jos ihmiset nousisivat barrikaareille 1918 mallin mukaan. Mikäli tätä kurjistumisohjelmaa koko ajan lisätään.
    Nyt ei valtaanpitäjillä ole Saksassa koulutettuja jääkäreitä apunaan. Eikä Lapuan liikkeen kaatanutta armejaa. Sillä armejassa alkaa olla suurin osa näitä köyhiä ja nuorisotyöttömyyden runtelemia varusmiehiä. Jotka tietävät minkä puolen valitsevat siinä tilanteessa.
    Rokan Anttia vapaasti lainaten, ”Vieteri se on minunkin jousessa. Se voi hyvinkin katketa!”

  10. 12

    erkki sanoo

    Hyvä Saku. Taas osui. Mikähän uppoaa? [Osui ja upposi]
    Olisiko kerjäämisen kantasana ”kerätä”? Hyvä. Kielletään kaikenkaltainen kerjääminen.

    Sinisilmäiset tietysti saavat vaivihkaa roposensa huonompiosaiselle antaa ”suuren voiton toivossa” [vrt nettihuijaukset]
    Synonyymit,fi sivustolta lainaten kerjäämistä toteuttavia olisivat:
    haalia, hankkia, kasata, koota, poimia, korottaa, kumuloitua, kumuloida, round up, kertyä, sneer, hoist, élever, samla, akkumuloida, elevate, erheben, zvednout, scavenge, recaudar, rahastaa, keräytyä, karttua, sienestää, korotus, marjastaa, ylentää, kollektisoida
    Laki siis koskisi jotain tai kaikkia näistä vai ehkä jotain ihan muuta?
    Sääli muutoinkin työllistettyä lainlaatijaa.

    Tasoltaan aloite on kuin kokoomusnuorten toive sampanjasta maitokauppoihin. Loppuun ajateltu ajattelematta mitään. Tai siis ehkä mahdollisesti kaiketi tarkoittivat, jotta köyhempi kansa ostaisi kuoharinsa edelleen bolagetista ja parempiosaiset jalomman juoman pullaputiikista.

    Muuten: ”Eikun kerjäämään, sakoillahan siitä selviää 😉 ” vai mikä olisi rangaistus?

    • 12.1

      Mauri Pulkkinen sanoo

      Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen sanakirjassa verbi kerjätä on määritelty:

      kerjätä

      1. pyydellä rahaa tm. toimeen tullakseen, anoa almuja. Kerjätä leipää, vaatteita. Kerjätä turisteilta. Kerjääminen ja kaupustelu kielletty.

      2. pyytää jatkuvasti, kiihkeästi, kärttää, mankua, ruinata, rukoilla. Kerjätä armoa, rakkautta. ”Ota meidät mukaan”, kerjäsivät lapset. Suorastaan kerjäsi kuonoonsa ark. haki selkäsaunaa ärsyttämällä toista.

      Viimeksi mainittua merkitystä PS:n kerjuukieltoa lakiin hakevat eivät ole taitaneet tarkoittaa, koska sitä kerjuuta harrastetaan mediassa joukoittain ja jatkuvasti.

      • 12.1.1

        erkki sanoo

        Näin se on nähtävä. Tai siis kyllähän lain ja lakiesityksenkin pitäisi olla jotensakin yksiselitteinen.
        Ihan kuin joku ns. kerjäisi ikävyyksiä 😉

        Tuo palvelusväen muuttokirja palveli myös oikeudenkäyttöä. Luku- ja kirjoitus- ym taitojen ja siveellisyysmääritelmien lisäksi muuttokirjaan kuuluivat mahdolliset tuomiot (ja joskus jopa huomiot 😉 )..

  11. 13

    Stina sanoo

    Loistava kirjoitus Sakulta ja monia tosi hyviä kommentteja. Herättää kysymyksen, mikä on kerjäämistä? Kuinka lainlaatijat kykenevät määrittelemään sen niin, että koskisi vain ulkomaalaisia ilman, että olisi ristiriidassa muiden lakien kanssa?

    Mielestäni, jos laista tulisi todellisuutta, pitää siinä olla mukana myös muukin kerjääminen kuin kadulla tapahtuva. Työnantajat jotka kuppaavat valtiolta miljardeja, olisi ehdoton ’kohderyhmä’. Tämä myös parantaisi huomattavasti valtion taloutta silmänräpäyksessä.

  12. 14

    Eeva Vainio sanoo

    Jotta palataanpa takaisin ruotuun!
    Säätyjärjestys: Pappi, lukkari, talonpoika, kuppari, rikas, rakas, köyhä, varas, keppikerjäläinen! Eiku viimeistä ei enää sallita. Palautus varkaaksi siis! Entä mihin väliin se orja laitetaan? Vähän ennen kuolem…vankilaa…eiku varasta?

  13. 15

    Pekka Pehkonen sanoo

    Omaisuusrikosten määrä tulee hypähtämään pilviin tämän seurauksena. Otetaan niiltä kenellä on. Anarkinen ajattelutapa yleistyy ja se ei hetkessä katoa ajautsmaailmasta. Menee huonosti!

  14. 16

    Pekka Rantamäki sanoo

    Toivottavasti muistavat lopettaa sitten samalla myös puolueiden vaalirahakerjäyksen. Siinähän sitä vastikkeetonta rahaa vasta kerjätäänkin tonttutolkulla! Tai ehkä se ei olekaan vastikkeetonta rahaa…? (kuuluu kuiskaus) – No silloinhan se on suorastaan lahjontaa!

