Liian nopeaa sykettä

Eilen kerroin siitä, miten kuutamolla jotkut työllisyysasioista oikeasti päättävät ovat ja miten vaikeaa työttömyydestä käytävä keskustelu on. Tänään kerron, että kiire, osaamattomuus ja piittaamattomuus lainsäädännöstä perustuslaista alkaen leviävät tällä hallituskaudella myös hallinnon alemmalle tasolle. Hallitus pakottaa työvoimapoliittisella hosumisellaan alemman virkakoneiston kävelemään kaiken lansäädännön yli.

Kaikki Pohjois-Karjalan kunnanjohtajat saivat reilu viikko sitten sähköpostia Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta. Kunnanjohtajilta tiedusteltiin kunnan halukkuutta alueelliseen kokeiluun, jolla käytännössä kaikki TE-toimistojen tehtävät siirrettäisiin kunnille. Kokeilualueeksi oli valittu koko Pohjois-Karjalan maakunta, joten kaikkien kuntien edellytettiin suostuvan tehtävien siirtoon.

Kuntien vastuulle olisi siirretty kaikkien alle 25-vuotiaiden sekä kaikkien 200-400 päivää työttöminä olleiden koko TE-toimiston palveluprosessi. Siihen olisivat kuuluneet mm. työllistymissuunnitelman laatiminen ja tarkistaminen, työvoimapoliittiset lausunnot, päätökset kulukorvauksista sekä työttömille tulossa olevat haastattelut kolmen kuukauden määräajoin. Samoin kunnille olisi siirretty työnvälitys, työtarjousten seuranta, sanktiointi sekä työnhakuvalmennuksen ja työvoimapoliittisen koulutuksen järjestäminen.

Kunnille olisi siis haluttu siirtää kaikki TE-toimiston tehtävät. ELY-keskus pahoittelee viestin lopuksi vastauksen antamisen kiireellistä aikataulua, mutta ”valtakunnallisen työjaoston säädösvalmistelu etenee viikoittaisissa kokouksissa ja tarkennuspyyntöjä kokeilualueille tulee myös sen mukaisesti nopealla sykkeellä”.

Kunnanjohtajia kiirehdittiin vastaamaan myönteisesti kuntaa sitovalla tavalla. Alkuperäinen viesti tuli 20.9. ja 29.9. vastausta pyydettiin saman päivän iltaan mennessä.

Valtakunnallisen työjaoston lainvalmistelijat ovat väärässä työssä, koska he eivät tunne edes perustuslain alkeita. Perustuslain 121 §:n mukaan kunnilla on itsehallinto ja uusia tehtäviä kunnille voidaan säätää vain lailla. Juuri sitä lakia ollaan nyt tekemässä, mutta aikamoinen ääliö pitää olla, jos kuvittelee kunnanjohtajan voivan omalla päätöksellään ottaa kunnan hoidettavaksi näin mittavan uuden tehtävän. Tällainen päätös edellyttää ehdottomasti kunnanvaltuuston päätöstä ja sitä ennen on arvoitava ainakin taloudelliset vaikutukset.

Niitä taloudellisia vaikutuksia olisi tullut varmasti, sillä valtiovalta ei luvannut kunnille yhtään rahaa tai muita resursseja näiden uusien tehtävien hoitoon. Kysyttäessä vastaus oli muotoa ”mahdollisesti”.

Tämä kariutti hankkeen lopullisesti, sillä suurin osa kunnanjohtajista kieltäytyi suoralta kädeltä. He tekivät viisaasti ja toivottavasti valtiovalta ottaa tästä opikseen. Kyllä kunnat pystyisivät hoitamaan nämä TE-toimiston tehtävät todennäköisesti paremmin kuin TE-toimistot, sillä varsinkin pienissä kunnissa työttömien tilanne tunnetaan paremmin kuin TE-toimistoissa. Esimerkiksi Juuassa se onnistuisi varmasti ja asioiden hoito omassa kunnanvirastossa olisi työttömillekin paljon helpompaa kuin matkustaa Nurmekseen haastateltavaksi kolmen kuukauden välein.

