Paljonko on vähän?

Kun Kela saa purettua toimeentulohakemusruuhkansa, niin ehkä sitten saamme vastauksen otsikon kysymykseen. Toimeentulotukilain mukaan tukeen eivät vaikuta vähäisiksi katsottavat tulot, mutta tarkka euromäärä on vaihdellut kunnittain. Kun tuen myöntäminen on nyt keskitetty Kelaan, niin summa epäilemättä tarkentuu.

Lain 2 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan tuloina ei oteta huomioon vähäisiksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia. Saman pykälän 3 momentin mukaan jätetään ottamatta huomioon ansiotulosta vähintään 20 prosenttia ja enintään 150 euroa kuukaudessa.

Nämä vähäisiksi katsottavat tulot ovat aina vaihdelleet kunnittain. Joissain kunnissa asiakas on saanut ansaita lain sallimat 150 euroa, mutta joissain muissa kunnissa vähemmän. Jos joku on tehnyt vaikka 150 euron keikkatyön, niin joissain kunnissa se ei ole vaikuttanut tukeen, mutta joissain muissa vain 20 prosenttia siitä on hyväksytty tukea alentamattomaksi osaksi.

Tämä koskee vain ansiotuloja. Vähäisiksi katsottuja avustuksia ei ole määritelty ollenkaan euroina, vaan se on ollut puhdasta harkintaa. Sen on saanut kokea moni sellainen, jonka sukulaiset tai ystävät ovat laittaneet pankkitilille pienen avustuksen.

Toinen selkeyttä kaipaava asia on tuen alentaminen tilanteissa, joissa työnhakijan katsotaan kieltäytyneen työstä tai työvoimapoliittiksesta toimenpiteestä. Alennus on enintään 20 prosenttia. Laki edellyttää kokonaisharkintaa ennen tuen alentamista, mutta kasvottomalla Kelalla ei ole siihen edellytyksiä. Kelan etuuskäsittelijä ei ole sosiaalityöntekijä, eikä hän edes tapaa asiakasta. Hän toimii lain ja ohjeistuksen mukaan. Tästä huolesta kertoi pari viikkoa sitten Aamuposti.

Leikkuri todennäköisesti toimii siitä huolimatta, että laki vaatii laatimaan perusosan alentamisen yhteydessä suunnitelman asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Vuoden alussa lainkohtaa muutettiin niin, että tällaiset tapaukset Kela sysää takaisin kuntien sosiaalitoimen asiakkaiksi suunnitelman laatimista varten, mutta pitää tuen maksamisen edelleen itsellään. Laki ilmaisee asian näin:

Kansaneläkelaitoksen tulee tiedottaa hakijalle kunnan velvollisuudesta laatia suunnitelma ja ohjata tämä kunnan sosiaalitoimen asiakkaaksi suunnitelman laatimista varten. Kansaneläkelaitoksen tulee myös välittömästi toimittaa kunnan sosiaalitoimelle tiedoksi perusosan alentamista koskeva päätös ja ilmoittaa tästä hakijalle.

Tämä on Kelan kannalta kätevä ratkaisu. Kela käyttää leikkuria ja ohjaa asiakkaan kunnan sosiaalityöntekijän puheille pelkän suunnitelman laatimista varten. Tuen alennukseen tämä palaveri ei vaikuta. Tämä on muoti-ilmausta käyttääkseni sitä rajapintaa, jossa Kela ja kunnat miettivät kenen tehtäviin mitäkin kuuluu.

Nyt joku huokaa, että kylläpä on taas iso huoli vähäisistä rahasummista. Aivan niin. Jonkun vähän on toiselle paljon.

 

 

Kommentit
  1. 1

    Jorma Reijonen sanoo

    Hyvä kirjoitus. Köyhään tai vähävaraiseen on hauska purkaa kaunaansa, jokseenkin vaaratonta itselle.

  2. 2

    Johannes Aaltonen sanoo

    Eikös harkinnanvarainen osa kuulu kuitenkin vielä kunnalle, eli sosiaalitoimistolle? Elikkä sitä on mahdollista saada silloin kun perusosaa on syystä tai toisesta leikattu ja toimeentuloon ei rahat riitä.

  3. 3

    Tarja Elonen sanoo

    Tuntuu, että jokaisen hallituksen tekemän päätöksen tms. jälkeen jää aina ”pilvin pimein” selvitettäviä asioita – ihan kuin ei olisi mitään asiaa ajateltu loppuun saakka.
    Lisäksi tämä asioistasi päättävien kasvottomuus pelottaa eikä ainakaan luottamusta lisää.

