Tunne ja tosiasiat

Valtuustolla on oikeus tehdä tyhmiäkin päätöksiä!

Näin lopetti Maaningan kunnanvaltuuston puheenjohtaja, kunnallisneuvos Matti A. Mykkänen kiivaana käyneen keskustelun liikuntatalon rakentamisesta joskus 80-luvun alkupuolella. Nuorena kunnankamreerina ajattelin silloin, että taisinpa juuri kuulla syvällisen viisauden kunnallishallinnon olemuksesta.

Myöhemmin olen muistellut näitä sanoja usein. Valtuustolla tosiaan on oikeus tehdä jonkun mielestä viisaita ja jonkun toisen mielestä tyhmiä päätöksiä, kunhan ne tehdään laillisesti ja tosiasioihin perustuen. Kun tosiasiat ovat kaikkien tiedossa, niin niiden pohjalta sitten jokainen päättäjä miettii onko päätös viisas vai tyhmä.

Helsingin päättäjät ovat nyt samanlaisessa tilanteessa kuin maaninkalaiset aikoinaan, mutta tietenkin rahallisesti Guggenheimista päättäminen on ihan toista luokkaa. Periaate on kuitenkin sama. Tosiasiat pitää olla tiedossa ja niiden pohjalta sitten mietitään päätöksen järkevyyttä.

Niitä tosiasioita tippui eilen kiivaaseen tahtiin. Kokoomuksen Wille Rydman teki hyvän analyysin ja oikeastaan käänsi apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen esityksen selkokielelle. Rydman löysi esityksestä paljon sellaista, joka kyllä on siellä sanottu, mutta jonka löytää vain erittäin tarkasti lukemalla. Hänen havaintonsa ovat kootusti tässä uutisessa.

Faktaa siis on, että kaupunki sitoutuu tässä vaiheessa rakennuskustannuksiin 80 miljoonalla eurolla. Sen lisäksi kaupungin on tarkoitus taata enintään 35, 5 miljoonan euron laina. Tämä otettavaksi aiottu laina on jo valmiiksi laskettu mukaan yksityiseen rahoitukseen, jota sanotaan jo nyt olevan koossa 66 miljoonaa. Yksityistä rahoitusta on siis oikeasti koossa vain 31 miljoonaa. Sen lisäksi on olemassa sitoumuksia vastata tulevasta lainasta.

Jos Guggenheim-tukisäätiö ei kykenekään suoriutumaan ottamastaan lainasta eli jos luvatun yksityisen rahoituksen keräämisessä tulee ongelmia, niin takausvastuussa on Helsingin kaupunki. Joka ottaa taatakseen, ottaa maksaakseen.

Vuokran suuruus on määritetty vastaamaan tulevia lainanhoito- ja lyhennyskuluja. Käytännössä tukisäätiö ei ilmeisesti maksaisi varsinaista vuokraa kaupungille, vaan vuokra menisi tosiasiallisesti vain investointiin otetun lainan maksuun. Ja sen lainan takaa kaupunki.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on linjannut, että Guggenheim tulisi saamaan vuosittain noin 1,3 miljoonaa euroa valtionosuutta käyttökuluihin. Lisäksi hän on kertonut, että nämä valtionosuudet kuuluvat vain hänen toimialaansa eikä hänen tarvitse niistä muun hallituksen kanssa neuvotella.

Näinhän asia on, mutta ne valtionosuudet alkavat realisoitua maksettavaksi vasta museon valmistuttua eli joskus ensi vaalikaudella. Valtionosuudet päätetään vuosittain ja ministeri voi kyllä antaa itseään sitovia lupauksia, mutta ei voi sitoa tulevien opetusministereiden käsiä.

Sitten on tietysti vielä kysymys siitä, onko valtion kokonaan omistamien yhtiöiden lahjoittama raha yksityistä vai julkista rahoitusta. Se on molempia. Yhtiöt toimivat osakelyhtiölain mukaan ja siksi niiden rahat ovat juridisesti yksityistä rahaa. Käytännössä ne kuitekin ovat valtion eli veronmaksajien rahaa.

Siinähän niitä faktoja on noin aluksi. Haluan vielä kerran korostaa, että minulla ei ole asiassa mitään intressiä mihinkään suuntaan. Itse asiassa tämä tapaus herätti minussa taas sen nuoren kunnankamreerin, joka oppi miettimään päätöksenteon kahta osa-aluetta eli tunnetta ja faktoja.

Kun faktat ovat selvillä, niin sitten voi ottaa mukaan myös muut intressit tunteista alkaen.

