Orjakokeilu

Kun ministeri Jari Lindström esitteli ensimmäisen kerran ehdotuksen työnäytteestä, niin sitä pidettiin ihan yleisesti pelkkänä uutena keinona teettää palkatonta työtä. Koska työnäyte ei näyttänyt hyvältä, niin sen nimeä muutettiin ja nyt hallitus esittää sitä nimellä rekrytointikokeilu.

Se ei ole niitä työttömyysetuudella ja yhdeksän euron kulukorvauksella tehtäviä töitä, vaan vielä pahempaa. Sitä tehdään enintään kuukauden ajan saman työnantajan palveluksessa pelkällä työttömyysetuudella. Se on kuin työkokeilua ”eräin poikkeuksin” ja siitä kerrotaan hallituksen esityksessä sivuilla 41-42 mm. näin:

Työkokeilun käyttötarkoitusta laajennettaisiin väliaikaisesti. Työkokeilua olisi mahdollista käyttää lyhytkestoisesti soveltuvuuden arvioimiseksi ennen työsopimuksen tekemistä. Soveltuvuuden arvioimiseksi järjestettävästä työkokeilusta käytettäisiin nimeä rekrytointikokeilu. Rekrytointikokeilu olisi tarkoitettu työnhaun tueksi erityisesti sellaisille työttömille työnhakijoille, joiden ammatillinen osaaminen ja yleiset työmarkkinavalmiudet ovat kunnossa. Kokeilun avulla kokeilun järjestäjällä olisi mahdollista arvioida potentiaalisen työntekijän soveltuvuutta tarjolla olevaan tehtävään ja työyhteisöön. Rekrytointikokeilulla pyrittäisiin alentamaan työnantajien kynnystä työttömän työnhakijan palkkaamiseen.

Koska kyseessä on ”vapaaehtoinen” palvelu, niin rekrytointikokeiluun osallistumisesta ei makseta mitään, ei edes sitä yhdeksän euron kulukorvausta. Silloin työtä tehdään pahimmassa tapauksessa pelkällä toimeentulotuella. Sitä tarkoittavat jäljempänä olevat sanat työttömyysetuuden maksamisen esteet eivät väistyisi

Se ei myöskään lyhennä mahdollisesti karenssin lisäksi asetettua työssäolovelvoitetta. Se ei anna yhtään mitään muuta kuin palkattoman työn tekemistä.

Rekrytointikokeilua ei pidettäisi työttömyysturvalakia sovellettaessa työllistymistä edistävänä palveluna. Rekrytointikokeilun ajalta kokeiluun osallistuvalle maksettaisiin työttömyyden perusteella sitä työttömyysetuutta, jota henkilö saisi työttömänä ollessaan. Koska rekrytointikokeilu ei olisi työttömyysturvalaissa tarkoitettu työllistymistä edistävä palvelu, sen ajalta ei maksettaisi korotettua työttömyysetuutta palveluun osallistumisen perusteella, työttömyysetuuden maksamisen esteet eivät väistyisi, eikä palvelua voitaisi lukea mukaan työssäolovelvoitteeseen.

Koska työnhakijalla ei olisi velvollisuutta osallistua rekrytointikokeiluun työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä, sen ajalta ei maksettaisi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 9 luvussa tarkoitettua kulukorvasta. Työ- ja elinkeinotoimisto ei voisi myöskään myöntää korvausta rekrytointikokeiluun hakeutumisesta aiheutuvista matka- ja yöpymiskustannuksista.

Rekrytointikokeilu on siis vapaaehtoinen, mutta se kokeilussa oleva ei kerran siihen ruvettuaan voi jättää sitä kesken. Se oikeus on vain työnantajalla ja TE-toimistolla:

Työ- ja elinkeinotoimisto ja kokeilun järjestäjä voisivat purkaa rekrytointikokeilua koskevan sopimuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti muille osapuolille. Jos rekrytointikokeilu ei johtaisi työllistymiseen kokeilun järjestäjän palvelukseen, kokeilun järjestäjän olisi annettava työ- ja elinkeinotoimistolle tieto siitä, mistä syystä työsuhdetta ei syntynyt.

Rekrytointikoulutus on vapaaehtoinen vain aloitusvaiheessa. Kun siihen on kerran ruvennut, niin siinä on viisainta pysyä olipa se rekrytointipaikka millainen tahansa. Kesken ei pääse pois. Lakiesitys antaa keskeyttämismahdollisuuden vain työnantajalle ja TE-toimistolle, mutta jättää kertomatta mitä kesken jättävälle työntekijälle tapahtuu.

Veikkaan, että hän saa karenssia. Sitä pistää epäilemään työnantajalle asetettu velvollisuus kertoa keskeyttämisen syy. Harva työnantaja kertonee syyn olevan itsessään.

Saa nähdä kuinka moni laittaa nimenä tällaiseen kuukauden mittaiseen orjakokeilusopimukseen.

Kommentit
  1. 1

    Marko Rantaiso sanoo

    Minun mielestäni työnantajalla on mahdollista kokeilla rekrytointia jo koeajan puitteissa. Ei tarvita mitään erillistä palkatonta rekrytointikokeilua sen rinnalle.