    Onkohan tämän päivän trendi pyrkiä kasvottomuuteen asiakaspalveluissa vai pelkäävätkö päättäjat asiakkaitaan vai mistä on kyse?
    Laitanpa yhden vähäpätöisen esimerkin: Viime joulukuussa matkustin Helsinkiin ja menin Sanomataloon, sillä halusin asioida Helsingin Sanomien asiakaspalvelussa. Olin hämmästynyt, kun pitkän ”kuikuiluni” ja etsiskelyn jälkeen minulle selvisi, että asiakaspalvelutiski/-tila oli jo aikaa sitten poistettu ja sen tilalla on Sanomatalon alakerrassa, aulassa, vartavasten puhelinkioski, josta maksutta voit soittaa asiakaspalveluun asiastasi riippuen valitsemalla 1 tai 2 … Asiakaspalvelussa ei siis haluta edes nähdä asiakasta.
    Tämän todettuani, minulla olikin enää yksi asia toimitettavana asiakaspalveluun: Lopetin Hesarin tilaukseni .

  4. 4

    Ilona Asp sanoo

    Pienetkin säästöt lasketaan nyt tuloiksi. Vaikka säästöt on tarkoitettu johonkin sellaiseen välttämättömään, mihin ei saa mitään tukea mistään. Ja sitten kun se aika tulee, säästöt myös hupenevat kerralla, eivät ehkä edes riitä.

  5. 5

    AMK sanoo

    Vähäiset tulot
    Vähäiset ansiotulot ja avustukset eivät vaikuta perustoimeentulotukeen.

    Vähäisten ansiotulon raja on 50 e/kk. Tämä osa tuloista ei vaikuta toimeentulotuen määrään. Vähäisten ansiotulojen vähennys tehdään, jos ansiotulosi ovat enintään 550 e/kk.

    Vähäisten avustusten raja on yhteensä 50 euroa yksin asuvalta tai 100 euroa perhettä kohden kuukaudessa. Kela huomioi ainoastaan vähäisen avustuksen rajan yli menevän osuuden. Vähäisten avustusten raja koskee myös veronpalautuksia.

    Kelan sivuilta

  6. 6

    Rosa Warski sanoo

    Tämä on jälleen yksi päätös, joka lisää byrokratiaa ja vaikeuttaa väliinputoojien elämää.

    Esim. jos olet de facto työkyvytön, mutta de jure et, miten mahtaa käydä? Varsinkin kun KELA:n lomakkeenpyörittäjillä ei ole sosiaalialan koulutusta. Kuinka monessa tapauksessa tukea ei ensin myönnetä, jonka jälkeen alkaa reippaaniloinen valitusprosessi säännöllisen leipäjonoissa jonottamisen sekä vuokranantajalle kohdistuvien kärsivällisyysanelujen ohella ?

    • 6.1

      Jerry Kotton sanoo

      On pakko kommentoida tähän.

      Ensinnäkin, Kelahan alentaa perusosaa lähinnä TE-toimiston antaman lausunnon perusteella, esim. tilanteessa jossa hakija on kieltäytynyt ottamasta työtä vastaan. Käsittelijöitä on ohjeistettu käyttämään tapauskohtaisesti harkintaa näitä perusosan mahdollisia ratkaisuja tehdessään. Eli alennusta ei tehdä automaattisesti.

      Toinen juttu. Kelaanhan siirtyi kunnista runsaasti sosiaalialan koulutuksen saaneita henkilöitä (eli sosiaalityöntekijöitä) ratkomaan näitä perustoimeentulotukiasioita. Ja on Kelassa aiemminkin ollut runsaasti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ”papereita pyörittelemässä”.

      Kelasta siirtyy automaattisesti sähköisesti tieto kunnalle, mikäli perusosaa on alennettu jollain perusteella, jotta kunta voisi ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin. Ja ylipäänsä tieto tehdyistä päätöksistä välittyy välittömästi, samaten asiakirjat siirtyvät ilman erillistä postittelua.

      En väitä, etteikö haasteita olisi asiakkaan kokonaistilanteen hallitsemisessa, ei ole helppoa varmasti kellään. Toivottavasti kuntien sosiaalityöntekijät pystyvät tämän muutoksen myötä keskittymään paremmin ehkäisevän ja täydentävän sosiaalityön tekemiseen.

