Perustuslaki ja muut lait

Aina kun puhun perustuslaista ja sen takaamasta yhdenvertaisuudesta lain edessä, joudun ihmettelemään ihmisten tietämättömyyttä tästä aikoinaan joka kotiin jaetusta laista ja sen suhteesta muuhun lainsäädäntöön. Joka ikiseen perustuslakia koskevaan juttuuni saan aina samoja vastaväitteitä niin monilta ihmisiltä, että kyseessä on pakko olla aito tietämättömyys.

Perustuslain 6 § 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Kun kerron tämän, niin viimeistään kolmas kommentoija sanoo, että perustuslaki koskee vain Suomen kansalaisia. Ei koske, vaan se koskee kaikkia Suomen lakien vaikutuspiirissä kulloinkin olevia ihmisiä. Se sanotaan selkeästi lain esitöissä. Kun kerron tämän, niin vastakommentiksi joku sanoo, että laki on virheellinen, koska ei Suomen lakeja voi soveltaa kaikkiin maailman ihmisiin. Ei voikaan, sillä kaikki maailman ihmiset eivät ole Suomen lakien vaikutuspiirissä ennen kuin he tulevat Suomen alueelle.

Tähän joku sitten sanoo, että siinä tapauksessa MV:n julkaisijaan ei voida soveltaa Suomen rikoslakia, koska hän asuu ja toimii Espanjassa. Kyllä voidaan soveltaa, sillä rikoksen tekopaikaksi katsotaan se paikka, missä rikollinen teko suoritettiin, sekä se paikka, missä rikoksen seuraus ilmeni.

Tämä on sitä kevyttä verryttelyä. Sitten tulee vakiokommentti, jonka mukaan asevelvollisuuden koskeminen vain miehiä todistaa, että kaikki eivät ole yhdenvertaisia lain edessä. Tätä kommenttia käyttävät eivät ymmärrä, että maanpuolustusvelvollisuudesta ja asevelvollisuudesta on säädetty erikseen. Perustuslain 127 §:n mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään.

Asevelvollisuudesta on säädetty asevelvollisuuslaissa ja lain 2 §:n mukaan jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta. Lainkohta päättyy sanoihin jollei jäljempänä toisin säädetä.

Jäljempänä säädetään mm. naisten vapaaehtoisesta asevelvollisuudesta ja Jehovan todistajat ja ahvenanmaalaiset miehet on vapautettu palveluksesta rauhan aikana erillislailla. Vapautus ei ole vastoin perustuslakia, sillä perustuslain sanamuoto oikeuttaa säätämään lailla perustuslaista poikkeavasti.

Nämäkin ovat näitä perusjuttuja. Sitten joku kommentoija ottaa esille opiskelijoiden eriarvoisen aseman toimeentulotuen ja asumistuen suhteen. Olen itsekin aina ollut sitä mieltä, että opiskelijoiden asettaminen eriarvoiseen asemaan on väärin. He ovat ainoa ihmisryhmä, joka velvoitetaan ottamaan lainaa elääkseen ja heidän asumistuksensa on pienempi kuin muiden.

Epäoikeudenmukaisuudestaan huolimatta tämä ei ole vastoin perustuslakia. Oikeudesta sosiaaliturvaan säädetään perustuslain 19 §:ssä. Sen mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Opiskelusta perustuslaki ei puhu mitään.

Perustuslaki takaa välttämättömän toimeentulon, mutta jättää tässäkin varsinaisen toteuttamisen muun lainsäädännön varaan.

Juuri tässä on perustuslain vahvuus ja samalla myös heikkous. Perustuslaki on yleislaki, jonka pitää olla muun lainsäädännön pohjana oikeuksien toteuttamiseksi. Jos perustuslakia kunnioitettaisiin kuten pitäisi, niin epätasa-arvoista lainsäädäntöä ei syntyisi.

Tällä hetkellä maan hallitus unohtaa perustuslain määräykset sääteäessään ihmisiä eriarvoiseen asemaan asettavia lakeja, kuten viimeksi eilen kerroin.

Voisin kirjoittaa perustuslaista vaikka kuinka paljon, mutta ei ole minun tehtäväni paikata koulussa jääneitä aukkoja. Tavallisen kansalaisen ei tarvitsekaan tuntea lain yksityiskohtia, mutta mielestäni perustuslain merkitys pitäisi ymmärtää.

Jos kaikki sen ymmärtäisivät, niin minun ei tarvitsi väitellä kahta päivä romanihameesta, kuten kerran huvikseni tein. Eräs kommentoija oli kovasti närkästynyt siitä, että romaninaisilla on mahdollisuus saada toimeentukotukena hamerahaa, jos tuen edellytykset täyttyvät ja tarveharkinta siihen oikeuttaa. Tämä miespuolinen kommentoija oli sitä mieltä, että yhdenvertaisuuden nimissä hänelläkin pitäisi olla oikeus hamerahaan. En saanut häntä ymmärtämään, että hänellä ei ole siihen oikeutta, mutta lupasin hankkia hänelle hameen, jos hän ottaa itsestään kuvan se päällään ja minä saan julkaista kuvan asianmukaisen selityksen kanssa. Emme päässeet tästäkään yhteisymmärrykseen.

***

Pidän loppuviikon lomaa, joten juttuja ei ilmesty ainakaan ennen viikonloppua. Jotta loma tuntuisi lomalta, niin tätä juttua ei voi kommentoida. En halua käyttää lomaani tällaisten möläysten moderointiin.

barbara