    • 1.1

      Eero Kovanen sanoo

      Mietin aivan samaa. Jos hallitus haluaisi tehdä jotain hyödyllistä voisi se esittää kevennyksiä pakollisiin työnantajan maksamamiin eläke- ja vakuutusmaksuihin, vaikka ensimmäisen koeaika kuukauden ajaksi. Vaihtoehtoisesti valtio voisi kattaa nämä kustannukset säästyvistä työttömyystuista.

    • 1.2

      Juha Hätinen sanoo

      Koeaika riittää rekrytointikokeiluun ja on jokseenkin reilu molemmin puolin.

  2. 2

    virve valoheimo sanoo

    Aina ei orjakokeilu rajoitu vain organisaatioon, johon on toiveikkaasti tehty ns. kokeilusopimus. Mukaan voi tulla myös organisaatiota lähellä olevat kiivaat järjestöihmiset, jotka odottavat myös kiivasta sitoutumista pakkasen kylmettämien sormien työskentelevältä orjalta. Ja kylmästä valittaminen on täysin turhaa, koska et siten osoita sitoutumista.

    Tupakalla ollessaan orja onneksi saattaa tutustua organisaation vahtimestariin, joka tulee avaamaan patterit ja orja saa edes hieman lämpöä. Luokkalaki toimii edes.

  3. 3

    Mari Landen sanoo

    ”Työkokeilua olisi mahdollista käyttää lyhytkestoisesti soveltuvuuden arvioimiseksi ennen työsopimuksen tekemistä. Soveltuvuuden arvioimiseksi järjestettävästä työkokeilusta käytettäisiin nimeä rekrytointikokeilu. Rekrytointikokeilu olisi tarkoitettu työnhaun tueksi erityisesti sellaisille työttömille työnhakijoille, joiden ammatillinen osaaminen ja yleiset työmarkkinavalmiudet ovat kunnossa.” Eikö meillä ole jo tällainen järjestelmä, jota kutsutaan KOEAJAKSI? Nyt siis halutaan säätää koeaika PALKATTOMAKSI?!!

    • 3.1

      Jyrki sanoo


      Eikö meillä ole jo tällainen järjestelmä, jota kutsutaan KOEAJAKSI? Nyt siis halutaan säätää koeaika PALKATTOMAKSI?!!

      Niin eihän tuohon tarvita kuin, että väärennetään kokemukset rekrytointikokeilu järjestelmästä tulevaisuudessa jos ei muuta. Ne on helppo järjestää ei ole ongelma ei moraali eikä mikään muukaan.

      Etsimällä etsitään muutama rekrytointikokeilulla työllistyneitä ja asiaa huonosti miettinyt entinen työtön mainosmannekiineiksi rekrytointikokeilulle.

      Ja kas rekrytointikokeilu tullaan näkemään äärimmäisen hienona ja vain ja ainoastaan positiivisena juttuna, josta tehdään velvoite karenssipakotteineen seuraaville työttömille.

      Ensi alkuun toki näin kaikki onkin vapaaehtoista. Ja varmasti näin syntyykin palkkatyösuhteita sen tietää jokainen tähän lähtenyt työnantaja, koska se on vain hyvää mainosta rekrytointikokeilulle. Ja kas lopulta vapaaehtoisuus ja asian hehkuttaminen positiivisena juttuna voidaan lakkauttaa, koska homma ”toimii”. Ja aivan varmasti toimii, muttei työttömien kohdalla.

      Mutta sitten jos tuleekin vain kuraa niskaan, niin vaihdetaan vaan nimeä rekrytointikokeilu ja uusi koeaika, jossa toki kiristetty vapaaehtoisuus taas vähemmälle jos jopa kokonaan pois. Näin se homma vaan toimii.

  4. 4

    Arne sanoo

    Jos olen yhtäänkään kartalla, niin eikö hallituksella ole jo menossa lakiesitys työsuhteen koeajan pidentämisestä kuuteen (6) kuukauteen, johon nyt haluttaisiin vielä päälle ilmainen näyttökuukausi, vaiila mitään työsuhteen tunnusmerkkejä, ja vakuutusturvaa… Ja ay-liike vahtaa vierestä..?

  5. 5

    sanoo

    Ymmärsinkö että tähän ei ole kenenkään pakko osallistua? Mikä idea tässä on työttömän kannalta? Eihän tällaiseen kukaan vapaaehtoisesti lähde mukaan jos ei ole pakko eikä siitä mitään hyödy rahallisesti tai muutenkaan.

    • 5.1

      Antti Kautiainen sanoo

      Tässä varmaan käytetään slaavilaista tai armeijan vapaaehtoisuutta eli TE-keskuksen viranomainen ehdottaa tätä työntekijälle, ja jos hän ei osoita halukkuutta työllistyä (eli hyväksy ehdotusta), hänelle lyödään karenssia mutta kokeilu on vapaaehtoinen. Sitä ei ole pakko ottaa vastaan, paitsi jos haluaa syödä seuraavan kolmen kuukauden ajan.

  6. 6

    Markku T Koivisto sanoo

    Mä en pysty tästä hallituksesta enää sanomaan mitään. Tokihan se oli tiedossa, mitä saadaan, kun noinkin moni porvareita äänesti. Pahin kaikista on Sipilä, kertoo pokkana :” Meidän pitäisi…meidän olisi / tulisi…meidän….meidän….meidän. No, paljon konditionaaleja joillekin se riittää.

