Solkkuämpäri

Perussuomalaiset on julkaissut kunnallisvaaliohjelmansa, ja ainakin tämän uutisen perusteella se tuo mieleeni solkkuämpärin sisällön. Tiskiveden seassa on selviä leivänpalojakin, mutta kokonaisuus ei silmää hivele.

Selkeästi hyviä ja kannatettavia asioita ovat vaikkapa kunnallisen asuntotuotannon tukeminen, peruspalvelujen turvaaminen, paikallisten hankintojen lisääminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Näitä asioita toivoisin korostettavan, mutta pahoin pelkään, että houkuttimeksi mukaan otetut syötit vievät kaiken huomion. Niin kävi jo alkumetreillä, kun Uusi Suomi poimi tuohon uutiseen joitain ohjelmakohtia.

Katsotaanpa kohta kohdalta tuon uutisen esille nostamia asioita. Ohjelmasta poimitut kohdat ovat kursiivilla ja omat kommenttini heti perässä.  Itse ohjelman voitte lukea uutisesta avautuvasta linkistä.

– Pyöräily on mukava harrastus, mutta Suomen kokoisessa maassa työmatkapyöräily on mahdollista vain harvoille. Liikennesuunnittelua ei saa tehdä ideologisesti pyöräilyn tai muun ekomatkailun ehdoilla.

Koska työmatkapyöräily on mahdollista vain harvoille, niin se on myös pidettävä vain harvojen mahdollisuutena. Pyöräilyn mahdollistava liikennesuunnittelu lienee sitä fillarikommunismia, jota on kaikin keinoin vastustettava – vaikka sitten saastuttamisen uhalla.

– Tyttöjen ja poikien wc:t on säilytettävä kouluissa – se on ihmisoikeus. Tytöt saavat olla tyttöjä ja pojat poikia. Suhtaudumme kriittisesti moniin ideologisiin kasvatuksen ja feminismin ajatuksiin.

Minun tietääkseni missään ei suunnitella yhteisiä vessoja eikä kukaan ole aikonutkaan kieltää tyttöjä olemasta tyttöjä ja poikia olemasta poikia. Tämä kohta taitaa olla peräisin siitä puolueen nuoriso-osaston lippalakkitempauksesta, jossa lippalakilla kerrottiin mm. silloisen PS-nuorten parrakkaan puheenjohtajan Sebastian Tynkkysen sukupuoli.

– Poikien koulunkäyntiin ja nuorten miesten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Olen samaa mieltä, mutta mihin ne tytöt nyt unohtuivat?

– Kunnissa on oltava erityisesti veteraanien asioihin perehtyneitä palveluneuvojia.

Kuntien palveluneuvojat tuntevat veteraanien asiat ja osaavat neuvoa veteraaneille kuuluvia palveluja koskevissa asioissa.

– 9 000 kilometriä kulkeneen broilerin syöttäminen lapsille ei voi olla järkevää mistään näkökulmasta katsoen.

Ei voikaan. Minkään muunkaan kuljetuksilla stressatun eläimen lihan syöttäminen kenellekään ei ole järkevää. Yleensäkin tuotantoeläinten hyvinvointiin pitää kiinnittää huomiota. Toivottavasti sitä ei pidetä viherpiiperryksenä ja kettutyttöilynä.

– Turvapaikanhakijoiden oikeutta erilaisiin kuntatason palveluihin, kuten kuljetuksiin ja harrastuksiin, tulee tarkastella uudelleen.

Turvapaikanhakijoilla on oikeus samoihin kuntatason palveluihin kuin kaikilla muillakin. Erillisiä palveluja heille voidaan räätälöidä, jos niihin kunnassa on tarvetta ja halua. Harvoin on mitään tarvetta, sillä juuri yhteiset harrastukset kantaväestön kanssa ovat parasta integroitumista.

– Kustannusten lisäksi meidän on avoimesti voitava puhua maahanmuuton yhteydessä myös erilaisiin kulttuureihin liittyvistä seikoista ja muista ihmisiä huolettavista asioista – ilman että puhujia leimataan rasisteiksi tai muiksi idiooteiksi.

