Haudasta noussut hanke

Guggenheim on oikein malliesimerkki siitä, miten joillekin päättäjille mieluisaa hanketta ajetaan väkisin läpi päättäjien enemmistön ja varsinkin kansalaisten vastustuksesta huolimatta. Hanke on ”haudattu lopullisesti” moneen kertaan, mutta aina se nousee uudelleen haudastaan elävämpänä kuin koskaan ennen. Onhan näitä zombeja nähty ennenkin, kuten vaikkapa Vuotoksen tekoallashanke. Sekin on ties kuinka montaa kertaa nitistetty ylimmissä oikeusasteissa, mutta aina sitä esitetään uudelleen.

Tällaisia vainajia elvytetään aina saman kaavan mukaan. Asian valmistelu tapahtuu kaikessa hiljaisuudessa ja kun on valmista, niin se isketään päättäjien eteen erittäin nopealla aikataululla. Asiaan kuuluu, että hanketta ylistetään ja päättäjiä hoputetaan sanomalla, että tämä loistava tarjous ei toistu ja siihen on tartuttava heti. Toiveena on, että kukaan ei ennätä perehtyä siihen eikä ehdi tutkia esityksen heikkoja kohtia suurennuslasilla.  Guggenheimin uusin suunnitelma esiteltiin tänään ja jo ensi maanantaina kaupunginhallituksen olisi otettava siihen kantaa. Valtuustoon asia on tarkoitus viedä 30. marraskuuta.

Jos kiinnostaa, niin Helsingin kaupungin tiedotteen voi lukea täätä ja Ylen erittäin informatiivinen uutinen löytyy täältä. Minulla pohjoiskarjalaisena ei tietenkään ole sananvaltaa helsinkiläisten hankkeeseen. Sen verran sanon kuitenkin, että Helsingillä näyttää olevan liikaa rahaa, kun sitä riittää monumentin rakentamiseen muutamille nykypäättäjille. Tätä rahan paljoutta on vaikea uskoa, kun on vuosikausia kuunnellut Helsingin päättäjien ja ylimmän virkamiesjohdon valitusta siitä, miten Helsinki valtionosuusjärjestelmällä muka elättää käytännössä koko muuta Suomea ja erityisesti maaseudun pieniä kuntia.

Kun nyt valtionsuudet tulivat puheeksi, niin tuossa Ylen uutisessa huomio kiinnittyy näihin kahteen lauseeseen:

Eniten nyt esittettävä malli poikkeaa aikaisemmista siinä, että valtio ei ole siinä mukana kuin museon toimintaa tukemassa. Museon toimintaa se tukisi vuosittain ennakkopäätöksen mukaan 1,3 miljoonan euron valtionosuudella.

Mitenkäs se nyt näin on? Valtio siis satsaa jossain jo tehdyn päätöksen mukaan vuosittain 1,3 miljoonaa euroa Guggenheimin toimintaan. Miten tällainen päätös yleensä on mahdollinen muuten kuin ensi vuoden osalta? Budjettihan hyväksytään vuosittain. Ja ihan äsken ensi vuoden budjettia esiteltellessään hallitus julisti useammankin ministerin suulla, että Guggenheim ei tule saamaan valtion rahoitusta. On tietysti helppo sanoa, että hallitus ei aio osallistua rakentamiseen, mutta käyttäkustannukset ovat sitten eri asia. Voihan asia näinkin olla.

Mutta mitäpä hallitus luulee kansan miettivät asiasta? Luuleeko hallitus oikeasti, että tavallinen kansalainen viitsii tai ennättää miettiä investoinnin ja käyttökustannusten eroa? Voin kertoa, että ei mieti eikä tarvitsekaan miettiä. Hän miettii, että taas on sanat syöty.

Muun muassa nämä sanat:

Kommentit
  1. 1

    Lamppu Laamanen sanoo

    Kuten totesit, sinulla ei p-karjalaisena ole tähän minkäänlaista sananvaltaa. Mainitset myös, että kansa vastustaa. Silläkään ei ole sananvaltaa, mikä se kansa sitten onkaan. Kun valtion rahaa ei käytetä, muitten kuin helsinkiläisten ei kannata inistä 😉

  2. 2

    Juha Toivoniemi sanoo

    Voi helvat mitä takinkääntöä koko touhu. Ymmärrän kyllä että terveydenhoitoon laitettaisiin nämäkin rahat vaikkapa siiheen uuteen tulevaan lastensairaalaan taikka muihin homepesiin ,mutta että tuohon pelleilyyn. Kyllä kansa maksaa ja unohtaa näiden pelle hermannien touhut.