    Ja sitten uhitellaan Venäjälle, ”sanktioita lisättävä”. Venäläiset nauravat salaa tälle mikkihiirivaltiolle

    • 6.1

      Näin se on sanoo

      Eivätkä edes naura salaa vaan suoraan päin naamaa ja samalla tekevät mitä lystäävät ennen panssarien tuomista kaduille, on nimittäin helppoa kun kansa on jo alistettu valtiovallan tempuilla ja ketään ei enää kiinnosta pistää hanttiin.

  7. 7

    sanoo

    Hyvä kannanotto asiaan! Minusta tämä kehitys on täysin järjetöntä, työnhakija voi joissain tapauksissa olla käytännössä pakotettu ilmaiseen työkokeiluun saadakseen työpaikan. Totta kai työnantajan silmissä siihen osallistunut työntekijä on paremmassa asemassa työpaikan saamisen kannalta verrattuna työkokeilusta kieltäytyneeseen. On tosin osoitettu, ettei ilmainen työkokeilukaan aina johda työpaikan saamiseen. Kirjoitin itsekin aihetta liippaavan tekstin blogissani: https://jonnapalovaara.wordpress.com/2016/09/30/ilmaisen-asiantuntijatyon-teettaminen/

  8. 8

    erkki sanoo

    Ihanko totta? Toivottavasti vakuutukset on kunnossa tuonkinlaatuisella työsuhteella? Jos se nyt suhde onkaan?
    Meinaan jotta jos jotakin vaikka sattuisi ja vapaa-ajan vakuutus ei vastaisi. Edullinenhan tuo kaiketi olisi, kun vakuutusmaksut on pääosin sidottu palkkasummaan 😉

  9. 9

    Sami Lappalainen sanoo

    Tämähän vain mahdollistaa ilmaisen työn tekemisen. Tulee mieleen oma nuoruus kun armeijan jälkeen ei duunia ollut ja tein paljon töitä juurikin tällä työllisyyskokeilulla, mutta ei mikään paikka minua silti huolinut kun olin ollut sen kk ajan töissä, vaan päinvastoin, olisi kuulemma saanut vielä jatkaa lisää työkokeilua.
    Oma järki ei enää oikein pysy hallituksen päätöksien perässä, koska tämä ei millään lailla helpota työttömien elämää, vaikka tällaisilla ”töillä” kyllä saadaan siistittyä työttömyystilastoja, kun eihän se työtön ole listoilla kun on orjatöissä.

  10. 10

    Juha Nordman sanoo

    Ja veikkaanpa tämänkin olevan vapaaehtoinen vain alkuvaiheessa. Ennen pitkää tästä tulee pakollista kaikille työttömille etuuden menettämisen uhalla.

  11. 11

    Heli Hämäläinen sanoo

    Jos tämä kokeilu ei katkaise esim. jo asetettua karenssia ja henkilö tekee työtä yrityksessä vain toimeentulotuella, ei hänen lopettamistaan voi käsittääkseni sanktioida mitenkään, koska ex lege pakko ei voi tulla kysymykseen hallinnollisena määräyksenä ilman että ajalta maksettaisiin jotain sosiaaliturvaa. Muutenhan se on vain yksityisoikeudellinen sopimusrikkomus.

    Euroopan unionin perusoikeuskirja (2000/C 364/01)
    määrittää tiettyjä yhteisöalueella noudatettavia normeja, joita sovelletaan alueilla, joissa sovelletaan eurooppaoikeutta. Työmarkkinat ja tavaroiden vapaa liikkuvuus on yksi näistä keskeisimmistä. Tämäkin laki on siis eurooppaoikeuden säätelyn piirissä

    Ihmisarvoa käsittelevät ensimmäiset viisi artiklaa ennen kuin perusoikeuskirja menee vapauksiin. Siellä kielletään pakkotyö.

    5 artikla
    Orjuuden ja pakkotyön kielto
    1. Ketään ei saa pitää orjana tai maaorjana.
    2. Ketään ei saa vaatia tekemään pakkotyötä tai muuta pakollista työtä.
    3. Ihmiskauppa kielletään.

    Myöhemmin yhteisvastuun puolella on työehtoja määrittävä 31 artikla:

    31 artikla
    Oikeudenmukaiset ja kohtuulliset työolot ja työehdot
    1. Jokaisella työntekijällä on oikeus sellaisiin työoloihin, jotka ovat hänen terveytensä, turvallisuutensa ja ihmisarvonsa mukaisia.
    2. Jokaisella työntekijällä on oikeus enimmäistyöajan rajoitukseen sekä päivittäisiin ja viikoittaisiin lepojaksoihin ja palkalliseen vuosilomakauteen.

    Pelkkä kansallisen lain sanamuoto ei riitä kumoamaan eurooppaoikeuden etuoikeusasemaa tulkittaessa onko palkaton pakkotyö työtä tai jotain muuta. Ja sosiaaliturvaa ei voi tämän vuoksi pidättää.

