Työttömyydestä bisnestä

Hallitus aikoo yhtiöittää osan nykyisten TE-toimistojen palveluista sen jälkeen, kun uudet maakunnat ovat aloittaneet vuoden 2019 alussa. Työvoimapalvelujen järjestäminen siirtyy kokonaan maakuntien järjestettäväksi. Palvelujen tuottaminen tapahtuukin sitten kilpailluilla markkinoilla. Näin kertoi eilen Helsingin Sanomat.

Maakunnilla on siis järjestämisvastuu, mutta itse ne eivät tuota palveluja julkisena viranomaisena. Jos tuottavat, niin niiden on yhtiöitettävä työnvälitystoimintansa ja kilpailtava yksityisten yritysten kanssa vapailla markkinoilla. Parhaan tarjouksen tehnyt voittaa.

Malli on tuttu jo sote-uudistuksesta ja tässä on käymässä täsmälleen niin kuin jo syyskuussa ennustin. Yhtiöitetään, kilpailutetaan ja ulkoistetaan koko työnvälitystoiminta ostopalveluksi. Veronmaksaja maksaa yrityksille, jotka hoitavat työnvälitystoiminnan. Näinhän on hoidettu jo kauan työvoimapoliittista koulutusta, joka on käytännössä kokonaan ostettu yksityisiltä yrityksiltä. Niillä rahoilla on siiten saatu pilipalikursseja, joilla opetetaan työtöntä sanomaan käsipäivää.

Kyseessä on taas kerran ideologinen valinta. Hallitusta riivaa hurmoksellinen usko yhtiöittämisen, kilpailuttamisen ja ostopalveluiden autuaaksi tekevään vaikutukseen. Jotta uskonkappale kävisi toteen, niin ensin julkisen sektorin vastuulla olevan toiminnan määrärahoja leikataan ja tehtäviä lisätään. Kun organisaatio näiden toimien seurauksena rampautuu, niin se todetaan kelvottomaksi ja kerrotaan yksityistämisen olevan tehokas ratkaisu.

Henkilöstöpalveluyritykset varmasti jo hierovat käsiään avautuvien markkinoiden odotuksessa. Onhan kilpailutuksen voittajille tulossa valtava määrä asiakkaita, jotka laki velvoittaa sanktion uhalla käyttämään juuri heidän tarjoamiaan palveluja ja joista aiheutuvat kustannukset maksaa maakunta valtion antamilla, veroina kerätyillä rahoilla

Tarkoitan asiakkailla tietenkin työttömiä, joille ei anneta sitä samaa valinnanvapautta, jonka nimissä sote-palvelujen kilpailuttaminen runnottiin läpi. Työttömän on työttömyysetuutta saadakseen ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi juuri siihen firmaan, joka on maakunnassa kilpailutuksen voittanut. Pitää tulla haastatteluun, pitää uusia työllistymissuunnitelma, pitää arvioida onko työtön mahdollisesti kieltäytynyt tarjotusta työstä. Jos on kieltäytynyt, niin siitä seuraa sanktio.

Tämä sanktiopuoli säilyy kuitenkin viranomaistehtävänä ja työnvälitysfirma antaa vain lausunnon. Käytännössä viranomaisella ei kuitenkaan ole mitään mahdollisuutta tutkia lausunnon oikeellisuutta, vaan kielteinen lausunto työnvälittäjältä tuottaa kielteisen viranomaislausunnon, johon sitten työttömyyskassa tai Kela on sidottu. Yritys käytännössä tulee määräämään annettavista karensseista ja tietenkin laskuttaa näistäkin lausunnoista taksan mukaan.

Se on vähän sama kuin jos syyttäjälaitos yksityistettäisiin, viran puolesta toimiva tuomioistuin olisi velvoitettu tuomitsemaan syytteen mukaisesti ja syyttäjäfirmalle maksettaisiin annettujen tuomioiden mukaisesti.

Tämä hallituksen yhtiöittämis-, kilpailutus- ja ulkoistamisvimma tuhoaa suomalaisen yhteiskunnan rakenteet täydellisesti. Kaikki tehdään vain rahan takia, sillä näin saadaan aikaan liukuhihna verovarojen siirtämiseksi yksityisille osinkoina jaettaviksi ja veroparatiisiin vietäväksi.

Kansalaisella on tässä mylläkässä näköjään kusiaisen valtuudet.

 

Kommentit
  1. 1

    Niko Mikkanen sanoo

    Taidan muuten perustaa henkilöstöpalvelufirman. Se firma sitten antaa työttömille tunnin töitä per kolme kuukautta. Eli haastattelevat itse itseään sen tunnin ajan, kirjoittavat raportin siitä, mitä ovat itse itselleen sanoneet, ja miltä heidän mielestään heidän omat työllistymisnäkymänsä näyttävät. Voivat myös raportoida, jos epäilevät itsensä kieltäytyneen työtarjouksista.
    Eikös tällainen firma täyttäisi lain vaatimukset, ja luultavasti voisi hoitaa homman suht halvalla, kunhan ei ahneeksi heittäytyisi.

    • 1.1

      Joonas Virta sanoo

      Hyvä idea. Mainostahan sitten kun firma on pystyssä niin tullaan kaikki sinne porukalla töihin.

  2. 2

    Maarit Oinonen sanoo

    Mitä perustuslaki sanoo tällaisesta toiminnasta? Riittääkö se, että maakuntahallinto vastaanottaa yksityisen yrityksen lausunnon työntekijän tilanteesta ja tekee sen perusteella päätöksensä? Onko työttömyyden ja siihen liittyvien asioiden, mm. toimeentulon, hoitaminen yksityisesti niin vähän merkitsevä asia, että se voidaan yksityistää? Toivon koko tuon hankkeen kaatuvan nimenomaan perustuslakiin – jollei sitä taas venytetä äärimmilleen.
    Eikö tätä hallitusta saa mitenkään kaadettua?