  7. 7

    AMK sanoo

    Löysin mielenkiintoisen jutun joka koskee ikuisuuskarenssilaisia .Luulisi että 8 vuotta karenssilla olleet ja jo sitä ennen työmarkkinatuen menettäneet puolison tulojen takia,alkaisi työmarkkinatuki nollasta.No luulo ei ole tiedon väärtti.Tämä on kyllä muokattu v.2015.
    ”Kaikki työttömyyden perusteella maksetut työmarkkinatukipäivät lasketaan 300 ja 1 000 päivän kertymään. Henkilö on voinut saada työmarkkinatukea työttömyyden perusteella jo vuosia sitten, ja mikäli hän ei ole missään välissä täyttänyt työssäoloehtoa, lasketaan kaikki työttömyyden perusteella maksetut työmarkkinatukipäivät 300 ja 1 000 päivän kertymään. Työttömyysaikaisen työmarkkinatuen 300 ja 1 000 maksupäivän laskeminen alkaa uudelleen alusta vasta sen jälkeen, kun henkilö on tullut työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen uudelleen oikeutetuksi työmarkkinatukeen.” Tämä on siis kuntien työmarkkinatuen rahoitus.

    • 7.1

      AMK sanoo

      Tämä siis tarkoittanee,että ikuisuuskarenssilaiset ”pääsevät” heti nauttimaan kunnan tarjoamista orjatöistä,taitaa tulla ruuhkaa,jos ei hallitus ole jo saanut aikaiseksi lakia että orjat pääsevät jopa yrityksiin orjiksi.

      • 7.1.1

        Rami sanoo

        Orjilla ja Suomen työttömillä on se ero,että orjat saavat yleensä joka päivä ruoan ja katon yöksi päänsä päälle,työtön suomalainen ei voi olla varma kummastakaan.

      • 7.1.2

        Tupu sanoo

        Löysin parisen vuotta sitten tiedon, että työministeriön rekisteristä poistetaan työttömän tiedot kun hän ei ole kuuteen vuoteen ollut TE-toimistossa työnhakijana. Olisikohan tuo samainen kuusi vuotta TE-toimiston asiakkuuden ulkopuolella myös aika, jolloin maksetut työmarkkinatuet unohtuvat/nollaantuvat laskurista?

        Toimeentulotuen peruosan alentamisesta kysyisin sen verran, että eikö perusosan alentaminen pitäisi aina olla lain vastaista, koska THL:n laskelman mukaan vasta suuremmat tulot lasketaan sellaiseksi tuloiksi, joilla ihminen pystyy tulemaan toimeen? http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001945837.html

        Ja kun ottaa huomioon, että yleensä henkilö on joutunut elämään pitkään sellaisilla tuloilla, joilla ei THL:n laskelman mukaan ei pysty tulemaan toimeen, niin eikö pitäisi olla välttämätöntä tulkita kaikki perusosan alentamiset ihmisarvoa vaarantaviksi?

  8. 8

    Maria Kalliokoski sanoo

    Sosiaalityöntekijä voi harkinnallaan ohjeistaa Kelan ratkaisuasiantuntijaa, ettei perusosaa alenneta.

  9. 9

    Jarno Kääriäinen sanoo

    Ainakaan jotain satasen paikkeilla olevia siirtoja ei kela huomioinut tuloksi tässä kuussa joulukuulta. Veikkaisin että tuo 150e on se minkä katsovat, muutenkin olen ollut positiivisesti yllättynyt kelan toimeentulotukipäätöksiin, ei mitään turhaa nysväystä vaan homma on ollut varsin sujuvaa nyt.

    Ikuinen karenssi muuten jatkuu vieläkin, puolisen vuotta tuli ”omavastuuaikaa” itselle…

    • 9.1

      Tupu sanoo

      Mikä oli tuon puolen vuoden omavastuuajan peruste?

      Aiemmin, jos oli ollut poissa työmarkkinoiden käytettävistä eikä ollut heti työttömyyden alkaessa ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi, niin tuli lisää omavastuukuukausia, mutta mikäli ikikarenssilainen on ollut työttömänä työnhakijana, niin tuon perusteella ei pitäisi tulkita poissaolleeksi työmarkkinoilta, vaikka TE-keskus käytännössä siirsi ikikarenssin saaneen työttömän työnhakijan palveluiden/kaikkien tukien ulkopuolelle.

      Itse sain vuoden 2006 alussa ikikarenssin, jonka aikana työnhakuni oli ensin noin puoli vuotta katkolla ja toisen jakson alkaessa en ole enää laittanut työnhakuani voimaan, joten luultavasti minä olen ansainnut muutamia kuukausia lisää tuota omavastuuaikaa.