    34 artikla
    Sosiaaliturva ja sosiaalituki
    1. Unioni tunnustaa oikeuden sosiaaliturvaetuuksiin ja sosiaalipalveluihin, joilla taataan suoja muun muassa raskauden ja synnytyksen aikana ja sairauden, työtapaturman, hoidon tarpeen ja vanhuuden varalta sekä työpaikan menetyksen yhteydessä yhteisön oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti, sekä kunnioittaa tätä oikeutta.
    2. Jokaisella, jolla on asuinpaikka unionissa ja siellä laillisesti liikkuvalla on oikeus sosiaaliturvaetuuksiin ja sosiaalisiin etuihin yhteisön oikeuden ja kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti.
    3. Yhteiskunnallisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseksi unioni tunnustaa oikeuden sosiaalitukeen ja asumistukeen tai sosiaalisesti tuettuun asuntoon ihmisarvoisen elämän varmistamiseksi jokaiselle, jolla ei ole riittäviä varoja, yhteisön oikeuden ja kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti, sekä kunnioittaa tätä oikeutta.

    EU:n perusoikeuskirjan soveltamisen rikkomisesta ei voi yksittäinen ihminen nostaa kannetta vaan se on hallitusten tai komission välinen asia. Oikeuspaikkana on EU:n tuomioistuin Luxemburgissa. Aina voi kuitenkin kannella komissiolle asiasta. Sitä vastoin Euroopan ihmisoikeussopimus (EIS) mahdollistaa henkilöiden kanteet ihmisoikeussopimuksen ratifioineita maita vastaan Strasbourgissa, Euroopan neuvoston alaisessa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (EIT). Tällöin riippuu ratifioinnin asteesta mistä asioista voidaan kanne nostaa ja sen on noudatettava tiukasti oikeuden prosessuaalista protokollaa. EIT tiukensi käytäntöä eikä enää hyväksy vajaana jätettyjä kanteita. EIS listaa käytännössä samat asiat, mutta vähän eri järjestyksessä ja osin sisäkkäin muiden artiklojen kanssa.

    4 ARTIKLA
    Orjuuden ja pakkotyön kielto
    1. Ketään ei saa pitää orjuudessa tai orjuuden kaltaisessa pakkotyössä.
    2. Ketään ei saa vaatia tekemään pakkotyötä tai muuta pakollista työtä.
    3. Pakkotyöllä tai muulla pakollisella työllä ei tässä artiklassatarkoiteta:
    a. tämän yleissopimuksen 5 artiklan määräysten mukaisesti määrätyn vapaudenriiston aikana tai ehdonalaisessa vapaudessa tavanomaisesti määrättyä työtä;
    b. aseellisen palveluksen luonteista palvelusta tai sellaista palvelusta, joka vaaditaan sen sijasta maissa, jotka hyväksyvät aseellisesta palveluksesta kieltäytymisen
    omantunnonsyistä;
    c. sellaista palvelusta, jota vaaditaan silloin, kun vaara tai onnettomuus uhkaa yhteiskunnan olemassaoloa tai hyvinvointia;
    d. sellaista työtä tai palvelusta, joka kuuluu yleisiin kansalaisvelvollisuuksiin.

    5 ARTIKLA
    Oikeus vapauteen ja turvallisuuteen
    1. Jokaisella on oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Keneltäkään ei saa riistää hänen vapauttaan, paitsi seuraavissa tapauksissa ja lain määräämässä
    järjestyksessä:
    a. henkilö vangitaan lain nojalla sen jälkeen, kun hänet on tuomittu toimivaltaisessa tuomioistuimessa;
    b. henkilö pidätetään tai vangitaan lain nojalla, koska hän ei ole noudattanut tuomioistuimen laillista määräystä, tai jonkin lakimääräisen velvoitteen täyttämisen
    turvaamiseksi;
    c. henkilö pidätetään tai hänen vapautensa riistetään lain nojalla hänen saattamisekseen toimivaltaisen oikeusviranomaisen tutkittavaksi, milloin on perusteltua syytä epäillä hänen syyllistyneen rikokseen tai jos katsotaan välttämättömäksi estää häntä tekemästä
    rikosta tai pakenemasta teon jälkeen;
    d. alaikäiseltä riistetään vapaus lain nojalla hänen kasvatuksensa valvomiseksi tai hänet pidätetään lain nojalla hänen saattamisekseen toimivaltaisen oikeusviranomaisen tutkittavaksi;
    e. henkilöltä riistetään vapaus lain nojalla tartuntataudin leviämisen estämiseksi tai hänen heikon mielenterveytensä, alkoholisminsa, huumeidenkäyttönsä tai irtolaisuutensa vuoksi;
    f. henkilö pidätetään tai häneltä riistetään vapaus lain nojalla, jotta estettäisiin hänen laiton maahantulonsa, tai jos on ryhdytty toimiin hänen karkottamisekseen tai luovuttamisekseen.
    2. Vapaudenriiston kohteeksi joutuneelle on viipymättä ilmoitettava hänen ymmärtämällään kielellä vapaudenriiston perusteet ja häneen mahdollisesti kohdistetut syytteet.
    3. Tämän artiklan 1 kappaleen c kohdan määräysten nojalla pidätetty tai vapaudenriiston kohteeksi joutunut on viipymättä tuotava tuomarin tai lain nojalla tuomiovaltaa
    käyttävän muun viranomaisen tutkittavaksi, ja hänellä on oikeus oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa tai oikeus tulla vapautetuksi oikeusjutun ollessa vireillä. Vapaaksi laskemisen ehdoksi voidaan asettaa takeet siitä, että asianomainen saapuu
    oikeudenkäyntiin.
    4. Jokaisella, jolta on riistetty hänen vapautensa pidättämällä tai muuten, on oikeus vaatia tuomioistuimessa, että hänen vapaudenriistonsa laillisuus tutkitaan viipymättä ja että hänet
    vapautetaan, mikäli toimenpide ei ole laillinen.
    5. Jokaisella, joka on pidätetty tai jonka vapaus on muuten riistetty tämän artiklan määräysten vastaisesti, ontäytäntöönpanokelpoinen oikeus vahingonkorvaukseen.