    • 2.1

      Antti Kautiainen sanoo

      Riittäähän nytkin TE-keskuksen sitova ohjeistus ohittamaan lainsäädännön. Virkamies joutuu noudattamaan TE-keskuksen lausuntoa riippumatta siitä onko lausunto lain mukainen.

      • 2.1.1

        liisa hirvonen sanoo

        Itseasiassa Te-toimiston työvoimapoliitinen lausunto ei pakota, mutta niin Kela kuin myös työttömyyskassat toimivat niiden mukaan uskollisesti. Työttömyyskassat voivat tehdä itsenäisiä päätöksiä, ja saattavat tehdäkin niin, useimmiten työttömän etua vastaan.

  3. 3

    V. Laulajainen sanoo

    Sitten uutiset uutisoivat ”Vuokratyöntekijöiden määrä on kasvanut huomattavasti”.

    Johtuen siitä, kun haastatelu tehdään vuokratyövoimapaikassa, mitä todennäköisemmin kyseisen yrityksen hakijaksi on hyvä rekisteröityä tai siitä kieltäytyminen katsotaan kieltäytymiseksi työpoliittisesta ohjelmasta ja karenssit paukkuu.

    Lisäksi työnhakijan lausunnoilla ei TE-toimistolla ole merkitystä. Eikä potkujen saneella, silloin merkitsee vain työnantajan lausunto. Niin sanoi aikanaan TE-toimiston virkailija minulle. Mutta aina kannatta valittaa, kerran olen myös voittanut KELAn valituksilla peruspäivärahakiistassa.

    • 3.1

      Juha-Matti sanoo

      Pahin mielikuva siittä, että työ ulkostettaisiin vuokratyöfirmoille on ihan puhtaasti siinä, että kuinka kyseistä tilannetta alettaisiin dollarin kuvat silmissä käyttämään täysin työtöntä vastaan.

      Tuossa tilanteessa kun on niin valmis pohja kiusaamiselle.

      Esim.
      Vuokratyöfirma joka vastaa myös tästä TE-toimiston tehtävästä tarjoaa omaa työtään 310 euron kuukausipalkalla työttömälle (1 kk työ).

      Jos työtön ottaa työn vastaan, TE-toimisto joka tekee lain mukaiset päätökset toteaa, että katos, nyt tuo työtön on mennyt ansaitsemaan yli 300 euroa kuukautta kohden. Pistetäänpä se karenssiin (kesto 2 vk – 3 kk).

      Jos työtön ei ota työtä vastaan, Vuokratyöfirma lähettää te-toimistolle lausunnon, ettei työtön ota vastaan tarjottua työtä.
      Ja TE-toimisto lähettää taas päätöksen siittä karennsista.

      Ja teet itse kumminpäin tahansa niin, itse kärsit todella paljon ja vuokratyöfirman kassaan tippuu taas euroja iso kasa.

  4. 4

    liisa hirvonen sanoo

    Kolme iloista rosvoa vetoavat EU:n säädöksiin, vaikka EU:n säädökset e i v ä t pakota kilpailuttamaan julkisia työvoimapalveluja.

    Todellista valinnanvapautta työttömille ei tästä tule, vaan tulee yksi ”luukku” lisää kujanjuoksuun, joka on jo nyt useisiin umpikujiin päättyvä labyrintti. Muistuttaa kovasti kreikkalaisen taruston Minotauroksen labyrinttiä. Nyt tarvitaan Theseuksia!

  5. 5

    Päivi Tyni sanoo

    Terveisiä vaan työnhakukurssilta. Onneksi täällä voi koneella tehdä jotain ihan hyödyllisiä omia asioita.

  6. 6

    Kalervo Krekula sanoo

    Me voimme nyt kysyä sitä, että mitä nykyiset hallituspuolueet ja vastaavat hyötyvät, kun nyt Terveysala ja Työnvälitystoimi yksityistetään ja samalla perustetaan yrityksiä. Nyt me voimme myös arvailla sitä, että kuinka paljon Eduskuntapuolueet hyötyvät niistä ns. tukiaista, joita perustettavat ja jo olemassa olevat yritykset hyvän hyvyyttään ehkä antavat Puoluepomojen TOIVO- ja KORVA-remmi rs:n jäsenille. Onhan se selvä asia, että pitää nyt Yrityselämän tukea kansanvaltaa ja valinnan vapautta sekä vastustaa sosialismia ja kommunismia. Me voimme nyt yrittää arvailla vielä sitä, että minkälainen ja minkä tasoinen KASINOPELI ryöpsähtää käyntiin silloin, kun SOS-remmin SOTE ja MAAKUNTAHALLINTO aloittavat toiminnan. Nyt eräänlaisena varoittavana esimerkkinä voisi olla se KASINO, joka oli arkipäivää oikein kovalla tavalla Suomi-valtiossa 1960-1970-1980-luvuilla Yhdyskuntasuunnittelukuvioissa. Olen nyt viime aikoina yrittänyt arvailla esimerkiksi sitä asiaa, että miksi todella NOPPA-YHTIÖT rs:n tapaus kovalla tavalla pelästytti Päällysrakenteen Toimijat Suomi-valtiossa joskus 1980-luvulla.

  7. 7

    Peter Forsård sanoo

    Ois kiva, kun joskus antaisit rakentavia ehdotuksia miten asiat pitäisi hoitaa. On äärimmäisen helppo nillittää, mutta ratkaisukeskeinen lähestystapa olisi minusta paljon parempi.