Kunnilla ei kuitenkaan ole varaa ruveta säästämään valtion menoja omalla kustannuksellaan. Pitäisi palkata ja kouluttaa henkilökunta, pitäisi järjestää toimitilat, pitäisi miettiä koko kunnan toimivaltaa uudelleen.

Kun vastaus resurssien saamista koskevaan kysymykseen on muotoa ”mahdollisesti”, niin mieleen hiipii epäilys kysyjän olemisesta järjissään.

Yritys lykätä kunnille valtavan kokoinen uusi tehtävä kuvastaa hyvin nykyisen hallituksen toimintaa. Koko ajan touhutaan jotain hirmuisella kiireellä, mutta kukaan ei millään tasolla tunnu tietävän mitä ollaan tekemässä. Tärkeintä on tekemisen meininki ja nopea syke. Lainsäädännön alkeitakaan ei tunnuta hallitsevan tai sitten niistä ei piitata ollenkaan.

Kai tästäkin sähläyksestä joku saa sulan hattuunsa. Syylliset ainakin on jo löydetty. Syyllisiä ovat tietenkin kunnat ja erityisesti vastahakoiset kunnanjohtajat, jotka eivät ole valmiita rikkomaan perustuslakia ja päättämään omin päin miljoonaluokan lisämenoista kunnalle. Minusta kunnanjohtajat ansaitsevat sen sulan ja ministeriö työryhmineen ja aasinhatun.

Kommentit
  1. 1

    Sanna Pirttinen sanoo

    Eikä muuten ole ainoa asia, jossa näin toimitaan. Työssäni seuraan tätä meneillään olevaa koulutuksen digitalisaatiota ruohonjuuritasolta. Kunnat velvoitetaan järjestämään uusi, uljas opetus sähköisine yo-kokeineen ja ajantasaisine laitteineen kaikkineen. Kyseessä on siis kaiketi suurin mullistus suomalaisen koulun historiassa. Resursseista ei kylläkään puhuta.

  2. 2

    Juha Sinkko sanoo

    Kun M. Alatalo on nyt kansanedustajana, niin kaverinhan voisi laittaa esittämään vaikka työministeriön webbisivuille niiden tunnuslaulu. Ja lauluakaan ei tarvitse sorvata uudestaan, kun se on jo olemassa ja Alatalon esittämänä:

    ”Puuhamaa on jännä paikka …”

  3. 3

    Jaakko Lautaoja sanoo

    Eräs työttömän suuri ongelma on, että nykyisin kaikkiin tarjolla oleviin töihin vaaditaan jonkinlainen pätevyys. Siivoojakin on nykyään laitoshuoltaja niminen, jolla pitää olla ammattitutkinto, hygieniapassi ja nuhteeton menneisyys.
    Yksi ammatti sentään vielä on, johon ei vaadita yhtään mitään. Kansanedustaja! Riittää, että saa riittävästi ääniä ja muutoin saa olla millainen ääliö tahansa. Nykyinen kansanedustajakaarti onkin siinä asiassa kunnostautunut aivan erityisesti. Useille olisi joku voinut kuiskata töihin tultaessa, että tyhmäkin on sitten viisas niin kauan, kun ymmärtää pitää sen turpansa kiinni.

    • 3.1

      Jouni Hämäläinen sanoo

      Tämä oli muuten aivan älyttömän hyvin sanottu! Näin todellakin on. Missä muussa ammatissa ei ole _minkäänlaista_ vastuuta työn tuloksista, eikä pääsääntöisesti mistään muustakaan mitä sanoo tai tekee, jos ei suoranaisesti riko lakia. Eikä oikeastaan aina silloinkaan. No, niin kauan kuin ei sano mitään mikä haittaa puolueen imagoa.

    • 3.2

      Jarkko sanoo

      Niin nykyään siivoojallakin pitää olla tutkinto, että osaa käyttää kaikkia erilaisia koneita. Tuntee erilaisten materiaalien ja herkkienpintojen oikeat siivoustavat. Osaa puhdistaa kodinelektroniikkalaitteet oikeaoppisesti.

      Tosin olen kyllä nähnyt siivoojia, joilla ei ole mitään koulutusta tai kokemusta esim. laminaattilattialle on heitetty ämpärillä pesuvettä ja alettu mopata. Tulos on sitten sen näköistä hetken päästä kun laminaatit kupruavat joka kulmasta.