    Eli työhönpakottaminen vastoin henkilön halua jatkaa kuukautta on vapaudenriistoa, johon on löydyttävä EIS:n linjauksiin soveltuva säädös.

    Ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa on seuraava säädös:

    1 ARTIKLA
    Velkavankeuden kielto
    Keneltäkään ei saa riistää hänen vapauttaan vain sillä perusteella, että hän ei kykene täyttämään sopimukseen perustuvaa velvoitetta.

    Odotan innolla valtiosääntöoikeuden asiantuntijoiden kommentteja.

  12. 12

    Kaija Laine sanoo

    Uutta kivaa työnantajille: loputon jono ilmaisia työntekijöitä aina kuukaudeksi kerrallaan. Sitten vain jokin sopiva moite työn hakijasta papereihin merkittäväksi häpeätahraksi ja seuraava kehiin! Melkein ikiliikkuja ja ilmainen vielä!!

  13. 14

    Tupu sanoo

    Näköjään auttavat ja kannustavat työtöntä ihan hiki hatussa. Koko ajan kehittelevät uusia ideoita ja nimmikkeitä, joilla saadaan vähennettyä sitä kuuluisaa ”työttömän tuilla elämisen autuutta”.

    Kuten joku jo huomautti, niin yleensä kaikki kyykytykset on muljutettu käyttöön vapaaehtoisuudella, joka on sitten myöhemmin muuttunut kaikille työttömille pakolliseksi. Työttömät ovat olleet tyytyväisiä 9 euron lisäkorvaukseen ja auttaneet enemmän tai vähemmän huomaamatta palkattoman työnteon käyttöönottamisessa, jotn nythän sen ylimääräisen ”porkkanan” voi poistaa.

    Työttömien pitäisi kieltäytyä kaikesta muusta kuin palkkatyön vastaanottamisesta. Täytyy tunnustaa, että nykytilanne on myös seurausta siitä, että työttömät ovat lähteneet pilvilinnojen metsästykseen mukaan ja he ovat uskoneet heille annettuja tyhjiä lupauksia. Varmasti jokainen työtön ajattelee olevansa erityinen ja uskoo palkattoman työnteon lisäävän juuri hänen mahdollisuuksia työllistyä palkkatyöhön, mutta eikö palkan saaminen työnteosta olisi ihan kohtuullinen vaatimus.

  14. 16

    Maija Pietilä sanoo

    Mitenkähän käy, jos sattuu työtapaturma? Vakuutuslaitokseat hoi?

  15. 17

    Matti Seppälä sanoo

    Miksi työttömyysetuutta nauttivia ei saa laittaa tekemään jotain? Opintotukeakin saavien täytyy edetä tietyn verran opinnoissaan maksukauden aikana tukea saadakseen. Mielestäni ilmainen työkokeilu verestää työttömien ammattitaitoa ja tuo heidät lähemmäksi työelämää, varsinkin pitkäaikaistyöttömät. Matka- ja yöpymiskorvauksien korvaamatta jättäminen kylläkin ihmetyttää.

    Lisäksi logiikan ”jos kerran suostuu, ei voi lopettaa ennen määräajan päättymistä” kritisointi ihmetyttää. Samahan se on määräaikaisissa sopimuksissa yleensä.

    Itse tunnen monia työttömiä, joista osa hakee aktiivisesti töitä, koska kokevat sen velvollisuudekseen, vaikka palkan tuoma etu työttömyyskorvaukseen verrattuna on lähinnä marginaalinen. Osa taas passivoituu ihan omasta tahdostaan, koska he voivat. Yhteiskunta maksaa. Yksikin oli kesälomasijaisena UPM:llä ja tokaisi, että voikun olisi vielä kuukauden verran töitä niin saisi kaksi vuotta liiton työttömyyskorvausta, joka on melko sievoinen prosenttiosuus palkasta.

    • 17.1

      Tupu sanoo

      Miksi ei makseta tehdystä työstä palkkaa, niin ei tarvitse maksaa työttömyyskorvauksia ja sosiaalitukia?

      Miksi ihmiset ovat valmiita maksamaan enemmän työttömien kyykyttämisestä sen sijaan, että työttömien kyykytykseen käytetyt verorahat laitettaisiin työttömille maksettavaan palkkaan. Tekemätöntä työtä löytyy, mutta palkanmaksuhaluja ei löydy, koska työnantajat ovat saavuttaneet edun, jossa työttömän työpanoksen voi vaatia palkatta ja yhteiskunnan veronmaksajat maksamaan työttömän elossa pysymisen.

    • 17.2

      Rintsu sanoo

      ”Miksi työttömyysetuutta nauttivia ei saa laittaa tekemään jotain? ”

      Se ”jotain” kun on kaksi vaihtoehtoa.
      Se on joko oikeaa työtä josta kuuluisi saada palkka.
      Tai se on joutavaa puuhastelua ja aidantolppana seisomista ja miksi hitossa kenenkään sellaista pitäisi tehdä vain koska on työtön?

