Vielä kerran aktiivimalli

Eduskunta päättää joko huomenna tai ylihuomenna lopullisesti työttömyysturvan aktiivimallista, jolla työttömyydestä rangaistaan. Jos äänestys on huomenna maanantaina, niin ajoitus takaa runsaan poissaolon. Monet kansanedustajat ovat myös oman kuntansa luottamushenkilöitä, ja valtuustojen ja kunnanhallitusten kokoukset pidetään yleensä maanantaisin. Näin joulun alla tarjolla on vielä jouluateria, jolta yksikään valtuutettu ei mielellään jää pois.

Jos äänestys pidetään tiistaina, niin hallituksen esitys hyväksytään silti. Näin on hallituspuolueiden kesken sovittu siitäkin huolimatta, että työministeri Jari Lindström sanoi juuri tämän osan kokonaispaketista olevan kivi pullassa.

Katsotaanpa vielä kerran aktiivimallin keskeiset kohdat.

Jatkossa työttömyysturvaan tehdään 4,65 prosentin leikkaus, jos työtön ei kolmen kuukauden aikana ole ollut palkkatöissä, harjoittanut yritystoimintaa tai osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin. Jotta aktiivisuusehto täyttyisi, pitää olla töissä 18 tuntia kalenteriviikon aikana, ansaita yritystoiminnasta vähintään 240 euroa tai olla vähintään 5 päivää työllistymistä edistävissä palveluissa tarkastelujakson aikana. Malli koskee kaikkia työttömiä työnhakijoita, eli niin työmarkkinatuen, peruspäivärahan kuin ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saajia.

Malli ei siis palkitse millään tavalla aktiivisuudesta, vaan ainoastaan töiden saamisesta. Töitä saamattomia rangaistaan. Alueelliset erot töiden saamisessa ovat valtavat. Isoissa kaupungeissa se voi onnistua helpommin, mutta suurten työttömyyslukujen ja pitkien välimatkojen kunnissa palkallisen pätkätyön saaminen on mahdotonta. Aktiivinen työn hakeminen ei auta yhtään, kun töitä ei kerta kaikkiaan ole. Tämä asia ei kiinnosta hallitusta tippaakaan.

Kaikkien työllistymismahdollisuudet pätkätöihin eivät ole yhtä hyvät. Parhaiten töitä saa nuori ja vain vähän aikaa työttömänä ollut ammattitaitoinen henkilö. Yli viisikymppisen, kauan työttömänä olleen mahdollisuudet ovat olemattomat. Tämäkään ei kiinnosta hallitusta.

Aktiivisuutta voi osoittaa työssäolon lisäksi myös yritystoiminnalla tai osallistumisella työllistymistä edistäviin palveluihin. Yritystoiminnan aloittaminen tietää varmaa tukien lopettamista, sillä yrittäjästautuksen saaneen katsotaan automaattisesti elättävän itsensä yrittäjänä. Pahimmassa tapauksessa myös hänen työtön puolisonsa sekä aikuiset, työttömät lapsensa katsotaan myös työllistyneiksi tässä yrityksessä.

Työllistymistä edistävät palvelut ovat olleet jo kauan iso vitsi, sikäli kun joku jaksaa niille enää nauraa. Ne ovat kursseja, joilla ihan oikeasti opetellaan sanomaan käsipäivää ja liimataan lehdistä leikeltyjä kuvia pahville. Tätäkään aktiviteettia ei riitä kaikille, vaikka Te-toimistot ostavat kursseja kiihtyvällä tahdilla.

Myös palkattomat työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta ovat työvoimapoliittisia toimenpiteitä eli näitä työllistymistä edistäviä palveluja. Niissä työtön tekee palkatonta työtä rinta rinnan työstään palkkaa saavan kanssa.

Aktiivimalli perustuu siihen tehokkaasti markkinoituun harhakäsitykseen, että työtä kyllä on, mutta laiskat työttömät eivät sitä viitsi tehdä. Tätä on toitotettu monta kuukautta mediassa etsimällä työtä vieroksuvia työttömiä ja nimettöminä esiintyviä yrittäjiä, jotka eivät onnistu rekrytoimaan ketään. Yksi tehokkaimmista keinoista on ollut jatkuva valehteleminen avoimien työpaikkojen määrästä. Niitä on kuulemma satoja tuhansia, vaikka jokainen työvoimahallinnossa haettavina olevien paikkojen katsoja näkee, että avoimena on vain murto-osa tästä määrästä.