  3. 3

    Jari Hannuniemi sanoo

    Pikaisella googlauksella löysin tällaisen listan: http://vos.uta.fi/rap/vos/v14/v22yk6l14.html . Aika harva museo Suomessa saa nuin suuria valtionosuuksia. Tässä on sitten toinen linkki museolakiin: http://vos.uta.fi/rap/vos/v14/v22yk6l14.html . Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan kai Guggenheimkin on oikeutettu valtionosuuksiin, vaikka valtio ei siihen muuten osallistuisi. Museoille annettavaa kokonaispottia valtio tuskin on kasvattamassa, joten kai tuo 1,3 miljoonaa nipistetään muiden museoiden avustuksista. Mutta mistäpä minä tiedän, kunhan arvailen mistään mitään tietämättä.

    Ja toki, Guggenheim on viime kädessä helsinkiläisten asia.

    • 3.1

      Heikki sanoo

      Sanni Grahn-Laasonen mielestä muilta museoilta ei tarvitse leikata, eikä OKM:n budjettia kasvattaa koska käytössä on Veikkauksen rahaa:

      ”Periaatteessa tämä on mahdollista, sillä kulttuuri, opetus ja urheilu saavat rahaa valtion budjetin lisäksi myös Veikkauksen varoista. Rahoja käytetään esimerkiksi museoiden tukemiseen. Veikkauksen osuus on tuesta yli puolet.
      On siis täysin mahdollista, että Veikkauksen tuotot kasvavat siihen malliin, että valtion budjetista ei tarvita lisää rahaa museoiden tukemiseen. Ja ettei se ole pois esimerkiksi Saarijärven museolta tai Postimuseolta.” – Yle/uutiset 3.11.2016

      Nyt sitten vain kansa lottoamaan oikein urakalla, että saadaan maksettua Guggenheimin vuosittaiset tuet. Uskomatonta, että ministeri tekee päätöksiä lottoamiseen nojaten.

      • 3.1.1

        liisa hirvonen sanoo

        No, Sanni Grahn-Laasonen ei voi sitoa tulevia hallituksia tähän. Sori Sanni ja G-museosta haaveilevat. Valtion tukia kun ei voi noinvain vuosikausiksi laittaa museoon jonka todellista taidekokoelmaa ei ole olemassa Suomessa.

        Kyllä. Helsingin asia. Jokainen Hgin valtuutettu joka puoltaa Guggenheim-hanketta on entinen valtuutettu. Mutta joo, Ollila&co. saavat kyllä rakentaa ja kustantaa vuosikausiksi vaikka mimmosen taidepalatsin. Omilla rahoillaan. Sen verran on vielä demokratiasta jäljellä, että kuntalaiset valitsevat ketkä päättävät mihin yhteiset varat käytetään.

      • 3.1.2

        Mirja Pekkonen sanoo

        Ihan uskomatontahan se on. Varsinkin, kun kukaan ei tarkkaan tiedä, kuinka paljon sitä rahaa on tulevaisuudessa käytössä.

        Nythän on nimittäin menossa tämä rahapeliyhtiöiden eli Fintoton, RAY:n ja Veikkauksen yhdistäminen. Siinä tottakai tavoitellaan parempaa tuottoa ison yhtiön voimalla ja synergiaetuja hakien. Hynttyiden kasaamisessa saman katon alle menee kuitenkin aikaa ja palaa paljon rahaa. Kansainvälisiä sopimuksia on uudistettava ja neuvoteltava uudelleen. Kaikkeen tähän menee luultavasti 4-5 vuotta. Sen lisäksi taustalla vaanivat aina kansainväliset peliyhtiöt, jotka hyvin mielellään tulisivat Suomenkin markkinoille. Kuinka kauan niitä pystytään torjumaan on tietymättömissä.

        Yhdistyminen on lainlaadinnan osaltakin pahasti kesken. On nimittäin muutettava arpajaislakia ja siinä samalla koko joukkoa muitakin lakeja ja sen lisäksi on säädettävä uusi tuotonjakolaki. Tuotonjaostahan on olemassa yhteisymmärryspöytäkirja, jonka pohjalta lakia aletaan sorvata.