      Tuo ”jonkin” teettäminen ei ole mitään muuta kuin kateutta siitä, että työttömillä on vapaa- aikaa. Ikään kuin se olisi lomaa. Joten laitetaan yksi työtön kaivamaan kuoppaa ja toinen täyttämään sitä niin saadaan työttömän hiki virtaamaan. Sivutuotteena saadaan maa täyteen täytettyjä kuoppia.
      Järkeä hommasta on turha etsiä koska siinä ei ole tarkoituskaan olla järkeä vaan vain poistaa työttömien kateutta aiheuttava näennäinen vapaa- aika.

      • 17.2.1

        Jyrki sanoo

        Niin tai yhtä hyvin voisi kysyä, miksei työtön saa itse määritellä mitä tekee? Minkä takia jonkun toisen pitää saada määritellä se mitä työttömän pitää tehdä saadakseen työttömyyskorvauksen?

        Yleensähän ja aina tuo tekeminen on sitä, että luovutetaan oma työpanos ilmaiseksi sille määrittelijälle/määrittelijöille. Joka omaa röyhkeyttään hyväksi käyttäen määrännyt työttömän vaikka pilkkomaan naapurinsa puuliiterin täyteen puita. Ja sen jälkeen jonkun toisen puuliiterin. Ja jonka jälkeen laskuttanut puuliiterin omistajaa työttömän ilmaiseksi tekemästä työstä. Ja saanut vielä valtiolta noin 10,jotain euroa vielä lisää rahaa ikään kuin korvaukseksi, että suostuu katselemaan työtöntä ja keksimään tälle työtä.

        Jos taas työtön täyttäisi itse oman liiterinsä ja ehkä siinä sivussa jonkun mummonkin. Ja mummo haluisi maksaa tehdystä työstä palkkaa työttömälle no vaikka niin sanotusti pimeänä, koska muuten ei voi. Niin tämähän on tosiaan sitten niin väärin kuin olla ja voi. Ohitetaanhan siinä nämä arvovaltaiset työtöntä sädekehä päänsä päällä säihkyen ”auttavat” henkilöt, jotka ei saa varastaa työttömän työpanosta. Se on väärin se jos mikä.

        Mutta se ei ole, että työtön ei saa tekemästään työstään palkkaa. Ja se työttömyyskorvaus ei ole palkka millään muotoa. Jos se halutaan muuttaa palkaksi, se tarkoittaa, että työ pitää tehdä työsuhteessa. Työstä kertyy eläke, lomat, on työterveyshuolto jne.

    • 17.3

      töytön sanoo

      Aina näitä 😀 Ota Seppälä ihmeessä irtiotto työelämän oravanpyörästä ja irtisanoudu. Pääsee joku toinen sinun tilallesi palkkatöihin. Voit matkustella vaan ja käydä ravintoloissa syömässä, nyt kun on ruhtinaallisesti vapaa-aikaa. Ostella merkkivaatteita ja tilailla Alkoon kalliita Viskejä skotlannista ruhtinaallisilla työttömyyskorvauksilla. Olla vaan ja nauttia elämästä. Tilava nurkkasohva kannattaa myös ostaa missä voi välillä syrjäytyä ja vetää kaljaa aamusta aamuun.

  16. 18

    Eeva Salminen sanoo

    Kuukauden palkaton työ on taivaan (hallituksen ja EK:n) lahja kaikille niille työnantajille, joiden tuotantoon/toimintaan liittyy sesonkimaisuus. Noin kärjistäen. Posti saa joulun alla kuukaudeksi kaiken sen joulupostin lajittelutyövoiman ilmaiseksi, mistä tähän mennessä on pitänyt maksaa. Mansikka- ja marjatilat pystyvät keplottelemaan koko kesän maksamatta palkkaa kenellekään, kun kesäkuuksi otetaan yhdet, heinäkuuksi toiset ja elokuuksi kolmannet palkattomat rekrykokeilijat. Hiihtokeskukset pyörittävät kuuminta sesonkia talvella kuukauden pesteillä maksamatta palkkaa. Jne. Lieneekö riittävä selitys siihen, miksi kokeilu ei jatku työsuhteena, että kas, työ loppui.
    Olen samaa mieltä siitä, että meillä on jo koeaika. Meillä myös ymmärtääkseni jatkossa määräaikaisia voidaan palkata ilman mitään perusteita. Kuinka pohjatonta on ahneus?
    Kaikki palkaton työ näkyy myös verotuloissa, miinusmerkkisenä.

  17. 19

    Satu sanoo

    Fakta on, että kaikenmaailman harjoittelijat ja kokeilijat eivät kelpaa yrityksille edes ilmaiseksi, koska niistä enemmän vaivaa kuin hyötyä. Turha tästä on vaahdota, kun mikään ei sen kummemmin muutu.

    • 19.1

      töytön sanoo

      Jooh mikäpäs siinä. Työttömät ilmaiseksi töihin ja kun alkaa hommat sujua, niin ei joku Satu siellä täällä välttämättä ole enää niin tärkeä, turhan suuri kuluerä, tarvitaanko Satua edes?

      • 19.1.1

        Satu sanoo

        Pointti on, että tämä sama asia on ollut eri nimillä (työelämävalmennus, työharjoittelu, työkokeilu, rekrytointikokeilu) olemassa jatkuvasti jo kauan (90-luvulta?) Mikään ei muutu. Uusi nimi vanhalle tempulle. Ne jotka oikeasti hakee näitä paikkoja, koska haluaisivat kokeilla jotain uutta, tietävät, että eipä tahdo paikkaa löytyä edes ilmaiseksi.