    On ihan samalla tavalla ideologinen ratkaisu, jos ajattelee että työnvälitys tai terveydenhuolto on vain julkisen viraston asia hoitaa.

    En kuitenkaan usko, että siirtyminen julkisesta monopolista yksityiseen monopoliin muuttaisi kovinkaan paljoa. Monopolit noin keskimäärin eivät ole hyvä asia kovinkaan monessa asiassa. Jos työnvälitystä hoitaa yksityinen ja ihmiset saavat töitä, niin mikä on ongelma, jos kyseinen yritys tekee voittoa? Vaikka se yksityinen yritys tekee voittoa, ei tarkoita että julkista rahaa tarvitaan enemmän. Hyvin usein se yksityinen tekee asiat tehokkaammin eli pienemmillä resursseilla. Aina löytyy poikkeuksia ja silloin se julkinen palveluntuottaja on parempi.

    Valinnanvapaus jossa asiakas voisi päättää minkä tahon työllisyyspalveluja hän haluaa käyttää, olisi varmaan paremmin toimiva? Pyrittäisiin siis samaan tavoitteeseen kuin terveyshuollon puolella. Kilpailutetaan ne tahot jotka palveluja voivat antaa. On sitten kilpailutuksen laadusta kiinni, että kriteerit ovat oikeat. Myös verotusasiat voidaan tähän kilpailutukseen laittaa, jos mahdollista. Jos se julkisen omistama yhtiö on tehokkain ja paras välittämään duuneja, niin varmaan sen valitsee moni näitä palveluja tarvitseva? Todennäköisesti kuitenkin palveluja käyttävien tavoitteena on se työpaikka.

    Valtavan paljon työpaikkoja välitetään jo nyt yksityisen sektorin tarjoamien palveluiden kautta. Miksi ne yksityiset palvelut ovat syntyneet? Todennäköisesti ei olla oltu tyytyväisiä julkisiin palveluihin eli eivät ole ratkaisseet yritysten tarvetta saada työntekijöitä? Muistan kun Nokialta jäi paljon ihmisiä työttömäksi, niin ongelmana joillekin oli ettei TE-keskusten tietojärjestelmistä löytynyt ammattinimikkeitä. Heidät usein kirjattiin yleisesti insinööriksi. Arvaat varmaan mitä matkapuhelinalan insinööri kokee, kun on pakko hakea LVI-insinöörin paikkaa. Melkoista resurssien tuhlaamista. Useimmat kyllä sitten löysivät sitten töitä ihan muuta kautta.

    Yksi ratkaisu on tietysti rahan lisääminen TE-keskuksille. Sehän on se patenttiratkaisu, joka julkisella usein johtaa siihen, että muutaman vuoden päästä taas tarvitaan lisää rahaa. Mitään muutoksia ei tehdä, vaan patenttiratkaisuna on siis vaatia lisää rahaa. Tässä lisää rahaa -kierteessä me olemme olleet jo vuosia. Tulokset oavt näkyvissä. Pahinta on se, etä kun sitä kierrettä yritetään katkaista alkaa hirveä älämölö ilman rakentavaa ratkaisua. Pahimmillaan huudellaan että se ja se ajataan alas!

    • 7.1

      liisa hirvonen sanoo

      Mitä eroa on julkisilla työvoimapalveluilla ja yksityisillä palveluilla?
      1. Työnhakijan kannalta: tulee yksi toimija lisää entisten lisäksi, koska viranomaispäätöksiä ei voi tehdä yksityisellä puolella. Henkilötietojen ja yksityiselämää koskevien tietojen salassapitovelvollisuus on yksityispuolella hyvin hatarissa käsissä – sitä ei valvota kuten viranomaistoimintaa valvotaan.
      2. Julkisen palvelun tarkoitus ei ole tuottaa voittoa yrityksille vaan sen tehtävä on tuottaa palveluja veronmaksajille jotka verovaroin kustantavat nämä palvelut. Valtion työllisyyteen varattujen määrärahojen käyttö työvoimapalveluyritysten pääoman lihottamiseen ja yksityiseen voitontavoitteluun ei ole määrärahan oikeaa käyttöä. Kilpailutuksen tekee aivan muut kuin työnhakija, jolla ei ole oikeutta valita palvelun tarjoajaa.
      3. Palvelujen yhdenvertaisuus. Yritysten tarjoamat palvelut eriytyvät ja ne voivat valita asiakaskuntansa. Yritystä eivät sido samat yhdenvertaisuus säädökset eikä muut julkista palvelua koskevat lait. Työttömän työnhakijan oikeusturva vaarantuu.
      Yritykset voivat jo nyt täydentää työvoimapalveluja. Lisää valtion tukea jo nyt hyvin tuottaville henkilöstö- ja vuokratyöyrityksille? Eikö mikään riitä?
      4. Ammattisuoja kestää nykylainsäädännön mukaan 3 kuukautta. Sen jälkeen on, ikävä kyllä, insinöörinkin otettava vastaan työ kuin työ. Ellei omalta alalta löydy, niin sitten toiselta alalta. Hallituksen uusien kiristysten jälkeen insinööristäkin voi tulla lähihoitaja, ja hyvin pian. Siltä ei suojaa edes henkilöstöyritys.

      • 7.1.1

        Kaija Laine sanoo

        Erittäin ansiokkaasti eritelty vastaus Liisalla. lisäisin siihen vielä että en tiedä yhtään ainoaa tapausta jossa yksityinen sektori olisi edullisempi käyttökustannuksiltaan kuin julkinen. Ja nyt näitä yksityisiä järjestelmiä pykätään väkisin ja veronmaksajana niistä on pakko maksaa. Tähän asti sentään on ollut vapaus valita yksityisen ja julkisen välillä, niillä joilla on ollut varaa yksityislääkäreihin tai -kouluihin.
        Neloskohdasta sen verran että onneksi ainakin vielä lainsäädäntö suojaa meitä insinööreiltä hoitotehtävissä, työtön ei saa valita mutta työnantaja ei voi kouluttamatonta ihmistä palkata, paitsi avustaviin tehtäviin.