 

 

Kommentit (18)
  1. Jaakko Kauppi
    4.11.2016, 10:06

    Onko 100 miljoonaa paljon rahaa ? Riippuu mihin vertaa ja miten asiat arvotetaan. Minä kyllä maksaisin mieluummin Guggenheimia kuin Herttoniemen liikenneympyrää. Olisi halvempikin.
    http://www.hs.fi/kaupunki/a1377399055069

    1. Petri Sakkinen
      4.11.2016, 10:48

      Veitpä sanat näppäimistöltäni, Jaakko Kauppi! Yksityisautoilun edistämiseeen kunnat ja valtio ovat aina valmiita käyttämään rajattomasti rahaa. Kauan sitten Oulujärvelle suunniteltiin pengertietä, jota perusteltiin ajoaikojen lyhenemisen tuomilla suurilla säästöillä, joihin kuului myös kesämökkimatkojen nopeutuminen.

      Nimim. Autoilija

    2. liisa hirvonen
      4.11.2016, 18:21

      Herttoniemen liikenneympyrän korjaukseen kuuluvat kevyen liikenteen väylät ja joukkoliikenne (metroasema ja liityntäbussit). Toki myös autotkin. Mut ei siis rakenneta vain autoilijoille.

  2. Pekka Potka
    4.11.2016, 11:11

    Tänään Helsinki-Vantaalla vaihtaa konetta n. 7000 lentomatkustajaa. Huomenna Helsinki-Vantaalla vaihtaa konetta seuraavat 7000. Ylihuomenna jälleen 7000 ja niin edelleen päivästä toiseen. Suurin osa heistä on aasialaisia lomailijoita. He (lähes kaikki) jättävät Helsingin väliin mennäkseen johonkin toiseen kaupunkiin. Miksi? Miksi Helsinki ei ole niin kiinnostava, että he yöpyisivät edes yhden yön kaupungissa, joka on vain puolen tunnin matkan päässä lentokentältä. Pääsosin Finnair kuljettaa vuosittain 2,5 miljoonaa ihmistä Helsingin lentokentälle, ihan kaupungin viereen, eikä se kaupunki kiinnosta näitä ihmisiä matkailukohteena. Miksi? Jos tämän ihmisvirran hukkaaminen ei ole tuhlausta niin mikä sitten?

    1. Kirsti Kuusisto
      4.11.2016, 11:38

      Minäkin olen useamman kerran vaihtanut Pariisissa lentokonetta enkä ole noilla reissuilla ajatellutkaan jäädä tutustumaan kaupungin moninaisiin nähtävyyksiin. Miksiköhän luulet, että Helsingissä vaihtavat menettelisivät toisin?

      1. Pekka Potka
        4.11.2016, 14:19

        Minä taas olen monastikin lisännyt kaupunkipäivän tai pari koneenvaihdon yhteyteen. Valitsen jopa vaihtokenttiä sen mukaan. Enkä ole ainoa tuttavapiirissäni. Se on halpa tapa tutustua uusiin kaupunkeihin.

        1. Pekka Rantamäki
          4.11.2016, 19:53

          Jospa aasialaiset eivät yövy Helsingissä, koska Helsingissä yöpyminen on niin kallista? Eikä Guggenheim sitä yöpymistä yhtään halvemmaksi tekisi, ehkä jopa päinvastoin.

    2. Milja Heikkinen
      4.11.2016, 16:39

      Olisiko jotain faktaperusteita, joiden pohjalta kannattaa olettaa, että Guggenheim saisi edes murto-osan noista ihmisistä pysähtymään Helsingissä? Esim. kokemuksia muista kaupungeista, joissa jo on ko. museo?

    3. liisa hirvonen
      4.11.2016, 19:19

      Monet Suomeen matkaavat japanilaiset tuntevat vain yhden suomalaisen: Tove Janssonin. He haluavat päästä käymään Naantalin Muumimaailmassa, järjestävät mm häämatkoja sinne. Turku, lähikaupunkina, tarjoaa lisäksi muuta virikettä ja kulttuuria. Siksi he eivät tule Helsinkiin.

      Jos Guggenheim-tontille rakennettaisiin Muumilaakso, niin turistivirta voisi kääntyä Hgin hyväksi. Guggenheim-museo ei sitä käännä.

      1. liisa hirvonen
        4.11.2016, 19:28

        Lisäksi Turussa on Suomen ainoa jokilautta. Varsinainen turistirysä! Helsinki teki siinäkin tyhmästi. Olisi vaan Kruunusiltojen sijaan tehnyt lauttayhteyden. Se olisi varmasti kiinnostanut matkailijoita.

Kommentointi suljettu.