Aktiivimalli on vain yksi uusi osa lisää tilastojen kaunistamiseen tähtäävään työttömien kiusaamiseen, jota hallitus sanoo työvoimapolitiikaksi. Karensseja jaetaan yhtä helposti kuin ennenkin, ja sähköiseen asiointiin siirtyminen on jo karsinut tehokkaasti tilastoista pois netin käyttöä osaamattomat.

Olen kirjoittanut tästä aiheesta kyllästyttävän monta kertaa. Valitettavasti näitä juttuja eivät lue ne, joiden pitäisi. Erityisesti niiden pitäisi, jotka luulevat olevansa korvaamattomia omassa palkkatyössään. Heidät tullaan potkimaan ulos ja ottamaan takaisin huonosti palkattuina pätkätyöntekijöinä tai palkattomina työkokeilijoina.

Vielä ennättää lähettää kansanedustajille postia.

sira

Kuva: Sira Moksi

 

 

 

Tärkeintä on nelosolut

Eduskunta on tuhertanut oluen kanssa vuosikausia, ja nyt viimeinkin se nelosolut saatiin ruokakauppoihin. Tämä oli koko eilisen päivän tärkein uutinen, ja asiaa jauhettiin ja jauhetaan loputtomasti. Jotkut kiittävät, jotkut ovat pettyneitä.

Onnistuneesti tämän mahdottoman tärkeän asian alle on jäänyt kaksi sellaista asiaa, joilla on merkitystä kauan ja lukemattoman moniin ihmisiin. Ensimmäinen on työttömyysturvan aktiivimalli, joka lyhyesti sanoen on kautta aikojen ensimmäinen laki, jossa uhria rangaistaan tuntuvasti. Jos työtön ei saa työtä tai mahdu työvoimapoliittiseen koulutukseen, niin hänen tukeaan leikataan rajusti. Puhutaan kauniisti aktivoinnista ja kannustamisesta, mutta se on pötypuhetta. Tarkoitus on vain rangaista ja samalla säästää työttömyystukeen käytettävää rahaa. Siinä sivussa humpuukikoulutusta työttömille järjestävät konsulttifirmat lyövät rahoiksi, sillä Te-toimistot ostavat entistä enemmän kursseja, joille työttömät pakotetaan opettelemaan käsipäivän sanomista.

Mutta vähät siitä, sillä viimeinkin on sääntelyä vapautettu tässä elintärkeässä nelosoluen saamisessa.

Sote aiotaan runnoa läpi väkisin, ja niin tulee myös tapahtumaan. Niin tapahtuu siitä huolimatta, että asiantutijoiden arvion mukaan se ei lisää palvelujen saatavuutta ainakaan syrjäseuduilla eikä tuota säästöjä. Se tulee käsittämättömän kalliiksi, sillä terveysalan suuryritykset hoitavat tehokkaasti terveet ja sysäävät kallista hoitoa tarvitsevat sairaat julkiselle sektorille, joka kutistuu entisestään resurssien puutteeseen. Kaiken maksavat veronmaksajat, ja raha tulee valumaan suuryrityksiin.

Mutta viis siitä, sillä nyt kansa kuolee alkoholismiin ja pienten paikkakuntien Alkot lakkautetaan asiakkaiden loppumisen takia.

Politiikassa ajoitus on tärkeää. Tapana on tehdä tärkeimmät päätökset juuri ennen eduskunnan lähtöä lomalle. Oikeasti tärkeiden asioiden joukkoon ujutetaan asia, josta saadaan paljon puhetta ja josta jokaisella on mielipide. Kun työttömien ns. ikuinen karenssi purettiin vuonna 2012, niin se tehtiin viimeisenä asiana ennen eduskunnan kesälomaa. Lain siirtymäsäännöksiin ujutettiin ikuisen karenssin jatkuminen sen jo saaneille vuoden 2017 alkuun. Siitä voitte lukea lisää täältä.

Nyt päätetään työttömyysturvan aktiivimallista ja sote-lainsäädännöstä sopivasti joulun alla ja olutpäätöksen aiheuttaman metelin suojassa. Kyseessä on niin isot asiat, että ei luotettu pelkkään pikkujoulukauden mediahiljaisuuteen, vaan kiinnitetään kansan huomio toisaalle.

Mitäkö mieltä minä sitten olen nelosoluen tulosta kauppoihin? En sitten yhtään mitään mieltä. Ihan samantekevää. Jos tarkemmin ajattelette, niin samantekevää se luultavasti on teillekin. Itse en tarvitse nelosta enempää kuin kolmostakaan, mutta en ole ottamassa keneltäkään kumpaakaan pois. Haluavat ovat aina saaneet molempia.