      • 7.1.3

        Peter Forsgård sanoo

        1. Mihin perustat väitteen, että yksityisellä yksityisyyteen liittyvien tietojen tietosuoja olisi hataralla pohjalla? Eikös molempia sektoreita koske ihan samat lait tietosuojaan liittyen.

        2. Jos kilpailutus tehdään niin, että valitaan useampi palveluntarjoaja, voi asiakas valita sen palveluntarjoajan, jonka katsoo itselleen sopivammaksi. Tuo luki tuolla jo aiemmassa kommentissani. Tämä sama periaate on tavoitteena myös terveydenhuollon puolella. Silloin valinnanvapaus ulottuu myös niille joilla ei nyt ole varaa mennä yksityiselle. Nykyinen terveydenhuollonjärjestelmäsysteemi suosii niitä joilla on varaa. Onko se siis oikeudenmukaista?

        Kuten tuolla aiemmassa kommentissani kirjoitin, siirtyminen julkisesta monopolista yksityiseen monopoliin ei välttämättä ole ratkaisu. Se toki voi olla silti olla parempi ratkaisu joissain tapauksissa.

        Julkisen on tarkoitus järjestää palveluja. Se EI tarkoita, että sen pitää järjestää se itse. Onhan se nyt aivan selvä, jos se voidaan järjestää paremmin, tehokkaammin ja halvemalla, niin eikö se ole veronmaksajien etu? rahantuhlausta ja varojen väärinkäyttöä olisi tehdä toisin.

        Tuolla oli myös kommentti, jossa kommentoija sanoi ettei tunne yhtään tilannetta jossa ykstyinen olisi ollut parempi. No ainakin Vaasan vanhustenhuolto säästi 500.000 euroa ensimmäisen vuoden aikana kun palvelua hoiti yksityinen suomalainen yritys. Porvoossa sama liike nosti palvelun tasoa. THL oli tätä tutkinut. Porvoo myös säästi 1.2 miljoonaa vuonna 2013. Jyväskylässä yksityinen taho teki uuden toiminnanohjausjärjestelmän hammaslääkäripalveluille. Se pudotti jonostusajat puolesta vuodesta kuukauteen. Siuntiossa ykstyinen muistaakseni säästi kunnalta useita miljoonia vuodessa. Varmasti löytyy myös niitä tapauksia, joissa ollaan menty huonompaan suuntaan, mutta ei pidä väittää ettei löytyisi tapauksia joissa yksityinen on saanut parannusta palveluun.

        Kilpailuttaminen on ongelma, jos kriteerinä on hinta. Se halvin on yleensä monikansallinen ja pitemmän päälle se voi paljon kalliimmaksi. Kilpailutuksessa olennaista on valita kokonaisedullisin eli painottaa korkeilla painoarvoilla laatua. Oikeilla kriteereillä kilpailutettuna saadaan edistystä aikaan.

        3. Yritysten palvelut voivat eriytyä. Se voi myös olla hyväkin asia. Työnvälittäjät voivat erikoistua ja pystyvät tarjoamaan räätälöidympää palvelua helpommin kuin nykyisessä järjestelmässä. Tämä toki vaatii riittävän monta palveluntarjoajaa.

        Jos yritys on valittu palveluntarjoajaksi on sen otettava kaikki asiakkaakseen. Kyse ei ole täysin vapaista markkinoista vaan sille on asetettu toimintarajat kilpailutuksessa. Tähän voi ja miksei pitäisi myös rajoite siitä kuinka paljon voi tuottaa voittoa. Näin taitaa esim. olla Ruotsissa. Täysin vapaassa markkinassa yritys voi valita asiakkaansa, aivan kuten asiakas voisi valita palveluntarjoajan.

        4. Ammattisuojan kesto 3 kuukautta on minusta ihan ok. Ei ammattisuoja voi olla ikuinen vaan kyllä nykyisessä maailmassa pitää olla valmis uudelleen kouluttautumaan. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy koko ajan. Toisekseen on aivan puppua väittää, että insinöörin pitää mennä lähihoitajaksi, jos käsketään. Sekö olisi sitä jolla parannetaan sitä julkisen laatua? Toistaiseksi työnantaja voi vielä valita ne jotka ottaa töihin ja hyvä niin.

        Valitettavasti meillä on joillain varsin yritysvastainen mieli. Kuten olen todennut jos julkinen palveluntarjoaja on parempi ja tehokkaampi, uskoisin, että sen valitsee moni. Hyvä niin. Ei tähän pidä sekoittaa ideologiaa puolin eikä toisin.

        Edelleen odotan niitä rakentavia kommentteja, joissa pohditaan mikä olisi se oikea tapa hoitaa asiat tulevaisuudessa.

        • 7.1.3.1

          Mirja Pekkonen sanoo

          ”2. Jos kilpailutus tehdään niin, että valitaan useampi palveluntarjoaja, voi asiakas valita sen palveluntarjoajan, jonka katsoo itselleen sopivammaksi. Tuo luki tuolla jo aiemmassa kommentissani. Tämä sama periaate on tavoitteena myös terveydenhuollon puolella. Silloin valinnanvapaus ulottuu myös niille joilla ei nyt ole varaa mennä yksityiselle. Nykyinen terveydenhuollonjärjestelmäsysteemi suosii niitä joilla on varaa. Onko se siis oikeudenmukaista?”

