Tutussa hajussa

Elina Hirvosen dokumenttielokuvan Kiehumispiste ensi-ilta on tänään, mutta jo hyvissä ajoin ns. maahanmuuttokriittiset ovat tienneet sen olevan mädätystä ja mokutusta. En koskaan lakkaa ihmettelemästä sitä vilpitöntä raivoa, jolla nämä tietyt piirit suhautuvat jokaiseen, joka yrittää ymmärtää heitä ja antaa heille puheenvuoron. Näin elokuvassa paljonkin näkyvässä Suomi ensin -liikkeessä arvostellaan vielä näkemätön elokuva:

kieh 2

kieh

Näiden ihmisten täytyy jossain syvällä sisimmässään tuntea häpeää omasta käytöksestään. Tuskin he muuten suhtautuisivat noin epäluuloisesti filmiväkeen, joka kuvasi heidän keskellään ihan luvan kysyen. Tai sitten viha ja kyräily ovat heidän hallitsevia luonteenpiirteitään. Jos elokuva ei kerro asioista täsmälleen kuten me haluamme, niin se on näkemättäkin sontaa ja vääristelyä.

Sama pätee tuomioistuinten toimintaan ja siitä uutisointiin. Kolme miestä hyökkäsi vääränvärisen miehen kimppuun kadulla ja pahoinpiteli hänet. Ainoa motiivi näytti olevan ihonväri. Oikeus kovensi tuomiota rasistisen motiivin takia, kertoo Iltalehti.

Minkähän takia saamme lukea tästäkin rikoksesta vasta sitten, kun tuomio on annettu? Miksi MV, Rajat kiinni- ja Suomi ensin -liikkeet eivät nostaneet tästä rikoksesta meteliä? Tämän kysyn ihan vain piruuttani, sillä tiedämme kaikki, että nämä törkysivustot ovat kiinnostuneita vain maahanmuuttajien tekemistä rikoksista. Jos niitä ei ole, niin niitä vaikka keksitään. Jokainen rikos on heidän mielestään ensisijaisesti maahanmuuttajien tekemä, ellei muuta erikseen sanota. Kun maahanmuuttaja on uhri, niin se on hänen oma syynsä ja tuomio on epäoikeudenmukainen. Näin tuota uutista kommentoitiin Rajat kiinni -ryhmässä.

rk 1

rk 2

Niinpä niin. Itse se sitä kerjäsi ja oli kuitenkin syyllinen johonkin. Uhri valehteli oikeudessa ja tekijöille pitäisi antaa mitali.

Jotkut ihmiset ovat toivottomia tapauksia. He suhtautuvat vihamielisesti koko yhteiskuntaan ja erityisen vihamielisesti jokaiseen sellaiseen, joka yrittää rakentaa heidän kanssaan siltoja. He ovat niin tyytyväisiä omaan hajuunsa, että eivät vahingossakaan halua avata ikkunaa saadakseen raitista ilmaa.

Eri asia ovat sitten ne, jotka Kiehumispisteessä ovat mukana omalla nimellään, kasvoillaan ja ajatuksillaan. Näin heitä muutaman elokuvan kutsuvierasnäytännössä, mutta omista kiireistäni johtuen en ennättänyt jutella. Sinänsä harmi, sillä heidän kanssaan olisi selvästi voinut olla asioista eri mieltä sulassa sovussa.

Kommentit (18)
  1. Jukka Laine
    23.1.2017, 14:02

    Konditionaalinen närkästyminen on näiden vakiolausuntoja.

    JOS nxxx:n näköinen lauma, niin ei OLISI kuin pää silittelyä…

    Ja sitä paheksutaan apinan raivolla.

    Minä en ole koskaan ymmärtänyt miksi tapahtumatonta paheksutaan enemmän kuin tapahtunutta.

    Ai niin, tapahtumattomassa on syyllisenä nxxx.

    1. Jartsa Kangas
      24.1.2017, 00:13

      Juurikin tämä OLISI VOINUT OLLA -efekti. Oikaisusta ei niin väliä, kun asiain todellinen tila on paljastunut.