Näkkileipää ja pieniä kiviä

Maan hallitus on jääräpäisesti ajamassa läpi kaksi jättimäistä munausta, joiden jälkiä ei luultavasti enää koskaan pystytä korjaamaan ennalleen. Ensimmäinen on soten valinnanvapauteen liittyvä palveluseteli, jota esitetyssä laajuudessa haluavat vain hallitus ja suuryritykset. Toinen on työttömyysturvan aktiivimalli.

Valinnanvapauslakiesitysten lausuntokierros päättyy tänään. Valtaosa lausunnonantajista pitää esitettyä mallia liian laajana. Niin ovat sanoneet pienet ja suuret kunnat, niin ovat sanoneet asiantuntijat ja niin ovat viimeksi sanoneet viisi yliopistosairaalaa. Yksityisiä palveluntarjojia edustava Hyvinvointialojen liitto pitää esitystä liian suppeana. Tästä voi viisas päätellä jotain.

Lakiesityksen mukaan maakunnan on tarjottava asiakasseteliä varsin laajasti erikoissairaanhoitoon, kuten polikliinisiin kirurgisiin toimenpiteisiin ja kiireettömiin leikkauksiin. Tarkoitus on, että palvelusetelillä katetaan puolet – kaksi kolmasosaa erikoissairaanhoidosta. Yliopistosairaaloiden mukaan erityisesti kiireettömien leikkausten siirtäminen palvelusetelin taakse johtaa lääkärikatoon yksityiselle puolelle ja päivystysvalmiuden romuttumiseen. Juuri samat kirurgit hoitavat nyt molempia tehtäviä, ja päivystysvalmiuden sekä ammattitaidon ylläpitämiseksi he kiireettöminä aikoina operoivat kiireettömiä tapauksia.

Asiakasseteli tulee kalliiksi sekä yhteiskunnalle että potilaalle. Osmo Soininvaara ihmetteli toissapäivänä miten on mahdollista, että palvelusetelillä onkin tarkoitus huolehtia siitä, että yksityiset pärjäävät kilpailussa yhteiskunnalle aiheutuvista kustannuksista välittämättä. Tarkoitushan oli muka säästää, mutta näköjään tarkoitus onkin huolehtisa siitä, että yksityiset firmat pärjäävät.

Palveluseteli tulee kalliiksi myös asiakkaalle. Setelillä saa yksityiseltä vain sen arvon verran hoitoa. Kun laskuri pysähtyy, niin asiakas maksaa itse loput, jos hänellä on rahaa. Jos ei ole, niin sitten ulos. Jossain näin osuvan vertauksen, jonka mukaan palveluseteli on vain näkkileipä. Jos sen päälle haluaa voita ja leikkeleitä, niin ne joutuu maksamaan itse.

Työttömyysturvan aktiivimalli puolestaan vie työttömiltä näkkileivänkin ja tarjoaa sen sijaan kiviä. Jos työtön ei saa työtä, niin häntä rangaistaan tukien alentamisella. Ministeri Paula Risikko sanoi eduskunnan kyselytunnilla, että syrjäytyneisyys ja yksinäisyys vähenevät työhön kannustamalla ja aktiivisuutta lisäävällä sosiaaliturvalla. Viiden prosentin leikkaus aktiivisesti turhaan työtä hakevan tukeen on siis Risikon mukaan hyvinkin kannustavaa ja syrjäytymistä ehkäisevää. Työministeri Jari Lindström sanoi, että lait ovat sovittu kokonaisuus, eikä pullasta voi noukkia rusinoita. Tämä pulla sisältää hänen mukaansa kiviä.

Lindströmistä voi olla monta eri mieltä, mutta on pakko myöntää hänen olevan ministeriksi harvinaisen rehellinen. Hän sanoo käytännössä suoraan, että syvältähän nämä lait ovat, mutta näin on sovittu. Hän ennustaa myös halpatyömarkkinoiden pysyvää tuloa hallituksen toimien seurauksena. Itse hän ei sano sitä haluavansa, mutta tekee silti kaikkensa edistääkseen niiden tuloa. Näin ovat hallituspuolueet sopineet.

Tämän hallituksen jäljiltä yhteiskunta ei enää koskaan ole entisellään. Vain rikkaiden sairaudet hoidetaan kunnolla ja työttömistä tehdään halpatyövoimaa, jonka niukan elannon maksaa valtio tukina.