          Suomessa on jo nyt olemassa erittäin suuri valinnanvapaus myös julkisten palvelujen osalta. Ei tarvitse mennä yksityislääkärille saadakseen itselleen sopivinta ja mieluisinta hoitoa.

          • 7.1.3.1.1

            Peter Forsgård sanoo

            Suomi on saanut EU-komissiolta moitteet siitä, että valinnanvapaus terveyspalveluissa ei ole riittävä. Valinnanvapaus on rajattu julkiseen terveydenhuoltoon. Jos on rahaa voi valita laajemmin, sekä ne julkiset, että yksityiset. Yksityisellä jonot usein olemattomattomat ja hoitoa saa usien nopeammin. Se ilmeisesti on sitten sitä oikeudenmukaisuutta?

            Minusta on kovin hämmentävää, että valinnanvapauden laajentamista vastustetaan niin kovasti. Ne kärsivät joilla ei ole varaa valita. Ilmeisesti tärkeintä on se, ettei vaan yrityksiä ole mukana. Mitäsd muuta se on kuin ideologinen perustelu?

      • 7.1.4

        Ella Kuru sanoo

        Lisäksi tässä epäilyttää sen työttömästä lausunnonantajan- olisi se sitten yksityispuolen tai julkisen – mahdollisuus täydelliseen mielivaltaan. Mikä on silloin työttömän kansalaisen oikeus omien elämänedellytystensä oikeudenmukaiseen puolustamiseen. Tämä hallitus on lisännyt pelottavalla tavalla kansalaisten turvattomuutta omaa elämänhallintaa koskevissa asioissa.

  8. 8

    Jarno Paulamäki sanoo

    Mä oon ehkä vähän kerettiläinen kun sanon että tää ei välttämättä ole huono idea.

    Nykyisellään TE-palveluiden vaikutus työllistymiseen on niin lähellä nollaa ja ylipäätään asenne tehdä omia töitään niin perseestä että eihän sitä tiedä vaikka yhtiöittäminen toisi askelen oikeaan suuntaan.

    Silti olen kuitenkin varmaan melkein kaikkien kanssa siitä samaa mieltä että jos näin tehdään niin silloin hinta on väärä mittari. Ylipäätään mitä olen rekrymarkkinoita katsellut ja itsekin head-hunting-firmoja käyttänyt hyvien ihmisten löytämiseen, palkkiot maksetaan jälkikäteen onnistuneista rekryistä – yleensä puolet työsopimuksen tekemisen jälkeen ja puolet vasta sitten, kun koeajan jälkeen sopimus vakinaistetaan.

    Jos työllistämisestä maksetaan tällä mallilla niin sehän olisi vaan hyvä. Toki järjestelmää pitäisi uusia sillä viisiin että jos työntekijä ei jatka työsuhdetta koeajalla tai sen lopussa siitä ei tulisi karenssia, vaan karenssi tulisi sitten, jos lähtee työsuhteesta sen ollessa vakinainen.

    Tällä mallilla ja kunnollisella valitusten käsittelymekanismilla, mikä ettei. Nykyiselläänhän noi valitukset on yksi tyhjän kanssa, ihan sama mitä sanot niin mitään et saa. Kokemusta on.

    • 8.1

      Juha-Matti sanoo

      ”Nykyisellään TE-palveluiden vaikutus työllistymiseen on niin lähellä nollaa ”

      tuon syy toki perustellaan jo alkuperäisessä postauksessa, eli:
      ”Kyseessä on taas kerran ideologinen valinta. Hallitusta riivaa hurmoksellinen usko yhtiöittämisen, kilpailuttamisen ja ostopalveluiden autuaaksi tekevään vaikutukseen. Jotta uskonkappale kävisi toteen, niin ensin julkisen sektorin vastuulla olevan toiminnan määrärahoja leikataan ja tehtäviä lisätään. Kun organisaatio näiden toimien seurauksena rampautuu, niin se todetaan kelvottomaksi ja kerrotaan yksityistämisen olevan tehokas ratkaisu.”

      Olet toki oikeassa siinä, että TE-toimiston kautta työnsaanti on hankalempaa, mutta siinä on ihan vaan tuo syy, eli TE-toimistoa on rampautettu samojen tahojen toimesta jotka nyt haluaa myydä sen toiminan toiselle firmalle dollarin kuvat silmillä.

  9. 9

    Joonas Virta sanoo

    Eli tämän takia haluttiin että työttömät käyvät 3kk:n välein haastattelussa. Mitä loistavin bisnes: asiakkaiden on rangaistuksen ohella käytävä tuottamassa rahaa.

    Ainakin se selvisi.

    Nyt kysymys on: mitä kolme kardemumman rosvoa saa tai on saanut tästä vastineeksi? Eivät ne kavereilleen huvikseen rahapaikkoja järjestele.

  10. 10

    Stina sanoo

    Olisivat ottaneet selvää kuinka Ruotsissa kävi vastaavassa ”reformissa” jonka porvarihallitus toteutti.

    Yleensä, ennen kuin isompia muutoksia tehdään jollain saralla, tutkitaan kuinka vastaavat projektit ovat toimineet muualla. Tämä vaihe on ilmeisesti jäänyt tekemättä. Jos Ruotsin tulos olisi tiedossa, ei tästä olisi tehty päätöstä. Ei edes Suomessa.

    Kriitiikki, jota mm Saku, on esittänyt, osuu kohdalleen.

