Tunne ja tosiasiat

Valtuustolla on oikeus tehdä tyhmiäkin päätöksiä!

Näin lopetti Maaningan kunnanvaltuuston puheenjohtaja, kunnallisneuvos Matti A. Mykkänen kiivaana käyneen keskustelun liikuntatalon rakentamisesta joskus 80-luvun alkupuolella. Nuorena kunnankamreerina ajattelin silloin, että taisinpa juuri kuulla syvällisen viisauden kunnallishallinnon olemuksesta.

Myöhemmin olen muistellut näitä sanoja usein. Valtuustolla tosiaan on oikeus tehdä jonkun mielestä viisaita ja jonkun toisen mielestä tyhmiä päätöksiä, kunhan ne tehdään laillisesti ja tosiasioihin perustuen. Kun tosiasiat ovat kaikkien tiedossa, niin niiden pohjalta sitten jokainen päättäjä miettii onko päätös viisas vai tyhmä.

Helsingin päättäjät ovat nyt samanlaisessa tilanteessa kuin maaninkalaiset aikoinaan, mutta tietenkin rahallisesti Guggenheimista päättäminen on ihan toista luokkaa. Periaate on kuitenkin sama. Tosiasiat pitää olla tiedossa ja niiden pohjalta sitten mietitään päätöksen järkevyyttä.

Niitä tosiasioita tippui eilen kiivaaseen tahtiin. Kokoomuksen Wille Rydman teki hyvän analyysin ja oikeastaan käänsi apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen esityksen selkokielelle. Rydman löysi esityksestä paljon sellaista, joka kyllä on siellä sanottu, mutta jonka löytää vain erittäin tarkasti lukemalla. Hänen havaintonsa ovat kootusti tässä uutisessa.

Faktaa siis on, että kaupunki sitoutuu tässä vaiheessa rakennuskustannuksiin 80 miljoonalla eurolla. Sen lisäksi kaupungin on tarkoitus taata enintään 35, 5 miljoonan euron laina. Tämä otettavaksi aiottu laina on jo valmiiksi laskettu mukaan yksityiseen rahoitukseen, jota sanotaan jo nyt olevan koossa 66 miljoonaa. Yksityistä rahoitusta on siis oikeasti koossa vain 31 miljoonaa. Sen lisäksi on olemassa sitoumuksia vastata tulevasta lainasta.

Jos Guggenheim-tukisäätiö ei kykenekään suoriutumaan ottamastaan lainasta eli jos luvatun yksityisen rahoituksen keräämisessä tulee ongelmia, niin takausvastuussa on Helsingin kaupunki. Joka ottaa taatakseen, ottaa maksaakseen.

Vuokran suuruus on määritetty vastaamaan tulevia lainanhoito- ja lyhennyskuluja. Käytännössä tukisäätiö ei ilmeisesti maksaisi varsinaista vuokraa kaupungille, vaan vuokra menisi tosiasiallisesti vain investointiin otetun lainan maksuun. Ja sen lainan takaa kaupunki.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on linjannut, että Guggenheim tulisi saamaan vuosittain noin 1,3 miljoonaa euroa valtionosuutta käyttökuluihin. Lisäksi hän on kertonut, että nämä valtionosuudet kuuluvat vain hänen toimialaansa eikä hänen tarvitse niistä muun hallituksen kanssa neuvotella.

Näinhän asia on, mutta ne valtionosuudet alkavat realisoitua maksettavaksi vasta museon valmistuttua eli joskus ensi vaalikaudella. Valtionosuudet päätetään vuosittain ja ministeri voi kyllä antaa itseään sitovia lupauksia, mutta ei voi sitoa tulevien opetusministereiden käsiä.

Sitten on tietysti vielä kysymys siitä, onko valtion kokonaan omistamien yhtiöiden lahjoittama raha yksityistä vai julkista rahoitusta. Se on molempia. Yhtiöt toimivat osakelyhtiölain mukaan ja siksi niiden rahat ovat juridisesti yksityistä rahaa. Käytännössä ne kuitekin ovat valtion eli veronmaksajien rahaa.

Siinähän niitä faktoja on noin aluksi. Haluan vielä kerran korostaa, että minulla ei ole asiassa mitään intressiä mihinkään suuntaan. Itse asiassa tämä tapaus herätti minussa taas sen nuoren kunnankamreerin, joka oppi miettimään päätöksenteon kahta osa-aluetta eli tunnetta ja faktoja.

Kun faktat ovat selvillä, niin sitten voi ottaa mukaan myös muut intressit tunteista alkaen.

 

 

Kommentit
    • 1.1

      Petri Sakkinen sanoo

      Veitpä sanat näppäimistöltäni, Jaakko Kauppi! Yksityisautoilun edistämiseeen kunnat ja valtio ovat aina valmiita käyttämään rajattomasti rahaa. Kauan sitten Oulujärvelle suunniteltiin pengertietä, jota perusteltiin ajoaikojen lyhenemisen tuomilla suurilla säästöillä, joihin kuului myös kesämökkimatkojen nopeutuminen.

      Nimim. Autoilija

    • 1.2

      liisa hirvonen sanoo

      Herttoniemen liikenneympyrän korjaukseen kuuluvat kevyen liikenteen väylät ja joukkoliikenne (metroasema ja liityntäbussit). Toki myös autotkin. Mut ei siis rakenneta vain autoilijoille.