        Asian ympärillä oleville on lupailtu, että edunsaajien asema ei tässä tule muuttumaan. Siis on luvattu. Lupausten rikkomisia on nyt viime aikoina nähty aivan ennennäkemättömän paljon. Niitä voi vielä tässäkin tulla. Sen takia ei pitäisi aloittaa yhtään hanketta, joka edes vähäisesti on riippuvainen valtionosuuksista ennenkuin peliyhtiöiden yhdistyminen on tehty ja asiaan liittyvä lainsäädäntö on ajantasalla. Ei ainakaan tälläistä hanketta, joka ei ole millään muotoa välttämätön kenellekkään. Ja jolla oikeasti ei ole mitään kiirettä.

  4. 4

    S.Gylling sanoo

    Parasta pitää suupaltti Soinin lausunnot kaukana tästä aiheesta, muuten joku voi vielä uskoa että hän esti museon pystytyksen mikäli esitys ei mene läpi .. ja mikäli menee kaikki on taas niin kuin pitää ja takin pesuohjeet pääsevät näytille.

  5. 5

    Benny Tulirinta sanoo

    Olisi erikoista jos tuota vos-tukea ei hankkeelle annettaisi ja se ei tällöin olisi kulttuurin toimijoille yhdenvertainen.

    Yhtä kaikki, olen ollut G:n jyrkkä vastustaja tähän asti kunnes tämä uusi esitys on saanut minut varovaisen myönteiselle kannalle. Helsingin kaupungin riskit jäävät pääosin velan takaukseen sekä rakennuksen omistajana sen tuomiin normaaleihin velvollisuuksiin.

    Se mitä kritisoin on tämä poliittisilta päättäjiltä pimennossa tehtävät valmistelut ja sitä kautta välitön kiire saada asia päätökseen ja kaupunginhallitukselle jo nyt maanantaina (siitä suurinpiirtein kuukausi asia tulee valtuustoon), kunnon Turun taudin tyyliin. Tällainen ei vahvista kenenkään luottamusta kuntademokratiaan.

    • 5.1

      Mirja Pekkonen sanoo

      Minun mielestäni jonkinlainen riski on sekin 80 miljoonan euron sijoitus, joka tarvitaan Helsingin kaupungin rahaa suoraan museorakennuksen rakentamiseen. Lieneekö Helsingin kaupunki niin varakas, että sillä on varaa puuskata tuollainen raha hankkeeseen, joka erittäin suurella todennäköisyydellä on täysin kannattamaton ja tuo tullessaan pelkkiä menoja.

      Helsingin kaupungin tilakustannukset olisivat 6.5 miljoonaa euroa vuodessa.

      Sopii myöskin miettiä, kuinka ja kenen pussista toimintaa rahoitetaan, jos kävijämäärä jääkin samaan kuin Kiasmalla eli noin 235 000 vuodessa. Tällöin museon tuottamat tappiot olisivat noin 5.5 miljoonaa vuodessa. Jos kävijämäärä on samassa suhteessa turistien määrään kuin New Yorkissa, voi se jäädä niinkin alhaiseksi kuin 70 000 – 100 000 vuodessa, jolloin puhutaan jo 8 miljoonan euron tappioista.

      Sopimus Guggenheimin säätiön kanssa tehtäisiin 20 vuodeksi ja tuolta ajalta lisenssimaksu olisi 18.4 miljoonaa euroa, jonka Guggenheim Helsingin Tukisäätiö maksaisi. Sen jälkeen on tarkoitus tehdä uusi sopimus ja tuolloin on maksettava ilmeisesti uusi lisenssimaksu jonka suuruudesta ei liene mitään tietoa. Mitään mainintaa en huomannut siitäkään, että tuleeko Guggenheimin säätiölle maksettavaksi sopimussakkoa, jos toiminta osoittautuisi täysin kannattamattomaksi, koko ruljanssi kaatuisi Helsingin kaupungin syliin ja kaupunki haluaisikin siitä eroon ennen sopimuskauden päättymistä.

  6. 6

    Pekka Potka sanoo

    Olen Guggenheimin kannattaja. Mielestäni hanke on erittäin hyvä Helsingille matkailunäkökulmasta. Tällä hetkellä Helsingissä yöpyy vain pieni osa niistä aasialaisista lentomatkustajista, jotka vaihtavat konetta Helsinki-Vantaalla. Vaihtomatkustajia on kaikkiaan yli 2,5 miljoonaa per vuosi. Nykykeinoilla tuota osuutta ei ole pystytty lisäämään. Muutenkin Helsinki on jäänyt surkeasti muiden Baltian ja Pohjoismaiden pääkaupunkien jalkoihin matkailun kasvuluvuissa. Helsinki tarvitsee kansainvälisesti tunnetun houkuttimen, että mahdollisimman iso osa noista Helsinki-Vantaalle joka tapauksessa tuoduista 2,5 miljoonasta vaihtomatkustajista kiinnostuisi tekemään muutakin kuin vain sen koneen vaihdon. Lisäksi kilpailu risteilymatkustajista kiristyy koko ajan.