      Suurin syy miksi siivoojista on pulaa on se, että alaa ei arvosteta ja palkkaus on sen mukaista. Aika harva haluaa opiskella siivoojaksi ja olla koko elämänsä siivoojana. Yleensä se sitten menee niin, että kun muuta työtä ei saa niin sitten ollaan siivoojana. On siivoojan homma kevyempää kuin vaikkapa varastossa keräileminen. (olen molempia töitä tehnyt)

    • 3.3

      Jarkko sanoo

      ”Kansanedustaja! Riittää, että saa riittävästi ääniä ja muutoin saa olla millainen ääliö tahansa. ”

      Niin tästä tuli mieleen, että esim. Teuvo Hakkarainen ei ole käynyt edes peruskouluakaan loppuun saakka vaikka peruskoulun päästötodistuksen saa 99% Suomen kansalaisista. Kansanedustajaksi kuitenkin kelpaa täysin kouluttamatonkin ihminen.

      • 3.3.1

        Rintsu sanoo

        Noin niinku periaatteessa asiassa ei ole mitään vikaa.

        Itse asiassa olis perhanan ikävää jos kansanedustajille asetettais pätevyysvaatimuksia.

        Se olis toki suotavaa, että kansanedustajiksi valituille järjestettäis ulkomaanretkien sijasta ”lainsäädännän alkeet”- kursseja. Kas kun eduskunta kumminkin on se joka täällä lait säätää.
        Kun koulutus on kuulemma nykyään pop.

        Siivoamaan et pääse ilman kymmentä suoritettua korttia, joten olis ihan kohtuullista vaatia, että kansanedustajallekin annettais äänestysnappi vasta hyväksytyn peruskurssin jälkeen.

        • 3.3.1.1

          Marko Turunen sanoo

          Niin olet sitä mieltä, että lainsäädännöstä päättävät ihmiset ovat vailla minkäänlaista pätevyysvaatimusta. Voisin jokseenkin sanoa, että olen täysin eri mieltä.

          (tai kenties yritit kertoa päinvastaista)

  4. 4

    Heikki sanoo

    Julkisia palveluja tuotetaan verovaroin. Vaikka valtion verotuksessa on siirrytty ”työn verotuksesta kulutuksen verottamiseen”, niin valtion tuloverotus on edelleen progressiivista.

    Kunnallisvero on kulutusverojen tapaan tasavero. Kun palveluja siirretään valtiolta kunnille, niin silloin muutetaan myös sitä, miten niiden tuottamiseen tarvittavat verot kerätään.

    Kun palveluja siirretään valtiolta kunnille, niin syntyy painetta kunnallisverojen korottamiseen, ja samalla vähenee tarve periä valtionveroa. Palveluja siirtämällä siirretään myös niiden maksaminen tasaverolla kustannettavaksi.

    Kun kuntapäättäjillä ei kestä kantti nostaa kunnallisveroa riittävästi, niin edessä on palvelujen karsimiset ja palvelumaksujen korottamiset. Sama suunta tulee olemaan niissä tekeillä olevissa maakunnissa.

    Kun valtion tehtävät on saatu siirretyksi kunnille ja Kehittyvien Maakuntien Suomelle, niin progressiivisen valtion tuloveron perimisen tarvekin vähenee. Suomesta on saatu palveluja siirtämällä tasaverotuksen maa, jossa niistä palveluista maksetaan verojen lisäksi jatkuvasti korotettavia palvelumaksuja.

    • 4.1

      Heikki sanoo

      Lisäys edelliseen tekstiini. Hallituksella on kiire, koska se on taipaleensa puolivälissä. Palvelujen siirtämisellä se haluaa toteuttaa kuvaamani suurituloisia suosivan tulonsiirron siirtämällä palvelut rahoitettavaksi tasaverotuksella.
      Sen lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelut ollaan yksityistämässä, mikä on sekin massiivinen tulonsiirto sijoittajien taskuihin.
      Jos Bernerin esittämä verovaroilla rakennetun tie- ja muun väyläverkoston yksityistäminenkin toteutuu, niin silloin voidaan puhua kansallisomaisuuden ryöstöstä.