Jos puhuu näistä asioista kuin rasisti tai idiootti, niin silloin leimaa ihan itse itsensä sellaiseksi. Juhlasalillinen maahanmuuttajia perstuntumalta vastustavia kuntalaisia täydennettynä bussilastillisella muualta kuljetettuja Rajat kiinni -idiootteja ei ole asiallista keskustelua.

– Vastustamme sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden avaamista suuryritysten voitontavoittelulle.

Ihanko totta? Tämäkö on hallituspuolueen kunnallisvaaliteema? Näitä asioita ollaan juuri nyt päättämässä maan hallituksessa, ja kun ne siellä on kerran päätetty, niin kuntatasolla niihin ei ole enää mitään sanomista. Juuri maan hallitus – perussuomalaiset mukana – on avaamassa näitä palveluja suuryritysten voitontavoittelulle.

– 90 prosenttia suomalaisista toivoo, että tuotantoeläimiä kohdeltaisiin nykyistä paremmin. Kannatamme vahvasti, että niin sanottua uskonnollista teurastusta säädellään nykyistä voimakkaammin ja estetään eläinten kidutus.

Tähänkin piti sitten vetäää mukaan uskonto. Sitkeässä elää harhaluulo, että erityisesti muslimit kiduttavat teuraseläimiä avaamalla kurkun tainnuttamatta. Tätä uskomusta lietsotaan jatkuvasti ulkomailla kuvatuilla katuteurastusvideoilla. Totuus on kuitenkin, että Suomessa ei teurasteta yhtään eläintä tainnuttamatta. Sen voi jokainen lukea vaikkapa Eviran verkkosivulta.

Asiallisen asian sekaan on siis ripoteltu sopivia syöttejä vaalikarjan märehdittäväksi ja ehdokkaiden korostettavaksi. Näin kai pidetään huoli siitä, että myös oikeita asioita ymmärtämään kyvyttömät ja haluttomat voivat osallistua.

 

 

Rappeutuva oikeusvaltio

Tämän vuoden alussa tuli voimaan lakimuutos, jonka mukaan poliisi voi tehdä lopullisen sakkopäätöksen niissä rikoksissa, joissa rangaistus on enintään 20 päiväsakkoa. Jo tämä siirtää melkoisen määrän tuomioistuinten valtaa poliisille, mutta oikeusministeriössä suunnitellaan lisää tätä tuomiovallan siirtämistä.

Ministeriön työryhmä esittää sakkomenettelyä laajennettavaksi rikoksiin, joista laissa säädetty rangaistusmaksimi on puolitoista vuotta vankeutta. Lisäksi sakkomenettelyn piiriin tulisi 12 sellaista rikosta, joista rangaistusmaksimi on kaksi vuotta vankeutta. Tällaisia rikoksia ovat mm. huumausainerikos ja törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen. Tämä ei tarkoita sitä, että poliisi määräisi vankeutta, vaan sitä, että poliisi määräisi näistäkin rikokista sakon.

Asiaa perustellaan tuomioistuinten kuormittumisella ja säästöillä. Tarkoitus olisi vähentää tuomioistuinten juttumäärää jopa viidenneksellä, mutta ministeriön mukaan se ei kuitenkaan lisäisi poliisin työtä. Säästöä syntyisi arviolta 10 miljoonaa euroa. Sanomalehti Karjalaisen eilen julkaiseman uutisen linkki avautuu vain tilaajille, mutta tuo oli uutisen sisältö tiivistetysti.

Oikeusministeriössä suunnitellaan ilmeisen vakavissaan oikeusvaltion asteittaista hävittämistä, kun kerran alkuun päästiin. Säästöjen nimissä heitetään oikeusturva yli laidan siirtämällä tuomiovaltaa lisää poliisille, ja oikeudenkäynti vaikkapa liikennerikosasioissa siirtyy pidettäväksi tien päällä poliisiautossa. Siinä poliisi toimii poliisina, syyttäjänä, tuomarina ja rangaistuksen täytäntöönpanijana. Puolustusasianajajaa ei ole.