  15. 17

    Olavi Hillgren sanoo

    No ainakin täällä Turun seudulla olen nähnyt varsin harvoin (en kertaakaan) kantasuomalaisia istumassa kadunkulmassa kuppi haarojen välissä! Joten kyllä laki varmaankin koskisi myös heitä.

    • 17.1

      erkki sanoo

      Lakiin siis kirjattaisiin kielto istua kuppi haarojen välissä?
      Turusta en tiedä, mutta kyllä noita ”vippaa vitonen” -veikkosia muualla on nähty.
      Mistä muuten tunnistaa kantasuomalaisen?
      Onko/oliko se juuri Hän, joka Turkulaisittain murtaen päivittäin pyyteli vitosta junalippuun ja suuttui, kun ehdotin kävelyä (kävellen olisi jo aikaa ollut perillä).

    • 17.2

      Pekka Rantamäki sanoo

      Sen sijaan puistonpenkillä makaavia, kuppinsa nurin kääntäneitä kantasuomalaisia näkee useinkin.

  16. 18

    Esa Vainikka sanoo

    Sillä vitosen pummaajalla ei varmasti ollut taustalla järjestäytynyttä rikollisuutta niinkuin näillä Romanialaisilla. Antamalla rahaa heille tukee samalla näitä rikollisia joiden uhreja myös nämä kerjäläiset on. Siinä sivussa nämä rikolliset keikkaa muutaman kesämökin ja kuparikaapeleita rakennustyömailta jne…

  17. 19

    Mikko Reijola sanoo

    Nyt ollaan kriminalisoimassa kerjääminen joka on sama kuin köyhyyden kriminalisointi. Kerjäämisen ja köyhyyden sijaan kuuluu kriminalisoida ökyrikkaus. Ökyrikkaus aiheuttaa sotia, köyhyyttä, nälkää, työttömyyttä, sairauksia, kurjuutta ja juuri niin, ökyrikkautta pienelle ryhmälle n. 100 henkilölle maailmassa mikä aiheuttaa em. asioita. Ökyrikkaus on aina saavutettu riistämällä, orjuuttamalla, vähemmällä verotuksella, selvästi epäoikeudenmukaisella lainsäädännöllä, hallitusten ja eduskuntien selvästi laittomalla hyväksynnällä olemassa olevia lakeja vastaan tai epäoikeudenmukaisia lakeja luoden. Sen huomaa helposti siitä kun, maailmassa on niin paljon varallisuutta pienellä ökyrikkaalla vähemmistöllä alle 100 henkilöä joilla on enemmän kuin puolella maapallon väestöstä toisten ihmisten työn arvoa ja muulla tavoin hankittuna epäoikeudenmukaisesti.

    • 19.1

      Jarkko sanoo

      Mikko Reijola veroparatiisit voisi ainakin kriminalisoida. On täysin naurettavaa, että maat joilla on paljon isommat armeijat ei muka saa pienia veroparatiiseja kuriin, joissa mitättömät verot eikä juuri mitään armeijaa ja vain pienet poliisivoimat. Jossain lilliputti saarivaltiossa.

      Ainoa selitys miksi näin ei tehdä on se, että johdossa olevat henkilöt ovat lahjottu tai sitten johdossa olevat itsekin käyttävät veroparatiisejä omaksi hyväkseen. Eivätkä sen takia halua tutkia niitä. Muuta syytä sille en keksi miksi isot armeijat omaavat maat eivät saa jonkun lilliputti saarivaltion veroparatiisi pankkeja kuriin.

  18. 20

    Marko Rantaiso sanoo

    Irlannissa romutetaan JobBridge, joka salli kaikille työnantajille oikeuden käyttää ilmaista työvoimaa olivatpa nämä irtisanoneet ja lomauttaneet henkilöstöään tätä ennnen tahi eivät ja ilmaistyövoiman käyttöä ei valvottu. Lisää tästä löytyy tästä lehtijutusta: http://www.joe.ie/news/jobbridge-scheme-scrapped-next-month/557431?utm_source=facebook&utm_campaign=onsite_share

    On sanomattakin selvää, että ”työllisyysohjelmalla” oli se seuraus, että palkkatyö korvautui ilmaistyöllä ja työttömyys oikeasti paheni. Samoin on tapahtunut myös Englannin WorkFare-ohjelmissa ja niin tapahtuu myös Suomessa, vaikkakin Suomessa kokeilutyövoimaa ei saa, jos on lomattaunut tai irtisanonut henkilökuntaa. Suomen pitkäaikaistyöttömien kunnille aiheuttamat sakkomaksut pakottavat köyhät kunnat pakkotyöllistämään (pitkäaikais-)työttömät kuntouttavaan työtoimintaan, joka usein tapahtuu kunnan omistamien sosiaalisten yritysten kautta, jotka kuitenkin kilpailevat elinkeinotoiminnan kanssa, mikä on laissa kiellettyä. Samalla yleinen mielipide pitää tätä toimintaa suorastaan laupeutena.

  19. 21

    Toni Ranta sanoo

    Joku saisi jo viedä tämän kaiken roskan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. On niin rinnastettavissa täällä yleisesti paheksuttuun orjatyöhön (muualla).

  20. 22

    Johanna Metsäjätti sanoo

    Jos joku haluaa/joutuu tehdä niin p*skaa hommaa kuin kerjätä tylyiltä suomalaisilta niin siitä vaan minun puolestani! Annan vieläpä aina kolikon jos sattuu olemaan taskunpohjalla.