    Ruotsin malli eroaa siinä, että täällä ”valinnan vapaus” työttömille oli viimestä päälle tärkeä tekijä markkinatalouden hurmiossa elävälle oikeistohallitukselle. Käytännössä meni niin, että kaikki firmat jotka täyttivät tietyt kriteerit, saivat oikeuden ”tarjota palveluja” työnhakijoille. Kriteerit olivat tulkinnasta kiinni, eli mikä tahansa hihhulipoppoo sai mahdollisuuden kupata verorahat. Kontrolli firmojen toiminnasta oli mahdoton tehtävä työnvälityksille.

    Vasta sen jälkeen kun tutkivat journalistit tekivät dokumentteja ja paljastivat katteettomat ”palvelut”, kiinnittivät vastuussa olevat tahot huomion ”epäkohtiin”.

    Siinä vaiheessa olivat miljardit jo vaihtaneet omistajaa.

  11. 11

    Markku T Koivisto sanoo

    Ajatelkaa, seuraavat eduskuntavaalit vasta 2019. Reilut kaksi vuotta tällä hallituksella aikaa tuhota loputkin Suomesta hyvinvointivaltiona. Eikä se ole mikään vahinko, suunniteltu juttu. Tulee olemaan mielenkiintoiset 100-vuotisjuhlat.

  12. 12

    Jyrki sanoo

    Jos lähdetään tähän työttömyyden kaupallistamiseen. Niin eikös sitten ostavalla asiakkaalla ole oikeus takuuseen tuotteesta? Mieluummin tehdastakuu, jossa kaikki syntyneet viat korvataan vaikka 5 vuoden aikana tuotteen ostamisen jälkeen tai sitten kun on tienannut vaikka 250 000e bruttona. Onko asiakkaalla ainakin 2 viikon palautusoikeus tuotteelle ilman selittely velvoitetta, jonka katsoo olevan ei toimiva itselle? Itse asiassa asiakkaalla on myös oltava päätösoikeus lopullisesta ostamisesta ilman mitään ehtoja. Vai onko niin, että jos menet vaikka autoliikkeeseen. Niin sieltä et voi poistua ilman autosta tehtyä kauppasopimusta?

    Jos tuotteen takuuasioissa ja käyttöehtojen tulkinnoissa ollessa epäselvyyksiä ja erimielisyyksiä asiakkaan ja myyjän suhteen. Niin voiko asiakas ajaa etujaan kuluttuja-asiamiehen avulla?

    Miten tuotteen tuoteselostukset sitten? Onko siellä mainittu selkeästi mitä tuote sisältää ja mitä ei. Sekä käyttöohjeet ajan tasaiset lain ja muun suhteen, sekä tietty selkeät ja johdonmukaiset ilman mahdollisuuksia tulkintaeroihin myyjän/asiakkaan suhteen. Ja jos jotain joudutaan tulkitseen tulkinta tehdään yleensä asiakkaan eduksi eikö näin?

    Tässähän ollaan nyt todellakin tuotteistamassa työttömyyttä vaiko työtöntä? Vaiko molempia. Tuotteistus tehdään vaan veronmaksajien piikkiin röyhkeästi kuulematta ollenkaan maksajia. Joita muuten työttömätkin ovat 20% veroineen työttömyyskorvauksista. Ja kaiken lisäksi monet työttömät maksaneet verojaan palkastaan varmasti jopa vuosikymmeniä ennen työttömäksi joutumistaan.

    Sitten se ehkä tärkein kysymys. Kuka tässä olikaan se asiakas, jonka ”eduksi” ja eduksi tätä kaikkea nyt tehdään?

  13. 13

    Kaikki on kaupan sanoo

    Sipilän oikeistoporvarihallitus on vain pääomapiirien toimeenpaneva komitea. Se näyttää toimivan lähes kaikessa Karl Marxin kuvaamalla tavalla.

    ”Porvaristo hukuttaa hurskaan haaveellisuuden, innostuksen ja kaihomielen kyynelvirrat itsekkääseen laskelmointiin. Se sulattaa henkilökohtaisen arvokkuuden vaihtoarvoksi ja asettaa lukemattomilla lupakirjoilla sinetöityjen ja palveluksilla ansaittujen vapauksien tilalle y h d e n vapauden, t u n n o t t o m a n k a u p p a v a p a u d e n. Se asettaa uskonnollisten ja poliittisten harhakuvitelmien verhoaman riiston sijaan avoimen, häpeämättömän, suoran ja pelkistetyn riiston.

    Porvaristo riisuu pyhyyden hohteen kaikilta kunnianarvoisilta toimituksilta. Se muuttaa lääkärin, lakimiehen, papin, runoilijan ja tiedemiehen pelkiksi maksetuiksi palkkalaisikseen” (Manifesti vuodelta 1848).

    Aikaisemmin hallitukset, 1990-luvun alkupuolelta, heikensivät hyvinvointivaltiota vähitellen, dosentti Raija Julkisen sanoin, ”kissantassuin hiipien, jotta kasvavan eriarvoisuuden sietokyky kasvaisi ja eriarvoistumisen vastustus heikkenisi. Sipilä hallitus tavoittelee hyvinvointivaltion kiireellistä hävittämistä nopein askelin, ”tiikerinloikalla.”

    ”Normien purkutalkoot” ovat ensisijaisesti julkisten palvelujen, sosiaali-, työsuhde-, työttömyys-, toimeentulo-, terveys- ja oikeusturvan purkutalkoita: heikompiosaiset kansalaiset jätetään vahvempiensa ja markkinoiden armoille. Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on esimerkki sääntelyn purusta: siitä hyötyvät suuryhtiöt, jotka eivät vastaa sen seurauksista, mutta erityisesti kaupan matalapalkkaiset työntekijät ja pikkukauppiaat perheineen kärsivät ”vapauden” seuraukset.