Oikeusvaltio toimii niin, että poliisi tutkii epäillyn rikoksen. Sen jälkeen syyttäjä päättää asian viemisestä tuomioistuimeen. Tuomioistuin sitten päättää siitä, onko rikos tapahtunut ja jos on, niin mikä on lain mukainen rangaistus. Nyt tämä kaikki aiotaan sivuuttaa ja korvata sakkomenettelyllä melkoisen vakavissa rikoksissa, ja syynä on pelkkä säästö.

Tämä on tuhoisaa yleiselle lainkuuliaisuudelle. Tässä käy niin, että lainkuuliaiset kansalaiset maksavat tunnollisesti sakkonsa, vaikka pitäisivätkin sitä epäoikeudenmukaisena. Asian voi toki viedä oikeuteen, mutta harva jaksaa ruveta siihen prosessiin. Laista piittaamattomat puolestaan jättävät sakkonsa maksamatta, koska poliisin määrämää sakkoa ei voida muuntaa vankeudeksi. Tämä tietää laista piittaamattomien määrän kasvua. Ja kun laista piittaamattomuus havaitaan hyväksi keinoksi yhdessä asiassa, niin siitä voi olla piittaamatta muissakin asioissa.

Poliisikaan ei ole ilahtunut tästä kehityksestä. Suomen poliisijärjestöjen liiton mukaan uudistukset lisäävät poliisin työtä ja eriarvoistavat tuomioita.

Maamme hallitus on tullut hulluksi säästövimmansa kanssa. Se kehittelee yhä uusia säästötoimia piittaamatta ollenkaan oikeusvaltion periaatteista. Sille ei tule mieleenkään turvata ylikuormittuneiden tuomioistuinten toiminta lisäresursseilla, vaan se mieluummin siirtää tuomiovaltaa poliisiautoon. Joku ministeriössä taitaa olla liian ihastunut Judge Dreddiin, joka toimii poliisina, syyttäjänä, tuomarina ja pyövelinä.

Judge Dredd I Am the Law

 

 

Kaksilla korteilla

En ole koskaan liittynyt tuollaiseen ryhmään, enkä kannata sitä julkaisua millään tavalla. Joku voi varmaan lisätä siihen kenet vain. En ole koskaan lukenut sieltä mitään, enkä käytä sitä millään lailla.

Näin sinnikkäästi kiistää kansanryhmää vastaan kiihottamisesta tuomittu perussuomalaisten Tampereen osaston puheenjohtaja ja kansanedustaja Lea Mäkipään avustaja Terhi Kiemunki osallisuutensa suljettuun Fb-ryhmään, jossa haaveillaan keskitysleireistä ja poliittisista murhista. Kyseessä on nettijulkaisu MV:n päätoimittajaksi itseään kutsuvan Ilja Janitskinin ylläpitämä ryhmä Mitä Vittua.

On ihan totta, että Fb-ryhmään voi kuulua tietämättään. Niihin voi yleensä lisätä kenet tahansa, ja jäsenenä pysyy niin kauan, kunnes itse eroaa. Muuten Kiemungin kiemurtelu on pelkästään surkuhupaisaa.

Kun googlettaa hakusanoilla Terhi Kiemunki MV-lehti, niin ensimmäiseksi tulee MV:n Kiemungista viime maaliskuussa tekemä henkilöhaastattelu. En periaatteen vuoksi linkitä MV:tä, mutta jos kiinnostaa, niin käykää lukemassa. Jutussa Kiemunki sanoo heti otsikon jälkeen, että häntä ei hävetä eikä hän pyydä anteeksi.