Presidenttiehdokkaiden osaamisvaje

Satuin eilen illalla avaamaan television juuri silloin, kun MTV:n presidenttiehdokkaiden tentissä puhuttiin turvapaikanhakijoista. Kolmesta näkemästäni puhujasta kaksi puhui mitä sattui, joko tietämättömyyttään tai äänestäjäkuntaansa miellyttääkseen. He olivat Laura Huhtasaari ja Paavo Väyrynen. Istuva presidentti Sauli Niinistö puhui juridista faktaa.

Huhtasaari ja Väyrynen halusivat pysäyttää osan turvapaikanhakijoista rajalle. He sivuuttivat kokonaan sen tosiasian, että kansainvälisten sopimusten mukaan jokainen voi hakea turvapaikkaa, ja hakemuksen käsittelyn ajan oleskelu maassa on laillista. Ratifioitu sopimus sitoo viranomaisia samalla tavalla kuin säädetty laki, joten jos siitä halutaan eroon, niin siitä on sanouduttava irti. Eroaminen sopimuksesta tekisi maasta hylkiövaltion, jonka kanssa sivistysmaat eivät haluaisi olla tekemisissä.

Paavo Väyrynen sanoi, että EU-tuomioistuimen tuoreen päätöksen mukaan turvapaikanhakija voidaan palauttaa turvalliseen lähtömaahan suoraan rajalta. Tämä ei pidä paikkaansa. Ei ole sellaista tuomioistuimen päätöstä, joka sallisi automaattisen palautuksen. Väyrynen on monien muiden tavoin ymmärtänyt väärin viime kesänä tehdyn päätöksen.

EU:n tuomioistuin linjasi heinäkuussa, että turvapaikanhakijat voidaan palauttaa siihen ensimmäiseen EU-maahan, jossa heidät on rekisteröity tai johon he muuten todistettavasti ovat ensiksi tulleet. Tässä ei ole mitään uutta, eikä linjaus vaikuta Suomeen millään tavalla. Dublin-sopimuksen mukaan turvapaikanhakija voidaan palauttaa siihen maahan, jossa hänet on ensimmäiseksi rekisteröity tai johon hän muuten on todistettavasti tullut ensimmäiseksi. Todistaminen perustuu rajaa ylitettäessä otettuihin sormenjälkiin tai muuhun varmaan näyttöön. Ennakkopäätös ei oikeuta käännyttämään Ruotsista tulevia turvapaikanhakijoita automaattisesti suoraan rajalta. Asiasta voi lukea enemmän täältä.

Huhtasaari ja Väyrynen olivat tiukimmin sillä linjalla, että kirkko ei saa auttaa laittomasti maassa olevia. Kysymys oli vähän huonosti muotoiltu, koska kaikkien ehdokkaiden mukaan hädässä olevaa pitää auttaa, mutta lakia ei saa rikkoa.

Niinistö oli parhaiten selvillä auttamisen juridiikasta. Hän sanoi, että Suomen laki ei kiellä turvapaikanhakijan suojelemista, ellei kyseessä ole rikoksentekijän suojeleminen. Niinistö on oikeassa. Laittomasti maassa oleskelu ei ole sellainen rikos, josta epäillyn auttaminen olisi laitonta. Tätä monen on vaikea ymmärtää.

Rikoslain 15 luvun 11 §: 1 momentti sanoo näin:

Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. 

Saman pykälän 2 momentin mukaan rikoksentekijän suojeleminen ei koske rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi kuukautta vankeutta. Ulkomaalaislain 12 luvun 185 §:n mukaan ulkomaalainen, joka tahallaan oleskelee maassa ilman vaadittavaa matkustusasiakirjaa, viisumia tai oleskelulupaa taikka laiminlyö velvollisuutensa rekisteröidä oleskelunsa tai laiminlyö ilmoittautumisvelvollisuutensa, syyllistyy ulkomaalaisrikkomukseen. Rangaistus siitä on sakkoa. Tällaisen henkilön auttaminen ei siis ole rikos, ellei kyse ole viranomaisen toiminnan estämisestä.

Se juridiikasta, puhutaan vähän helpommin ymmärrettävästä asiasta eli arvoista. Kun kysyttiin kuka on lähimmäinen, niin erityisopettaja ja uskonnon aineenopettaja Huhtasaaren mukaan lähimmäinen on ihminen, joka on siinä lähellä. Muualla maailmassa on omat lähimmäisensä, meidän lähimmäisemme ovat suomalaisia.