    Julkiset palvelut ja viranomaistoiminnat ensin yhtiöitetään, sitten kilpailutetaan, ulkoistetaan ja lopulta yksityistetään. Demokraattisessa valvonnassa olevasta palvelutuotannosta luovutaan tunnottomien markkinoiden hyväksi. Ensimmäisenä se tapahtuu sosiaali- ja terveyspalveluissa, sen jälkeen työvoimapalveluissa, seuraavana ovat vuorossa liikenneväylien ja -palvelujen ylläpito,sitten kuntien ja valtion kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja vapaa-aikapalvelut. lopulta tulevat vuoroon koulutuspalvelut. Mahdollisesti ylikansallisten yritysten tilitoimistot hoitanevat kuntien ja maakuntien kirjanpidon, konsulttitoimistot kuntasuunnittelun ja perintäyritykset sekä maksujen perinnän että veronkannon. Kunnat, maakunnat ja valtio tulevat rahapulassaan myymään kiinteistönsä ja muun omaisuutensa. Julkistalouden tahallinen alabudjetointi on oiva keino saattaa julkiset huonoon huutoon ja ”ohjata” kansalaiset käyttämään aktiivisesti mainostettuja yksityisiä, kaupallistettuja palveluja. Oikeusturvan hakemisesta tehdään nykyistä kalliimpaa ja oikeusriitoja ohjataan välimiesoikeuksiin.

    Valtion, kuntien ja maakuntien tehtäväksi jää korkeintaan rahoituksen ohjaaminen yrityksiin ja niiden mahdollisten tappioiden takaaminen. Kuten rakennusten rakentaminen ja purkaminen, niin hyvinvointivaltio on nopeasti purettavissa, mutta paljon hitaammin rakennettavissa.

    Uusliberalistinen politiikka häivyttää kansalaisen, tilalle tulee alamainen ja pelkkä kuluttaja.
    Sen ajatusmaailman tavoitteena on rajoittaa kansanvaltaisen päättämisen ala mahdollisimman pieneksi ja tehdä valtiosta yövartijavaltio. Demokratiasta jää vain häivähdys: häivedemokratiaa.

  14. 14

    Jari Kähkönen sanoo

    Tämä oligopoliin perustuva suomalainen työttömyysteollinen kompleksi on kuitenkin kaikkivoipuudestaan huolimatta kohtalaisen avuton työttömyyden kanssa, sorrettiinpa työttömiä ihmisiä kuinka paljon tahansa sen näennäispalveluiden puitteissa. Näin siksi, että harvoja kiinnostaa investoida tähän maahan ja lähes ketään ei kiinnosta työllistää. Päinvastoin, olemassaolevatkin työpaikat vähennettäisiin mikäli vain keksittäisiin keino teettää vähemmillä enemmän tai halvempi ja elastisempi miljöö mihin ne siirtää. Siksi julkinen valta on helvetillisessä helteessä ottaakseen eron työttömistä ihmisistä ja etenkin heidän toimeentulostaan, koska enemmän tai vähemmän kaikki tässä maassa on yhä viritetty sen periaatteena kauas taakse jääneen ja sittemmin harhaluuloksi muuttuneen kuvitelman varaan, että työttömyys on muka väliaikainen poikkeustila.

    Nyt tässä sairaassa kokonaisuudessa, jota on Dwight D:n hengessä nimitän alun käsitteellä, on siksi nostanut päätään luonnollisesti myöskin bisnes. Eikö älytä, että ei ole asiaa mitä bisnes ei tekisi rahaa saadakseen, kun se vain voi sen tehdä? Tekemisen kohteenahan on yhteiskunnallisesti halveksittu ja alisteisessa asemassa oleva ihmisjoukko, joten kiittäköön onneaan ettei sentään ole keksitty tilata salamurha- ja ruumiinhävityspalvelua. Esimerkkini on tietysti pelkkä heitto, jonka tuleekin kääntää jokaisen normaalin ihmisen sisuskaluja, mutta asetelma on totisempi kuin toivonkaan. Tämä mikään salaliitto ole. Ihmisen halveksunta, läpinäkymättömyys ja raha, ei se ole sen vaikeampaa silloinkaan kun siirrytään yhteiskunnallisesta muutoksesta sovellukseen.

    Määräaikainen työttömyysjesse, puppunomi(amk) pöyhkeilee kaikki kyselyt pois selittäen ettei kysyjä muka tiedä mitään koskei ole itse joko palvelun piirissä oleva työtön tai jesse. Ja eihän unohdeta aina raikasta, ”olet asenteellisesti [palvelun nimi tähän] vastaan” -läppää. Viranomainen taas ei tiedä mitään, koska kukaan ei ole kirjallisesti kirjaamon kautta valmiit todisteet esittäen valittanut nimien, päivämäärien sekä paikkatietojen kera. Yritys ei kommentoi mitään, koska kaikki on joko liikesalaisuutta tai yksittäisten ihmisten asioita. Historia siivotaan ja unohtaa. Sen muistaa kun katseli Yle Teeman afrikkalaisamerikkalaisia käsitellyttä sarjaa, sekä huomasi kuinka velkuuttamiseen ja kriminalisointiin perustunut etelävaltioiden restauraatio-toinen maailmanrähinä -välillä ollut krhöhöm leirikoululiike unohdettiin.