    • 6.1

      Olli Aaltonen sanoo

      Samaa mieltä. Guggenheimin säätiön kiinnostus Helsinkiiin kannattaa käyttää hyväksi. Tämä, AmosRex ja muut yhdessä profiloivat Helsinkiä pohjoisen taidekeskukseksi juuri nyt, kun taidemuseobuumi on vielä käynnissä. Guggenheim-Helsinki on puoli-ilmainen verrattuna isojen museoiden muihin hankkeisiin maailmalla.

      • 6.1.1

        Angie sanoo

        Jos se Guggenheim on niin hyvä bisnes, niin yksityisen säätiö varmaan pystyy pyörittämään museobisnestään hyvällä tuotolla ilman helsinkiläisten veronmaksajien tai muiden suomalaisten verorahoja.

        • 6.1.1.1

          Pekka Potka sanoo

          Mikään museo ei ole hyvä bisnes itsessään. Tässä on kyse Helsingin brandaamisesta aasialaisille lentomatkustajille ja risteilymatkailijoille

          • 6.1.1.1.1

            liisa hirvonen sanoo

            Aha, Pekka Potka ei tiedä kuinka paljon Hgissä on taidemuseoita ja gallerioita ja lisäksi sinne on tulossa Amos Anderssonin uusi hieno museo, jonka kustantaa AA-säätiö. Kävisit kerran elämässä tutustumassa tarjontaan, Pekka.Kannattaa myös sivistyä ja ottaa selvää mm A.Anderssonista.

            Guggenheim ei tuo tähän tarjontaan mitään sellaista jota taiteesta oikeasti kiinnostunut ja tietävä matkailija haluaisi kokea tai nähdä. Big Bisnes, se on totta: kupataan rahat veronmaksajilta amerikkalaiselle säätiölle, joka ei tunge Suomeen hyvää hyvyyttään vaan siksi, että saisi kannattamattomaan bisnekseensä hölmöläis-suomalaisten rahat.

            Hölmöläisiä meillä on poliittisissa päättäjissä jo ihan riittävästi. Valoa kannetaan säkissä pimeään ikkunattomaan tupaan.

          • 6.1.1.1.2

            Pekka Potka sanoo

            Viimeksi tänään olin helsinkiläisessä taidemuseossa näyttelyn avajaisissa. Avajaiskutsujen ohessa museokorttini on hyvässä käytössä.

          • 6.1.1.1.3

            Kirsti Kuusisto sanoo

            Risteilymatkustajista Helsinkiin ei jää juuri muuta satamamaksut, joita niitäkin moititaan kalliiksi. Yöpyvät ja syövät laivoissaan.

      • 6.1.2

        Mirja Pekkonen sanoo

        Nyt minun pitää kysyä, että kuinka tunnettu tuo Guggenheim oikeasti on maailmalla ? Minun pitää nimittäin olla rehellinen ja tunnustaa, että en ollut ilmoisna ikinä kuullut koko Guggenheimista mitään ennen kuin sitä alettiin Suomeen puuhata. En ainakaan sillä tavoin, että kyseiset museot olisivat jääneet mieleen. Olen kuitenkin jonkin verran maailmallakin liikkunut ja erityisesti Berliinin lehmusten alla on tullut useammankin kerran käytyä.

        En ole mikään taiteen suurkuluttaja mutta kyllä minusta hyvinkin helposti saa seuralaisen taidemuseoon, teatteriin tai oopperaan. Nuo ovat myöskin ulkomailla olleet mieluisia kohteita, varsinkin museot. Kuvittelisin olevani keskivertoa kiinnostuneempi tuollaisista kohteista ja silti, ei mitään käsitystä Guggenheimista ennen tätä projektia. Siksipä mietinkin, että kuinka monelle Helsingin kautta matkustavalle ko museo olisi todellinen kiinnostuksen kohde. Berliinissä ja Venetsiassa ne eivät ainakaan sitä ole, kun parin tietolähteen mukaan niissä olisi yhteensäkkin vain 500 000 kävijää eli 50 000 kävijää vähemmän kuin Helsinkiin yksinään oletetaan tulevan.