      Siksi hallitus syytää esityksiä, kuin liukuhihnalta, sillä on kiire siirtää rahaa rikkaille ja kaapata yhteiskunnan omaisuus. Ei siinä touhussa riitä aikaa valmistelulle, eikä lakien noudattamiselle.

  5. 5

    markku sanoo

    Suomessa on siirrytty regressiiviseen välilliseen verotukseen jo kauan sitten. Progressiivisen tuloveron osuus on pyörinyt siinä viiden miljardin paikkeilla. Tänä vuonna hallitus arvioi keräävänsä progressiivisella tuloverolla 5 376 miljoonaa. Alle kymmenen prosenttia tuloistaan ja ”trendi” on edelleen laskeva. Budjetin loppusumma on 55,2 miljardia. Kun hurjimmat ovat vaatineet ”työn verotuksen keventämistä” vielä viidellä miljardilla, se tarkoittaisi, että progressiivista tuloveroa ei enää olisi.

    Yksityisellä sektorilla ei moni suurituloinen enää progressiivista tuloveroa maksa. Tulot otetaan pääomatulona, jonka verotus jää alle kolmenkymmenen prosentin, koska niissä on verovapaita osuuksia. Progressiivista tuloveroa maksavat vain ne, jotka eivät pääse veroja karkuun. Pienituloiset palkansaajat, joita on paljon, yli puolet palkansaajista, eivät valtion tuloveroa juuri maksa. Suurituloiset palkansaajat ovat enimmäkseen työssä julkisella sektorilla. Valtiolla työkentelevät miehet ovat palkkajohtajia tilastojen mukaan. Palkka maksetaan veroista ja vaikka verotetaan progressiivisesti, ei sillä valtion ”kestävyysvaje” parane. Progressiivinen tulovero on jo menettänyt merkityksensä valtion tulolähteenä. Välillisten regressiivisten verojen osuus valtion tuloista on yli 90%. Sen maksavat pieni- ja keskituloiset. Puheet suurituloisten korkeasta verotuksesta voidaan lopettaa.

    Kunnallisvero on jonkin verran progressiivinen, koska siinä on työtulovähennys. Pääomatuloista ei kunnallisveroa peritä, se peritään vain palkkatuloista. Pääomatulot ovat kunnissa vapaamatkustajia. Siksi on varmaan kova hinku siirtää kaikki tehtävät kunnille. Kiinteistövero on tasavero. Kunnilla on vain nuo kaksi tulolähdettä valtionavun lisäksi. Valtionavun nimi pitäisi olla veronpalautus, koska maksajana ovat samat tulonsaajat ja valtiolta kun emme juuri ”palveluja” saa. Melkein kaikki vastuut on jo siirretty kunnille. Kuntien verot ovat noin kaksikymmentä miljardia. Niillä pitäisi palvelut järjestää. Että näin vituralleenko me olemme verotuksen äänestäneet?

    Verotus voisi olla yksinkertaista ja selkeää, mutta valitettavasti se ei ole nyt minkään puolueen agendalla. Taustaryhmien loppaus on kovaa ja onhan politikoilla itselläänkin ”sijoituksia” ja etuja valvottavanaan, joista ei välttämättä tarvitse kertoa. Tällä veromallilla raskaimman taakan kantavat pienituloiset, suurimman keskituloiset ja pienimmän suurituloiset, jos kantavat. Heille se on enemmän vapaaehtoista. Riittävän suuri varallisuus auttaa saamaan konsultaatiota verojen välttelyssä ja auttaa siinä hallituskin, kuten pääministerimme esimerkki opettaa.

  6. 6

    markku sanoo

    Kommentti Sakun eiliseen bloggaukseen. Kokoomus näyttää vaihtaneen työvoimapoliittisen visionäärinsä Susanna Koskeen. Nuorennusleikkaus, varmaan, koska lähettivät hänet A-studioon. Vanhempia ovat olleet Ben Zyskowich (kaikki työttömät Valintatalon kassalle) ja Juhana Vartiainen (sosialiturva pois, kaikki ilmaisiin töihin). Nyt visioi siis Koski (menkää metsään). Oikeita tulevaisuuden visionäärejä, siis. Lähtee siitä, että tuli taas luvattua työpaikkoja ennen vaaleja n-kappaletta. Niitä saa parhaiten siivoamalla työttömyystilastoja ja siihen panostetaan.