    Kuinka voi olla mahdollista, että rahaa riittää kaadettavaksi nollan arvoisiin lumepalveluihin vaan ei työpaikkojen luomiseen tai ihmisten auttamiseen? Tottakai sitä riittää, kun ensin ei anneta rehellistä tietoa rahan määrästä, sitten päätökset tuon rahan käyttämisestä pannaan ritualistis-byrokraattisen näytelmän taakse piiloon ja kärsimässä on ryhmä millä ei ole ääntä. Eikä kukaan yhteiskunnassa kenellä on ääni sympatisoi heitä kyllin käyttääkseen ääntään heidän puolestaan. Yhteiskunnan vakaus, sopimukset, menetelmät erimielisyyksien käsittelyyn, hyvinvointi sekä turvallisuus eivät ole enää painopisteitä tässä maassa ja sen mukaan kaikki myös toimii. Tietenkään näin ei ole pakko olla, koska se on silkkaa fuulaa joka perustuu ylhäältäohjailuun ja tiedon säännöstelyyn.

  15. 15

    make sanoo

    Kyllä jotain tämän sortin kohkaamista oli odotettavissakin. Vai oliko joku niin naivi, että uskoi jonkun elektroniikkapajan johtajan / omistajan muuttuvan hetkessä valtiomieheksi ja kaikkien alojen asiantuntijaksi kun siirtyy politiikkaan? Vaalit nyt vaan ovat sellaiset. Panevat valehtelemaan huulet turpeina että saadaan ääniä ja päästään kähmimään julkisia varoja. Nehän ovat tunnetusti suuret ja kansan käsi on karttuisa. Äänestäjänkin kannattaa vilkaista peiliin. Sieltä se syyllinen voi löytyä. Ei kannata äänestää aina sitä joka on vaaliteltoilla lutuisin.

  16. 16

    Rintsu sanoo

    Ai mikäkö tässä on idea?

    Niitä on muutama. Keskustalle oleellista on saada mahdollisimman keskustajohtoinen maakuntahallinto. Maakuntien rajat eivät ole sattumalta vedetyt, vaan mahdollisimman keskustavetoisesti. Muutaman demarikunnan ääni ei keskustalaisessa maakunnassa paina mitään. Luvassa on pilvin pimein kelpoisia johtaja- ja päällikköpalleja suojatyöpaikaksi.

    Kokoomukselle taas oleellista on päästä kuppaamaan veromarkkoja yksityisiin yrityksiin.

    Kolmas juttu on se, että miettikääs nyt semmoisia laitoksia kuin poliisilaitos, tullilaitos tai verohallinto. Niiden johtoportaan palkat ovat tällä hetkellä ”ministeriliksan” luokkaa. Vaan miten on käynyt yhtiöitetyille ja yksityistetyille jopa valtion strategisille yrityksille? Oy kun ei ole sidoksissa valtion palkkataulukoihin. Johtoportaan palkkiot saattavat olla kymmenkertaiset ”ministeriliksaan” verrattuna. Ja mitä enemmän yhtiöitetään ja yksityistetään sitä enemmän näitä paikkoja on jaettavaksi ja yleensä puoluekirjan perusteella.

    Vanha verotarkastajan ohje kuuluu ”seuraa rahaa”. Onneksi en enää ole verotarkastaja koska olisi perhanan ikävää seurata sivusta mihin se raha keräämisen jälkeen jatkossa päätyy. Valtiontalouden tarkastusvirasto voisi seurata samaa ohjetta, mutta kun yhtiöttämis- ja yksityistämisurakka on saatu päätökseen niin heillä on hemmetin vähän tarkastettavaa.

    Perussuomalaisilla ei tässä asiassa ole osaa eikä arpaa. He ovat tyytyneet saadessaan huutaa tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa ja heidän mielikseen jotain sen suuntaista on tehty. Joiden tuloksena on lähinnä ollut yksittäistragedioita. Turvapaikanhakijoiden määrä ei tyrehtynyt hallitusohjelman tiukennuksilla vaan EU- Turkki- sopimuksella. Joka vain siirsi ongelman Turkkiin, pois silmistä pois mielestä.

    Muutamalle peruspuolueaktiiville kiitokseksi hallitusohjelman kiltistä noudattamisesta saattaa olla palkinnoksi luvassa muutama maakuntapäällikköpaikka.

    Fakta on se, että mitä enemmän julkishallintoa yhtiöitetään ja yksityistetään niin sitä vähemmän vaaleilla on vaikutusta.

  17. 17

    Veli-Pekka Saarinen sanoo

    Hieman off topic, mutta tämä elokuva kannattaa katsoa, jos haluaa ymmärtää, mistä on kyse tässä harkitussa hyökkäyksessä sosiaaliturvaa ja hyvinvointivaltiota kohtaan. Mitä Chomsky sanoo Yhdysvalloista pitää nykyään mitä suurimmassa määrin paikkansa myös Suomessa:

    http://areena.yle.fi/1-3319316

    Myös tämä artikkeli kannattaa lukea:

    https://www.theguardian.com/commentisfree/2016/nov/14/neoliberalsim-donald-trump-george-monbiot

  18. 18

    töytön sanoo

    Valinnanvapaus, oman onnensa seppä ja jytky laittamassa Suomea kuntoon.

  19. 19

    Pekka Ketola sanoo

    Mielenkiintoista on tuo lainkohta, että yritykset jotka korvaavat te-toimistot saavat peria 30 euron käyntimaksun per käyntikerta työttömiltä. Työtön joka kieltäytyy maksamasta saa karenssia ja maksu menee perintätoimiston kautta ulosottoon.

    Bisnes pyörii työttömien ympärillä ja työttömillä tehdään rahaa.

    Nyt kun te-keskukset korvataan yrityksillä niin yritys bonus määräytyy, kuinka monta karenssia laittavat kuukaudessa. Eli luvassa on 100 kertaa enemmän karensseja työttömille ja 100 kertaa enemmän laittomia karensseja.

  20. 21

    töytön sanoo

    Hallitukseenki kamut vähä vinkannu mite työttömillä tienattu tähänki asti. Siitä se ajatus sitte lähti..