        • 6.1.2.1

          Pekka Potka sanoo

          Berliinissä ja Venetsiassa ei ole koskaan ollut Guggenheim-museota. Berliinissä se oli Deutsche Bankin toimitalon katutasossa 300 neliön galleriatila, johon pankki osti näyttelyt G:ltä. Pankki halusi sitten gallerian oman brandinsa ja kokoelmansa käyttöön. Venetsiassa se Guggenheim-sukuisen rouvan oman taidekokoelman galleria, jota G pyörittää rouvan kodissa tämän kuoltua. Guggenheim-museoita on vain New Yorkissa ja Bilbaossa.

          Älä vain sano, että et tiedä mikä on MOMA.

          • 6.1.2.1.1

            Mirja Pekkonen sanoo

            Jos Guggenheimeja on vain New Yorkissa ja Bilbaossa, niin sitä suuremmalla syyllä museohankkeen kanssa ei ole mitään kiirettä. Näyttää varsin ilmeiseltä, että kyseiset museot eivät juuri ketään kiinnosta eikä niitä kukaan halua.

            Helsingin kaupungin päättäjille hanketta markkinoidaan näin.
            ”Guggenheim-säätiö on jo pitkään halunnut avata museoperheen viidennen museon Helsinkiin. ” Lainaus on Guggenheim-työryhmän esityksestä.

            Eikö Helsingistäkin löytyisi jotan tyhjää tilaa, joka voitaisiin kunnostaa museolle. Jos kävijöitä ilmaantuisi, niin voisihan sen uuden rakennuksen sitten rakentaa. Valtiokin voisi asiasta kiinnostua.

            Vai eikö se mikään oikea Guggenheim sellaisenaan olisi vai olisiko sittenkin ?

          • 6.1.2.1.2

            liisa hirvonen sanoo

            No, kuinkas paljon kävijöitä on vuosittain New Yorkin Guggenheim-museossa? Pekka tiiätkö?

          • 6.1.2.1.3

            liisa hirvonen sanoo

            New Yorkissa käy vuosittain noin 53 miljoonaa turistia. Vain (1) miljoona kävijää vuosittain Siinä Erityisessä museossa. Suhteellisuudentajua saa tosiasioista.

  7. 7

    Mummo sanoo

    Guggenheim-puljaus on malliesimerkki Helsingin kunnallispolitiikan suhmuroinnista.
    Hanke on moneen kertaan hylätty niin kuntapäättäjien kuin helsinkiläisten toimesta, mutta sitkeästi sitä puffaavat niin Helsingin Sanomat kuin demarien apulaiskaupunginjohtaja Viljanen kokoomuspomo Männikön tukemana. Kenen intresseissä on nostattaa jumalattoman ruma amerikkalaispyhäkkö keskelle kansallismaisemaa?
    Hesarin kannassa kuuluu läpi sen suuromistajan Rafaela Seppälän ääni, Erkon suvun perijättären, jolle k.o. pytinki on elämäntehtävä. Joten tämmöinen on ”riippumaton” lehdistö meillä.
    Apulaiskaupunginjohtaja Viljanen on saanut virkansa demarien mandaatilla, mutta on jäämässä työttömäksi Helsingin uuteen johtajajärjestelmään siirryttäessä. Ehkäpä hänelle on tiedossa hyväpalkkainen työ jossain Herlin-Sanoma -akselilla?
    Männikkö on hiljattain loikannut soteuudistusta valmistelevalta taholta rahakkaan yksityisen terveysfurman leipiin, joten tuskinpa tuo kantaa huolta äänestäjiensä elinolosuhteista, saati kunnallisvaalien tuloksesta.

    Mutta asia on nyt kaupunginhallituksen käsissä.
    Muistakaa, että kuntavaalit ovat puolen vuoden kuluttua. Helsinkiläiset haluavat toimivaa vanhustenhoitoa, homeettomia kouluja, laadukasta päivähoitoa ja edullisia vuokra-asuntoja, eivät helmikanojen ja hipsuvarpaitten hienostelupalatsia.

    • 7.1

      Pekka Potka sanoo

      Se mitä sanot helsinkiläisten tarvitsevan vaatii verotuloja.

      • 7.1.1

        liisa hirvonen sanoo

        Helsinki on Suomen vaurain kaupunki. Guggenheim on imuri joka tyhjentää kuntalaisten yhteisen omaisuuden. Se EI kasvata kaupungin varallisuutta eikä kasvata matkailutuloja (kuin vain fantasiamaailmoissa elävien mielikuvitusmaailmoissa)

        Mut. Sinä voit Pekka Potka ihan vapaasti lahjoittaa vaikka kaiken mitä sinulla on Guggenheimille. Jos haluat. Kukaan ei estä eikä kiellä.