      • 9.1.1

        Paukku sanoo

        Tarkoitatko odotusaikaa? Jos työnhakijalla ei ole ammatillista koulutusta tai tutkintoa, työmarkkinatukea voidaan myöntää vasta 21 viikon odotusajan jälkeen.

        • 9.1.1.1

          Tupu sanoo

          Oikeastaan olisi kiva tietää kaikki mahdolliset sanktiot, mitä työttömälle voidaan määrätä ja millä perusteilla ne annetaan.

          Yritin googlettaa, mutta ilmeisesti työttömälle näitä omavastuuaikoja, sanktioita ja karensseja jaetaan eri nimikkeillä, joten pitäisi kahlata valtava määrä tietoa.

          Aikoinaan työttömyysturvassa oli muutaman päivän omavastuuaika ja sen lisäksi työvoimavirkailija lätkäisi ansaittujen lomakorvauspäivien mukaisesti lisää tuettomia päiviä. Onkohan tuollainen laskutapa edelleen olemassa?

  10. 10

    Pertti I. Ikonen sanoo

    Kuolinpesän osakkuus on myös yksi inhottava puoli jos nyt saattuu sellaisen osakkaana olemaan, että kun kuolinpesässä on kymppitonni per nuppi jakamattomana rahana pankkitilillä, niin kuinkahan tuolle rahalle käy toimeentulotuessa, että vaatiko sosiaaliviranomain kuolinpesän jakamista vaiko saako toimeentulotukea velaksi siihen asti kunnes kuolinpesä realisoituu. Kun taas omakotitaloja ja kerrostalo-osakkeita ei huomioida tulona toimeentulotuessa. Että nyt olen kituuttanut ilman toimeentulotukea kun on se kymppitonni saamista kuolinpesässä ja pelko työmarkkituen menettämisestä stressaa tosi paljon, kun ei ole tietoa saako toimeentulotukea karenssitilanteessa kun kuolinpesää muut osakkaat eivät halua jakaa.

  11. 11

    SeniorPotamo sanoo

    Onko laki muuttunut sähkölaskujen osalta? Omani on uudelleen käsittelyssä, kun valitin, mutta jännittää kuitenkin. Kelan sivuilla lukee näin:

    ”Toimeentulotuen myöntämisen perusteet eivät muutu uudistuksessa.”

    http://www.kela.fi/documents/10180/0/Totu_Lennakki.pdf

    Sähkölaskusta on silti maksettu vain alle puolet, siirtomaksu on jätetty kokonaan maksamatta ja siirtomaksun summallehan ei voi itse mitään. Ilmeisesti monella muullakin on samaa ongelmaa ja kyllähän tämä hirvittää. Kunta maksoi aina vastaavan suuruiset sähkölaskut kokonaan ilman mitään ongelmia. En ymmärrä, mitä Kela tarkoittaa kohtuullisilla sähkömenoilla, kun isoin osa laskusta muodostuu minulla siirtomaksusta. Kohtuullisiksi sähkömenoiksi hyväksyttiin n. 50 € ja maksettavaa jäisi minulle yli 80 €, mikä on aika iso raha näin pienituloiselle.

  12. 12

    maalaispoika sanoo

    ”Suomi nousuun, tase töihin, ja työttömyys laskuun” vai miten se menikään?. Käytänössä tämä on ainoastaan ihmisten nöyryyttämistä, hypyttämistä luukulta luukulle, perinmäisenä tarkoituksena ainoastaan siivota työttömyystilastoja. Suomi 100-vuotta. ”Näin se homma etenee”

  13. 13

    Työtön sanoo

    Jutussa ei erikseen mainittu, mutta olen käsittänyt, että ”Työttömän oikeus tienata 300e/kk ilman, että vaikuttaa tukiin” ei koske toimeentulotuella olevia työttömiä?

    • 13.1

      Saku Timonen sanoo

      Olet käsittänyt oikein. 300 euron ansaitsemisoikeus koskee vain työttömyysetuutta saavia.

    • 13.2

      Rintsu sanoo

      Asiassa on vielä se, että jos toimeentulotukiasiakkaan tilille on laitettu rahasumma, niin siitä saattaa seurata lisäselvityspyyntö.
      Vaikka kyseinen summa ei lopulta vähentäisikään toimeentulotuen määrää, niin lisäselvityspyyntö tarkoittaa sitä, että tuen maksupäivä siirtyy kaksi viikkoa eteenpäin.
      Niiden kahden viikon aikana rahaa ei saa mistään.