      Pari vuotta sitten Joutsenossa surmattiin Halloween-juhlien aikaan teinityttö. Itseään Suomen johtavaksi rikosaiheiseksi portaaliksi nimittävän sivuston keskustelupalstalla alettiin VÄLITTÖMÄSTI arvuutella että onko tekijä turvis, koska lähin vokki on vain reilun 10 km päässä, ja levitettiin huhua että ruumis oli poltettu jne koska semmosia ne jihadistit on. Kun tekijäksi paljastui paikallinen nuorimies eikä polttamisesta ollut jälkeäkään, tuli melko hiljaista.

      Tällaiset jutut eivät rajoitu edes tummemman ihon omaaviin. Kun Nela Utkina katosi ja myöhemmin löytyi Nuuksiosta itsemurhan tehneenä, niin samaisella rikospalstalla ihan suoraan jo syyteltiin venäläistä aviomiestä Nelan surmaamisesta, koska “ryssät nyt vaan on sellasia”.

      Otanmäen surmassa, johon syyllistyi kaksi turvapaikanhakijaa, liikkui Facebookin rajakkiryhmissä hurjia huhuja uhrin pään irrottamisesta yms. Luonnollisesti kukaan ei jälkeenpäin oikaissut asiaa.

      Tuntuu siltä, että hyvä (eli omaa asiaa ajava) tarina on totuutta tärkeämpi.

      1. Johannes Aaltonen
        24.1.2017, 14:16

        Jos nyt tarkoitat murha.infoa niin kyllä siellä oli keskustelua tapauksesa monien kymmenien sivujen edestä senkin jälkeen kun tekijä oli jo tiedossa.

        Tekijän arvailu on ihan tyypillistä tuollaisilla foorumeilla.

        1. Jartsa Kangas
          24.1.2017, 19:30

          Tekijän arvailu on ko. foorumilla tyypillistä, kyllä. Tietyille nimimerkeille on myös erittäin tyypillistä mennä jokaiseen uuteen ketjuun huutamaan että SE ON MATU, IHAN VARMASTI ON! Se onkin heidän ainoa antinsa keskusteluun, sillä huomatessaan olleensa väärässä he liukenevat paikalta vähin äänin. Sitä siis tarkoitin “hiljaisuudella”, en keskustelun totaalista tyrehtymistä. Harmillista sinänsä, että nämä “maahanmuuttokriittiset” möykkääjät ovat onnistuneet tekemään kyseisestä(kin) palstasta lähes lukukelvottoman.

  2. Joonas Virta
    23.1.2017, 15:14

    Viha ja halveksunta on koukuttavaa. Itsekin olin vielä teinipoikana melko rasistinen. Kyllä siinä ainakin minun kohdalla oli kyse pelosta (oudot tavat ja kieli), ympäristön tieto (työ-äijät selittää miten somalit puukottaa ja raiskaa) sekä kateudesta (kun ei nörtähtävälle pojalle irronnut sitä naisen syliä niin kävi pirusti kateeksi jos joku mamu sai).

    Ei sitä silloin miettinyt mutta ei minulla ollut oikein käsitystä vielä silloin että nämä kaikki muut ihmiset ovat ihan oikeita ihmisiä ja niillä on pelkoja,suruja, iloja sekä muita tunteita.

    Ongelma syntyykin siinä kun netin kautta voit tavata näitä ulkomaalaisia ja huomaat että siellä on uskomattoman hyviä tyyppejä sekä täysiä paskiaisia, ihan kuten suomalaisissakin. Ymmärsin senkin vasta jälkikäteen että toisen ryhmän halveksunta nostaa omaa arvoa (ainakin olen suomalainen/valkoinen!) ja kaikki epävarmuus ja pettymykset on niin koukuttavan helppo kanavoida selkeään, fyysiseen kohteeseen.