  8. 8

    sanoo

    Hankkeen palauttaminen pöytään ja vieläpä moisella aikataululla kuvastaa demokratian syvää halveksuntaa.
    Luulisi ensi kerralla hävettävän, kun tekee mieli jelehistellä länsimaisella demokratialla ja arvoyhteisöllä.

  9. 9

    make sanoo

    Mahtaako tämä olla se sama Guggenheim joka piti ottaa Helsinkiin jo kymmenen vuotta sitten ja nopeasti, ettei sitä vaan joku toinen kaupunki vie? Eipä ole löytynyt toista ottajaa. Guggenheim kun täyttää kaikki kusetuksen merkit. Helsingistä sentään vielä löysivät kusetettavia. Alkavat olla vähissä maailmalla.

    • 9.1

      Pekka Potka sanoo

      Helsinki on peräkylä, jonka lentokentällä tekee koneenvaihdon 7000 ihmistä joka ikinen päivä. Helsingissä ei ole nyt mitään, joka saisi nämä ihmiset pidentämään vaihtoa edes yhdellä yöllä.

      • 9.1.1

        liisa hirvonen sanoo

        Voi että. Jospa tutustuisit Helsinkiin vähän paremmin. Tietäisit enemmän ja luulisit vähemmän.

  10. 10

    Markku Salomaa sanoo

    Yle taitaa nyt kirjoittaa omiaan. Ei ainakaan kaupunginjohtaja Ritva Viljasen esityksessä puhuta mitään ”valtion ennakkopääksestä”.

    ”Valtion tuki (arvio suhteessa vos-tasoon): 1,3 miljoonaa euroa
    Valtion tuen mitoitus perustuu museon arvioituun henkilötyövuosimäärään (86) ja sen perusteella laskettuun keskimääräiseen tukee valtionosuuden piirissä oleville museoille. Vaatii valtion päätöksen tuesta.”

    http://www.hel.fi/static/helsinki/press/Guggenheim-muistio_2016.pdf

  11. 11

    Marko sanoo

    Tämä Guggenheim-museo on esimerkki nykyisenlaisesta demokratiasta. Niin kauan, kuin äänestetään ”väärin” ja sanotaan ei, voi asian aina palauttaa takaisin käsittelyyn. Jos kyllä-äänet kerrankin voittavat, aloitetaan rakennusurakka heti ja vedotaan demokraattiseen päätökseen. Eihän sitä kerran aloitettua rakentamista kuitenkaan heti aleta purkaa, tietenkään.

    Jos kyseinen museo siis on niin suuri tulonlähde, rakennettakoon ja ylläpidettäköön se siis yksityisin varoin. Valtion/kaupungin rahoille luulisi olevan parempaakin käyttöä.

  12. 13

    Pekka Potka sanoo

    Museohan ei itsessään ole mikään erityinen tulonlähde. Kyse on siitä rahasta, joka jää hotelleihin, ravintoloihin, kauppoihin, kuljetuksiin jne. Se tarkoittaa myös lisää työtä, lisää verotuloja, lisää bisnestä Finnairille ja Finavialle. Tämä on selkeä matkailuhanke, ei pelkkä museo.

    • 13.1

      V. Laulajainen sanoo

      Finnair ja Finavia taitaa enemmistö olla valtion omistuksessa

      • 13.1.1

        liisa hirvonen sanoo

        Pekka Potka: Helsingissä on hurjan monta museota ja galleriaa. Hyvä tarjonta. Ne miljoonat joita tähän G- hankkeeseen on jo tuhlattu, nekin olisi voitu käyttää jo olemassaolevien museoiden tarjonnan parantamiseen.

    • 13.2

      Mirja Pekkonen sanoo

      Museohan ei ole tulonlähde ollenkaan. Jos siellä jostain ihmeellisestä syystä kävisi tuo ajateltu 550 000 kävijää vuodessa, niin se tuottaisi silti lähes kaksi miljoonaa euroa vuodessa tappiota. Minä en tuollaisiin kävijämääriin usko ollenkaan. Ja vaikka siellä nyt jostakin aivan ihmeellisestä syystä lähelle tuota kävijämäärää päästäisiinkin, niin ei pidä erehtyä luulemaan, että kaikki tulivat Helsinkiin juuri Guggenheimin takia. Itse asiassa arvelen, että pelkästään Guggenheimin takia tulevien määrän voi laskea melkein yhden käden sormilla.