        • 19.1.1.1

          töytön sanoo

          Mutta silti monet puljut toki kelpuuttavat ”ilmaiseksi”, on kokemusta ja faktaa. Valtio maksaa armeliaalle ottajalle vielä verottomana 10,09€ rahaa/per työtön/päivä. Näinhän kunnat ja yhdistyksetkin ym. paikkaavat talouttaan nykyään. Kysyttyä bisnestä on työttömyys. Joutaskoha tuo reilu jokanen kymppi vaikkapa nuorten mielenterveyshaittojen ehkäisyyn, tai palkkatukeen, vanhustenhoito…

        • 19.1.1.2

          Tero Vanhanen sanoo

          Satu: ”Ne jotka oikeasti hakee näitä paikkoja, koska haluaisivat kokeilla jotain uutta, tietävät, että eipä tahdo paikkaa löytyä edes ilmaiseksi.”

          Se on muuten yllättävän hankalaa! Suosittelen tuon kokemuksen hankkimista kaikille, erittäin avaratavaa.

          On tullut tyrkytettyä 90000 euron asiantuntijan työpanosta 10000 euron hintalapulla eli käytännössä ilmaista. Ei se ollut niin helppoa se myyminen kuin kuvittelin. Luulin, että tämähän revitään suorastaan käsistä!

          On hämmästyttävää kuinka harva työnantaja jaksaa edes kiinnostua asiasta sen vertaa että haastattelun järjestäisi! (siinähän ei menettäisi mitään muuta kuin ehkä 30-90 minuuttia aikaa)

          nimimerkillä ”kokemusta on”

  18. 20

    Leif Kuismanen sanoo

    Tämä järjestely on mielestäni vaarallinen toteutuessaan. Ensinnäkin se vääristää yrityksen kilpailuasemaa. Tämä on vaarallinen tilanne niille yrityksille joille ei tätä rekrytointikokeiluun osallistumista suoda syystä tahi toisesta. Esim ei löydy vapaaehtoisia.
    Toiseksi tämä on vaarallinen myös yhteiskunnalle. Raha ei kulje, ostovoimaa putoaa. Milläs se yritys sitten myy kelleen mitään kun edes sen työntekijöillä ei ole varaa ostaa… täytyy siis varastaa ?? vai.
    Tämä on myös vaarallinen yhteiskuntasovun jatkumisen kannalta. Kauanko voidaan edes kuvitella keskustelevansa ”yhteisen edun nimissä” kun niin ei kuitenkaan ole?

    Tämä rekrytointikokeilu ei liene kaikkein pahimpia asioita JOS mietitään mitä KAIKKEA muuta on jo meneillään. Työllistyminen siten että käyttää omaa aktiivisuuttaan on jo kriminalisoitu.

    Miksi puhutaan harmaan talouden vaaroista ja tartutaan pullojen keräilyyn samaan aikaan kun valtiovalta tekee suurinta harmaatalous-suunnitelmaa?

    • 20.1

      töytön sanoo

      EKHallituksen kärkihankeena on ollut koko ajan syyllistää ryhmä nimeltä työttömät. Saadaan huomio pois omista puuhasteluista ja valehteluista. Mukana syyllistämisessä ovat ilomielin hyvävelisiskokerhot ja käytännössä kaikki suurimmat mediatalot, sekä tietenkin YLE.

      Veronkiertoon toki ei ole tarkoituskaan puuttua tässä maassa, ei ilmeisesti tarvetta ”muutaman” miljardin tähden vaivautua. Vähiten korruptoitunut maa ym. potaskaa.

      Sitä en ymmärrä miten monikaan työssäkäyvä ei vieläkään tajua kenen oksaa tässä loppupelissä sahataan näillä työttömien ilmaistyöpuuhasteluilla. Voi riemu loppua lyhyeen jonain kauniina perjantaina viikonloppua odotellessa, kun kädessä onkin irtisanomisilmoitus.

  19. 21

    Esa sanoo

    se on mielenkiintoista nähdä miten tässä käy
    kun pitkäaikaistyötön laitetaan moiseen pakkotyöhön
    kysymys kuuluu millä rahalla hän siellä töissä käy tai syö ?

  20. 22

    liisa hirvonen sanoo

    Kiky-ministeriryhmä on päättänyt käynnistää työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliset kokeilut. Niihin on valittu 9 aluetta, kolme maakunnallista hanketta ja 6 kuntapohjaista. Päätös kokeilualueista tehtii kesäkuussa.

    Tarkoitus on kokeilla uudenlaisia työllistämisen malleja. ”Kokeilualueilla tullaan poikkeamaan laeista jotka koskevat työttömyysturvaa, aktiivista sosiaalipolitiikkaa, tietojen luovuttamista, kotouttamista, julkisia työvoima- ja yrityspalveluja” (IS 13.4.2016/Muutoksia tulossa: Tämä kaikki odottaa Suomen työttömiä).

    Tämä kuukauden rekrytointikokeilu on vain yksi ”uusi malli”, ja sopii hyvin eri alueiden työllistämiskokeiluihin. Työttömien oikeusturva on uhanalainen, koska kokeilualueilla ”tullaan poikkeamaan laeista” kuten Ilta-Sanomat uutisoi huhtikuussa.