Haastattelu tihkuu MV:lle tyypillistä muslimi-, maahanmuutto- ja suvakkivihaa. Kiemunki on ollut järjestämässä Rajat kiinni- ja Suomi ensin -mielenosoituksiin kuljetuksia  ja tukenut aktiivisesti natsismiin vivahtavaa rasistista katupartiointia järjestänyttä Soldiers of Odin -järjestöä. MV on jatkuvasti kirjoitellut avoimen ihailevasti näistä mielenosoituksista ja ryhmittymistä.

Uskon kyllä, että Kiemunkia ei hävetä oma toimintansa itsessään. Eihän häntä hävettänyt edes tehdä esitutkintapyyntöä omista kirjoituksistaan, kun kukaan muu ei sitä enää viitsinyt tehdä. Sananvapauden marttyyriksi pitää päästä vaikka väkisin.

Sen sijaan Kiemunki on oudon ujo kysyttäessä myöntämään julkisesti tämän toimintansa, jota hän sinällään ei osaa hävetä. Kun asioista kysytään, niin hän ei tiedä mistään mitään, ei ole koskaan kuullutkaan MV:stä ja sen Fb-ryhmästä eikä taatusti ole rasisti. Hän on mielestään vain suvakkien ja mädättäjäaoikeuslaitoksen uhriksi joutunut sananvapauden puolustaja.

Terhi Kiemunki pelaa näissä piireissä tyypillisesti kaksilla korteilla. Hän tuntuu kuvittelevan, että aktiivinen toiminta rasistisissa ryhmittymissä on yksi asia ja muu yhteiskunta mediaa ja oikeuslaitosta myöten ihan toinen asia. Hän ei suostu ymmärtämään, että hänen kaikki toimintansa tapahtuu kokonaisuudessaan yhdessä ja samassa yhteiskunnassa. Hän ei ymmärrä, että bluffi on paljastunut jo kauan sitten.

Kiemunki voisi lakata leikkimästä piilosilla oloa ja tunnustaa rehellisesti väriä. Kaikki ovat jo kuitenkin sen värin nähneet. Paitsi tietysti hänen työnantajansa ja puolueensa. Kansanedustaja Lea Mäkipää mietti Kiemungin työsuhteen jatkoa kolmisen kuukautta ja päätyi lopulta painamaan kaiken villaisella. Puoluetoimistosta ei tavoiteta ketään kommentoimaan.

Sekään ei enää hämmästytä. Saman puolueen kunnallisvaaliehdokkaita löytyy tuosta murhia suunnittelevasta ryhmästä kolmisenkymmentä. Puolueen olisi korkea aika tehdä muutakin kuin vältellä median kysymyksiin vastaamista. Piilosilla olo ei enää siltäkään onnistu.  Jos puolue ei mahda jäsenilleen mitään, niin sitten olisi viisasta liittyä heihin avoimesti.

Rikkaus, köyhyys ja rikoslaki

Jokainen silmät auki katseleva on nähnyt jo parikymmentä vuotta, että tuloerot kasvavat ja köyhyys lisääntyy. Tämä ei tietenkään ole mikään luonnonlaki, vaan johdonmukaisen politiikan seuraus. Sen politiikan taustalla on puhdas ja alaston ahneus. Koska alaston ahneus on irvokkaan ruma, on se puettu milloin minkäkin nimisen teorian ja ideologian kaapuun.

Tihkumisteoria on hyvin suosittu. Sen mukaan mitä enemmän hyvää kertyy rikkaimpien pöydälle, sitä enemmän pöydältä valuu yli myös köyhemmille. Tätä typeryyttä kutsutaan jatkuvan kasvun ja keskittämisen ideologiaksi. Kaikki tietävät kuitenkin hyvin, että ei siltä pöydältä mitään valu. Pöytää suurennetaan tarpeen mukaan ja sen reunoja korotetaan valumisen estämiseksi.

Kuilu hyväosaisten ja köyhien välillä on kasvanut jo niin suureksi, että useimmat rikkaat eivät tunne yhtään köyhää. Tunne kuulumisesta ihan eri ihmislajiin aiheuttaa sen, että hyväosaisten myötätunto huono-osaisia kohtaan rapautuu. Ihan yleisesti puhutaan, että sosiaalietuudet ovat liian suuria ja työttömät lojuvat kotisohvilla toisten rahoilla. Hyvinvoivat eivät enää halua rahoittaa sosiaaliturvaa.