      New Yorkissa Guggenheim-säätiön museossa vierailee vuosittain noin miljoona kävijää. Se on vähän, kun sen suhteuttaa siihen, että kaupungissa on lähes yhdeksän miljoonaa asukasta, sen metropolialueella asuu lähes 25 miljoonaa ihmistä ja siellä vierailee vuosittain noin 50 miljoonaa turistia. Onhan siellä erittäin paljon muutakin katsottavaa mutta niin on Helsingissäkin.

  13. 14

    erkki sanoo

    Nykytilanteen huomioiden tukirahaa voisi antaa ennakoivin päätöksin esimerkiksi tykistömuseolle. Pysyisi kalusto kunnossa 😉

    Taannoin meikäläiseenkin yritettiin (lisälistoin) samaa ”nyt on kiire – pitää päättää heti, huomenna on myöhäistä” -taktiikkaa. Kuntalakiin vedoten, päättäjän tidonsaantioikeuteen ja määräaikatulkintoihin vedoten toteutui: Tänään on huomenna eilinen.
    Tai siis itse Guggenheimiin kantaa ottamatta (ilman täytesanoja matkailusta tai muusta bisneksestä): Toivehan on vain toteutumaton unelma.

  14. 15

    töytön sanoo

    Sinnehhä vois pystyttää kolmeki Guggenheimia, yks kokkareille. Kyllä tyhjiks jääneisiin rakennuksiin aina joku tennishalli myöhemmin tulee.

  15. 16

    Jari sanoo

    Jos vaihtomatkustajia on 2,5 miljoonaa, ja joka 50’s viettää yön, se on siis 50 000 matkustajaa.
    Jos uusi museo siis OIKEASTI pysäyttäisi nuo 50 000 matkaajaa yöksi helsinkiin, riittäsi alle 30 euron museolippu kattamaan valtion 1,3 miljoonan tuen ja tekemään vähän sen päällekin.
    Missään en toki ole nähnyt laskelmaa noiden vaihtomatkustajien yöpymisistä, saati siitä, miten se muuttuisi yhden museon perusteella.

  16. 17

    Timo Koivistoinen sanoo

    Vaimoni ohjaa työkseen aasialaisia turisteja. Aika ikävää on huomata, että Helsingin kiertäminen kestää 3.5 tuntia. Olisi hienoa jos olisi jotain jonka takia turistit viipyisivät pidemmän aikaa, mutta sellaista ei ole. Keskivertoturisti viettää Helsingissä alle kuusi tuntia. Jos on parempia ideoita kuin Guggenheim, niin kannatan ihan mielelläni.
    Kaikkialla maailmassa ihmiset eivät ole niin köyhiä kuin täällä, jotkut perheet voivat hyvin viettää vaikka tuhannen euron päiväbudjetilla lomaa. Tästä rahasta kertyy paitsi veroja se myös työllistää. Osaako joku talousviisas kertoa paljon rahaa kertyy kaupungin ja valtion kassaan, jos Helsingin hotellien täyttöaste nousee prosentilla.
    Onneksi me ei olla juutalaisvastaisia, eihän.

    • 17.1

      Rintsu sanoo

      Vaikka kohteita olisi tuhat niin Helsingin kiertäminen kestää silti samat 3,5 tuntia.
      Itse olen vienyt lukuisia vieraita Stockkan tavarataloon eikä sieltä kukaan ole tullut ulos alle kahden tunnin.
      Jo 80- luvulla Kanadalainen vaihto- oppilas viihtyi hemmetin hyvin temppeliaukion kirkossa kolme tuntia kun siellä oli konsertti.
      Suomenlinnasta vissiin kukaan ei ole tullut pois seuraavalla lautalla? Sen sijaan tiedän montakin jotka ovat moittineet paikan olemattomia ravintola- ja majoituspalveluita.
      Moni vieraani on ollut haltioissaan kun olen vienyt heidät kävelyreissulle kaivarinrantaan jäätelökioskille. Reissussa on helposti mennyt puoli päivää.
      Mustikkamaalta ja Korkeasaaresta en ole itsekään koskaan päässyt pois alle kuuden tunnin.
      Jos on lapsia mukana niin Linnanmäeltä vieraat pitää raahata pois sulkemisaikaan.

      K u k a a n vieraistani k o s k a a n ei ole pyytänyt päästä MacDonaldsiin tai syömään Arnoldin donitseja.
      Tänne ei kukaan tule nähdäkseen mäkkärin tai starbucksin. Niiden vuoksi turistin tai työmatkailijan ei tarvitse kotinurkiltaan poistua. Sama pätee kukkeliin.