  1. 2

    Pekka Potka sanoo

    Tänään Helsinki-Vantaalla vaihtaa konetta n. 7000 lentomatkustajaa. Huomenna Helsinki-Vantaalla vaihtaa konetta seuraavat 7000. Ylihuomenna jälleen 7000 ja niin edelleen päivästä toiseen. Suurin osa heistä on aasialaisia lomailijoita. He (lähes kaikki) jättävät Helsingin väliin mennäkseen johonkin toiseen kaupunkiin. Miksi? Miksi Helsinki ei ole niin kiinnostava, että he yöpyisivät edes yhden yön kaupungissa, joka on vain puolen tunnin matkan päässä lentokentältä. Pääsosin Finnair kuljettaa vuosittain 2,5 miljoonaa ihmistä Helsingin lentokentälle, ihan kaupungin viereen, eikä se kaupunki kiinnosta näitä ihmisiä matkailukohteena. Miksi? Jos tämän ihmisvirran hukkaaminen ei ole tuhlausta niin mikä sitten?

    • 2.1

      Kirsti Kuusisto sanoo

      Minäkin olen useamman kerran vaihtanut Pariisissa lentokonetta enkä ole noilla reissuilla ajatellutkaan jäädä tutustumaan kaupungin moninaisiin nähtävyyksiin. Miksiköhän luulet, että Helsingissä vaihtavat menettelisivät toisin?

      • 2.1.1

        Pekka Potka sanoo

        Minä taas olen monastikin lisännyt kaupunkipäivän tai pari koneenvaihdon yhteyteen. Valitsen jopa vaihtokenttiä sen mukaan. Enkä ole ainoa tuttavapiirissäni. Se on halpa tapa tutustua uusiin kaupunkeihin.

        • 2.1.1.1

          Pekka Rantamäki sanoo

          Jospa aasialaiset eivät yövy Helsingissä, koska Helsingissä yöpyminen on niin kallista? Eikä Guggenheim sitä yöpymistä yhtään halvemmaksi tekisi, ehkä jopa päinvastoin.

    • 2.2

      Milja Heikkinen sanoo

      Olisiko jotain faktaperusteita, joiden pohjalta kannattaa olettaa, että Guggenheim saisi edes murto-osan noista ihmisistä pysähtymään Helsingissä? Esim. kokemuksia muista kaupungeista, joissa jo on ko. museo?

    • 2.3

      liisa hirvonen sanoo

      Monet Suomeen matkaavat japanilaiset tuntevat vain yhden suomalaisen: Tove Janssonin. He haluavat päästä käymään Naantalin Muumimaailmassa, järjestävät mm häämatkoja sinne. Turku, lähikaupunkina, tarjoaa lisäksi muuta virikettä ja kulttuuria. Siksi he eivät tule Helsinkiin.

      Jos Guggenheim-tontille rakennettaisiin Muumilaakso, niin turistivirta voisi kääntyä Hgin hyväksi. Guggenheim-museo ei sitä käännä.

      • 2.3.1

        liisa hirvonen sanoo

        Lisäksi Turussa on Suomen ainoa jokilautta. Varsinainen turistirysä! Helsinki teki siinäkin tyhmästi. Olisi vaan Kruunusiltojen sijaan tehnyt lauttayhteyden. Se olisi varmasti kiinnostanut matkailijoita.

  2. 3

    Pekka Potka sanoo

    Vertailuluvuksi: vuonna 2015 ulkomaalaiset yöpyivät helsinkiläisissä hotelleissa 1,8 miljoonaa yötä.

  3. 4

    Maarit Oinonen sanoo

    Mitä suurempi päätös, sitä enemmän se tehdään tunteella.

  4. 5

    henrik välimäki sanoo

    Omasta mielestäni kaiken tämän rahoituskeskustelunkin ohi menee se, että rakennusrykelmä on ruma ja paikkaansa sopimaton.

  5. 6

    make sanoo

    Kukkenheimia ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Paljon mainostettua avoimuutta valmistelussa ei ole kuin nimeksi. Sopimuksista ei ota hevillä selvää vanha erkkikään. Varmaan on pitkän oppimäärän lakimiehet laatineet. Vain Sanni G-L on luvannut suoraa valtiontukea julkisesti. Mahtaa tytön tähti lähteä nousuun.

    Menisköhän läpi paremmin, jos piirrettäisiin alakertaan Hurstin Laupeudentyölle leivänjakelupiste köyhemmälle väelle. Yläkerrassa saisi parempi väki ihailla taidetta ja alakerrasta saisi huonompi väki ruokaa. Sitä turistit vasta ihmettelemään tulisivat. Saattaisivat viipyä kaksikin päivää katselemassa.

    • 6.1

      Eläkeläismummo sanoo

      Saattaisi leivänjakelupisteen jonot olla pidemmät kuin Guggenheimin lippujonot.

  6. 7

    K Pakarinen sanoo

    Mukavaa olisi miettiä, miten mahdollisesti rakennettavan Guggenheimin valtionosuudet vaikuttaisivat jo olemassa olevien museoiden valtionosuuksiin. Tuskin ainakaan lisäävästi?
    Mielenkiintoista olisi myös saada G-L:n kanta olennaiseen asiaan: tulisiko tuleva taidelaitos olemaan museo? Olemassaolevassa lainsäädännössä vos-kelpoisen museon perustehtäviin kuuluu OMAN kokoelman ylläpito ja kartuttaminen. Miten tämä suhtautuisi Guggenheim Helsinki -hankkeeseen? Käsittääkseni tuleva laitos ei muodostaisi eikä kartuttaisi omaa kokoelmaa, joten miten tällaista laitosta voitaisiin pitää vos-kelpoisena museona?

  7. 8

    Juha Kajander sanoo

    Paikka on täysin väärä. Paitsi että se pilaa maiseman, se on kaukana niistä turisteista, joita havitellaan. Ei Ruotsista ja Virosta tulevilla laivamatkustajilla ole rahaa haaskattavaksi Guggenheimin kalliisiin pääsylippuihin. Se rotisko kannattaa pystyttää Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Jos se nyt on ihan pakko saada.