Tässä piilee vakavan yhteiskunnallisen kriisin siemen. Jos hyväosaiset katsovat voivansa sanoutua irti yhteiskunnallisista velvollisuuksistaan, niin eivät ne velvollisuudet silloin sido enää huono-osaisiakaan. Välinpitämättömät rikkaat tulevat saamaan kimppuunsa piittaamattomat köyhät.

Tähän yhteiskunnalla on perinteisesti vain yksi ratkaisu: kontrollin kiristäminen ja rangaistusten ankaroittaminen. 1600-luvun alussa Ruotsista tehtiin hyvin nopeasti ohuen yläluokan taloudellisesti ja poliittisesti johtama maa. Mahdolliset kapinat tukahdutettiin Nuijasodan kokemusten viisastuttamina etukäteen. Kaarle IX määräsi jo vuonna 1609 Mooseksen lain otettavaksi tuomioistuimissa toissijaiseksi oikeuslähteeksi. Kun rikoslaista ei löytynyt sopivaa pykälää, niin tuomittiin suoraan Vanhan Testamentin mukaan.

Tämä ei tietenkään onnistu enää nykyaikana, mutta oppia voidaan ihan hyvin ottaa 1920-luvun Suomesta. Sisällissodan jälkeinen vuosikymmen oli rikoslain ja rangaistuskäytäntöjen kannalta synkkää aikaa. Rangaistuksia ankaroitettiin kautta linjan, suojeluskunnat toimivat ihan virallisena kontrolliorganisaationa, kieltolaki teki tavallisista kansalaisista rikollisia, työnantajien mustat listat olivat julkisia, reaalipalkat olivat säänneltyjä ja lakonmurtajat toimivat valtiovallan siunauksella. Kontrolli oli ennennäkemättömän tiukkaa.

Miten tämä hyppäys historiaan liittyy nykyaikaan? Siten, että rangaistusten ankaroittaminen on käynnissä koko ajan. Tämä suuntaus on jo alkanut, mutta te ette huomaa siinä mitään outoa. Te päinvastoin kannatatte sitä. Ankaroittaminen näet aloitetaan aina sellaisista rikostyypeistä, joista annettavat kovemmat rangaistukset yleinen oikeustaju hyväksyy. Seksuaalirikoksista on aina turvallista aloittaa, koska silloin kukaan ei vastusta. En edes minä.

Seuraavana ovat vuorossa väkivalta- ja omaisuusrikokset. Juuri omaisuusrikoksista annettavien rangaistusten ankaroittamiseen tällä kaikelle pyritäänkin, koska köyhien joukot pelottavat rikkaita ihan syystä.

Vallanpitäjät haluavat turvata valtansa ja rikkaat omaisuutensa. Se onnistuu lainsäädännön avulla, koska poliittinen valta on siellä missä taloudellinenkin valta. Muistakaapa tämä, kun seuraavan kerran huomaatte vaativanne rangaistusten koventamisesta.

Kun kynnys nousee

Populistin pahin ongelma lienee se, että hänen on koko ajan lisättävä kierroksia pitääkseen median ja yleisön mielenkiinnon vireillä ja pysyäkseen otsikoissa. Donald Trumpilla ei enää presidentiksi päästyään ole tätä ongelmaa, sillä hänelle riittää valikoitukin vaalilupausten pitäminen. Omilla populisteillamme tämä ongelma on.

Perussuomalaisten puheenjohtajuudesta kiinnostunut Jussi Halla-aho yrittää pysyä otsikoissa ehdottamalla kansalaisjärjestöjen Välimerellä toteuttamien meripelastusoperaatioiden sanktioimista. Vielä muutama vuosi sitten tällainen kansainvälistä oikeutta ja suunnilleen kaikkia merenkulkuun liittyviä kansainvälisiä sopimuksia vastaan hyökkääminen olisi nostanut valtavia otsikoita. Nyt asia kuitataan pikku-uutisena, jos sellaisenakaan.