  21. 23

    Taneli Klami sanoo

    Alle 25 v. ilman ammattia oleville oli ainakin ennen olemassa nimike nimeltä työharjoittelu. Työharjoitteluun osallistuja sai vain peruspäivärahan ilman tuota ylläpitokorvausta. Itsekin tein reilu kymmenen vuotta sitten tällaista työharjoittelua yli vuoden, kun en oiken palkkatöihinkään päässyt. Tämä jos mikä on orjatyötä. En kyllä varma järjestetäänkö tällaista ”harjoittelua” enää, mutta ainakin viitisen vuotta sitten se oli vielä olemassa.

  22. 24

    Jari Lindström sanoo

    Rekrytointikokeiluun liittyen työttömyysturvalakiin on ehdotettu 2a lukuun uusi 12 b §, jossa ehdotetaan säädettäväksi, ettei rekrytointikokeiluun sovelleta, mitä työttömyysturvalain 2a luvun 11 §:ssä (työllistymissuunnitelman toteuttamisen laiminlyönti), 12 §:n 2 ja 3 momentissa (palvelusta kieltäytyminen) ja 12 a §:n 1 momentissa (palvelun keskeyttäminen) säädetään.

    Eli rekrytointikokeiluun menemättä jättämisestä tai sen keskeyttämisestä EI seuraa karenssia tai työssäolovelvoitetta. Jos kokeilun järjestäjä kuitenkin tarjoaa rekrytointikokeiluun osallistuvalle työsuhteista työtä, ei siitä voi kieltäytyä ilman pätevää syytä työttömyysetuutta menettämättä.

  23. 25

    Tero Vanhanen sanoo

    On kyllä merkillinen aloite hallitukselta jälleen kerran.

    Sitäpaitsi täysin turha.

    Meillähän on vaikka kuinka paljon instrumentteja, jotka osuvat tuohon samaan alueeseen:

    – työsuhteen alussa voidaan sopia pitkästä koeajasta, työstä maksetaan palkka

    – mikään ei estä solmimasta työsuhdetta niin, että koeajalla maksetaan pienempää palkkaa tai vaikka nollakorvaus jos alan työehtosopimus sen mahdollistaa, muussa tapauksessa sen alan minimipalkka mikä on mielestäni kohtuullista – mutta jopa nollakorvaus on tietyn edellytyksin mahdollista jos kerran työnantajan pitää kaikki ilmaiseksi saada – luonnollisesti edellytyksenä on molempien osapuolien suostumus, vapaasta sopimustahdostahan tässä puhutaan – mutta vapaaehtoinenhan se tuo rekrytointikokeilukin on…

    – töihin voi mennä myös ns. vuokratyöfirmojen kautta, usein ehdot ovat hyvin lähellä kaikenlaisia työkokeilu jne – tätä käytetään myös rekrytoinnissakin jonkinverran: joissain ilmoituksissa jopa lukee: ”ensin olet töissä AcademicWorkille tms blaa blaa blaa ja jos kaikki menee hyvin siirryt x kuukauden päästä meille” – tämä on markkinoiden itsensä kehittämä instrumentti joten jos siinä on markkinoiden mielestä jotain vikaa niin kassoopi peiliin

    – työvoimaviranomaisella pyörii erilaisten yhteistyöyritysten kautta kaikenmaailman F.E.C. ”koulutuksia” ynnä suin muita – usein ne ovat pelkkiä rekrytointiohjelmia, joihin on naamioitu vähän koulutushöttöä päälle (eivät toki kaikki, joissain on takana ihan oikeaa kompetenssinnostakin) – itsekin kävin yhdessä markkinoinnin F.E.C. ohjelmassa mukana, se ainakin oli ihan suoraan vain ”pätevä tekosyy päästä soittelemaan firmoihin ja tyrkyttämään itseään”. Valitettavasti en löytänyt mieluista yhteistyökumppania joten en lähtenyt minnekkään ”ilmaiseksi” 6 kk töihin – jos olisin löytänyt järkevän yhteistyökumppanin ja projektin itelleni – sekin on aina mahdollista – niin olisin lähtenyt, vaikken olisi firmaan päässyt myöhemmin töihinkään niin projektista olisin saanut itseelleni meriitin. Mutta hei eniveis, mun pointti on, että noi F.E.C. ohjelmat on TOSI joustavia, niillä voi mennä firmaan kokeilemaan duunia, saa työttömyysetuutta ja kulukorvauksenkin – ja firma voi palkata vaikka 2 viikon päästä vakkariksi jos haluavat- ei tartte 6 kk odotella. Vapaaehtoisuuteen perustuu ihan siinä missä tämä hallituksen ”rekrytointikokeilu”, mutta jos kerran sitoutuu jonkin firman kanssa kokeilemaan 6 kk, niin sit pitää leikkiä loppuun asti. Mikä on mielestäni ihan kohtuullinen vaatimus. Aikuinen ihminen osaa kyllä arvioida etukäteen lähteekö vaiko ei.

    Eli mitä tää rekrytointikokeilu muka tuo uutta? Ei mitään. Sehän on kuin F.E.C-ohjelma – mutta paskempi versio siitä: duunia ilman mitään korvausta mistään. Ei saa kompetenssia nostavaa koulutustakaan kuten monissa F.E.C ohjelmissa.