    Valtion ei pidä luoda tällaisia työpaikkoja. Valtion luo työpaikkoja vain sen verran kun tarvitsee perustuslaissa mainittujen tehtäviensä hoitamiseen. Ne on tehtävä myös palkkatyönä. Jos yksityinen sektori ei luo tuotteita ja työpaikkoja, vikaa on etsittävä sieltä. Nyt valtion ”työvoimapoliittiset” toimenpiteet ovat vain pahentaneet tilannetta. Kukapa palkkaisi työntekijän, jos valtiovalta pakottaa tekemään työt ilmaiseksi. Jopa vielä maksamalla työstä työnteettäjälle. Puhumattakaan yritystuista, jotka nousevat miljardiluokkaan. Ennen oli kokkareiden agendalla, ”verot valtion maksettaviksi”, nyt myös palkat.

    Muutenkin, asian vierestä ei olisi voinut A-studiossa enemmän puhua. Eivät näytä vielä ymmärtävän, että työ ei luo lisäarvoa talouteen. Rahan määrä taloudessa ei lisäänny työtä tekemällä. Rahan määrä lisääntyy vain silloin, kun joku kävelee pankkiin, lainaa vaikka miljardin ja pistää sen kulutukseen. Se luo kysynnän ja työpaikan. Siitä valtio ja kunnat saavat kymmennyksensä ja ”kestävyysvaje” loppuu. Ei siis päinvastoin. Pahempi juttu on, että raha on palautettava sinne mistä se noudettiin korkoineen ja on tapahtunut velkasaturaatio. Velkaa on valtiolla, kunnilla ja kotitalouksilla yhteensä jo noin 450 miljardia, eikä tulojen laskiessa enää juuri kukaan voi ottaa lisää velkaa. ”Talous” ei kasva.

    Suuressa kuvassa vamma on rahan syntymekanismissa. Rahan painamisen privatisointi liikepankeille on johtanut tähän. Tärkein työkalu, rahan painaminen, annettiin pois valtiolta euron myötä. Nyt naatitaan siitä. Hätäisempi luulisi rahan painamisen olevan maailman parhainta pisnettiä. Ei näytä olevan. Kohta on tulossa sosialiturvaluukulle yksi suurimmista, muiden mukana, Deutche Bank.

  7. 7

    markku sanoo

    Yksi juttu vielä. Sopii teemaan ”Liian nopeaa sykettä”. Lainaan Front Capitalin päästrategin Ari Aaltosen katsausta. Hänen mukaan ”eurokriisin ydin” on Italian pankkisektori, joka tarvitsee 100 – 150 miljardin ”pääomaruiskeen”. Voiko pankin keinottelutappioiden siirtämistä veronmaksajille enää kauniimmin ilmaista. Pankit tarvitsevat siis ”pääomaruiskeen”. Kun mekin taas kannamme vastuumme ja kortemme kekoon, ei ole enää hädän päivää. Suomen työpaikat ovat pelastettu, taas kerran.

  8. 8

    Rintsu sanoo

    Tämän vuosituhannen ”potkutalkoissa” on ilmeisesti annettu kenkää osaaville ja päteville. Ja paikkansa ovat saaneet pitää selkää taputtelevat jees- henkilöt.

    Ihan peruskoulun suorittaneella kun pitäisi olla yhteiskuntaoppi sen verran hanskassa, että tietää sen, että kunnanjohtajan mandaatilla ei ole mitään asiaa päättää tuommoisesta asiasta. Jos olisi, niin kunnanjohtaja voisi samalla tilata itselleen ikioman Learjetin.

    Kuka tahansa edes jokseenkin pätevä viranhaltija hoksaa välittömästi, että tommoista kirjettä ei voi lähettää ainakaan asiallisen vastauksen toivossa.

    Perussuomalaisten ”kännissä ja läpällä”- letkautukset alkavat kuulostaa ihan hyvältä politiikalta. Jospa nykyhallituksen touhuista edes osan voisi selittää rapujuhlissa keksityiksi loistoideoiksi. Pahaa pelkään, että näin ei ole.