      • 17.1.1

        Rintsu sanoo

        Ai nii… jatkoa edelliseen, anteeksi.

        Se oli yks kollega rapakon takaa joka tahtoi nähdä koko keskuspuiston.
        Minä kysyin, että kauanko sinulla on aikaa koska se alkaa hotellisi ovelta ja päättyy tuhatkolmesataa kilsaa pohjoisempana jäämereen.
        Ei uskonut. Vaikka kartalta näytin.
        Vielä kun kerroin, että matkan varrella saa vapaasti poimia marjoja, sieniä ja vaikka onkia ja yöpyä ilmaiseksi metsähallituksen ylläpitämillä majapaikoilla joissa on polttopuutkin tarjolla.
        Hän oli ja on vissiin vieläkin sitä mieltä, että minä yritin häntä ku$ettaa ihan kunnolla, koska eihän tommoinen voi olla mahdollista.

        • 17.1.1.1

          liisa hirvonen sanoo

          Hyvin kommentoitu. Kiitos! Keskuspuistokin on taatusti vetovoimaisempi kuin tämä G. Kirjailija Helen MacDonald oli Helsinki-Lit festareilla (keskustelu löytyy yhä Areenasta). Häneen oli suurimman vaikutuksen Hgissä tehnyt lintujen laulu. Se, että kaupungin keskustassa voi oikeasti kuulla lintujen laulua. Hän kehoitti meitä pitämään huolta siitä, että niin olisi myös tulevaisuudessa.

  17. 20

    Humulus sanoo

    Katsotaan sen museon kitumista muutama vuosi, maksetaan sopimuksen purusta sopimussakot ja tehdään pytingistä Suomen suurin HopLop!

  18. 21

    Markku Salomaa sanoo

    Tämän hetken tietojen mukaan mitään ”ennakkotukea” ei ole myönnetty jonka Ylekin jo myöntää uusimmassa jutussaan aiheesta. Koska blogisti korjaa oman virheellisen juttunsa vai palveleeko se paremmin levittäessään väärää tietoja uuninpankkofaneille?

    http://yle.fi/uutiset/3-9271643

    • 21.1

      Mirja Pekkonen sanoo

      ”Valtion myöntämä vos-järjestelmän mukainen tuki museon avauduttua
      yleisölle olisi enintään 1,3 miljoonaa euroa vuodessa.”

      Tuo lainaus on sivulta kahdeksan Ritva Viljasen ja Ari Lahden laatimasta Guggenheim Helsinki -hanketta käsittelevästä työryhmän muistiosta. Minä en tuohon viitaten kovasti syyttelisi blogistia virheellisestä jutusta.

      Maininta siitä, että tuo 1.3 miljoonan valtionosuus vaatii valtion päätöksen löytyy vasta muistion liitteestä. Vähintäänkin harhaanjohtavaa ilmaisua muistion tekijöiltä. Lieneekö tahallista vai tahatonta.

    • 21.2

      Saku Timonen sanoo

      Juttuni maininta valtionosuudesta perustuu linkittämääni Ylen uutiseen. Noin yleensä ottaen lukijoiden pitäisi tajuta, että tämä ei ole mikään uutisjulkaisu, vaan blogi. Blogissa käsitellään sitä, mitä uutisissa sanotaan, ei kerrota uutisia.

  19. 23

    Jori Kallio sanoo

    Täysin turha hanke. Valtio voisi myöntää enemmän tukea, vaikka pikkukuntien koulujen ja päiväkotien peruskorjaamiseen. Veikkauksen rahat samaan osoitteeseen.

    Entisen kotikunnan päiväkoti on jouduttu siirtämään parakkiin, koska vanhassa päiväkodissa oli hometta. Varmaan monet muut kunnat ovat varmaan samassa jamassa. Guggenheim hanke koskee pääosin vain Helsinkiä. Se ei palvele ketään muuta. En haluaisi moiseen omia verorahoja haaskattavan.

  20. 24

    Vuokraan 60% tuloista sanoo

    Helsingillä tuntuu toden totta olevan rahaa.
    Kruunusillat sun muut.
    Kaupungin työntekijöille,(niille,jotka oikeasti auttavat helsinkiläistä arjessaan) on tarjolla koleaa kyytiä.
    Paitsi kiky-kusetus,pitää palkkoja saada pudotettua vuosikausien palkkamaltin jälkeenkin.
    Helsingin Kaupunki on alkanut toteuttaa jo tätä kuningasajatusta,jonka mukaan palkoilla ei pidäkään tulla toimeen.