Merihätään joutuneiden auttamisvelvollisuus lienee yksi vanhimpia kansainvälisen oikeuden hyväksymiä velvollisuuksia. Lähtökohtaisesti hätään joutuneen auttamisvelvollisuus maalla ja merellä on kirjattu luultavasti kaikkien maiden lainsäädäntöön ja ainakin Suomessa auttamisvelvollisuuden laiminlyönti on kriminalisoitua. Jos kiinnostaa, niin lukekaa Rajavartiolaitoksen Meripelastusohje vaikka vain pääpiirteittäin. Tieliikennelaista ja rikoslaista löytyät sitten määräykset auttamisvelvollisuudesta kuivalla maalla.

Nyt europarlamentaarikko vaatii merihätään joutuneiden auttamisen kriminalisointia. Oikeastaan hiljaisuus on ainoa oikea vastaanotto tällaiselle typeryydelle. Jos joku vaatisi jäihin pudonneen pelastamisen kriminalisointia, niin häntä pidettäisiin ihan oikeutetusti hulluna.

Halla-aholla ei liene nyt muuta mahdollisuutta kuin lisätä kierroksia ja ruveta vaatimaan Välimerellä merihätään joutuneiden pakolaisten aktiivista hukuttamista. Kyllä minä tiedän, että hänen oma kannattajakuntansa hurraisi tällekin ajatukselle, mutta suurin osa ihmistä kavahtaisi tällaista epäinhimillisyyttä.

Perussuomalaisten varapuheenohtajaksi haluavalla Laura Huhtasaarella on toisenlainen ongelma. Näköä ja ääntä häneltä kyllä löytyy, mutta hän ei osaa tuottaa omaa tekstiä. Hän plagioi muilta, eikä aina edes ilmoita lähteitään.

Näin kertoo asiaa tutkinut Reija Härkönen blogissaan, ja ainakin hänen esille nostamansa juttu on tosiaan leikattu ja liimattu kokoon eri lähteistä otetuista tekstinpätkistä ja sidottu kömpelösti yhteen. Uusimmassa, Donald Trumpia ylistävässä blogikirjoituksessaan Huhtasaari on ilmoittanut lähteenä olevat linkit. Niistä näkee, että Huhtasaari ei ole tuottanut omaa tekstiä, vaan teksti on kopioitua. Tällainen kirjoittaminen pistää pahasti epäilemään, että kirjoittajalla ei ole ollenkaan omia ajatuksia.

Tämäkään ei haittaa millään tavalla Huhtasaaren vakiintuneita fanittajia. Heitä ei häiritse edes se, että Huhtasaari ei koskaan osallistu kirjoitustensa herättämään keskusteluun, vaan antaa kannattajajoukkonsa hoitaa sivuille mahdollisesti eksyvät kriitikot. Tämän taktiikan hän lienee omaksunut Jussi Halla-aholta.

En vastusta ollekaan Jussi Halla-ahon mahdollista nousua puolueensa puheenjohtajaksi ja Laura Huhtasaaren valintaa varapuheenjohtajaksi, eikä asia edes minulle kuulu. Siinä vaiheessa kaikille oikeasti selviäisi, että Halla-aholla ei ole mitään muita kuin maahanmuuton ja pakolaisten vastustamiseen liittyviä ajatuksia ja Huhtasaarella ei ole niitäkään omasta takaa.

Populistilla ei ole mitään muuta agendaa kuin populismi, joten pysäkseen pinnalla hänen on koko ajan oltava entistä populistisempi.

Jossain tulee sittten se raja, jolloin kansa huomaa keisarin olevan ilman vaatteita. Mitä sitten tapahtuu onkin toinen juttu. Jos populisti saa tarpeeksi valtaa, niin hän tukkii vastaanväittäjien suut ja jatkaa koreilemista olemattomissa vaatteissaan.