Huhtasaaren kannattaisi varmaan kerrata oman erityisalansa lähdeteosta ja lukea Luukkaan evankeliumin 10 luvun jakeet 25 – 37. Siellä puhutaan laupiaasta samarialaisesta ja kerrotaan kuka on lähimmäinen.

 

 

 

 

 

 

Hyvin manipuloitu

– Haluan myös muistuttaa, että suurin osa suomalaisista haluaa tätä. He haluavat osaltaan kiristää työttömyysturvan ehtoja. Me olemme nimittäin saaneet tänäkin vuonna lukea useita lehtiartikkeleita sellaisista ihmisistä, jotka ovat vapaaehtoisesti valinneet niin sanotun työttömyyden polun.

Näin puolusti työttömyysturvan aktiivimallia kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk) toissapäivänä eduskunnassa. Tämä oli ihan odotettavissa, sillä kesästä lähtien eräät mediat ovat nostaneet työttömän prototyypiksi laiskan, työtä välttelevän lusmun, joka käyttää työttömyysturvaa hyväkseen voidakseen jatkaa laiskottelua tai tehdäkseen jotain kivaa. Toinen iltapäivälehtemme oikein pyysi laiskureita ilmoittautumaan.

Ja löytyihän heitä; juttuja syntyi pahimmillaan päivittäin. Kukaan ei ole väittänytkään etteikö työttömissä olisi myös systeemin väärinkäyttäjiä. Mediarummutuksen tarkoitus oli kuitenkin tehdä tästä marginaalista työttömän vakiomalli ja lietsoa kansan raivoa. Sekin onnistui. Mikään ei ole niin helppoa kuin saada kohkaamishaluiset iltapäivälehtien kommentoijat kohkaamaan milloin mistäkin.

Samaan aikaan löytyi tietenkin työnantajia, jotka nimettöminä ja firmansa nimeä kertomatta valittivat työvoiman saamisen vaikeutta. Työttömät kuulemma kieltäytyvät suoraan sanomalla, että tienaavat paremmin työttöminä. Jokaiselle asioita vähänkään ymmärtävälle on selvää, että kieltäytyjä menettää korvauksensa. Myös syy työnantajien esiintymiseen nimettömänä on selvä. Työssä, firmassa tai molemmissa on jotain pahasti vialla, jos rekrytointihalukas työnantaja ei halua käyttää lehden tarjoamaa ilmaista mainostilaa hyväkseen löytääkseen työntekijöitä.

– Meillä on todella kolmannen polven työttömiä, perheitä löytyy, joilla on juuri se, että heillä ei ole mallia siitä, että he lähtevät kotoa. Siinä on ollut työttömyyttä alueella, mutta tilanne on kääntynyt eri tavalla, ja jos me emme kannusta työn vastaanottamiseen, niin me kyllä todella teemme moraalittoman teon, varsinkin nuorelle polvelle. (kansanedustaja Marisanna Jarva, kesk.)

Samaan aikaan työttömien laiskoiksi leimaamisen kanssa heitä on leimattu myös syrjäytyneiksi, alkoholisoituneiksi ja mielenterveysongelmista kärsiviksi. Työministeri Jari Lindström sanoi syyskuussa kyselytunnilla, että pitkäaikaistyötön ei ole ainoastaan työtön vaan hänellä on paljon psykososiaalisia ongelmia. Hän pyysi myöhemmin sanojaan anteeksi asiallisesti, mutta lipsahdus paljasti negatiivisen perusvireen. Työttömissä on pakko olla jotain vikaa, koska he ovat työttömiä. Jos he eivät ole laiskoja pinnareita, niin sitten he ovat muuten moniongelmaisia jo toisessa ja kolmannessa polvessa. Tätä menoa joku keksii väittää sosiaalidarwinismin hengessä työttömien olevan geneettisesti heikompaa ainesta.

Puoli vuotta kestänyt manipulointi tuotti tulosta, ja nyt hallituspuolueiden kansanedustajat pääsevät vetoamaan kansan tahtoon. Kansahan se haluaa antaa työttömille keppiä, eivät kansanedustajat.

Hallitus varmaan kiittää ilpäivälehtiä hyvin sujuneesta manipuloinnista ja iltapäivälehdet kiittävät hallitusta klikkauksilla hankituista mainostuloista. Työttömät eivät kiitä, mutta eihän heiltä ole ennenkään mitään kysytty.