    Jossain vaiheessa järki ja addiktio tähän epäterveeseen selviytymistapaan alkavat riitelemään. Mikä neuvoksi kun omat silmät ja korvat väittävät mamujen olevan ihmisiä?

    Helppoa, scripta ja sitä seuraava hommaforum. Siellä kun pyörii niin tulee fiilis että kaikki ovat kanssasi samaa mieltä. Koska sivusto keskittyy vain maahanmuuton ongelmiin ja niihin rikollisiin yksilöihin, on tosi helppoa palata uskomaan että kaikki mamut ovat väkivaltaisia raiskareita.

    Pitkään itsekin mietin että mikä siinä on että joillekin mamu on pyhä lehmä ja toisille saatana? Mikseivät vaikkapa ihmisiä?

    Sitten ymmärsin. Maahanmuuttokriittisyys ja rasismi ovat mielihyvää aiheuttavia selvitysmalleja. Aivan kuten ksenofiliakin.

    Kyseessä ei ole järkiasia. Kyseessä on addiktio. Nämä ihmiset puolustavat jyrkästi omaa hyvinvointiaan, siksi reaktio. Jokainen ahdistuu jos uhataan meille turvallista tuttia: Tupakka, internet, makeiset, päihteet, maahanmuuttokriittisyys tai vaikkapa extreme-urheilu.

    Aktiivijäsen näissä tai ns. “suvis”-piireissä on narkomaani joka ei hallitse omaa suhtautumistaan asiaan.

    Sitten on tietenkin valtava määrä ihmisiä jotka ovat suuntaan tai toiseen “vähän huolissaan” mutta eivät möykkää päivästä toiseen afrikkalaiset sukuelimet mielessä. Heidän kanssaan voi asiasta varmasti jutella.

    TL;DR;

    Maahanmuuttoaktiivisuus on toimintaa johon monella on kehittynyt riippuvaisuus.

    1. Minna Ylitalo
      23.1.2017, 16:09

      Katsoin itse asiassa tänään netsissä ulkomaalaiselta uutiskanavalta dokumenttia siitä, miten pahan puhuminen ja juoruilu aiheuttavat aivoissa mielihyvän tunteen ja on koukuttavaa. Näiden henkilöiden välille syntyy lisäksi yhteenkuuluvaisuuden tunne. Nettiaddiktio ja radikalisoitunut sivusto yhtälönä aiheuttaa siis riippuvuutta. Ja kuten kaikissa riippuvuusongelmissa, tässäkin tarvitaan aina vain kovempaa kamaa ja useammin. Syvällä addiktiossa rypeviä ihmisiä ei enää kiinnosta ratkaisut ja asiallinen keskustelu, he eivät saa kummastakaan mitään.

    2. Rosa Warski
      23.1.2017, 17:33

      Asioiden psykologisoiminen on vaarallinen polku. Siinä helposti vie addiktin tai hullun leimakirveellä toiselta ihmisarvon, joka suvakilla ja rajakillakin on.

      Samoin pahan puhumisen redusoiminen mielihyvän tuottamiseen. Jotkut asiat ansaitsevat oikeutetusti painavaa kritiikkiä.

      1. Riitta Häkkinen
        23.1.2017, 21:14

        En kyllä näin psykologina ja psykoterapeuttina ole ajatellut, ettei psyykkisesti ongelmaisella ihmisellä olisi ihmisarvoa. Ja kenelläpä ei jotakin ongelmaa olisi…
        Omasta mielestäni pohdinta oli kiinnostavaa ja ihmisen “luontoa” ymmärtävää.

        1. Rosa Warski
          24.1.2017, 02:30

          “Kyseessä ei ole järkiasia. Kyseessä on addiktio. Aktiivijäsen näissä tai ns. ”suvis”-piireissä on narkomaani joka ei hallitse omaa suhtautumistaan asiaan.”

          Eikö mielestäsi tässä ohiteta toisen sanomien validius omaan psykologiseen selitysmalliin vedoten, ja näin kävellä toisen yli ihmisenä?

          Toisen ihmisarvoa kunnioittava suhtautumistapa olisi mielestäni käydä avoimesti ja rehellisesti toisen kanssa tiedot läpi, sekä kertoen että kuunnellen, ja ollen valmis myös muuttamaan omaa mielipidettä mikäli toisen kertoma tuntuu järkeenkäyvältä ja uskottavalta. Tällöin toinen kohdattaisiin ihmisenä, ei esineenä, ja ihmisarvo säilyisi.

          1. Joonas Virta
            24.1.2017, 08:12

            Voi olla että näin on mutta sitä en suinkaan tarkoittanut. Minusta addiktilla on ihan samanlainen ihmisarvo kuin muillakin. Minulle on muutenkin melko tärkeää että ihmisarvosta pidetään kiinni.

            Kyseessä oli muutenkin täysin oma kasvutarinani johon et valitettavasti pääse ulkopuolisena samalla tavalla mukaan. Kokemukseni hommasta rajoittuu sen alkuvuosiin. Kuka vielä muistaa Juha Mäki-Ketelän? Kaveri oli puuhamiesten ykkösmies, perusti muutos 2011-puolueen ja oli mukana nostassa Halla-Ahon eduskuntaan ohi puolueiden sekä luovutti hallitukselle ensimmäisen addressin maahanmuutosta?

            Mies oli suorastaan sankari kunnes meni sanomaan ääneen ettei kaikki maahanmuutto tai “neekerit” ole se ongelma vaan sen politisoituminen. Hetkessä oli sankari saastaa ja erosi kaikista puolueistaan “neekerinnuolija!” -huudot perässään.

            Niin suuri on se tarve pysyä linjassa ja oman heimon linjassa että kaikenlainen petturuus tuomitaan täysin hysteerisesti ja ikuisesti.

            Se on mielenkiintoista miten ainakin ydinporukan arvot olivat niihin aikoihin aika samat kuin talebaneilla. Oikeastaan koko se yhteisö muodostui tavallaan peilikuvaksi juuri siitä mitä pelättiin: Tribalistinen, vainoharhainen kultti jonka dogmaa tai oppi-isää ei saanut arvostella ja josta eronneita ahdisteltiin säälimättömästi.

            Raiskausfantasiat kehittyivät vasta myöhemmin, niiden ilmaantumisajasta en osaa sanoa.

            Tavoitteesi ihmisarvon säilyttämiseksi on suuresti kunnioitettavaa. Olen siitä täysin samaa mieltä mutta joskus jokin asia voi olla toiselle niin tärkeä ettei minkään haluta sitä uhkaavan. Ihan jokaisella ihmisellä on näitä sisäisiä tabuja. Joillekin se on maahanmuutto, mutta monelle se liittyy vaikka omaan parisuhteeseen tai perheeseen. Tai vaikkapa perinteinen toiminta jossain puolueessa. Silloin hukkaat aikaa puhumalla järkeä kun perimmäiset motiivit voivat olla muualla. Et tosin koskaan tiedä asiaa ennen kuin olet antanut toisen puhua ja kuunnellut.

            1. Kiitos että jaoit oman kokemushistoriasi. Juuri tuollaisista kertomuksista käsin tätä ilmiötä pitääkin tarkastella. Radikalisoitumisessa on kyse ihmisten halusta kuulua yhteen ja jakaa yhteiset arvot jonkun kanssa. On ihan sama, mikä on yhteen liimaava teema.
              Erityisen kiinnostavaa on se, että heräsit rasismista siinä vaiheessa kun tapasit ulkomaalaisia ja kognitiivinen dissonanssisi kävi ylivoimaiseksi. Uskaltaisin väittää, että netin pahimmat rasistimöyhääjät eivät ole koskaan tavanneet pakolaista. On helppo vihata jotain mistä ei ole henkilökohtaista kokemusta. Siksi onkin tärkeää, että kotouttamistoiminnassa ja monikulttuurisuustoiminnassa otetaan huomioon ja mukaan myös kantaväestö.

Kommentointi suljettu.